Ikkunoiden uusiminen taloyhtiössä

Ikkunoiden uusiminen on taloyhtiössä ajankohtaista tyypillisesti noin 50 vuoden iässä, kun puuikkunan tekninen käyttöikä on lopussa. Ennen sitä huolto ja tiivisteiden uusinta pitävät ikkunat kunnossa, joten oikea kysymys ei ole vain mitä uusinta maksaa, vaan milloin se ylipäätään on tarpeen.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Sisältö perustuu asunto-osakeyhtiölakiin 1599/2009 (Finlex) 4 luvun 2 § ja 6 luvun 26, 27 ja 32 §, Rakennustiedon ohjekorttiin KH 90-00403 (2008) sekä Motivan ja Kiinteistöliiton ohjeisiin. Päivitetty 2.6.2026.

Milloin ikkunat pitää uusia taloyhtiössä?

Ikkunoiden uusiminen on ajankohtaista, kun ikkunan tekninen käyttöikä on lopussa eikä huolto enää pidä ikkunaa kunnossa. Puuikkunan ohjeellinen tekninen käyttöikä on noin 40-50 vuotta, joten moni 1960- ja 1970-luvun kerrostalo on juuri nyt uusintaiässä.

Käyttöikä ohjearvona

Ikä ei ole takuu, vaan ohjearvo. Sama ikkunamalli kestää eri talossa eri tavalla, koska huoltohistoria, ilmansuunta ja asennustapa vaikuttavat kulumiseen. Pohjoiseen ja länteen aukeavat ikkunat kärsivät yleensä enemmän kuin etelään aukeavat.

Lähde: Rakennustieto, ohjekortti KH 90-00403 / LVI 01-10424, kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008. Vaihteluvälit ovat ohjeellisia, ja yksittäisen ikkunan kunnon ratkaisee kuntoarvio.

Kunnon merkit

Iän rinnalla kannattaa katsoa, miten ikkuna toimii. Vetoisuus puitteen reunassa, sisäpinnan huurtuminen, lasin välitilan tunkkaisuus ja karmin pehmeät kohdat kertovat kunnosta tarkemmin kuin pelkkä vuosiluku.

Selvin yksittäinen merkki on eristyslasin sisäpuolinen huurtuminen. Se tarkoittaa, että lasien välinen tiivistys on pettänyt eikä sitä voi korjata huoltamalla. Tällöin lasi tai koko ikkuna on tiensä päässä.

Kuntoarvio

Kuntoarvio erottaa, riittääkö huolto vai vaaditaanko uusinta. Ilman sitä ikkunat vaihdetaan helposti liian aikaisin tai uusinta lykkääntyy niin pitkälle, että vauriot ehtivät levitä karmista seinärakenteeseen.

Arvio kannattaa pyytää erottamaan huollon ja uusinnan kohteet toisistaan. Usein osa ikkunoista on vielä huoltokunnossa, vaikka huonoimmat ovat jo uusittava. Näin remontin laajuus perustuu kuntoon, ei pelkkään ikään.

Milloin huolto riittää ja milloin koko ikkuna uusitaan?

Huolto riittää, kun ikkunan perusrakenne on ehjä mutta kuluvat osat ovat tiensä päässä. Koko ikkunan uusinta on perusteltu vasta, kun karmi, puite tai eristyslasi ei ole enää korjattavissa.

Korjattava vai uusittava

Raja kulkee siinä, mitä osaa korjataan. Tiivisteet, helat ja maalipinta ovat huollettavia kuluvia osia. Karmi, kantava puite ja lasipaketti taas määräävät, milloin ikkuna on kokonaan uusittava.

Lähteet: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistölehti, ikkunoiden kunnossapito; Asuntoanalyysin oma arvio huolto- ja uusintarajasta.

Huollon sisältö

Huolto tarkoittaa tiivisteiden uusintaa, helojen säätöä ja voitelua sekä ulkopinnan huoltomaalausta. Työ tehdään ikkuna kerrallaan, eikä se vaadi asukkaalta väistöä eikä telineitä koko julkisivulle.

Huollolla ikkuna saa tyypillisesti 10-15 lisävuotta, kun perusrakenne on muuten kunnossa. Se on murto-osa uusinnan kustannuksesta, joten ehjän ikkunan huolto on usein järkevin ratkaisu ennen varsinaista uusintaa.

Osittainen uusinta

Ikkunat voi uusia myös osittain: kuntoarvion mukaan huonoimmat uusitaan ja loput jätetään seuraavalle kierrokselle. Tämä jakaa rahoitustarvetta pidemmälle, mutta kahden erillisen urakan yhteishinta nousee yhtä kokonaisurakkaa suuremmaksi.

Osittainen uusinta sopii tilanteeseen, jossa ikkunoiden kunto vaihtelee selvästi ilmansuunnan mukaan. Jos kanta on tasaisen kulunut, kerralla tehty uusinta tulee yleensä edullisemmaksi.

Mitä ikkunatyyppejä kerrostalossa on?

Kerrostalon ikkunatyyppi kertoo paljon sen iästä, eristyskyvystä ja uusintatarpeesta. Yleisimmät tyypit ovat MSE, MEK ja moderni alumiini-puu-ikkuna, ja ne eroavat toisistaan rakenteeltaan ja käyttöiältään.

Tyypin merkitys

Tyyppi vaikuttaa myös siihen, kannattaako ikkuna huoltaa vai uusia. Vanhan MSE-ikkunan puuosat ovat huollettavia, kun taas umpiosaisen eristyslasielementin pettänyttä tiivistystä ei voi korjata.

Lähde: Rakennustieto, ohjekortti KH 90-00403, 2008. Käyttöiät ovat ohjeellisia ja riippuvat huollosta.

MSE ja MEK

MSE-ikkunan molemmat puitteet aukeavat sisäänpäin, joten ne voidaan avata puhdistusta ja huoltoa varten. MEK on kiinteä ikkuna, jota ei voi avata lainkaan, koska siinä ei ole heloja.

Ero näkyy huollossa. MSE-ikkunan puitteet ja tiivisteet saa uusittua, joten sen käyttöikää voi pidentää huoltamalla. MEK-ikkunan umpiolasielementin huurtuminen sen sijaan johtaa usein koko lasiosan uusintaan.

Alumiini-puu-ikkuna

Alumiini-puu-ikkunassa puurunko on sisäpuolella ja alumiiniverhous suojaa ulkopintaa säältä. Verhous vähentää ulkopinnan huoltomaalauksen tarvetta, mikä keventää tulevaa kunnossapitoa.

Tästä syystä moni taloyhtiö valitsee alumiini-puu-ikkunan, kun vanhat puuikkunat uusitaan. Hankintahinta on korkeampi, mutta ulkopinnan huolto jää vähäisemmäksi seuraaviksi vuosikymmeniksi.

Mitä U-arvo tarkoittaa ja paljonko uusinta parantaa eristystä?

U-arvo eli lämmönläpäisykerroin (yksikkö W/(m²K)) kertoo, kuinka paljon lämpöä karkaa ikkunan läpi neliömetriä kohti yhden asteen lämpötilaerolla. Mitä pienempi luku, sitä vähemmän lämpöä hukkuu.

Lämmönläpäisy

Vanhan ja uuden ikkunan ero on suuri. Kun 1960-luvun kaksilasinen ikkuna korvataan modernilla energiaikkunalla, lämpövuoto ikkunan läpi pienenee moninkertaisesti.

Lähde: Motiva, ikkunoiden energiatehokkuus. Luvut ovat suuntaa-antavia ja koskevat koko ikkunaa.

U-arvon hyöty

Säästö ei ole yksi kiinteä luku, vaan riippuu vanhasta U-arvosta, lämmitysmuodosta, ulkovaipan muusta kunnosta ja ikkunoiden osuudesta seinäpinnasta. Vanhan kaksilasisen ikkunan korvaaminen tuo selvästi enemmän kuin jo kohtalaisen ikkunan vaihto.

Pelkkä ikkunoiden tiivistys voi vähentää lämmitysenergian kulutusta jopa 15 prosenttia, mutta tämä on huoltotoimen yläraja, ei uusinnan säästö (Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistölehti). Uusinta kannattaa siksi perustella ensin teknisellä kunnolla, vasta sitten energialla.

Osana energiaremonttia

Ikkunoiden uusinta ei yksin riitä energiaremontiksi, koska niiden osuus rakennuksen kokonaislämpöhäviöstä on vain osa. Suurin hyöty syntyy, kun ikkunat, ulkoseinät ja ilmanvaihto katsotaan yhtenä kokonaisuutena.

Ikkunoiden uusinta on silti hyvä osa laajempaa energiaremonttia. Se pienentää vetoa ja parantaa asumismukavuutta heti, vaikka euromääräinen lämmityssäästö jää muiden toimien rinnalla maltilliseksi.

Kuka taloyhtiössä päättää ikkunoiden uusimisesta?

Ikkunoiden uusimisesta päättää yhtiökokous, ja hallitus valmistelee asian. Ikkunat ovat osa rakennuksen ulkovaippaa, joten ne kuuluvat asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n nojalla yhtiön kunnossapitovastuulle.

Päätösvalta

Päätös syntyy tavallisella enemmistöllä: ehdotus hyväksytään, kun sitä kannattaa yli puolet annetuista äänistä (6 luku 26 §). Sama enemmistösääntö koskee niin koko ikkunakannan uusintaa kuin huoltoakin.

Yksittäinen osakas ei voi estää lainmukaista uusintapäätöstä eikä välttää kustannusta äänestämällä vastaan. Enemmistö lasketaan annetuista äänistä, joten poissaolevat ja tyhjät äänet eivät kaada hanketta.

Määräenemmistö

Ei tarvita. Ikkunoiden uusiminen on tavanomaista kunnossapitoa, josta päätetään yli puolen annetun äänen enemmistöllä (6 luku 26 §). Kahden kolmasosan määräenemmistö koskee vain yhtiöjärjestyksen muuttamista (6 luku 27 §).

Sama kahden kolmasosan kynnys vaaditaan, jos kustannukset jaetaan tasan vastikeperusteesta poiketen (6 luku 32 §). Itse uusintapäätökseen sitä ei tarvita. Yhtiöjärjestys eli talon omat säännöt voi silti tiukentaa vaatimuksia, joten omat säännöt kannattaa lukea ennen suurta päätöstä.

Vastuunjako

Karmi, puite, ulkolasi ja ikkunan rakenne ovat yhtiön kunnossapitovastuulla, koska ne ovat osa ulkovaippaa. Osakkaan vastuulle jäävät yleensä huoneiston puoleiset pintaosat, kuten sisäpuoliset maalaukset.

Vastuunjako menee komponenteittain tarkemmaksi kuin tämä, ja siihen vaikuttaa myös taloyhtiön oma vastuunjakotaulukko. Osien tarkempi jako on koottu erikseen sivulle ikkunoiden vastuunjako taloyhtiössä.

Miksi ikkunat kannattaa uusia julkisivutyön yhteydessä?

Ikkunoiden uusiminen kannattaa ajoittaa samaan aikaan julkisivuremontin kanssa, koska molemmat työt tehdään ulkoa ja vaativat samat telineet. Yhdessä tehtynä kiinteät kulut jakautuvat yhdelle hankkeelle kahden sijaan.

Yhteinen teline

Ajoitus osuu usein luonnostaan kohdalleen. Puuikkunan noin 40-50 vuoden käyttöikä ja betonijulkisivun 40-50 vuoden käyttöikä päättyvät tyypillisesti samalle vuosikymmenelle, joten talossa molemmat tulevat vastaan lähes yhtä aikaa.

Yhdistämisen säästö

Yhdistäminen säästää telineissä, työmaan perustamisessa ja suunnittelussa. Myös ikkunan ja julkisivun liitoksen tiivistys onnistuu kerralla oikein, kun molemmat tehdään samassa työvaiheessa.

Asukkaalle yksi yhteinen hanke tarkoittaa yhtä häiriöjaksoa kahden sijaan. Telineet pystytetään ja puretaan kerran, ja melu ja pöly osuvat samalle ajalle.

Erillinen hanke

Erillinen ikkunaremontti on perusteltu, jos julkisivu on vielä hyvässä kunnossa mutta ikkunat ovat jo tiensä päässä. Vetoisuus ja huurtuva lasi eivät odota julkisivun käyttöiän loppua.

Tällöin uusinta tehdään ikkuna kerrallaan ilman koko julkisivun telineitä. Tulevan julkisivuremontin suunnittelussa kannattaa silti varmistaa, että uudet ikkunat sopivat yhteen myöhemmän julkisivun kanssa.

Miten ikkunoiden uusiminen näkyy taloyhtiön korjausvelassa?

Käyttöikänsä lopussa olevat ikkunat ovat osa taloyhtiön korjausvelkaa eli kertynyttä korjaustarvetta, jota ei ole vielä toteutettu. Mitä lähempänä uusintaikää ikkunat ovat, sitä suurempi osuus niiden arvosta on jo velkaa.

Velan kertyminen

Yksittäisen rakennusosan korjausvelka muodostuu siitä, kuinka suuri osa sen teknisestä käyttöiästä on kulunut. 1970-luvun elementtitalon alkuperäiset ikkunat, joiden ohjeellinen käyttöikä on noin 40-50 vuotta, ovat yli 50-vuotiaina jo täysin velkaantuneet.

Isännöitsijäntodistus

Korjausvelka ei ole taseen erä, joten se ei näy euroina isännöitsijäntodistuksessa. Todistus kertoo jo päätetyt hankkeet ja lainat, mutta ei vielä erääntyvää uusintatarvetta.

Siksi tulevan ikkunaremontin suuruusluokka kannattaa laskea erikseen ikkunoiden iästä ja käyttöiästä. Pelkkä velaton hinta ja todistus eivät kerro, kuinka lähellä uusinta on.

Ostajan hyöty

Kahden samanhintaisen asunnon välillä se, jonka taloyhtiössä ikkunat ovat lähellä uusintaikää, on todellisuudessa kalliimpi. Lähestyvä uusinta tarkoittaa tulevaa vastiketta, joka ei näy ostohinnassa.

Asuntoanalyysi laskee taloyhtiön rakennusosien elinkaaren ja korjausvelan suoraan asuntoilmoituksesta. Näin näet ikkunoiden ja muiden rakennusosien arvioidun uusintatarpeen jo ennen yhtiökokousta tai ostopäätöstä.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin taloyhtiön ikkunat pitää uusia?

Ikkunoiden uusiminen on tyypillisesti ajankohtaista noin 50 vuoden iässä, kun puuikkunan tekninen käyttöikä on lopussa. Ikä on ohjearvo: huoltohistoria, ilmansuunta ja asennustapa vaikuttavat siihen, kuinka pitkään ikkuna kestää. Tarkan ajankohdan kertoo kuntoarvio, ei pelkkä vuosiluku. Selvin uusinnan merkki on eristyslasin sisäpuolinen huurtuminen, jota ei voi korjata huoltamalla.

Riittääkö ikkunoiden huolto uusinnan sijaan?

Riittää, kun ikkunan karmi ja puite ovat ehjät mutta tiivisteet, helat tai maalipinta ovat kuluneet. Huolto sisältää tiivisteiden uusinnan, helojen säädön ja huoltomaalauksen, ja se antaa ikkunalle tyypillisesti 10-15 lisävuotta. Koko ikkunan uusinta on perusteltu vasta, kun karmi lahoaa tai eristyslasi huurtuu sisältä. Huolto on murto-osa uusinnan kustannuksesta.

Päättääkö ikkunoiden uusimisesta yhtiökokous enemmistöllä vai määräenemmistöllä?

Yhtiökokous päättää ikkunoiden uusimisesta tavallisella enemmistöllä, kun yli puolet annetuista äänistä kannattaa ehdotusta (asunto-osakeyhtiölaki, 6 luku 26 §). Ikkunat ovat ulkovaippaa ja siten yhtiön kunnossapitovastuulla (4 luku 2 §). Kahden kolmasosan määräenemmistö koskee vain yhtiöjärjestyksen muuttamista (6 luku 27 §) ja vastikeperusteesta poikkeavaa tasajakoa (6 luku 32 §), ei itse uusintaa.

Mikä ikkunatyyppi kannattaa valita uusinnassa?

Kerrostalon yleisimmät ikkunatyypit ovat MSE, MEK ja alumiini-puu-ikkuna. Moni taloyhtiö valitsee uusinnassa alumiini-puu-ikkunan, koska sen ulkopinnan alumiiniverhous vähentää huoltomaalauksen tarvetta seuraaviksi vuosikymmeniksi. Hankintahinta on korkeampi kuin pelkän puuikkunan, mutta tuleva kunnossapito kevenee. Lopullinen valinta riippuu julkisivun tyypistä ja taloyhtiön tavoitellusta U-arvosta.

Kannattaako ikkunat uusia julkisivuremontin yhteydessä?

Kannattaa, jos ikkunat ja julkisivu ovat molemmat lähellä käyttöikänsä loppua. Molemmat työt tehdään ulkoa ja vaativat samat telineet, joten yhdessä tehtynä telineet, suunnittelu ja työmaan perustaminen jakautuvat yhdelle hankkeelle. Myös ikkunan ja julkisivun liitoksen tiivistys onnistuu kerralla oikein. Jos julkisivu on vielä hyvässä kunnossa mutta ikkunat tiensä päässä, ikkunat uusitaan erillisenä hankkeena.