Paljonko julkisivuremontti maksaa?

Suomalaisessa asuinkerrostalossa julkisivuremontti maksaa tyypillisesti noin 150-500 euroa huoneistoneliötä kohden. Kevyt huoltomaalaus jää tämän alapuolelle, mutta raskas julkisivun uusiminen voi ylittää 500 euron tason erityisesti BES-kauden elementtitaloissa, joissa elementtisaumojen tiivistys ja lisälämmöneristys lisäävät hintaa.

Miten eri menetelmät eroavat?

Huoltomaalaus tai pintakäsittely on kevyin korjaus, joka pidentää elinkaarta noin 10-15 vuotta. Peruskorjaus sisältää vaurioiden korjaamisen ja saumojen uusinnan, ja sen elinkaari on 25-30 vuotta. Raskas julkisivun uusiminen tai lisälämmöneristys uudella pinnoitteella vastaa täyttä uudistamista, jonka elinkaari on 50-60 vuotta.

Miten julkisivuremontti vaikuttaa rahoitusvastikkeeseen?

Julkisivuremontti rahoitetaan tyypillisesti taloyhtiön ottamalla 25 vuoden annuiteettilainalla, jonka osuus jaetaan asunnoille hoitovastikkeen jakoperusteella. 70 m² asunnon osuus 300 €/m² julkisivuremontista (21 000 €) tuottaa noin 110 euron kuukausittaisen rahoitusvastikkeen 4 % korolla 25 vuoden ajan.

Rakennusosat

Julkisivuremontti: kustannukset ja elinkaari

Suomalaisessa asuinkerrostalossa julkisivuremontti maksaa tyypillisesti noin 150-500 euroa huoneistoneliötä kohden. Julkisivun tekninen elinkaari on 50-60 vuotta, mutta huolto- ja pintakäsittelyitä tehdään säännöllisesti välivaiheessa.

Julkisivuremontti kattaa rakennuksen ulkoseinien, parvekkeiden, ikkunoiden tiivistysten ja sokkelin korjaustyöt. Toteutus vaihtelee kevyestä huoltomaalauksesta raskaaseen julkisivun uudistamiseen, jossa koko ulkokuori uusitaan tai päällystetään uudella verhoilukerroksella.

Korjausmenetelmät ja niiden hintatasot

Sopiva menetelmä riippuu rakennuksen iästä, julkisivumateriaalista ja kuntoarvion löydöksistä.

Menetelmä	Tyypillinen kustannus (€/m² huoneisto)	Pidentää elinkaarta
Huoltomaalaus tai pintakäsittely	40-90	10-15 v
Saumojen tiivistys ja paikkakorjaukset	60-150	15-20 v
Julkisivun peruskorjaus	200-350	25-30 v
Raskas julkisivusaneeraus tai uusiminen	350-500+	50-60 v
Lisälämmöneristys uuden verhoilun yhteydessä	+50-150 (lisäys)	50-60 v

Aikakausikohtaiset erityispiirteet

Suomalaisten kerrostalojen julkisivut jakautuvat selvästi kahteen pääryhmään: ennen 1970-lukua rakennetut tiili- ja rapatut julkisivut sekä 1970-luvulta alkaen yleistyneet betonielementit.

Tiilirakenteet (1900-1970): kestävä julkisivu, joka tarvitsee pääosin saumojen kunnostusta ja paikkakorjauksia. Tyypillinen elinkaari yli 80 vuotta.
Rapatut julkisivut: vaativat säännöllistä rappauksen uusintaa, tyypillisesti 30-40 vuoden välein.
BES-kauden betonielementit (1970-1985): elementtisaumat ovat usein PCB-pitoisia, mikä lisää purkukustannuksia työsuojelusäännösten mukaisesti. Lisälämmöneristys energiatehokkuusvaatimusten täyttämiseksi on yleinen ratkaisu.
Myöhäiselementti (1986-1999): PCB:n käyttö elementtisaumoissa kiellettiin 1990-luvulla, mikä helpottaa purkutöitä. Lisälämmöneristys on edelleen ajankohtainen.

Mistä julkisivuremontin hinta muodostuu

Telineet ja työmaajärjestelyt, noin 15-20 prosenttia. Korkeissa rakennuksissa telinekustannukset ovat merkittäviä.
Vanhojen pintojen tutkimus ja purku, noin 15-25 prosenttia. PCB- ja asbestihaitan hallinta nostaa hintaa BES-kauden taloissa.
Uudet pintamateriaalit ja eristys, noin 35-45 prosenttia. Materiaalivalinta vaikuttaa merkittävästi.
Parvekkeiden, ikkunoiden ja sokkelin liitokset, noin 10-15 prosenttia.
Suunnittelu ja valvonta, noin 8-12 prosenttia.

Energiatehokkuuden vaikutus

EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) velvoittaa jäsenvaltioita parantamaan rakennuskannan energiatehokkuutta. Suomessa Ympäristöministeriön ohjaus suosii lisälämmöneristystä julkisivuremontin yhteydessä, koska se on kustannustehokas tapa pienentää lämmityskuluja. Lisälämmöneristys nostaa remontin hintaa noin 50-150 €/m², mutta pienentää lämmitysvastiketta tyypillisesti 15-25 prosenttia.

Selvitä, onko julkisivuremontti edessä asunnossasi.

Aloita analyysi

Lähteet

Rakennustietosäätiö RTS: RT-kortisto, julkisivurakenteiden tekniset käyttöiät ja korjausvälit.
Suomen Kiinteistöliitto: Julkisivukorjaushankkeen ohjeistus.
Ympäristöministeriö: Rakentamismääräyskokoelma C3 (rakennusten lämmöneristys) ja energiatehokkuuden ohjaus.
Sosiaali- ja terveysministeriö: PCB-pitoisten saumamassojen purkutyön ohjeistus, asetus VNa 798/2015 (asbesti).
EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD, 2024/1275).

Päivitetty 26.4.2026.