Puiset tikkaat, suojamuovi ja maalipurkki tyhjässä huoneessa, jonka seinän alareuna on teipattu maalausta varten.

Osakkaan muu­tos­työil­moi­tus

Päivitetty 6.8.2026 | Lukuaika 8 min

Owen Zhang, Kiinteistötalouden diplomi-insinööri

Avaintiedot

  • Muutostyöstä on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti, jos se voi vaikuttaa yhtiön tai naapurin rakenteeseen.
  • Osakas saa remontoida hallitsemiaan tiloja, mutta yhtiön tiloissa työ vaatii luvan.
  • Osakas vastaa muutoksen kunnossapidosta ja tarpeellisista valvontakuluista.

Osakkaan muutostyöilmoitus

Osakkaan muutostyöilmoitus on osakkeenomistajan taloyhtiölle etukäteen tekemä kirjallinen ilmoitus huoneiston remontista. Ilmoitus on tehtävä aina, kun työ voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan vastuulla olevaan rakenteeseen tai huoneiston käyttöön. Sen perusteella yhtiö arvioi työn ennen sen aloittamista.

Moni remontti onnistuu ilman ongelmia, mutta väärin ilmoitettu tai kokonaan ilmoittamatta jätetty muutostyö voi kaataa vahingonkorvausvastuun osakkaalle. Laki vaatii ilmoituksen aina, kun työ voi vaikuttaa yhtiön tai naapurin vastuulla olevaan rakenteeseen. Ilmoitus tehdään etukäteen ja kirjallisesti, jotta yhtiö ehtii arvioida työn. Tällä sivulla esitellään milloin muutostyöilmoitus on pakollinen, mitä siihen kuuluu ja miten yhtiö sen käsittelee.

Mikä on muutostyöilmoitus?

Muutostyöilmoitus on osakkaan tekemä ennakkoilmoitus remontista taloyhtiölle. Sen tarkoitus on antaa yhtiölle tilaisuus arvioida työ ennen sen alkua.

Milloin ilmoitus on pakollinen

Ilmoitus on tehtävä aina, kun muutostyö voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan vastuulla olevaan rakenteeseen. Sama koskee tilannetta, jossa työ voi vaikuttaa yhtiön tai naapurin huoneiston käyttämiseen.

Käytännössä raja ylittyy heti, kun kosketaan rakenteisiin, putkiin, sähköihin tai ääneneristykseen. Pelkkä pintaremontti oman huoneiston sisällä jää usein ilmoituksen ulkopuolelle. Epäselvässä tilanteessa ilmoitus kannattaa tehdä varmuuden vuoksi. Raja on matala.

Milloin ilmoitusta ei tarvita

Kokonaan osakkaan hallinnassa oleva ja muihin vaikuttamaton työ ei vaadi ilmoitusta. Esimerkiksi seinien maalaus tai kaapin vaihto on tällaista työtä. Kun työ ei kosketa yhteisiä rakenteita eikä häiritse naapuria, ilmoitusta ei tarvita. Silti vastuu työn lopputuloksesta jää osakkaalle. Rajanveto ei aina ole selvä. Mieti vaikutus etukäteen.

Yleisimmät ilmoitettavat työt

Käytännössä ilmoitusta vaativat työt toistuvat samankaltaisina. Märkätilan eli kylpyhuoneen tai saunan remontti kuuluu näihin lähes aina, koska se koskee vedeneristystä ja putkia.

Sähkö- ja putkitöiden muutokset vaativat ilmoituksen samoin. Kantavan rakenteen aukotus tai purku on aina ilmoitettava. Myös parvekkeen lasitus ja ilmalämpöpumpun asennus kuuluvat listalle. Nämä työt eivät ole vapaita.

Etukäteen ja kirjallisesti

Ilmoitus on tehtävä ennen työn aloittamista, ei jälkikäteen. Se on annettava kirjallisesti, jotta sisältö on myöhemmin todistettavissa. Ilmoitus osoitetaan yhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle. Kirjallinen muoto suojaa sekä osakasta että yhtiötä. Suullinen maininta ei täytä lain vaatimusta. Kirjaa asiat ylös.

Mitä osakas saa muuttaa?

Osakkaalla on oikeus tehdä remontteja omalla kustannuksellaan hallitsemissaan tiloissa. Oikeus ei kuitenkaan ulotu yhtiön tiloihin ilman lupaa.

Osakashallintaiset tilat

Osakas saa uudistaa huoneistonsa sisätiloja laajastikin omalla kustannuksellaan. Kylpyhuoneen uusiminen, saunan rakentaminen ja kevyiden väliseinien purkaminen ovat yleensä sallittuja. Lain mukainen vastuunjako ei rajoita tätä oikeutta. Myös osakashallintaan kuuluva piha-alue voi olla muutostyön piirissä. Oikeus koskee osakkaan omaa tilaa. Vapaus on laaja.

Yhtiön luvan vaativat työt

Yhtiön hallitsemissa tiloissa osakas ei saa tehdä muutoksia ilman lupaa. Sähköpistorasian vienti ulkoseinään tai hormin rakentaminen edellyttävät yhtiön suostumusta. Julkisivuun kohdistuvassa työssä yhtiöllä on laaja harkintavalta. Korkein oikeus on katsonut ilmalämpöpumpun ulkoyksikön parvekkeelle kuuluvan osakkaan muutostyöoikeuteen. Muualle julkisivuun se ei kuulu. Lupa on tarpeen.

Esteettömyysmuutokset

Esteettömyyttä parantavat muutokset ovat erikseen sallittuja myös yhtiön hallitsemissa tiloissa. Kaiteet, kulkuluiska, ovipuhelin tai porrashissi voidaan asentaa osakkaan oikeuden nojalla. Tämä helpottaa liikuntarajoitteisen asumista taloyhtiössä. Työ tehdään yhä osakkaan kustannuksella ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Yhtiö voi silti asettaa perusteltuja ehtoja. Oikeus on turvattu.

Kerrostaloyhtiö keväällä. Rakenteisiin, putkiin tai julkisivuun kohdistuva muutostyö vaatii ilmoituksen.

Mitä ilmoitukseen kirjataan?

Ilmoituksessa on oltava tiedot, joiden perusteella yhtiö voi arvioida työn. Kaksi asiaa on aina esitettävä.

Hyvä rakennustapa

Ilmoituksesta on käytävä ilmi, noudatetaanko työssä hyvää rakennustapaa. Tähän kuuluu tieto työn suunnitelmista ja tekotavasta. Yhtiö arvioi näiden perusteella, tehdäänkö työ asianmukaisesti. Puutteelliset tiedot hidastavat käsittelyä. Selkeä suunnitelma nopeuttaa hyväksyntää. Laatu on avainasia.

Vahingon ja haitan arviointi

Toinen pakollinen tieto koskee sitä, voiko työstä aiheutua vahinkoa tai haittaa. Yhtiön on voitava punnita riski rakenteille ja naapureille. Siksi ilmoituksessa kuvataan, mihin rakenteisiin työ kohdistuu. Mitä tarkempi kuvaus, sitä sujuvampi käsittely. Arvio suojaa koko taloa. Riskit on avattava.

Ilmoituksen muoto ja vastaanottaja

Ilmoitukselle ei ole yhtä pakollista lomaketta, mutta monella taloyhtiöllä on oma valmis pohjansa. Ilmoitus toimitetaan hallitukselle tai isännöitsijälle. Sähköposti riittää muodoksi, kunhan sisältö on tallessa. Vastaanottaja kannattaa varmistaa etukäteen isännöitsijältä. Toimita se oikealle taholle.

Suunnitelmat ja tekijä

Hyvin laadittu ilmoitus sisältää asiantuntijan tekemät suunnitelmat ja tiedon työn tekijästä. Pätevä ammattilainen ja valvottu työ osoittavat huolellisuutta. Nämä tiedot ovat myös osakkaan oma turva myöhemmässä vastuukysymyksessä. Ne kertovat yhtiölle, että työ on osaavissa käsissä. Dokumentit kannattaa säilyttää. Talleta paperit huolella.

Miten yhtiö käsittelee ilmoituksen?

Yhtiön on käsiteltävä ilmoitus viivytyksettä sen saatuaan. Osakas ei saa aloittaa työtä ennen käsittelyä.

Viivytyksetön käsittely

Saatuaan ilmoituksen yhtiön on viivytyksettä kerrottava, sallitaanko työ. Vaihtoehtoisesti yhtiö ilmoittaa kohtuullisen ajan, jonka kuluessa se vastaa. Osakas saa aloittaa työn vasta, kun käsittely on tehty. Työn aloittaminen ennen vastausta on riski. Odota yhtiön kanta. Malta hetki.

Kuinka kauan käsittely kestää

Laki ei anna käsittelylle tarkkaa päivämäärää, vaan vaatii viivytyksetöntä toimintaa. Käytännössä hallitus käsittelee ilmoituksen kokouksessaan, joten aikaa kuluu usein muutama viikko. Kiireellinen työ kannattaa ilmoittaa hyvissä ajoin ennen suunniteltua alkua. Isännöitsijä voi joskus antaa alustavan kannan nopeamminkin. Aikataulu riippuu työn laajuudesta. Varaa riittävä pelivara.

Ehdot ja kielto

Yhtiö tai toinen osakas voi asettaa työlle ehtoja, jos se on tarpeen vahingon tai haitan estämiseksi. Työn voi kieltää, jos sen tekeminen olisi kohtuutonta suhteessa osakkaan hyötyyn. Kielto vaatii punnintaa haitan ja hyödyn välillä. Pelkkä vastahakoisuus ei riitä perusteeksi. Ehdot kohdistetaan todelliseen riskiin. Kohtuus ohjaa.

Kirjallinen ja perusteltu kanta

Osakas voi pyytää yhtiön kannan kirjallisena, jolloin siihen on suostuttava. Kielteinen päätös on aina perusteltava. Näin osakas tietää, mihin kielto tai ehto perustuu. Kirjallinen kanta vähentää myöhempiä riitoja. Se on myös todiste käsittelystä. Pyydä päätös kirjallisena.

Kuka valvoo ja maksaa?

Yhtiöllä on oikeus valvoa muutostyötä sen aikana. Valvonnasta ja käsittelystä syntyy kuluja, jotka jakautuvat säännellysti.

Yhtiön valvontaoikeus

Yhtiö saa valvoa, että työ tehdään rakennusta vahingoittamatta ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Valvonta kattaa myös asetettujen ehtojen noudattamisen. Tarkoitus on suojata rakennusta ja muita asukkaita. Valvonnan laajuus mitoitetaan työn mukaan. Pieni työ vaatii vähän valvontaa. Suhde on pidettävä oikeana.

Valvontakulut osakkaalle

Osakas vastaa työn tarpeellisista ja kohtuullisista valvontakuluista. Kulut on suhteutettava tehtävään työhön, eikä valvonnasta saa tehdä kohtuutonta menoerää. Laaja putkiin kohdistuva työ oikeuttaa tarkempaan valvontaan kuin kevyt sisäremontti. Valvoja on usein yhtiön nimeämä asiantuntija. Kulut kuuluvat osakkaalle. Varaudu tähän menoon.

Käsittelykulut ja rekisteröinti

Osakas maksaa myös ilmoituksen käsittelystä aiheutuvat tarpeelliset kulut. Pelkkä ilmoituksen vastaanotto ja kirjaaminen muutostyörekisteriin on kuitenkin yhtiön omaa hallintokulua. Siitä ei saa laskuttaa osakasta erikseen. Rekisteri auttaa seuraamaan huoneistoihin tehtyjä muutoksia. Merkintä hyödyttää tulevia omistajia. Kirjaus on yhtiön vastuulla.

Kuka vastaa muutoksen kunnossapidosta?

Muutostyö siirtää sen kunnossapidon vastuun osakkaalle. Vastuu seuraa huoneistoa myös omistajanvaihdoksessa.

Osakas vastaa muutoksistaan

Osakas vastaa niiden muutosten kunnossapidosta, jotka poikkeavat huoneiston alkuperäisestä tasosta. Jos osakas rakentaa saunan, hän vastaa sen kunnosta jatkossa. Vastuu koskee myös muutoksen aiheuttamia ylimääräisiä kustannuksia yhtiön töissä. Tämän on korkein oikeus vahvistanut. Muutos tuo mukanaan vastuun. Hyöty ja vastuu kulkevat yhdessä.

Aiemman osakkaan muutokset

Vastuu ei katoa omistajanvaihdoksessa, vaan siirtyy uudelle osakkaalle. Uusi omistaja vastaa myös edellisen osakkaan teettämistä muutoksista. Siksi ostajan kannattaa selvittää, mitä huoneistoon on tehty. Tieto löytyy usein yhtiön muutostyörekisteristä. Ostaja perii huoneiston mukana myös aiemmat muutokset ja niihin liittyvät osakkaan velvollisuudet. Historia seuraa huoneistoa.

Rinnastuminen yhtiön työhön

Joskus osakkaan teettämä asennus rinnastuu yhtiön omaan työhön. Näin voi käydä, jos asennus vastaa teknisesti yhtiön toteuttamaa ja yhtiö on voinut valvoa sitä. Tällöin kunnossapito voi kuulua yhtiölle. Uusi rakenne, jota huoneistossa ei ennen ollut, ei yleensä rinnastu. Rajanveto on tapauskohtaista. Yksityiskohdat määräävät.

Mitä luvaton muutostyö tarkoittaa?

Ilmoituksen laiminlyönti tekee muutostyöstä luvattoman. Silloin osakkaan asema riidassa heikkenee tuntuvasti.

Ilmoituksen laiminlyönti

Ilman lain vaatimaa ilmoitusta tehty muutostyö on luvaton, vaikka työ olisi teknisesti onnistunut. Yhtiö voi vaatia työn saattamista lailliseen tilaan. Pahimmillaan luvaton rakenne joudutaan purkamaan. Laiminlyönti myös vaikeuttaa osakkaan puolustautumista vahinkotilanteessa. Ilmoitus on halpa vakuutus. Tee se aina.

Riidan ratkaisu

Jos osakas ja yhtiö ovat eri mieltä työn sallimisesta, asia voidaan viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Osakas voi hakea oikeutta muutostyöhön, jos yhtiö on kieltänyt sen ilman perusteltua syytä. Riita kannattaa silti yrittää sopia ensin. Sovinto on nopein tie. Oikeus on viimeinen keino.

Vahingonkorvausvastuu

Jos muutostyöstä aiheutuu vahinkoa huolimattomuuden tai laiminlyönnin vuoksi, osakas voi joutua korvausvastuuseen. Vastuusta vapautuakseen osakkaan on osoitettava toimineensa huolellisesti. Korvauskanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa vahingon havaitsemisesta. Vastuu päättyy viimeistään kymmenen vuoden kuluttua työstä. Korvausvastuu ei siirry osakkeen uudelle omistajalle. Aika kuluu vahingosta.

Huolellinen toiminta suojaa

Osakas suojaa itseään parhaiten toimimalla huolellisesti koko työn ajan. Tähän kuuluvat asiantuntijan suunnitelmat, lain mukainen ilmoitus ja pätevä tekijä. Työn valvonta ja hyvän rakennustavan noudattaminen täydentävät turvan. Näin osoitus huolellisuudesta on valmiina, jos vahinko joskus sattuu. Dokumentointi on osakkaan etu. Huolellisuus kannattaa.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin muutostyöstä on tehtävä ilmoitus taloyhtiölle?

Olennaista on se, voiko työ vaikuttaa yhtiön tai naapurin vastuulla olevaan osaan tai huoneiston käyttöön. Jos vaikutus on mahdollinen, ilmoitus on pakollinen ja se tehdään etukäteen kirjallisesti. Vesijohtoja, sähköjä, kantavia rakenteita tai äänieristystä koskeva remontti ylittää rajan lähes poikkeuksetta. Tapetointi tai kalusteiden vaihto jää yleensä sen ulkopuolelle.

Voiko taloyhtiö kieltää osakkaan remontin?

Ehdoton kielto on harvinainen. Yhtiö saa asettaa ehtoja suojatakseen rakenteita ja naapureita, mutta suora kielto edellyttää kohtuuttomuutta, kun haittaa verrataan osakkaan saamaan hyötyyn. Perusteeton vastustus ei siis riitä. Kieltävä tai ehdollinen päätös annetaan osakkaan pyynnöstä kirjallisesti ja perustellaan.

Kuka maksaa muutostyön valvonnan?

Valvonnan ja ilmoituksen käsittelyn tarpeelliset kulut lankeavat osakkaalle, mutta niiden on pysyttävä oikeassa suhteessa työn laajuuteen. Ylimitoitetusta valvonnasta ei siis voi laskuttaa. Poikkeuksena on ilmoituksen kirjaus taloyhtiön rekisteriin, jonka yhtiö maksaa itse omana hallintotyönään.

Mitä tapahtuu, jos muutostyöstä ei ilmoiteta?

Työstä tulee luvaton, vaikka jälki olisi moitteetonta. Yhtiö voi vaatia sen palauttamista lailliseen tilaan. Äärimmillään rakenne puretaan. Puuttuva ilmoitus kääntyy osakasta vastaan myös vahinkotilanteessa, koska huolellisuutta on vaikea todistaa ilman asianmukaisia suunnitelmia ja ilmoitusta.

Laskuri

Missä kunnossa taloyhtiösi on?

Ennen huoneiston ostoa tai suurta remonttia kannattaa tuntea taloyhtiön kunto ja tulevat korjaukset. Asuntoanalyysi laskee korjausvelan ja tulevat remontit suoraan asuntoilmoituksesta, joten tiedät, mihin olet sitoutumassa.

Lähteet

Näytä 8 lähdettä: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 ja muut
  1. Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 5 luku 1 § (Oikeus muutostyöhön osakehuoneistossa): osakkeenomistajalla on oikeus tehdä kustannuksellaan muutoksia hallitsemissaan tiloissa; muutostyö ei saa vahingoittaa rakennusta tai loukata toisen osakkeenomistajan oikeutta. finlex.fi.
  2. Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 5 luku 2 § (Ilmoitus muutostyöstä): osakkeenomistajan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle, jos se voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka huoneiston käyttämiseen; ilmoituksessa on oltava tiedot hyvästä rakennustavasta sekä mahdollisesta vahingosta ja haitasta. finlex.fi.
  3. Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 5 luku 3 § (Suostumus muutostyöhön): yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi asettaa muutostyölle ehtoja tai kieltää sen, jos työstä aiheutuisi vahinkoa tai haittaa ja työn suorittaminen olisi kohtuutonta. finlex.fi.
  4. Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 5 luku 4 § (Muutostyön aloittaminen ja ilmoituksen käsittely): ilmoitus on käsiteltävä viivytyksettä, eikä työtä saa aloittaa ennen käsittelyä; kanta on annettava kirjallisesti osakkeenomistajan pyynnöstä ja kielteinen päätös perusteltava. finlex.fi.
  5. Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 5 luku 7 § (Muutostyön valvonta): yhtiöllä on oikeus valvoa, että työ tehdään rakennusta vahingoittamatta ja hyvän rakennustavan mukaisesti; osakkeenomistaja vastaa tarpeellisista ja kohtuullisista valvontakuluista. finlex.fi.
  6. Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 24 luku 10 § (Kanneoikeuden vanhentuminen): osakkeenomistajaan kohdistuva vahingonkorvauskanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahinko tuli ilmi, ja viimeistään kymmenen vuoden kuluessa vahinkoon johtaneesta toimenpiteestä. finlex.fi.
  7. KKO 2021:32: ilmalämpöpumpun ulkoyksikön asentaminen osakehuoneiston parvekkeelle kuului osakkeenomistajan muutostyöoikeuden piiriin; yhtiö voi asettaa työlle ehtoja ja kieltää sen vain, jos haittaa ei ehdoilla saada kohtuulliseksi. finlex.fi.
  8. KKO 2003:80: osakkeenomistaja vastaa teettämiensä muutosten aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista yhtiön kunnossapitotöiden yhteydessä. finlex.fi.