Ikkunaremontti taloyhtiössä

Kerrostalon ikkunaremontti maksaa tyypillisesti 400-700 euroa ikkuna-aukkoneliöltä asennettuna. Pieni kerrostalo vakiomalliasennuksella päätyy haarukan alapäähän, pääkaupunkiseudun korkea kohde nostokalustolla yläpäähän.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Päivitetty 14.6.2026.

Mitä ikkunaremontti maksaa minun asunnolleni?

Kerrostalon ikkunaremontin urakkahinta on tyypillisesti 400-700 euroa ikkuna-aukkoneliöltä asennettuna. Osakkaan lopullinen osuus riippuu huoneiston ikkunamäärästä, parvekeovien lukumäärästä, mahdollisesta parvekelasitusten uusinnasta sekä taloyhtiön valitsemasta varustetasosta.

Ikkunaremontin osakkaan osuus huoneistotyypin mukaan

Lähteet: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistölehti, taloyhtiön ikkunaremontti; Asuntoanalyysin oma arvio osakkaan osuudesta. Haarukan alapää on peruslasitus vakiokokoisin ikkunoin ja helpot asennusolosuhteet ilman parvekeovien vaihtoa; yläpää selektiivinen kolminkertainen lasitus, sälekaihtimet ja korvausilmaventtiilit, parvekeovet ja vaativa nostokalusto.

Lasitetun parvekkeen lasituksen uusiminen, lisäkustannus

Jos taloyhtiön parvekkeet ovat lasitettuja ja parvekelasitukset uusitaan ikkunaremontin yhteydessä, kustannus tulee aina päälle yllä olevasta ikkunaremontin osuudesta. Lisäkustannus per asunto riippuu parvekkeen koosta ja muodosta.

Lähteet: Asuntoanalyysin oma arvio parvekelasituksen lisäkustannuksesta, suhteutettuna Suomen Kiinteistöliiton korjaushintatietoihin. Metrihinta asennettuna noin 660-850 € parvekkeen muodosta ja lasilaadusta riippuen.

Haarukan leveys

Samankokoinen huoneisto voi maksaa noin 2 500 € tai noin 11 000 € riippuen taloyhtiön valitsemasta varustetasosta. Mitattavissa olevat hintatekijät:

• Asennustyö muodostaa noin 25 prosenttia kokonaiskustannuksesta. Korkea kerrostalo ja nostokalusto siirtävät osuuden ylärajalle.
• Parvekeovien vaihto ikkunaremontin yhteydessä lisää urakkaa arviolta yhden kuudenneksen verran.
• Selektiivinen kolminkertainen lasitus on tyypillisesti 15-25 prosenttia perustasoa kalliimpi.

Sälekaihtimet, korvausilmaventtiilit ja erikoismitat nostavat myös hintaa.

Milloin taloyhtiön ikkunat ovat teknisesti tiensä päässä?

Ikkunoiden uusinta on Suomen Kiinteistölehden mukaan tyypillisesti ajankohtainen 30-50 vuoden iässä. Puu-alumiini-ikkunoiden tekninen käyttöikä on noin 40-50 vuotta huoltohistoriasta riippuen.

Uusintaväli

Hyvin huollettu puuikkuna voi kestää käytössä jopa 60-70 vuotta, mutta tällaisia tapauksia on harvassa. Niissäkin tiivisteet, heloitukset ja maalikerros joudutaan uusimaan kierroksittain ennen kokonaisuusintaa.

Käyttöiät ikkunatyypeittäin

Lähteet: Suomen Kiinteistölehti, 2022 ja 2023; Rakennustieto, kiinteistön tekniset käyttöiät.

Kunnon merkit

Iän rinnalla kannattaa katsoa ikkunan toimivuutta. Tiivisteen kunto, vetoisuus, sisäpinnan huurtuminen, lasin välitilan tunkkaisuus ja karmin kosteusvauriot ovat konkreettisempia indikaattoreita kuin pelkkä vuosiluku.

Kuntoarvio paljastaa, kannattaako vaihtaa koko ikkuna vai riittääkö huolto ja tiivisteen uusinta. Pelkkä uusinta ilman kuntoarviota johtaa usein liian aikaiseen vaihtoon tai päinvastoin liian pitkittyneeseen lykkäykseen.

Mitä U-arvo tarkoittaa ja milloin se kannattaa vaihtaa?

U-arvo (lämmönläpäisykerroin, yksikkö W/(m²K)) mittaa, kuinka paljon lämpöä karkaa ikkunan läpi neliömetriä kohti yhden asteen lämpötilaerolla. Mitä pienempi luku, sitä parempi eristys.

U-arvon merkitys

Kun ikkunat uusitaan, korjausrakentamisen energiatehokkuusasetus vaatii uusilta ikkunoilta U-arvon 1,0 W/(m²K) tai paremman. Käytännössä taloyhtiön ikkunakannan U-arvot vaihtelevat paljon aikakauden mukaan:

Lähde: Motiva, ikkunoiden energiatehokkuus; arvot ovat suuntaa-antavia. Uusittavalta ikkunalta vaadittu U-arvo on enintään 1,0 W/(m²K) (korjausrakentamisen energiatehokkuusasetus 4/13).

Lämmityssäästö

Ikkunoiden vaihdolla saavutettava lämmityssäästö ei ole yksi kiinteä luku, vaan riippuu vanhasta U-arvosta, ulkovaipan muusta kunnosta, lämmitysmuodosta ja ikkunoiden osuudesta ulkoseinästä. 1960-luvun MS-ikkunan korvaaminen nelilasisella energiaikkunalla pienentää lämpövuotoa lähes nelinkertaisesti, mutta euromääräinen säästö asettuu vasta kun lämmitysmuoto ja muut ulkovaipan rakenteet tunnetaan.

Pelkkä huoltotoimena tehty ikkunoiden tiivistys voi Suomen Kiinteistölehden mukaan vähentää lämmitysenergian kulutusta jopa 15 prosenttia. Tämä on tiivistyksen yläraja, ei ikkunoiden vaihdon säästö.

Motiva Services Oy:n yli 20 kohteen seurannassa ikkunaremontin keskimääräinen lämmitysenergian säästö oli noin 15 prosenttia. Suurempi säästö syntyy yleensä ilmanvaihdon uudistamisesta lämmöntalteenotolla.

Energiatehokkaaseen ikkunoiden vaihtoon voi olla tarjolla valtion avustusta. Ympäristöministeriö valmistelee määräaikaista asuinrakennusten korjausrakentamisen avustusta vuosille 2026 ja 2027, ja sen asetusluonnos oli lausuntokierroksella kesäkuussa 2026.

Luonnoksen mukaan tukea voisi saada noin 4 000 euroa asuntoa kohden, kun hanke parantaa energiatehokkuutta yli vähimmäistason. Avustus ei ole vielä voimassa, eikä haun aikataulu ole varma.

Asetuksen merkitys

Kun ikkunat uusitaan luvanvaraisessa korjaustyössä, korjausrakentamisen energiatehokkuusasetus vaatii uusilta ikkunoilta U-arvon 1,0 W/(m²K) tai paremman. Vanhoja ikkunoita pelkästään korjattaessa lämmönpitävyyttä parannetaan mahdollisuuksien mukaan.

Vaatimus koskee siis nimenomaan uusittavia ikkunoita, ei vielä ehjää vanhaa ikkunaa. Energiatehokkuussääntely uudistuu parhaillaan uuden rakentamislain ja EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin myötä, joten vaatimuspohja voi muuttua.

Käytännössä markkinoiden ikkunat alittavat vaatimuksen selvästi. Nelilasisen energiaikkunan U-arvo on 0,6-0,8, eli reilusti vaaditun 1,0 tason alle.

Korvausilma ja kosteus

Tiiviit energiaikkunat vähentävät vanhojen ikkunoiden kautta tullutta korvausilmaa. Siksi ikkunaremontissa on huolehdittava korvausilman saannista.

Jos korvausilmaa ei järjestetä, ilma voi tulla asuntoon hallitsemattomasti rakenteiden vuotokohdista. Tämä lisää kosteus- ja homeriskiä, joten ilmanvaihto tarkistetaan osana hanketta.

Missä kohtaa elinkaarta Suomen kerrostalon ikkunakanta on?

Lähes puolet kerrostalokerrosalasta on ohittanut ikkunoiden 30-50 vuoden uusintavälin. 1970-luvun elementtitalokanta on ikkunaremontin yksittäinen suurin kohdejoukko.

Aineiston peruste

Tämä alaluku on Asuntoanalyysin oma laskelma koko maan kerrostalokannasta Tilastokeskuksen 2025 aineiston pohjalta, ei toimialalähteen luku.

Ikäjakauma kerrosalan mukaan

Suomen kerrostalokanta on yhteensä noin 114,4 miljoonaa kerrosalaneliötä. Sen ikäjakauma kertoo, miksi 2020-luvun keskivaihe on poikkeuksellinen ikkunaremontin huippu:

• Noin 49,7 % kerrostalokerrosalasta on rakennettu ennen vuotta 1980. Vanhat kaksilasiset MS-ikkunat ovat jo 30-50 vuoden uusintavälin yli, jollei niitä ole välillä vaihdettu.
• 1970-luvun elementtitalokanta (20,4 % kerrosalasta) on juuri nyt 46-55 vuoden iässä, tarkalleen puu-alumiini-ikkunan 40-50 vuoden uusintavälissä. Suurin kohdejoukko.
• 1980-luvun kanta (10,8 % kerrosalasta) on 36-45 vuoden iässä ja lähestyy ensimmäistä uusintatarvettaan parhaillaan.
• Vuoden 1990 jälkeen rakennettu kanta ei yleensä vielä ole ensimmäisen ikkunaremontin iässä. Kyseessä on ennakoiva paine, ei toteutunut korjausvelka.

Korjauspaine

Suomen kerrostaloissa ikkunaremontin vuosittainen uusintapaine asettuu Asuntoanalyysin laskelman mukaan noin 140 M €:oon, vaihteluväli 76-409 M € eri oletuksilla.

Luku on rajattu Tilastokeskuksen taloyhtiöiden korjauskustannukset 2024 -aineiston kerrostaloyhtiöiden Ulkopinnat-sarjan (rakennusosa 4) keskiarvolla, noin 652 M €/v vuosina 2019-2024.

Ulkopinnat sisältää myös katon ja julkisivun, joten ikkunoiden osuus on vain osa siitä. Asuntoanalyysin laskelma asettuu siten julkisen kattoarvon alapuolelle.

Laskelma käyttää kolmea avointa parametria: ikkuna-aukkojen osuus kerrosalasta 10 %, mediaanikäyttöikä 45 vuotta ja yksikkökustannus 550 €/m² ikkuna-aukkoa kohden asennettuna. Yksikkökustannus on Asuntoanalyysin oma arvio, suhteutettuna Tilastokeskuksen korjausrakentamistilastoon.

Milloin huolto riittää ja milloin koko ikkuna pitää vaihtaa?

Huoltokorjaus riittää, kun rakenne on kunnossa mutta tiivisteet, heloitukset tai maalipinta ovat kuluneet. Kokonaisuusinta on perusteltu vasta, kun karmi, lasi tai kantava puite on tiensä päässä.

Huolto vai uusinta

Lähteet: Suomen Kiinteistölehti, ikkunoiden kunnossapito, 2023; Asuntoanalyysin oma arvio huolto- ja uusintarajasta.

Huoltokorjaus

Huoltokorjaus sisältää tiivisteiden uusinnan, helojen säädön ja voitelun sekä ulkopinnan maalauksen. Työ voidaan tehdä ilman asukkaan väistöä, ja kustannus on murto-osa kokonaisuusinnan neliöhinnasta.

Huollolla saadaan tyypillisesti 10-15 lisävuotta ikkunalle, jonka perusrakenne on muutoin kunnossa. Sen vuoksi taloyhtiön kuntoarvioon kannattaa pyytää erikseen suositus juuri huollon ja vaihdon välillä.

Osittainen uusinta

Joissakin yhtiöissä julkisivun pohjoispuolen ikkunat ovat selvästi etelään aukeavia huonommassa kunnossa. Tällöin kuntoarvion mukaan voidaan uusia vain osa ikkunoista ja jättää loppukanta seuraavaan kierrokseen.

Osittaisen uusinnan haittapuoli on, että kahden urakan yhteenlaskettu hinta jää yhtä kokonaisurakkaa korkeammaksi. Hyötynä on rahoitustarpeen jakautuminen pidemmälle aikavälille.

Kuka taloyhtiössä päättää ikkunaremontista?

Yhtiökokous päättää, tehdäänkö ikkunaremontti, missä laajuudessa ja millä rahoitustavalla. Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 § määrää rakennuksen ulkovaipan, johon ikkunat kuuluvat, taloyhtiön kunnossapitovastuulle.

Päätösvalta

Päätös syntyy asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 30 ja 26 §:n mukaan tavallisella enemmistöllä, kun yli puolet annetuista äänistä kannattaa ehdotusta. Kustannus katetaan vastikkeella tai erillisellä hankerahoituksella. Yksittäinen osakas ei voi tehdä päätöstä eikä maksaa urakkaa erikseen.

Hallituksen velvoite

Saman lain 6 luvun 3 § velvoittaa hallituksen esittämään yhtiökokoukselle vuosittain kirjallisen selvityksen seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeesta.

Ikkunaremontin pitäisi siten näkyä taloyhtiön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmassa jo vuosia ennen ensimmäistä vetoisuusvalitusta. Jos remontti tulee yhtiökokoukseen yllätyksenä, kyseessä on laiminlyöty suunnittelu.

Osakkaan muutostyö

Sisätilan puoleisilla osilla, kuten sälekaihtimilla, sisäpuolisilla lasitarroilla tai huoneiston puoleisilla tiivisteillä, osakas voi teettää muutostyön asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n nojalla omalla kustannuksellaan.

Asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 2 § edellyttää, että osakas ilmoittaa työstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle, kun työ voi vaikuttaa yhtiön tai naapurin vastuulla olevaan rakenneosaan. Itse karmin, puitteen tai lasipakettiin kajoaminen kuuluu lähtökohtaisesti yhtiön vastuualueelle, joten yksittäisen ikkunan vaihto omin päin ei ole sallittu ilman yhtiön suostumusta.

Miten ikkunaremontti näkyy taloyhtiön korjausvelassa?

Ostajalle ikkunaremontti harvoin tulee yksin. Tiensä päässä olevat ikkunat näkyvät taloyhtiön korjausvelassa samoin kuin lähestyvä kattoremontti tai kylpyhuoneremontti.

Korjausvelan laskenta

Yksittäisen rakennusosan korjausvelka muodostuu siitä, kuinka suuri osa sen teknisestä käyttöiästä on kulunut, kerrottuna osan jälleenhankintahinnalla. 1970-luvun elementtitalon alkuperäiset ikkunat, joiden ohjearvon mukainen tekninen käyttöikä on noin 45 vuotta, ovat yli 50 vuoden ikäisinä jo täysin velkaantuneet.

Velaton hinta

Kahden samanhintaisen kerrostaloasunnon välillä se, jonka taloyhtiössä ikkunat, julkisivu ja katto ovat lähellä elinkaarensa loppua, on todellisuudessa kalliimpi.

Ulkovaipan kolme suurta erää eivät uusiudu tahdistettuna, mutta ne kulkevat samaa rytmiä rakennuksen iän mukaan. Korjausvelka ei näy isännöitsijäntodistuksessa euroina, vaan se on laskettava erikseen.

Sen, mitkä rakennusosat juuri tässä taloyhtiössä ovat lähellä loppuaan ja mitkä ovat vielä turvallisessa vaiheessa, näkee parhaiten kun ilmoituksen tiedot yhdistetään taloyhtiön ikätietoon ja kunnossapitosuunnitelmaan.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko osakas kieltäytyä ikkunaremontista?

Ei. Ulkoikkunat ovat Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n nojalla yhtiön kunnossapitovastuulla, ja yhtiökokouksen enemmistöpäätös sitoo kaikkia osakkaita. Yksittäinen osakas ei voi estää enemmistöllä hyväksyttyä ikkunaremonttia.

Mitä ikkunaremontti maksaa per asunto?

Osakkaan osuus jaetaan tyypillisesti asuinneliön suhteessa yhtiöjärjestyksen vastikejakoperusteen mukaan. Karkea suuruusluokka: 60 m² kaksio noin 400-700 €/ikkunaneliö × 6 m² ikkunapinta-alaa = 2 400-4 200 €, jos koko taloyhtiön urakka kilpailutetaan yhdessä. Yksittäisen asunnon ikkunoiden omakustanteinen vaihto on selvästi kalliimpi per asunto kuin volyymiltaan suurempi yhteishanke, koska kiinteät kustannukset (telineet, nostokalusto, asennustyö) eivät jakaudu. Sivun taulukon asuntokohtaiset haarukat ovat tätä leveämmät, koska niissä ovat mukana myös parvekeovet ja varustetason erot.

Kuinka kauan uudet ikkunat kestävät?

Modernien puu-alumiini-ikkunoiden tekninen käyttöikä on tyypillisesti 40-50 vuotta, kun tiivisteet uusitaan 10-15 vuoden välein ja pintakäsittely huolletaan. Käyttöikä riippuu materiaalista, asennustavasta ja sijainnista.

Riittääkö tiivistäminen ikkunoiden vaihdon sijaan?

Riittää, jos ikkunat ovat muuten teknisesti kunnossa eikä U-arvon parantamiselle ole pakottavaa tarvetta. Tiivistäminen voi Suomen Kiinteistölehden mukaan vähentää lämmitysenergian kulutusta jopa 15 %, mutta se ei pidennä ikkunoiden teknistä käyttöikää eikä paranna U-arvoa.

Miten ikkunaremontti liittyy korjausvelkaan?

Ikkunat, joiden tekninen käyttöikä lähestyy 40-50 vuotta, ovat osa taloyhtiön korjausvelkaa. Korjausvelka ei näy isännöitsijäntodistuksessa euroina, joten kahden samanhintaisen asunnon vertailussa lähestyvä ikkunaremontti pitää huomioida erikseen velattomaan hintaan päälle.