Avaintiedot
- Yksi ikkuna-aukko on auki alle tunnin eikä asunnosta tarvitse muuttaa pois.
- Sarjatyö alkaa vasta, kun malliasennus on tarkastettu yhdessä huoneistossa.
- Asukas tyhjentää ikkunoiden edustan ja irrottaa vanhat sälekaihtimet ennen asennusta.
Ikkunoiden uusiminen
Ikkunoiden uusiminen tarkoittaa taloyhtiön vanhojen ikkunoiden korvaamista uusilla karmeineen ja puitteineen. Urakka voi kattaa kaikki ikkunat tai vain osan. Vaihdon kevyempi vaihtoehto on kunnostus ja lasien vaihto. Vaihdosta päättää yhtiökokous enemmistöllä.
Ikkunoiden vaihto on taloyhtiön remonteista se, joka tehdään jokaisen kodin sisältä. Työ etenee asunto kerrallaan. Yksi huoneisto valmistuu yhdessä tai kahdessa päivässä. Valmistautunut osakas tietää, mitä asunnossa tapahtuu ja mitä tarjoukseen kannattaa kirjata. Tällä sivulla esitellään vaihdon vaiheet, urakan laajuusvaihtoehdot ja uusilta ikkunoilta vaadittavat ominaisuudet.
Miten ikkunoiden vaihto taloyhtiössä etenee?
Ikkunat vaihdetaan asunnon sisältä asunto kerrallaan 1-2 päivässä huoneistoa kohden. Jokainen ikkuna irrotetaan ja asennetaan saman päivän aikana.
Malliasennus ja mittaus
Urakka ei ala sarjatyönä. Urakoitsija asentaa ensin malli-ikkunat yhteen huoneistoon listoituksia ja pellityksiä myöten. Hallitus, isännöitsijä ja valvoja tarkastavat mallin katselmuksessa. Vasta hyväksytyn mallin jälkeen urakoitsija mittaa kaikki ikkunat tuotantoa varten.
Malli sitoo laadun koko urakkaan, koska jokainen huoneisto asennetaan hyväksytyn mallin mukaan. Esimerkiksi helsinkiläisessä As Oy Säästökennossa mallin asennuksen ja katselmuksen väli oli viikko. Sarjatyö alkoi vasta katselmuksen jälkeen.
Ajoitukset ovat toteutuneiden urakoiden käytäntöjä ja vaihtelevat kohteittain.
| Vaihe | Ajoitus |
|---|---|
| Malliasennus | ennen sarjatyötä |
| Tuotantomittaus | mallin jälkeen |
| Yleistiedote | 1-2 viikkoa ennen |
| Huoneistotiedote | 2 päivää ennen |
| Asennus asunnossa | 1-2 päivää |
| Listoitus, siivous | asennuspäivänä |
| Asukaskysely | asennuksen jälkeen |
| Takuutarkastus | takuuajan lopulla |
Lähteet: As Oy Säästökennon hanketiedotteet 2017-2018, Kiinteistölehti 2014 ja YSE 1998 -sopimusehdot.
Työvaiheet asunnossa
Yhden ikkunan vaihto etenee aina samassa järjestyksessä. Ensin irrotetaan vanhat listat, sitten puitteet ja lopuksi karmi, jonka kiinnikkeet katkaistaan. Vanhaa karmia ei yleensä tarvitse sahata rikki, vaan se irtoaa katkaisun jälkeen ehjänä.
Uusi ikkuna on tehty 15-20 mm aukkoa pienemmäksi, joten karmi mahtuu kiiloineen suoraan ja puitteiden käyntivälit jäävät säädettäviksi. Puuinfon ohjeessa karmi tuetaan kiiloilla noin 100 millimetrin päästä kulmista ennen kiinnitystä.
Karmin ja seinän väliin jää tilkerako, joka eristetään heti asennuksen perään. Puuinfon työohje suosittelee rakoon mineraalivillanauhaa, koska vaahdolla täytettyä ikkunaa ei voi enää säätää jälkikäteen. Lopuksi asentaja kiinnittää listat, pellitykset ja vesipellin. Ulkopuolen työt tehdään saksi- tai mastonostimelta ilman julkisivutelineitä.
Aukko on auki lyhyen hetken. As Oy Säästökennon urakassa ikkunat olivat pois paikoiltaan alle tunnin aukkoa kohden, mikä vastaa jäähtymisenä kunnon tuuletusta. Yleisin lisätyö ei löydy ikkunasta vaan sen ympäriltä, sillä Säästökennon suurimmat lisätyöt olivat ikkunanpielien korjauksia.
Asukkaan valmistelut
Asentajat tarvitsevat ikkunoiden eteen noin 1,5 metriä vapaata tilaa. Asukas siirtää huonekalut, poistaa verhot ja vie kukat suojaan. Vanhat sälekaihtimet irrotetaan ennen asennusta.
Asukas vie lemmikit asennuksen ajaksi pois työhuoneista ja jättää turvalukon auki, jos ei ole itse paikalla. Asunnossa voi oleskella koko työn ajan.
Vastaanotto ja takuu
Asennuksen jälkeen asukkaille jaetaan kysely, johon merkitään havaitut virheet ja puutteet. Niiden perusteella urakoitsija tekee viimeistelyt ja säädöt. Koko urakan päättää vastaanottotarkastus, johon osallistuvat hallitus, valvoja ja urakoitsija.
Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mukaan takuuaika on kaksi vuotta vastaanotosta, jos urakkasopimuksessa on viitattu ehtoihin. Takuuajan lopulla pidetään takuutarkastus, jossa ikkunoiden toiminta, tiivisteet ja säädöt käydään vielä kerran läpi.
Uusitaanko koko ikkuna vai vain osa siitä?
Laajuuden ratkaisee ikkunoiden kunto, ei ikä. Kevyimmillään uusitaan lasit ja tiivisteet, järeimmillään koko ikkuna karmeineen.
Koko ikkunan vaihto
Koko ikkunan vaihdossa uusitaan karmi, puitteet, lasit, listat ja pellitykset. Uusi ikkuna mitoitetaan vanhan aukon mukaan.
Vaihto on perusteltu, kun karmi tai puite ei ole enää korjattavissa. Kunnon merkit ja vaihdon oikea ajoitus käydään läpi ikkunaremontin kokonaiskuvassa.
Kunnostus ja lasien vaihto
Kunnostuksessa ikkunat säilyvät ja niistä uusitaan kuluvat osat eli tiivisteet, helat ja pintakäsittely. Sisältä huurtuva eristyslasi voidaan vaihtaa ehjään puitteeseen myös yksinään. Tiivisteet kestävät noin 3-15 vuotta, joten ne uusitaan ikkunan elinkaaren aikana useita kertoja.
Kunnostus vie asunnossa pidempään kuin vaihto. Rakennuttajakonsultti Raksystemsin arvion mukaan kunnostus kestää noin viikon asuntoa kohden, koska puitteet hiotaan ja käsitellään irrotettuina. Saman lähteen mukaan laajuuden pohjaksi tehtävässä kuntotutkimuksessa tarkastetaan noin 20 prosenttia talon asuinhuoneistoista.
Osittainen uusinta
Ikkunat voi uusia myös osissa, jos kunto vaihtelee julkisivuittain. Sään rasittaman sivun ikkunat uusitaan ensin ja muut jätetään seuraavaan vaiheeseen. Kahdessa erässä tehty uusinta kustantaa yhteensä enemmän, koska työmaan perustaminen ja nostimet maksetaan molemmilla kerroilla.
Miten ilmanvaihto otetaan huomioon ikkunoita vaihdettaessa?
Uudet ikkunat ovat vanhoja tiiviimpiä, joten korvausilman eli sisään tulevan raittiin ilman reitti on suunniteltava samalla. Motivan mukaan tämä on tärkeää etenkin silloin, kun vanha ikkuna on toiminut korvausilman tuloreittinä.
Korvausilman reitti
Vanha ikkuna vuoti ilmaa rakosistaan. Painovoimainen ja koneellinen poistoilmanvaihto vetävät ilmaa ulos, joten sisään on tultava sama määrä. Jos venttiilejä ei ole, ilma imeytyy rakenteiden läpi ja tuo mukanaan epäpuhtauksia. Asumisterveysasetus vaatii asuinhuoneisiin ulkoilmavirran, joka on vähintään 0,35 litraa sekunnissa neliömetriä kohden.
Venttiilit uusiin ikkunoihin
Ratkaisu on karmiin asennettava korvausilmaventtiili tai tuloilmaikkuna, joka johtaa korvausilman sisään ikkunarakenteen kautta. Karmiventtiilit yleistyivät 1990-luvulla, kun tiiviimmät ikkunat eivät enää vuotaneet ja koneellisen poiston talot tarvitsivat hallitun tuloreitin.
Käytäntö näkyy toteutuneissa urakoissa. As Oy Säästökennon vaihdossa ilmanvaihtoventtiilit asennettiin kaikkiin olo- ja makuuhuoneiden ikkunoihin. Hengitysliitto ohjeistaa samoin: venttiili jokaiseen oleskeluhuoneeseen, mieluiten suodattimella varustettuna. Painovoimaisen ilmanvaihdon talossa venttiilien on lisäksi oltava riittävän suuret, jotta ilma vaihtuu ilman koneen apua.
Mitä ominaisuuksia uusilta ikkunoilta vaaditaan?
Osa vaatimuksista tulee suoraan säädöksistä, osa talon sijainnista ja melusta. Vaatimukset kannattaa kirjata tarjouspyyntöön, jotta tarjoukset ovat vertailukelpoisia.
Lämmöneristys ja lasitus
Luvanvaraisessa korjauksessa uusien ikkunoiden U-arvon eli lämmönläpäisyn on oltava enintään 1,0 wattia neliömetrille kelviniä kohden. Markkinoiden avattavat kolmilasiset ikkunat yltävät Motivan mukaan noin arvoihin 0,64-0,84, joten vaatimus ei rajoita tuotevalintaa.
Ero vanhaan ikkunaan syntyy lasipaketissa. Selektiivipinnoite vähentää lasien välistä lämpösäteilyä, argon-täyttö korvaa välitilan ilman hitaammin liikkuvalla kaasulla ja lasien välilista eristää terästä tai muovia käyttäen alumiinia paremmin.
Ääneneristys
Liikennemelualueella ikkunoiden ääneneristys on kaavakysymys. Asemakaavojen äänitasoerovaatimukset ovat rakennusvalvontojen ohjeiden mukaan 25-40 desibeliä. Uuden rakennuksen ulkovaipalle asetus vaatii melualueilla vähintään 30 desibeliä. Korjauksessa ääneneristystä ei saa heikentää, joten uusien ikkunoiden on vähintään yllettävä vanhojen tasoon.
Puuinfon ilmoittamien vaihteluvälien keskikohdat liikennemelua kuvaavalla Rw + Ctr -luvulla, pyöristettyinä. Karmisyvyys on ulko- ja sisälasin välisen tilan syvyys.
Kaavion tiedot taulukkona
| dB | |
|---|---|
| Umpiolasi, ohut lasitus | 27 dB |
| MSE-puuikkuna, karmisyvyys 130 mm | 42 dB |
| MSE-puuikkuna, karmisyvyys 170 mm | 45 dB |
| MSE-puuikkuna, karmisyvyys 210 mm | 46 dB |
Lähde: Puuinfo, Ääneneristys puutalossa, taulukko 33.
Ääneneristävyyttä parantaa tehokkaimmin lasien välisen ilmatilan syventäminen, ei lasin paksuntaminen. Laminoitu lasi vaimentaa lisäksi liikenteen matalia ääniä, koska sen muovikalvo toimii lasikerrosten välissä jousena.
Turvalasi ja rajoittimet
Käyttöturvallisuusasetus vaatii turvalasin lasituksiin, joihin on vaara törmätä. Rakennusvalvontojen yhteinen tulkinta vetää rajan 0,7 metriin. Sitä alempana lattiasta alkava lasitus tehdään turvalasista. Asuntojen ikkunoihin, joista voi pudota, vaaditaan rajoittimet, jotka sallivat enintään 100 millimetrin avautuman.
Varatienä käytettävän ikkunan rajoittimen on oltava aikuisen helposti avattavissa. Rajoittimet kuuluvat myös sisään kippaaviin ikkunoihin. Putoamisvaaran paikoissa rakennusvalvonnat edellyttävät laminoitua lasia, joka pysyy rikkoutuessaankin koossa.
Mikä ikkunatyyppi vanhan tilalle valitaan?
Vanhan tilalle asennetaan nykyään yleensä puu-alumiini-ikkuna, joka säilyttää vanhan puitejaon. Talon rakennusvuosikymmen kertoo, minkä tyyppinen ikkuna seinässä todennäköisesti nyt on.
Talon iästä tyyppiin
Oman talon lähtötilanteen tunnistaa avaustavasta, puitteiden määrästä ja ulkopinnan materiaalista.
Jo kertaalleen vaihdetuissa taloissa ikkunat ovat uudempaa tyyppiä kuin rakennusvuosi kertoo.
| Rakennettu | Tyypillinen ikkuna |
|---|---|
| 1960- ja 1970-luku | Sisään aukeava puuikkuna, tuuletusluukku |
| 1980-luku | Puuikkuna ja varhainen puu-alumiini |
| 1990-luku | Eristyslasillinen puu-alumiini-ikkuna |
| 2000-luku alkaen | Puu-alumiini ja kiinteät umpiolasit |
Lähde: Helsingin kaupungin kiertotalousklusterin esiselvitys vanhojen ikkunoiden uudelleenkäytöstä, IdeaStructura 2024.
Puu-alumiini vakiovalintana
Eristyslasillinen puu-alumiini-ikkuna, tyyppimerkinnältään MSEA, nousi markkinoiden vallitsevaksi tyypiksi 1990-luvulla. Alumiinikuori suojaa puun ulkopinnan säältä, joten huoltomaalaus jää pois. Sama ero näkyy käyttöiässä, sillä Rakennustiedon ohjearvo on puu-alumiinille 60 ja puuikkunalle 50 vuotta.
Parvekeovet samassa urakassa
Parvekeovet uusitaan käytännössä samassa urakassa kuin ikkunat, kuten As Oy Säästökennonkin hankkeessa tehtiin. Tekninen syy on ääni. Puuinfon mukaan parvekeovien ääneneristävyyden tulisi olla samaa luokkaa kuin ikkunoiden, koska julkisivun heikoin osa määrää huoneen melutason.
Vaihdon jälkeen osa ikkunoista voi muuttua kiinteiksi ja avattavien aukeamissuunta voi vaihtua. Muutokset kannattaa käydä läpi jo suunnitelmista, koska ne vaikuttavat pesuun ja kalustukseen. Se, mikä ikkunan osa on jatkossa yhtiön ja mikä osakkaan vastuulla, selviää ikkunoiden vastuunjaosta.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä ikkunoiden vaihto maksaa kerrostalossa?
Arviomme mukaan noin 150 euroa huoneistoneliöltä eli 60 neliön asunnossa noin 9 000 euroa arvonlisäveroineen. Hinnan tekijät ja osakkaan osuus eritellään ikkunaremontin hintasivulla.
Voiko ikkunat vaihtaa talvella?
Voi. Kiinteistölehden haastatteleman asiantuntijan mukaan talvella tehty vaihto ei poikkea teknisesti kesätyöstä. Asunto ei ehdi jäähtyä haitaksi asti, koska yksi aukko on auki vain hetken kerrallaan. Jos tilkerako eristetään vaahdolla, talvella käytetään talvilaatuista uretaania, joka toimii noin -20 asteen pakkaseen asti. Talviasennuksen käytännöt esitellään ikkunaremontin kokonaiskuvassa.
Saako vanhat sälekaihtimet siirtää uusiin ikkunoihin?
Ei saa, koska vanhat kaihtimet on mitoitettu vanhaan karmiin eivätkä ne sovi uusiin ikkunoihin. Asukas irrottaa kaihtimet ja muut kiinnitykset ennen asennusta ja hankkii uudet kaihtimet jälkiasennuksena omalla kustannuksellaan. Moni urakoitsija tarjoaa jälkiasennuksen tilaustyönä.
Pieneneekö ikkunan valoaukko vaihdossa?
Ei yleensä, koska uusi ikkuna mitoitetaan vanhan aukon mukaan ja vanha karmi puretaan pois uuden tieltä. Esimerkiksi As Oy Säästökennon urakassa taloyhtiö vastasi osakkaiden kysymykseen suoraan, että valoaukko pysyy samana. Asia kannattaa silti varmistaa suunnitelmista, jos ikkunan malli vaihtuu.
Kuka päättää ikkunoiden vaihdosta taloyhtiössä?
Yhtiökokous päättää vaihdosta äänten enemmistöllä, koska ikkunoiden uusiminen on yhtiön kunnossapitoa. Lokakuun 2026 alusta laki nimeää ikkunat nimenomaisesti yhtiön kunnossapidettäviksi. Osien tarkempi jako yhtiön ja osakkaan välillä kootaan ikkunoiden vastuunjakosivulla.
Laskuri
Missä kunnossa taloyhtiösi on?
Ennen ostopäätöstä tai yhtiökokousta kannattaa tietää, mihin kohtaan elinkaarta taloyhtiön ikkunat ja muut rakennusosat asettuvat. Laskemme sen suoraan asuntoilmoituksen tiedoista.
Lähteet
Näytä 16 lähdettä: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, Rakennustieto ja muut
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luku 2 § (yhtiön kunnossapitovastuu) ja 6 luku 26 ja 30 § (enemmistöpäätös kunnossapidosta), sekä laki 535/2026, jolla ikkunat lisätään yhtiön kunnossapidettäviin 1.10.2026 alkaen. Vapaasti luettavissa: Finlex, finlex.fi ja säädöskokoelma 535/2026.
- Ympäristöministeriön asetus 4/13: uusien ikkunoiden ja ulko-ovien U-arvon on oltava 1,0 W/(m²K) tai parempi vanhaa rakennusta luvanvaraisesti korjattaessa.
- Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017, 5 § sellaisena kuin se on asetuksessa 360/2019 (ulkovaipan ääneneristys melualueilla vähintään 30 dB uudessa rakennuksessa) ja 7 § (ääneneristystä ei saa korjauksessa heikentää). Finlex 796/2017 ja säädöskokoelma 360/2019.
- Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017, 11 § (turvalasi lasituksissa, joihin on vaara törmätä) ja 15 § (ikkunoiden rajoittimet asunnoissa, enintään 100 mm avautuma). Finlex 1007/2017. Rakennusvalvontojen 0,7 metrin tulkintaraja: Topten-RAVA, tulkintakortti 117 d 03, 2021.
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015 (asumisterveysasetus), 9 §: asunnon ulkoilmavirta vähintään 0,35 dm³/s neliömetriä kohden. Finlex 545/2015.
- Rakennustieto, ohjekortti RT 103765 (voimaan 12.3.2025, aiempi KH 90-00403): kiinteistön tekniset käyttöiät, puuikkuna 50 ja puu-alumiini-ikkuna 60 vuotta, tiivisteet 3-15 vuotta.
- Puuinfo: Ääneneristys puutalossa, luku 8 (ikkunoiden ilmaääneneristysluvut taulukossa 33, karmisyvyyden vaikutus, parvekeovien ääneneristävyys) sekä työohje Ikkunoiden vaihtaminen ja kunnostus (purku, kiilaus, tilkeraon eristys). puuinfo.fi.
- Motiva: ikkunoiden uusiminen ja energialuokitus. Korvausilman saannista huolehtiminen ikkunoita uusittaessa, selektiivipinnoite, täytekaasut ja välilistan materiaali sekä avattavien kolmilasisten ikkunoiden U-arvot noin 0,64-0,84 W/(m²K). motiva.fi, luettu 14.8.2026.
- Hengitysliitto: kodin ilmanvaihto-ohjeet. Korvausilmaventtiilit kaikkiin oleskeluhuoneisiin painovoimaisessa ja koneellisessa poistoilmanvaihdossa; riittämätön korvausilma on koneellisen poiston yleinen ongelma. hengitysliitto.fi.
- Suomen Kiinteistölehti 16.9.2014: ikkunaremontti onnistuu hyvin talvellakin. Vaihtotyön työjärjestys, aukon aukioloaika noin vartista puoleen tuntiin, talviuretaani noin -20 asteeseen ja asennus nostimelta. kiinteistolehti.fi.
- As Oy Säästökennon ikkuna- ja parvekeoviremontin hanketiedotteet 2017-2018: malliasennus ja katselmus, asuntokohtainen kesto, aukon aukioloaika, asukkaan valmistelut, ilmanvaihtoventtiilit, valoaukko ja lisätyöt. saastokenno.com.
- Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998, 29 § (takuuaika kaksi vuotta vastaanotosta) ja Kiinteistöliitto Uusimaa 14.3.2022: urakoitsijan vastuusta rakennusurakassa. ukl.fi.
- Suomen Kiinteistölehti, kumppanisisältö Raksystemsin kanssa 6.4.2023: kunnostaminen kestää noin viikon ja uusiminen 1-2 päivää asuntoa kohden. kiinteistolehti.fi.
- Helsingin kaupungin kiertotalousklusteri ja IdeaStructura Oy: esiselvitys vanhojen ikkunoiden uudelleenkäytöstä, 2024. Ikkunatyypit vuosikymmenittäin ja karmiventtiilien yleistyminen. testbed.hel.fi.
- Asuntoanalyysin laskurin perusarvot: KOR 2026 -pohjainen kustannusarvio ikkunoiden uusimiselle (noin 150 euroa huoneistoneliöltä, arvonlisäveroineen). Luvut ovat suuntaa antavia.
- Vantaan kaupungin rakennusvalvonta: rakentamisohje rakennuksen ulkovaipan ääneneristysvaatimuksista, 2007. Vanhojen asemakaavojen ääneneristävyysvaatimukset 25-40 dB ja vaatimuksen kohdistuminen koko vaippaan. vantaa.fi.