Ikkunaremontti taloyhtiössä

Kerrostalon ikkunaremontti maksaa tyypillisesti 600-1200 €/m² ikkuna-aukkoa kohden asennettuna. Pieni kerrostalo vakiomalliasennuksella päätyy haarukan alapäähän, pääkaupunkiseudun korkea kohde nostokalustolla yläpäähän.

Kirjoittanut Owen Zhang, kiinteistötalouden DI (Aalto). Päivitetty 20.5.2026.

Mitä ikkunaremontti maksaa minun asunnolleni?

Kerrostalon ikkunaremontin urakkahinta on tyypillisesti 600-1200 €/m² ikkuna-aukkoa kohden asennettuna. Osakkaan lopullinen osuus riippuu kuitenkin huoneiston ikkunamäärästä, parvekeovien lukumäärästä, mahdollisesta parvekelasitusten uusinnasta sekä taloyhtiön valitsemasta varustetasosta. Alla on suuntaa-antavia haarukoita tyypillisille kerrostalohuoneistoille.

Ikkunaremontin osakkaan osuus huoneistotyypin mukaan

Lähteet: Lammin Ikkunat, taloyhtiön ikkunaremontti, 2022; Kaskipuu, taloyhtiön ikkunaremontti, 2026; Pihla, taloyhtiön ikkunaremontti, 2026. Haarukan alapää on peruslasitus vakiokokoisin ikkunoin ja helpot asennusolosuhteet ilman parvekeovien vaihtoa; yläpää selektiivinen kolminkertainen lasitus, sälekaihtimet ja korvausilmaventtiilit, parvekeovet ja vaativa nostokalusto.

Lasitetun parvekkeen lasituksen uusiminen, lisäkustannus

Jos taloyhtiön parvekkeet ovat lasitettuja ja parvekelasitukset uusitaan ikkunaremontin yhteydessä, kustannus tulee aina päälle yllä olevasta ikkunaremontin osuudesta. Lisäkustannus per asunto riippuu parvekkeen koosta ja muodosta.

Lähteet: Lasitusjoronen, parvekelasituksen hinta, 2026; Urakkamaailma, parvekelasituksen hintatieto, 2026; K-S Parvekelasitus, 2026. Metrihinta asennettuna 660-850 € parvekkeen muodosta ja lasilaadusta riippuen.

Miksi haarukka on niin leveä?

Saman pinta-alainen huoneisto voi maksaa noin 2 900 € tai noin 11 000 € riippuen taloyhtiön valitsemasta varustetasosta. Mitattavissa olevat ajurit:

• Asennustyö muodostaa noin 25 prosenttia kokonaiskustannuksesta. Korkea kerrostalo ja nostokalusto siirtävät osuuden ylärajalle (Pihla, 2026; Kaskipuu, 2026).
• Parvekeovien vaihto ikkunaremontin yhteydessä lisää urakkaa arviolta yhden kuudenneksen verran (Pihla, 2026).
• Selektiivinen kolminkertainen lasitus on yhden valmistajan arvion mukaan 15-25 prosenttia perustasoa kalliimpi (Pielisikkunat, 2026).

Sälekaihtimet, korvausilmaventtiilit ja erikoismitat nostavat myös hintaa.

Milloin taloyhtiön ikkunat ovat teknisesti tiensä päässä?

Ikkunoiden uusinta on tyypillisesti ajankohtainen 30-50 vuoden iässä (Suomen Kiinteistölehti, 2023). Puu-alumiini-ikkunoiden tekninen käyttöikä on noin 40-50 vuotta huoltohistoriasta riippuen.

Hyvin huollettu puuikkuna voi kestää käytössä jopa 60-70 vuotta, mutta tällaisia tapauksia on harvassa. Niissäkin tiivisteet, heloitukset ja maalikerros joudutaan uusimaan kierroksittain ennen kokonaisuusintaa.

Lähteet: Suomen Kiinteistölehti, 2022 ja 2023; Urakkamaailma, 2026.

Mitkä merkit kertovat ikkunan kunnosta vuosiluvun lisäksi?

Iän rinnalla kannattaa katsoa ikkunan toimivuutta. Tiivisteen kunto, vetoisuus, sisäpinnan huurtuminen, lasin välitilan tunkkaisuus ja karmin kosteusvauriot ovat konkreettisempia indikaattoreita kuin pelkkä vuosiluku.

Kuntoarvio paljastaa, kannattaako vaihtaa koko ikkuna vai riittääkö huolto ja tiivisteen uusinta. Pelkkä uusinta ilman kuntoarviota johtaa usein liian aikaiseen vaihtoon tai päinvastoin liian pitkittyneeseen lykkäykseen.

Mitä U-arvo tarkoittaa ja milloin se kannattaa vaihtaa?

U-arvo (lämmönläpäisykerroin, yksikkö W/(m²K)) mittaa, kuinka paljon lämpöä karkaa ikkunan läpi neliömetriä kohti yhden asteen lämpötilaerolla. Mitä pienempi luku, sitä parempi eristys.

Suomen rakentamismääräyksissä vertailuarvo uudisrakentamiselle on Ympäristöministeriön asetuksen 1010/2017 mukaan ≤ 1,0 W/(m²K). Käytännössä taloyhtiön ikkunakannan U-arvot vaihtelevat valtavasti aikakauden mukaan:

Lähde: ikkunavalmistajien ilmoittamat U-arvot, 2026. Rakentamismääräyksen vertailuarvo uudisrakentamiselle on ≤ 1,0 W/(m²K) (Ympäristöministeriö, asetus 1010/2017).

Mitä U-arvon parantaminen tuo lämmityskuluihin?

Ikkunoiden vaihdolla saavutettava lämmityssäästö ei ole yksi kiinteä luku, vaan riippuu vanhasta U-arvosta, ulkovaipan muusta kunnosta, lämmitysmuodosta ja ikkunoiden osuudesta ulkoseinästä. 1960-luvun MS-ikkunan korvaaminen nelilasisella energiaikkunalla pienentää lämpövuotoa lähes nelinkertaisesti, mutta euromääräinen säästö asettuu vasta kun lämmitysmuoto ja muut ulkovaipan rakenteet tunnetaan.

Pelkkä huoltotoimena tehty ikkunoiden tiivistys voi vähentää lämmitysenergian kulutusta jopa 15 prosenttia (Suomen Kiinteistölehti, 2023). Tämä on tiivistyksen yläraja, ei ikkunoiden vaihdon säästö.

Mitä Ympäristöministeriön asetus tarkoittaa olemassa olevalle taloyhtiölle?

Ympäristöministeriön asetuksen 1010/2017 vertailuarvo ≤ 1,0 W/(m²K) koskee uudisrakentamista. Olemassa olevaa taloyhtiötä ei vaadita saavuttamaan sitä yhdellä kierroksella.

Käytännössä vertailuarvo asettaa silti tavoitteen. Markkinoilla olevat ikkunat ylittävät sen selvästi: nelilasisen energiaikkunan U-arvo on 0,6-0,8, eli reilusti rakentamismääräyksen vertailuarvon alle.

Missä kohtaa elinkaarta Suomen kerrostalon ikkunakanta on?

Lähes puolet kerrostalokerrosalasta on ohittanut ikkunoiden 30-50 vuoden uusintavälin. 1970-luvun elementtitalokanta on ikkunaremontin yksittäinen suurin kohdejoukko.

Tämä alaluku on Asuntoanalyysin oma laskelma koko maan kerrostalokannasta, ei toimialalähteen luku (Tilastokeskus, 2025).

Suomen kerrostalokanta on yhteensä noin 114,4 miljoonaa kerrosalaneliötä. Sen ikäjakauma kertoo, miksi 2020-luvun keskivaihe on poikkeuksellinen ikkunaremontin huippu:

• Noin 49,7 % kerrostalokerrosalasta on rakennettu ennen vuotta 1980. Vanhat kaksilasiset MS-ikkunat ovat jo 30-50 vuoden uusintavälin yli, jollei niitä ole välillä vaihdettu.
• 1970-luvun elementtitalokanta (20,4 % kerrosalasta) on juuri nyt 46-55 vuoden iässä, tarkalleen puu-alumiini-ikkunan 40-50 vuoden uusintavälin kohdalla. Suurin kohdejoukko.
• 1980-luvun kanta (10,8 % kerrosalasta) on 36-45 vuoden iässä ja lähestyy ensimmäistä uusintatarvettaan parhaillaan.
• Vuoden 1990 jälkeen rakennettu kanta ei pääsääntöisesti vielä ole ensimmäisen ikkunaremontin kohdalla. Kyseessä on ennakoiva paine, ei toteutunut korjausvelka.

Mihin mittaluokkaan koko maan ikkunaremonttipaine asettuu?

Suomen kerrostaloissa ikkunaremontin vuosittainen uusintapaine asettuu Asuntoanalyysin laskelman mukaan noin 203 M €:oon, vaihteluväli 110-595 M € eri oletuksilla.

Luku on rajattu Tilastokeskuksen taloyhtiöiden korjauskustannukset 2024 -aineiston kerrostaloyhtiöiden Ulkopinnat-sarjan (rakennusosa 4) keskiarvolla, noin 652 M €/v vuosina 2019-2024.

Ulkopinnat sisältää myös katon ja julkisivun, joten ikkunoiden osuus on sen alipiiriä. Asuntoanalyysin laskelma asettuu siten julkisen kattoarvon alapuolelle.

Laskelma käyttää kolmea avointa parametria: ikkuna-aukkojen osuus kerrosalasta 10 %, mediaanikäyttöikä 45 vuotta ja yksikkökustannus 800 €/m² ikkuna-aukkoa kohden asennettuna (Urakkavälityspalvelut, hintatieto, 2025).

Milloin huolto riittää ja milloin koko ikkuna pitää vaihtaa?

Huoltokorjaus riittää, kun rakenne on kunnossa mutta tiivisteet, heloitukset tai maalipinta ovat kuluneet. Kokonaisuusinta on perusteltu vasta, kun karmi, lasi tai kantava puite on tiensä päässä.

Lähteet: Suomen Kiinteistölehti, ikkunoiden kunnossapito, 2023; ikkunavalmistajien yleinen huolto-ohjeistus, 2026.

Mitä huoltokorjaus tyypillisesti pitää sisällään?

Huoltokorjaus sisältää tiivisteiden uusinnan, helojen säädön ja voitelun sekä ulkopinnan maalauksen. Työ voidaan tehdä ilman asukkaan väistöä, ja kustannus on murto-osa kokonaisuusinnan neliöhinnasta.

Huollolla saadaan tyypillisesti 10-15 lisävuotta ikkunalle, jonka perusrakenne on muutoin kunnossa. Sen vuoksi taloyhtiön kuntoarvioon kannattaa pyytää erikseen suositus juuri huollon ja vaihdon välillä.

Milloin osittainen uusinta on kokonaisuusintaa järkevämpi?

Joissakin yhtiöissä julkisivun pohjoispuolen ikkunat ovat selvästi etelään aukeavia huonommassa kunnossa. Tällöin kuntoarvion mukaan voidaan uusia vain osa ikkunoista ja jättää loppukanta seuraavaan kierrokseen.

Osittaisen uusinnan haittapuoli on, että kahden urakan yhteenlaskettu hinta jää yhtä kokonaisurakkaa korkeammaksi. Hyötynä on rahoitustarpeen jakautuminen pidemmälle aikavälille.

Kuka taloyhtiössä päättää ikkunaremontista?

Yhtiökokous päättää, tehdäänkö ikkunaremontti, missä laajuudessa ja millä rahoitustavalla. Asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 4 luvun 2 § asettaa rakennuksen ulkovaipan, johon ikkunat kuuluvat, taloyhtiön kunnossapitovastuulle.

Päätös syntyy AOYL 6 luvun 26 §:n mukaan tavallisella enemmistöllä, kun yli puolet annetuista äänistä kannattaa ehdotusta. Kustannus katetaan vastikkeella tai erillisellä hankerahoituksella. Yksittäinen osakas ei voi tehdä päätöstä eikä maksaa urakkaa erikseen.

Mitä laki vaatii hallitukselta ennen yhtiökokousta?

Saman lain 6 luvun 3 § velvoittaa hallituksen esittämään yhtiökokoukselle vuosittain kirjallisen selvityksen seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeesta.

Ikkunaremontin pitäisi siten näkyä taloyhtiön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmassa jo vuosia ennen ensimmäistä vetoisuusvalitusta. Jos remontti tulee yhtiökokoukseen yllätyksenä, kyseessä on laiminlyöty suunnittelu.

Voiko osakas vaihtaa ikkunan tai sälekaihtimet itse?

Sisätilan puoleisilla osilla, kuten sälekaihtimilla, sisäpuolisilla lasitarroilla tai huoneiston puoleisilla tiivisteillä, osakas voi teettää muutostyön AOYL 5 luvun 1 §:n nojalla omalla kustannuksellaan.

AOYL 5 luvun 2 § edellyttää, että osakas ilmoittaa työstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle, kun työ voi vaikuttaa yhtiön tai naapurin vastuulla olevaan rakenneosaan. Itse karmin, puitteen tai lasipakettiin kajoaminen kuuluu lähtökohtaisesti yhtiön vastuualueelle, joten yksittäisen ikkunan vaihto omin päin ei ole sallittu ilman yhtiön suostumusta.

Miten ikkunaremontti näkyy taloyhtiön korjausvelassa?

Ostajalle ikkunaremontti harvoin tulee yksin. Tiensä päässä olevat ikkunat näkyvät taloyhtiön korjausvelassa samoin kuin lähestyvä kattoremontti tai kylpyhuoneremontti.

Yksittäisen rakennusosan korjausvelka muodostuu siitä, kuinka suuri osa sen teknisestä käyttöiästä on kulunut, kerrottuna osan jälleenhankintahinnalla. 1970-luvun elementtitalon alkuperäiset ikkunat, joiden ohjearvon mukainen tekninen käyttöikä on noin 45 vuotta, ovat yli 50 vuoden ikäisinä jo täysin velkaantuneet.

Miksi sama velaton hinta voi tarkoittaa eri lopullista hintaa?

Kahden samanhintaisen kerrostaloasunnon välillä se, jonka taloyhtiössä ikkunat, julkisivu ja katto ovat lähellä elinkaarensa loppua, on todellisuudessa kalliimpi.

Ulkovaipan kolme suurta erää eivät uusiudu tahdistettuna, mutta ne kulkevat samaa rytmiä rakennuksen iän mukaan. Korjausvelka ei näy isännöitsijäntodistuksessa euroina, vaan se on laskettava erikseen.

Sen, mitkä rakennusosat juuri tässä taloyhtiössä ovat lähellä loppuaan ja mitkä ovat vielä turvallisessa vaiheessa, näkee parhaiten kun ilmoituksen tiedot yhdistetään taloyhtiön ikätietoon ja kunnossapitosuunnitelmaan.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko osakas kieltäytyä ikkunaremontista?

Ei. Ulkoikkunat ovat AOYL 4 luvun 2 §:n nojalla yhtiön kunnossapitovastuulla, ja yhtiökokouksen enemmistöpäätös sitoo kaikkia osakkaita. Yksittäinen osakas ei voi estää enemmistöllä hyväksyttyä ikkunaremonttia.

Mitä ikkunaremontti maksaa per asunto?

Osakkaan osuus jaetaan tyypillisesti asuinneliön suhteessa yhtiöjärjestyksen vastikejakoperusteen mukaan. Karkea suuruusluokka: 60 m² kaksio noin 600-1 200 €/ikkunaneliö × 6 m² ikkunapinta-alaa = 3 600-7 200 €, jos koko taloyhtiön urakka kilpailutetaan yhdessä. Yksittäisen asunnon ikkunoiden omakustanteinen vaihto on selvästi kalliimpi per asunto kuin volyymiltaan suurempi yhteishanke, koska kiinteät kustannukset (telineet, nostokalusto, asennustyö) eivät jakaudu.

Kuinka kauan uudet ikkunat kestävät?

Modernien puu-alumiini- ja PVC-ikkunoiden tekninen käyttöikä on tyypillisesti 40-60 vuotta, kun tiivisteet uusitaan 10-15 vuoden välein ja pintakäsittely huolletaan. Käyttöikä riippuu materiaalista, asennustavasta ja sijainnista.

Riittääkö tiivistäminen ikkunoiden vaihdon sijaan?

Riittää, jos ikkunat ovat muuten teknisesti kunnossa eikä U-arvon parantamiselle ole pakottavaa tarvetta. Tiivistäminen voi vähentää lämmitysenergian kulutusta jopa 15 % (Suomen Kiinteistölehti, 2023), mutta se ei pidennä ikkunoiden teknistä käyttöikää eikä paranna U-arvoa.

Miten ikkunaremontti liittyy korjausvelkaan?

Ikkunat, joiden tekninen käyttöikä lähestyy 40-50 vuotta, ovat osa taloyhtiön korjausvelkaa. Korjausvelka ei näy isännöitsijäntodistuksessa euroina, joten kahden samanhintaisen asunnon vertailussa lähestyvä ikkunaremontti pitää huomioida erikseen velattomaan hintaan päälle.