Avaintiedot
- Uusiminen kustantaa arviomme mukaan noin 150 euroa huoneistoneliöltä, 60 neliön asunnossa noin 9 000 euroa.
- Yhden ikkunan vaihto kustantaa taloyhtiön urakassa arviolta 1 950 euroa asennettuna.
- Ennen vuotta 1931 valmistuneissa taloissa erikoismitat nostavat hintaa arviolta 40 prosenttia.
Ikkunaremontin hinta
Ikkunaremontin hinta tarkoittaa taloyhtiön ikkunoiden uusinnan kokonaiskustannusta. Siihen kuuluvat ikkunayksiköt, purku- ja asennustyö, pellitykset ja smyygityöt sekä työmaan yleiskulut, suunnittelu ja valvonta. Kerrostalossa uusiminen kustantaa arviolta 150 euroa huoneistoneliöltä arvonlisäveroineen. Yksi ikkuna kustantaa urakassa asennettuna arviolta 1 950 euroa. Uusinnan laajuus voi olla myös osittainen, jolloin vain huonokuntoisimmat ikkunat vaihdetaan.
Ikkunaremontti on kerrostalossa kymmenien tai satojen tuhansien eurojen hanke, jonka osakkaat maksavat vastikkeessa. Hinta ei kuitenkaan ole arvoitus, sillä se seuraa talon ikää, kokoa ja lasitustasoa ennustettavasti. Kun perusteet tuntee, oman osuuden suuruusluokan voi arvioida asunnon neliöistä jo ennen yhtiökokousta. Tällä sivulla esitellään hinta huoneistoneliöltä ja ikkunaa kohden, toteutuneet urakat sekä avustusten ja verotuksen vaikutus.
Paljonko ikkunaremontti kustantaa kerrostalossa?
Kerrostalon ikkunoiden uusiminen kustantaa KOR 2026 -pohjaisen laskelmamme mukaan noin 150 euroa huoneistoneliöltä arvonlisäveroineen. Kuudenkymmenen neliön asunnossa se tekee noin 9 000 euroa.
Hinta huoneistoneliöltä
Arvio on rakennettu erittelynä: ikkunayksikkö, vanhan purku ja uuden asennus, tiivistys- ja smyygityöt, pellitykset sekä työmaan yleiskulut, suunnittelu ja valvonta. Yksikkönä käytetään huoneistoneliötä, jotta osakas voi verrata lukua suoraan omaan asuntoonsa.
Ikkunaremontti on koko talon hanke, joten sen kulut jaetaan vastikeperusteen mukaan riippumatta siitä, montako ikkunaa kussakin asunnossa on. Koko hankkeen kulun ja keston kuvaa ikkunaremontin kokonaisopas.
Valmistajien esimerkkikohteet
Ikkunavalmistajien julkaisemat esimerkkikohteet. Hinnat sisältävät parvekeovet. Valmistajat eivät ilmoita hintojen verokantaa.
| Kohde | Koko urakka | Asuntoa kohden |
|---|---|---|
| 70 asunnon kerrostalo | 790 000 € | noin 11 000 € |
| 10 asunnon kerrostalo | 102 000 € | noin 10 000 € |
| 15 asunnon kerrostalo | 120 000 € | noin 8 000 € |
| 48 asunnon kerrostalo | 367 000 € | noin 7 600 € |
Lähde: kahden valtakunnallisen ikkunavalmistajan hintaesimerkit, luettu 14.8.2026.
Kohteet ovat Pihlan ja Tiivin omilta sivuiltaan julkaisemia esimerkkejä, eivät riippumatonta tilastoa. Haarukka ei silti kerro laadusta vaan geometriasta: asuntokohtainen hinta nousee, kun ikkunapinta-alaa on paljon asuntoa kohden tai kun työmaan kiinteät erät jakautuvat harvoille asunnoille.
Hinta ikkunaa kohden
Yksi ikkuna kustantaa taloyhtiön urakassa asennettuna arviolta 1 950 euroa. Summa sisältää ikkunayksikön lisäksi purun, asennuksen, pellitykset ja osuuden työmaan yhteisistä kuluista, joita ilman mikään ikkuna ei vaihdu.
Mainonnassa näkyvät 300-700 euron ikkunahinnat ovat eri asia: ne kattavat tuotteen tai pientaloasennuksen ilman taloyhtiöurakan suunnittelua, valvontaa ja nostotöitä. Valmistajien esimerkeistä jaettuna hinta aukkoa kohden on ollut suunnilleen 1 500 euroa, kun parvekeovet lasketaan mukaan. Ero omaan arvioomme syntyy rajauksesta, sillä valmistajan urakkahintaan ei kuulu yhtiön tilaama suunnittelu ja valvonta.
Kustannusten jakautuminen
Valmistajien omissa erittelyissä ikkunat ja karmit muodostavat noin puolet urakasta ja asennustyö noin neljänneksen. Parvekeovien osuus on kuudenneksen luokkaa. Loppu on työmaan järjestelyä, suunnittelua ja valvontaa.
Ennen vuotta 1994 valmistuneessa talossa purkutöitä edeltää lisäksi lakisääteinen asbestikartoitus, joka kasvattaa hankkeen kuluja hieman.
Mikä ikkunaremontin hintaa nostaa tai laskee?
Samankokoinen talo voi päätyä perustasoa kalliimpaan tai halvempaan urakkaan. Suurimmat erot syntyvät talon iästä, koosta, sijainnista ja lasitustasosta.
Rakennusvuosi
Arvio huoneistoneliöltä arvonlisäveroineen rakennusvuoden mukaan, kun perustaso on noin 150 euroa.
Kaavion tiedot taulukkona
| €/m² | |
|---|---|
| Rakennettu 1895-1930 | 210 €/m² |
| Rakennettu 1940-1945 | noin 173 €/m² |
| 1931-1939 ja 1946-1960 | 165 €/m² |
| Rakennettu 1986-2009 | 150 €/m² |
| 1961-1985 ja 2010-luku | noin 143 €/m² |
Lähde: Asuntoanalyysin laskurin aikakausikertoimet, KOR 2026 -pohjainen kustannusarvio. Luvut ovat suuntaa antavia.
Vanhimmissa kivitaloissa ikkunat ovat erikoismittaisia ja usein moniruutuisia, joten jokainen yksikkö on mittatilaustyötä. Siksi arviomme nousee ennen vuotta 1931 valmistuneissa taloissa noin 210 euroon huoneistoneliöltä.
Elementtikauden taloissa aukot ovat vakiokokoisia ja julkisivut suoria, joten ikkunat valmistetaan ja asennetaan sarjatyönä. Sarjatyö painaa arviomme hieman perustason alle. Ikkunoiden käyttöiän ja oikean vaihtohetken käy läpi ikkunoiden uusimisen opas.
Koko ja sijainti
Pienessä yhtiössä työmaan perustaminen, suunnittelu ja valvonta jakautuvat harvoille asunnoille, mikä nostaa yksikköhintaa arviolta 15 prosenttia. Suuressa yhtiössä sama erä jakautuu sadoille asunnoille. Yksikköhinta jää silloin arviolta kymmenen prosenttia perustason alapuolelle.
Pääkaupunkiseudulla työ kustantaa arviolta 15 prosenttia enemmän kuin kasvukeskuksissa. Muualla maassa hinta jää vastaavasti perustason alapuolelle, kun työn hinta ja logistiikka ovat kevyempiä.
Ikkunatyyppi
Perustaso on kolmilasinen avattava puuikkuna. Puu-alumiini-ikkuna kustantaa hankintana enemmän, mutta sen ulkopinta ei tarvitse huoltomaalausta.
Nelilasiset energiaikkunat ovat Kiinteistöliiton lausunnossa viitattujen arvioiden mukaan noin 30 prosenttia kolmilasisia kalliimpia. Uusien ikkunoiden lämmönläpäisyn on nykyvaatimuksen mukaan oltava 1,0 wattia neliömetrille kelviniä kohden tai parempi. Vaatimuksen täyttää tavallinen kolmilasinen ikkuna.
Energialuokka ja säästö
Ikkunoille annetaan kodinkoneista tuttu energialuokka asteikolla A++-G. Luokka perustuu ikkunan laskennalliseen energiankulutukseen. Kiinteä ikkuna yltää avattavaa parempaan luokkaan, sillä Motivan luokituksessa sen ilmanvuotoluku on 0,1 ja avattavan 0,3 kuutiometriä neliöltä tunnissa. Parhaat A++-luokan ikkunat voivat Motivan mukaan olla kymmenen kertaa vanhoja energiatehokkaampia.
Lämmityskuluissa ikkunoiden uusiminen säästää Motivan arvion mukaan 1970-luvun kerrostalossa 5-15 prosenttia. Säästö on todellinen mutta harvoin niin suuri, että se yksin maksaisi urakan.
Mitä osakas maksaa ikkunaremontista?
Lasku jaetaan osakkaille yhtiöjärjestyksen määräämällä tavalla, yleensä neliöiden suhteessa. Oman osuuden suuruusluokan voi siksi arvioida suoraan asunnon koosta.
Osuus asunnon koon mukaan
Arvio 150 euron huoneistoneliöhinnalla, kun kulut jaetaan neliöiden suhteessa. Sisältää arvonlisäveron.
Kaavion tiedot taulukkona
| € | |
|---|---|
| Yksiö 40 m² | 6 000 € |
| Kaksio 60 m² | 9 000 € |
| Kolmio 80 m² | 12 000 € |
| Perheasunto 100 m² | 15 000 € |
Lähde: KOR 2026 -pohjainen kustannusarviomme. Luvut ovat suuntaa antavia.
Samankokoiset asunnot maksavat siksi saman verran, vaikka toisessa olisi ikkunoita enemmän. Jakoperuste on neliö, ei ikkunoiden määrä.
Rahoitusvastike ja kertasuoritus
Yhtiö rahoittaa urakan yleensä taloyhtiölainalla, jonka osakas maksaa kuukausittain rahoitusvastikkeena tai kertasuorituksena pois. Vastikkeen muodostumisen käy läpi rahoitusvastikkeen opas.
Lainaosuus näkyy isännöitsijäntodistuksessa ja siirtyy kaupassa ostajalle. Kertasuoritus pienentää kuukausierää mutta vaatii koko osuuden kerralla.
Ostajan tarkistus
Tuleva ikkunaremontti ei näy velattomassa hinnassa, vaan se on osa talon korjausvelkaa. Ikkunoiden ikä ja kunnossapitotarveselvitys eli hallituksen vuosittainen arvio tulevista korjauksista kertovat, kuinka lähellä kustannus on.
Kaksi samanhintaista asuntoa voi siksi olla eriarvoista. Jos toisessa talossa ikkunat on juuri uusittu ja toisessa ne ovat 50 vuoden iässä, ero on kaksion kokoisessa asunnossa noin 9 000 euroa tulevaa kustannusta.
Kannattaako ikkunat uusia julkisivuremontin yhteydessä?
Usein kannattaa, mutta syy on rakenteessa eikä telineissä. Ratkaisu on silti tapauskohtainen ja tehdään talon kunnon mukaan.
Liityntäsaumat ja eristys
Kun julkisivuun lisätään eristettä, seinä paksunee muutaman sentin ja ikkunoiden vesipellit ja pielet tehdään joka tapauksessa uusiksi. Eri aikaan tehtynä sama liityntäsauman työ maksetaan kahdesti, kuten erään yhtiön isännöitsijä perusteli Kotitalo-lehden hankeraportissa.
Jos julkisivu paksunee vasta ikkunoiden jälkeen, vanhat ikkunat jäävät syvälle aukkoon ja niiden siirto ulommas on kallista. Julkisivupuolen kustannukset käy läpi julkisivuremontin hintaopas.
Erillinen urakka
Erikseen tekeminen kannattaa, kun julkisivu tarvitsee vain maalauksen tai ikkunat ovat paljon huonommassa kunnossa kuin seinät. Vetoisia ikkunoita ei kannata odotuttaa vuosia julkisivupäätöksen takia.
Yhteinen kalusto ei myöskään säästä automaattisesti, sillä ikkunatyö tehdään yleensä nostimelta ja julkisivutyö telineiltä.
Saako ikkunaremonttiin avustusta tai verovähennystä?
Valtion energia-avustus voi kattaa osan kustannuksesta, mutta sen ehdot vahvistetaan vasta asetuksella. Kotitalousvähennystä vastikkeella maksetusta remontista ei saa.
Energia-avustus 2026-2027
Valtio on varannut asuinrakennusten energia-avustuksiin 110 miljoonaa euroa vuosille 2026-2027. Asetusluonnoksen mukaan tukea myönnettäisiin enintään 4 000 euroa asuntoa kohden ja enintään puolet hyväksytyistä kustannuksista.
Ehtona on, että hanke parantaa energiatehokkuutta vähintään kymmenyksen yli säädetyn vähimmäistason. Perustelumuistion mukaan pelkkä ikkunoiden vaihto ei yleensä riitä, vaan kynnys ylittyy toimenpiteiden yhdistelmällä. Asetus ei ollut elokuun 2026 puolivälissä vielä voimassa, eikä käsittelijäksi esitetty Varke voi sitä ennen kertoa ehdoista tai aikataulusta.
Kotitalousvähennys
Verohallinnon ohjeen mukaan osakas ei saa kotitalousvähennystä töistä, jotka hän maksaa yhtiölle vastikkeena, vaikka työ kuuluisi osakkaan omalle vastuulle. Vähennystä ei saa silloinkaan, kun osakas maksaisi yhtiön päättämän remontin suoraan urakoitsijalle.
Vähennyksen saa vain työstä, joka on osakkaan vastuulla ja jonka hän tilaa ja maksaa itse. Ikkunoissa osakkaan vastuulle kuuluvat Kiinteistölehden mukaan yleensä vain sisä- ja välipuitteet, sisemmät lasit ja tuuletusluukku, joten vähennys koskee käytännössä pieniä omia töitä.
Kuka päättää ikkunaremontin hinnasta?
Urakasta ja sen rahoituksesta päättää yhtiökokous äänten enemmistöllä. Lopullisen hinnan ratkaisee kilpailutus.
Yhtiökokous ja kilpailutus
Hallitus valmistelee hankkeen, pyytää tarjoukset vähintään kolmelta urakoitsijalta ja tuo yhtiökokoukselle ehdotuksen kustannuksineen. Tarjousten hajonta voi olla suuri, joten arvio tarkentuu vasta kilpailutuksessa. Maksajan ja päättäjän roolit käy läpi ikkunoiden vastuunjaon opas.
Vastuu lokakuusta 2026
Lokakuun 2026 alusta laki nimeää ikkunat yhtiön kunnossapidettäviksi rakenteiden ja eristeiden rinnalla. Hinnan kannalta muutos selkeyttää urakan rajausta. Ikkunoiden uusiminen kuuluu jatkossa selvemmin yhtiön maksettavaksi.
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko taloyhtiön ikkunaremontti kustantaa asuntoa kohden?
Arviolta 150 euroa huoneistoneliöltä, joten 60 neliön asunnon osuus on noin 9 000 euroa ja 80 neliön noin 12 000 euroa arvonlisäveroineen. Koko yhtiön urakka on esimerkiksi 36 asunnon ja 2 000 huoneistoneliön lamellitalossa suuruusluokkaa 300 000 euroa. Valmistajien julkaisemissa kohteissa asuntokohtainen hinta on ollut 7 600-11 000 euroa parvekeovineen.
Onko ikkunaremontin hintaan puolueetonta laskuria?
Verkon hintalaskurit ovat käytännössä valmistajien tarjouspyyntölomakkeita, eikä puolueetonta ikkunoiden hintalaskuria ole. Korjausvelka-analyysi arvioi eri asiaa eli sitä, milloin ikkunat ja muut rakennusosat tulevat uusittaviksi ja mitä ne kustantavat. Suuruusluokan voi laskea myös itse kertomalla asunnon huoneistoneliöt arviolta 150 eurolla. Tarkka hinta selviää vasta, kun vähintään kolme urakoitsijaa laskee saman tarjouspyynnön.
Kustantaako rivitalon ikkunaremontti enemmän kuin kerrostalon?
Neliöpohjainen arviomme on rivitalossa sama kuin kerrostalossa. Asuntoa kohden hinta kuitenkin vaihtelee rivitaloissa enemmän. Valmistajien esimerkeissä rivitalokohteet ovat asettuneet noin 7 400 eurosta 17 000 euroon asunnolta. Yläpään selittävät asuntojen suuret ikkunamäärät ja pienet yhtiöt, joissa työmaan kiinteät erät jakautuvat harvoille asunnoille.
Voiko osakas teettää omat ikkunansa ennen yhtiön remonttia?
Voi, mutta se on harvoin taloudellisesti järkevää. Muutostyö vaatii yhtiön luvan. Hallitus voi asettaa sille ehtoja tai kieltää työn. Kun yhtiö myöhemmin uusii kaikki ikkunat, myös oman remontin tehnyt osakas maksaa osuutensa yhteisestä urakasta, eikä hyvitykselle ole välttämättä perusteita. Kysymys nousee esiin etenkin rivi- ja paritaloyhtiöissä.
Vaikuttaako ikkunaremontti vastikkeeseen?
Vaikuttaa, kun yhtiö rahoittaa urakan lainalla. Rahoitusvastikkeen periminen alkaa lainan nostamisen jälkeen, ja erän suuruus riippuu lainaosuudesta, korosta ja maksuajasta. Esimerkiksi 9 000 euron osuus 15 vuoden maksuajalla tarkoittaa laskennallisesti 50 euroa kuukaudessa ilman korkoa. Kertasuorituksen tehnyt osakas ei maksa rahoitusvastiketta lainkaan.
Laskuri
Missä kunnossa taloyhtiösi on?
Laskemme taloyhtiön rakennusosien elinkaaren ja korjausvelan suoraan asuntoilmoituksesta, joten näet ikkunaremontin suuruusluokan ja ajoituksen jo ennen yhtiökokousta tai ostoa.
Lähteet
Näytä 12 lähdettä: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 ja muut
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luku 2 § (yhtiön kunnossapitovastuu) ja 6 luku 26 ja 30 § (enemmistöpäätös kunnossapidosta), sekä laki 535/2026, jolla ikkunat lisätään yhtiön kunnossapidettäviin 1.10.2026 alkaen. Vapaasti luettavissa: Finlex, finlex.fi ja säädöskokoelma 535/2026.
- Asuntoanalyysin laskurin perusarvot ja kertoimet: KOR 2026 -pohjainen kustannusarvio ikkunoiden uusimiselle (noin 150 euroa huoneistoneliöltä ja noin 1 950 euroa ikkunaa kohden asennettuna, arvonlisäveroineen; aikakausi-, koko- ja aluekertoimet; viitetalona 36 asunnon ja 2 000 huoneistoneliön lamellitalo, jossa 130 ikkunaa ja 36 parvekeovea). Luvut ovat suuntaa antavia.
- Ikkunavalmistajien julkaisemat taloyhtiöiden hintaesimerkit, kaksi valtakunnallista valmistajaa (luettu 14.8.2026): kerrostalokohteet 790 000 € / 70 asuntoa, 367 000 € / 48 asuntoa, 120 000 € / 15 asuntoa ja 102 000 € / 10 asuntoa sekä rivitalokohteet 86 000 € / 5 asuntoa ja 81 000 € / 11 asuntoa, parvekeovineen; valmistajien erittelyt kustannusten jakautumisesta. Sivut eivät ilmoita hintojen verokantaa.
- Verohallinto: Kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä sekä öljylämmityksestä luopumisesta aiheutuneista töistä, VH/7684/00.01.00/2024, voimassa 1.1.2025 alkaen. Vastikkeena maksetuista töistä ei saa vähennystä. vero.fi, syventävät vero-ohjeet.
- Ympäristöministeriö ja valtioneuvosto: määräaikainen asuinrakennusten korjausrakentamisen energia-avustus 2026-2027 (110 miljoonaa euroa; asetusluonnoksessa enintään 4 000 euroa asuntoa kohden ja enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista, energiatehokkuuden parannuttava vähintään 10 % yli vähimmäistason). Asetusta ei ollut annettu 14.8.2026 mennessä; käsittelijäksi esitetty Varke. Tiedotteet 2026, ym.fi ja valtioneuvosto.fi.
- Motiva: ikkunoiden energialuokitus. Energialuokat A++-G lasketaan vertailuarvosta E; avattavien ikkunoiden ilmanvuotoluku luokituksessa on 0,3 ja kiinteiden 0,1 m³/m²/h; parhaat A++-luokan ikkunat voivat olla 10 kertaa vanhoja energiatehokkaampia. motiva.fi, luettu 14.8.2026.
- Motiva: korjaushankkeet ja energiatehokkuus taloyhtiössä. Ikkunoiden uusiminen (U-arvo 1,0 W/m²K) säästää 1970-luvun kerrostalossa lämmitysenergiaa 5-15 %. motiva.fi, luettu 14.8.2026.
- Suomen Kiinteistöliitto: lausunto rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 11.6.2025 (VN/18839/2024). Nelilasiset ikkunat ovat lausunnossa viitattujen arvioiden mukaan noin 30 % kolmilasisia kalliimpia. kiinteistoliitto.fi.
- Kotitalo-lehti (Isännöintiliitto): taloyhtiön julkisivu- ja ikkunahankkeen raportti (liityntäsaumojen kaksinkertainen työ eri aikaan tehtynä) sekä lakikysymys osakkaan omasta ikkunaremontista. kotitalolehti.fi.
- Suomen Kiinteistölehti 16.5.2022: kuka vastaa ikkunoiden kunnossapidosta. Ulkopuitteet, karmit ja uloimmat lasit kuuluvat yhtiölle, sisä- ja välipuitteet, sisemmät lasit ja tuuletusluukku osakkaalle. kiinteistolehti.fi.
- Ympäristöministeriön asetus 4/13: uusien ikkunoiden ja ulko-ovien U-arvon on oltava 1,0 W/(m²K) tai parempi vanhaa rakennusta korjattaessa.
- Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015: asbestikartoitus ennen vuotta 1994 valmistuneiden rakennusten purkutöissä.