Elementtisaumaus taloyhtiössä

Elementtisaumaus tarkoittaa betonielementtitalon elementtien välisten elastisten saumojen uusimista, kun vanha massa on kovettunut ja alkaa päästää vettä rakenteeseen. Saumat kestävät noin 15-25 vuotta. Vanha saumamassa voi sisältää PCB-yhdisteitä ja lyijyä, joten työtä ei aloiteta ennen haitta-ainekartoitusta.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Sisältö perustuu asunto-osakeyhtiölakiin 1599/2009 (Finlex) 6 luvun 26-27 §, valtioneuvoston asetukseen asbestityön turvallisuudesta 798/2015 ja asbestilakiin 684/2015 (Finlex) sekä Rakennustiedon ohjekortteihin elementtisaumojen käyttöiästä ja Työsuojeluhallinnon ja Tukesin julkiseen haitta-aineohjeistukseen. Päivitetty 2.6.2026.

Mitä elementtisaumaus tarkoittaa?

Betonielementtitalossa julkisivu on koottu erillisistä elementeistä, ja niiden väliin jää sauma. Sauma täytetään elastisella massalla, joka joustaa lämpötilan ja kosteuden mukaan ja pitää veden poissa rakenteesta.

Sauman tehtävä

Elementtisaumaus on tämän saumamassan uusimista. Vanha kovettunut massa poistetaan urasta, sauma puhdistetaan ja pohjustetaan, ja tilalle asennetaan uusi elastinen massa. Työ tehdään julkisivun ulkopuolelta, yleensä telineiltä tai nostimelta.

Sauma on pieni osa julkisivua, mutta sillä on iso tehtävä. Ehjä sauma pitää seinärakenteen kuivana, ja kovettunut tai irronnut sauma päästää veden sisään. Siksi saumojen kunto ratkaisee paljon koko julkisivun kestosta.

Sauman jousto

Betonielementti elää lämpötilan mukaan: se laajenee lämmössä ja kutistuu pakkasella. Sauman on joustettava tämän liikkeen mukana, eikä jäykkä massa kestä sitä. Kovettunut sauma halkeilee ensimmäisten pakkasten myötä.

Tästä syystä saumaan käytetään nimenomaan elastista massaa, ei kovaa laastia. Massan kimmoisuus on koko sauman idea, ja juuri se häviää, kun massa vanhenee ja kovettuu.

Ero remonttiin

Elementtisaumaus koskee vain saumoja. Koko julkisivuremontti on laajempi hanke, jossa korjataan myös betonin pinta, raudoitus ja eristys. Saumaus voi olla osa julkisivuremonttia tai oma erillinen työnsä.

Pelkkä saumaus on selvästi kevyempi ja edullisempi kuin laaja julkisivuremontti. Jos betoni on muuten ehjää, saumojen uusinta voi riittää siksi aikaa, kun talon muu julkisivu vielä kestää.

Saumaus eroaa myös rappauksesta. Rapatussa talossa korjataan pintarappausta, betonielementtitalossa juuri elementtien välisiä saumoja. Eri rakennetapa tarkoittaa eri korjausta.

Milloin elementtisaumat pitää uusia?

Saumat uusitaan, kun vanha massa on menettänyt joustonsa ja alkaa vuotaa. Tekninen käyttöikä on noin 15-25 vuotta, joten saumat tulevat vastaan useamman kerran talon eliniän aikana.

Uusintaväli

Aika ei kuitenkaan yksin ratkaise. Etelään ja länteen avautuvat julkisivut saavat eniten aurinkoa, sadetta ja lämpötilan vaihtelua, joten niiden saumat vanhenevat nopeammin kuin varjoisan puolen saumat. Saman talon eri seinät voivat olla eri kunnossa.

Saumojen tila kannattaa tarkistaa silmämääräisesti säännöllisesti ja osana julkisivun kuntotutkimusta. Tutkimus erottaa, riittääkö pelkkä saumaus vai onko betonissa jo laajempaa vauriota.

Lähde: Rakennustiedon ohjekortit elastisten saumojen käyttöiästä sekä Työsuojeluhallinnon ja Tukesin julkinen ohjeistus. Käyttöikä on ohjeellinen, ja yksittäisen talon kunnon ratkaisee kuntotutkimus.

Vuodon riski

Vuotava sauma ei pysy paikallisena vikana. Vesi kulkee saumasta betonin ja eristeen sisään, ja sieltä se ruostuttaa raudoitusta ja heikentää eristystä. Pieni saumavika kasvaa hitaasti betonivaurioksi.

Korjaamaton sauma muuttuu siis korjausvelaksi. Edullinen saumaus tänään on halvempi kuin laaja julkisivun betonikorjaus muutaman vuoden päästä, kun kosteus on jo päässyt tekemään tuhojaan.

Osittainen uusinta

Saumat voi uusia myös osittain, jos vain osa julkisivusta on huonossa kunnossa. Pahin ilmansuunta voidaan saumata ensin ja muut myöhemmin. Telineet ja työn aloitus maksavat kuitenkin saman verran kummassakin, joten kerralla tehty työ on usein kokonaisuutena edullisempi.

Osittainen saumaus sopii tilanteeseen, jossa talon julkisivuremontti on tiedossa lähivuosina. Silloin pahimmat saumat paikataan, ja loput uusitaan isomman hankkeen yhteydessä.

Miksi vanha saumamassa pitää tutkia ennen työtä?

Vanha saumamassa sisältää usein haitta-aineita. Ennen 1990-lukua asennetut elementtisaumat voivat sisältää PCB-yhdisteitä ja lyijyä, ja silloin saumojen purku on haitta-aineiden purkua, ei tavallista korjausta.

Vanha massa

PCB eli polyklooratut bifenyylit lisättiin aikoinaan saumamassaan pehmentimeksi, ja lyijy toimi massan kovettajana. Molemmat ovat terveydelle vaarallisia, kun vanha massa hiotaan tai poistetaan ja pöly lähtee leviämään.

Tästä syystä työtä ei saa aloittaa arvaamalla. Saumamassan koostumus selvitetään näytteistä, ja vasta tulos kertoo, miten purku ja jätteen käsittely on tehtävä turvallisesti.

Haitta-ainekartoitus

Ennen purku- tai korjaustyötä on tehtävä haitta-ainekartoitus. Se paikallistaa haitta-aineet, kertoo niiden määrän ja ohjaa työtavan. Ilman kartoitusta ei tiedetä, mitä saumassa on, eikä työtä saa aloittaa.

Velvoite ei ole valinnainen, vaan se sitoo taloyhtiötä teettäjänä.

Saman talon julkisivussa voi olla myös asbestia, esimerkiksi pinnoitteissa tai asbestisementtilevyissä. Asbestiasetus velvoittaa tekemään asbestikartoituksen ennen vanhan rakennuksen korjaus- ja purkutöitä, kun asbestia on voitu käyttää rakennusaikana.

Asbestipurku on luvanvaraista työtä, jonka saa tehdä vain valtuutettu yritys. PCB- ja lyijypurun tekee haitta-aineisiin erikoistunut purkaja. Haitta-aineiden kartoituksesta kerromme tarkemmin asbestikartoituksen sivulla.

PCB ja lyijy

PCB-yhdisteitä lisättiin elastisiin polysulfidipohjaisiin saumausmassoihin erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla, ainakin vuoteen 1976 asti. PCB-pitoisuus on syytä määrittää ennen vuotta 1980 saumatuista taloista.

Lyijyä käytettiin massan kovettajana vielä 1980-luvulla, joten lyijy on syytä tutkia ennen vuotta 1990 saumatuista taloista. Ennen 1990-lukua valmistuneen talon saumat ovat siksi lähes aina tutkittavia.

Jos kartoituksessa löytyy PCB:tä, lyijyä tai asbestia, vanha massa poistetaan erikoismenetelmin osastoidulla työmaalla ja toimitetaan ongelmajätteenä käsittelyyn. Tämä nostaa työn hintaa ja pidentää aikataulua, mutta suojaa asukkaita ja työntekijöitä altistumiselta.

Kartoituksen tekee valtuutettu asiantuntija, ja tulos kirjataan urakka-asiakirjoihin. Hyvin dokumentoitu haitta-ainetieto auttaa myös kilpailutuksessa, koska urakoitsijat hinnoittelevat tunnetun riskin tarkemmin kuin arvauksen.

Siksi haitta-ainekartoitus kannattaa teettää jo hankesuunnitteluvaiheessa. Kun haitta-aineet ja niiden määrä ovat tiedossa ennen kilpailutusta, urakkatarjoukset ovat vertailukelpoisia eikä lisätöistä tule yllätyslaskua kesken työn.

Kuka taloyhtiössä päättää elementtisaumauksesta?

Julkisivun saumat ovat osa rakennuksen rakenteita, joten ne kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Yksittäinen osakas ei vastaa saumoista eikä saa teettää niitä omin päin, vaan saumaus on koko yhtiön asia.

Vastuu

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun mukaan yhtiö huolehtii rakenteiden ja perusjärjestelmien kunnossapidosta. Julkisivu, eristeet ja niiden saumat ovat tällaisia rakenteita, joten korjaus maksetaan yhtiövastikkeesta, ei osakkaan omasta pussista.

Saumauksesta päättää yhtiökokous, ja hallitus valmistelee asian ja panee päätöksen täytäntöön. Hallitus tilaa kuntotutkimuksen ja haitta-ainekartoituksen, kilpailuttaa työn ja vie selkeän ehdotuksen kokoukseen.

Enemmistö

Saumaus on tavanomaista kunnossapitoa, joten yhtiökokous hyväksyy sen, kun ehdotusta kannattaa yli puolet annetuista äänistä (asunto-osakeyhtiölaki 6 luku 26 §). Tämä sama enemmistösääntö koskee julkisivun ja muiden rakenteiden korjauksia.

Kahden kolmasosan määräenemmistöä ei tarvita saumaukseen. Määräenemmistö koskee vain yhtiöjärjestyksen muuttamista (6 luku 27 §) ja päätöstä jakaa kustannukset tasan vastikeperusteesta poiketen (6 luku 32 §). Itse korjaus ratkeaa aina enemmistöllä.

Enemmistö lasketaan annetuista äänistä, ei kaikista osakkaista. Yksittäinen osakas ei siis voi kaataa tarpeellista saumausta äänestämällä vastaan, ja lainmukainen päätös sitoo myös häntä.

Hallituksen valmistelu

Hallitus selvittää saumojen kunnon, tilaa haitta-ainekartoituksen ja kilpailuttaa työn ennen yhtiökokousta. Hyvä valmistelu vähentää yllätyksiä, kun työn aikana paljastuu asbestia tai betonissa odotettua enemmän vauriota.

Hallitus esittää myös varsinaiselle yhtiökokoukselle kirjallisen selvityksen seuraavan viiden vuoden korjaustarpeesta. Saumojen ikä ja kunto kuuluvat tähän selvitykseen, jolloin saumaus näkyy osakkaille jo vuosia ennen päätösvuotta.

Miten elementtisaumaus liittyy taloyhtiön korjausvelkaan?

Saumojen ikä on osa talon korjausvelkaa. Kun saumat lähestyvät käyttöikänsä loppua, niiden uusinta siirtyy suunnitelmasta pakoksi, ja viivästys näkyy myöhemmin suurempana laskuna.

Velan kertyminen

Korjausvelka tarkoittaa kertynyttä korjaustarvetta, jota taloyhtiö ei ole vielä toteuttanut. Vanhentuneet saumat ovat tästä hyvä esimerkki: ne eivät näy taseessa, mutta ne erääntyvät korjauksena varmasti.

Pienet saumat

Saumaus on yksittäisenä työnä halpa, mutta laiminlyötynä se kasvaa kalliiksi. Vuotava sauma vie kosteuden betoniin, ja muutaman vuoden päästä edessä onkin julkisivun betonikorjaus saumauksen sijaan. Pieni ennakointi säästää ison laskun.

Siksi osakkaan kannattaa katsoa koko julkisivun tilaa, ei vain seuraavaa hanketta. Saumojen ikä kertoo, milloin kosteusriski alkaa kasvaa, ja sen voi laskea rakennusvuodesta jo ennen vaurioita.

Asunnon ostajalle saumojen tila on helppo tarkistuskohde: jos elementtitalon saumoja ei ole uusittu kertaakaan ja talo lähestyy kolmeakymmentä ikävuotta, saumaus on todennäköisesti lähivuosien hanke. Isännöitsijäntodistuksen korjaushistoria ja pitkän tähtäimen suunnitelma kertovat, onko työ jo tehty vai vasta edessä.

Asuntoanalyysin arvio

Asuntoanalyysi laskee taloyhtiön rakennusosien elinkaaren ja korjausvelan suoraan asuntoilmoituksesta. Näet, missä vaiheessa julkisivu ja sen saumat ovat menossa, jo ennen yhtiökokousta tai ostopäätöstä.

Sama tieto auttaa sekä hallitusta että ostajaa. Tuntematon korjaustarve on yllätys, mutta ennakoitu saumaus on osa suunnitelmaa, eikä tuleva kustannus jää pelkän arvauksen varaan.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä elementtisaumaus tarkoittaa taloyhtiössä?

Elementtisaumaus tarkoittaa betonielementtitalon julkisivussa olevien elementtien välisten elastisten saumojen uusimista. Vanha kovettunut saumamassa poistetaan urasta, sauma puhdistetaan ja pohjustetaan, ja tilalle asennetaan uusi elastinen massa, joka joustaa lämpötilan mukaan ja estää veden pääsyn rakenteeseen. Työ tehdään julkisivun ulkopuolelta telineiltä tai nostimelta. Saumaus on selvästi kevyempi ja edullisempi kuin koko julkisivuremontti, mutta yhtä tärkeä julkisivun kuivana pitämiseksi.

Kuinka usein elementtisaumat pitää uusia?

Elementtisaumojen tekninen käyttöikä on noin 15-25 vuotta, joten saumat uusitaan tyypillisesti kahteen kertaan talon eliniän aikana. Ikä ei kuitenkaan yksin ratkaise: etelään ja länteen avautuvat julkisivut saavat eniten aurinkoa ja sadetta, joten niiden saumat vanhenevat nopeammin kuin varjoisan puolen saumat. Saumat kannattaa tarkistaa silmämääräisesti säännöllisesti ja osana julkisivun kuntotutkimusta, joka erottaa, riittääkö pelkkä saumaus vai onko betonissa jo laajempaa vauriota.

Voiko vanha saumamassa sisältää PCB:tä tai lyijyä?

Voi. Ennen 1990-lukua asennetut elementtisaumat voivat sisältää PCB-yhdisteitä ja lyijyä, joita lisättiin saumamassaan aikoinaan pehmentimeksi ja kovettajaksi. Molemmat ovat terveydelle vaarallisia, kun vanha massa hiotaan tai poistetaan ja pöly leviää. Asbestiasetus velvoittaa tekemään asbestikartoituksen ennen purku- tai korjaustyötä, jos rakennus on rakennettu aikana, jolloin asbestia on voitu käyttää. Ilman kartoitusta ei tiedetä saumamassan koostumusta, eikä työtä saa lain mukaan aloittaa.

Kuka taloyhtiössä vastaa elementtisaumoista ja maksaa työn?

Julkisivun saumat ovat osa rakennuksen rakenteita, joten ne kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuulle asunto-osakeyhtiölain 4 luvun mukaan. Yksittäinen osakas ei vastaa saumoista eikä saa teettää niitä omin päin. Saumaus maksetaan yhtiövastikkeesta, ja päätöksen tekee yhtiökokous. Saumaus on tavanomaista kunnossapitoa, joten se hyväksytään yli puolen annettujen äänten enemmistöllä (6 luku 26 §). Kahden kolmasosan määräenemmistöä ei tarvita, vaan se koskee vain yhtiöjärjestyksen muuttamista (6 luku 27 §) ja kustannusten tasajakoa (6 luku 32 §).

Mitä tapahtuu, jos vuotavaa saumaa ei korjata ajoissa?

Vuotava sauma ei pysy paikallisena vikana. Vesi kulkee saumasta betonin ja eristeen sisään, ruostuttaa raudoitusta ja heikentää eristystä, joten pieni saumavika kasvaa hitaasti laajaksi betonivaurioksi. Tällöin edessä onkin saumauksen sijaan julkisivun betonikorjaus, joka maksaa moninkertaisesti enemmän. Korjaamaton sauma muuttuu siis korjausvelaksi. Edullinen saumaus ajoissa on halvempi kuin laaja julkisivuremontti muutaman vuoden päästä, kun kosteus on jo päässyt tekemään tuhojaan.