Put­ki­re­mont­ti ta­lo­yh­ti­ös­sä

Putkiremontti on useimmille osakkaille asumisen kallein yksittäinen lasku, ja moni kuulee siitä ensimmäisen kerran vasta yhtiökokouksessa. Näin ei tarvitse käydä: putkiston ikä ja taloyhtiön kunnossapitosuunnitelma kertovat vuosia etukäteen, milloin remontti osuu omalle kohdalle ja kuinka isosta summasta on kyse.

Mitä putkiremontti maksaa?

Putkiremontin mediaanihinta on noin 1 000 euroa asuinneliöltä, pääkaupunkiseudulla noin 1 100 euroa (Kiinteistöliitto, 2025).

Asuntokohtainen hinta

Moni osakas pelkää juuri putkiremonttia, koska hinta on iso ja osuu kaikkiin samaan aikaan. Asukasta kiinnostaa useammin oman asunnon osuus kuin neliöhinta: perinteinen linjasaneeraus eli putkien täydellinen uusiminen maksaa noin 1 000 euroa asuinneliöltä (Suomen Kiinteistölehti, 2025). Viidenkymmenen neliön asunnossa se tarkoittaa noin 40 000-60 000 euroa.

Hinnan muodostumisen erä erältä avaa putkiremontin hinta.

Pääkaupunkiseudulla hinta voi yksittäisessä taloyhtiössä nousta jopa yli 1 500 euroon asuinneliöltä (Isännöintiliitto, 2025). Oma urakka voi siis maksaa selvästi mediaania enemmän tai vähemmän. Osakkaan osuus lasketaan yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaan, käytännössä yleensä asunnon neliöiden perusteella.

Lähde: Kiinteistöliitto, Korjausrakentamisbarometri syksy 2025 (4 074 taloyhtiöedustajaa). Luvut ovat huoneistoneliön mediaaneja, eivät yksittäisen taloyhtiön ennusteita.

Hinnan osatekijät

Hinta muodostuu työstä, materiaaleista, suunnittelusta ja valvonnasta sekä luvista. Suunnittelun taso, märkätilojen määrä ja talon pohjaratkaisu siirtävät hintaa eniten. Vanhassa kannassa dokumentaation puute ja epätavalliset reititykset nostavat urakkahintaa.

Yllätyskuluihin kannattaa varata oma puskuri. Purkuvaiheessa paljastuu usein kosteusvaurioita tai vanhoja korjauksia, joita kuntotutkimus ei tavoittanut. Realistinen vararaha on noin 15 prosenttia urakkahinnasta.

Ennen 1990-lukua rakennetuissa taloissa purkutyö edellyttää asbestikartoitusta, ja märkätilojen vedeneristys uusitaan osana urakkaa.

Yhdistelmäkorjaukset

Putkiremonttia ei tehdä taloyhtiössä juuri koskaan yksin. Samaan urakkaan liitetään yleensä sähköjärjestelmän uusiminen ja usein ilmanvaihto, koska rakenteet ovat jo auki. Yhdistäminen nostaa kertakustannusta mutta laskee neliöhintaa verrattuna siihen, että työt tehtäisiin erikseen muutaman vuoden välein.

Mitkä ovat putkiremontin menetelmät?

Putkiremontti tehdään kolmella menetelmällä: perinteinen linjasaneeraus, sukitus ja pinnoitus. Kuntotutkimus ratkaisee, mikä taloon sopii, ei hinta.

Perinteinen linjasaneeraus

Perinteisessä linjasaneerauksessa vanhat putket puretaan ja korvataan uusilla. Samalla uusitaan märkätilojen vedeneristykset nykyvaatimusten mukaisiksi. Tämä on kallein ja eniten asumista häiritsevä menetelmä, mutta uudet putket kestävät keskimäärin noin 50 vuotta (Suomen Kiinteistölehti, 2025). Asukkaat joutuvat tyypillisesti väistöasuntoon koko urakan ajaksi tai ainakin märkätilojen rakennusvaiheeksi.

Sukitus

Sukituksessa vanhaan putkeen muodostetaan uusi sisäpuolinen putkikerros. Yleisin on hartsikyllästetty lasikuitusukka, joka kovettuu paikalleen ja korvaa vanhan putken sisäpinnan. Rakenteita ei avata eikä märkätiloja uusita, joten asukkaiden ei tarvitse muuttaa pois.

Sukitus soveltuu viemäreihin, ei käyttövesiputkien tilalle suoraan. Se ei sovi pahasti syöpyneeseen putkistoon. Teknologian tutkimuskeskuksen materiaalin vanhenemisarvioiden perusteella sukan käyttöiäksi on esitetty noin 40 vuotta, mutta pitkän aikavälin seurantaa on vähemmän kuin perinteisestä saneerauksesta. Varmista kiinteistövakuutuksesta, hyväksyykö vakuutusyhtiö sukitetun putken vesivahingon sattuessa.

Pinnoitus

Pinnoituksessa vanhan putken sisäpintaan ruiskutetaan suojaava kerros, usein epoksia. Kerros tiivistää putken ja hidastaa korroosiota. Käyttöikä jää selvästi perinteistä uusimista lyhyemmäksi, tyypillisesti noin 10-20 vuotta (Suomen Kiinteistölehti, 2025). Pinnoitus on siksi useammin lisäaikaa ostava ratkaisu kuin lopullinen korjaus.

Menetelmien vertailu

Menetelmän valinta on aina kuntotutkimuksen, ei hinnan, sanelema. Alla menetelmät rinnakkain käyttöiän ja soveltuvuuden mukaan.

Lähteet: Suomen Kiinteistölehti, 2025; Teknologian tutkimuskeskus (sukan materiaalin vanhenemisarvio). Käyttöikä on suuruusluokka, ei lupaus yksittäiselle putkistolle. Sukitus ja pinnoitus eivät uusi märkätilojen vedeneristystä.

Taulukon ulkopuolella menetelmät eroavat vielä kahdessa asiassa: sukituksen ja perinteisen remontin takuukäytännöt poikkeavat toisistaan, ja remontin kesto vaihtelee viikoista kuukausiin.

Miten rakennusvuosi vaikuttaa putkiston käyttöikään?

Rakennusvuosi ennakoi sekä putkiston materiaalin että sen, mikä menetelmä todennäköisesti tulee kyseeseen.

Putkimateriaalit

Eri vuosikymmenten putket eroavat materiaaliltaan ja käyttöiältään. Vanhimmat galvanoidut teräsvesijohdot ja valurautaviemärit ovat alttiimpia syöpymiselle, kun taas 1990-luvulta yleistyneet muovi- ja komposiittiputket kestävät pidempään.

Lähde: Kiinteistöliitto, Anssi Väätäinen, 2025. Käyttöikä on tilastollinen suuruusluokka, ei lupaus yksittäiselle putkistolle.

Valuraudan seinämä

Sama valurautaviemäri ei ole eri vuosikymmeninä yhtä kestävä. 1960-luvun valurautaviemärin seinämä on noin 9 millimetriä, kun 2000-luvun viemärissä seinämää on enää noin 3 millimetriä ja kestävyys nojaa sisäpuoliseen epoksipinnoitteeseen (Kiinteistöliitto, 2025).

Ohut pinnoitettu putki on herkkä asennusvirheelle. Jos putki katkaistaan kuumalla, pinnoite palaa katkaisukohdasta ja suojaamaton reuna alkaa syöpyä lähes heti. Siksi osa 2000-luvunkin taloista tarvitsee viemärikorjausta jo alle kymmenen vuoden iässä (Kiinteistöliitto, 2025).

Sukituksen soveltuvuus

Sukitus sopii parhaiten 1960-1990-luvun taloihin, joissa viemäri on muovia tai valurautaa eikä pahasti syöpynyt. Varhaisin 1940-1950-luvun kanta tarvitsee yleensä perinteisen menetelmän, koska galvanoitu teräs ja lyijyputket ovat tiensä päässä.

Kauanko putkiremontti kestää ja miten se rahoitetaan?

Perinteinen putkiremontti kestää kuukausia ja sukitus vain viikkoja. Molemmat rahoitetaan lähes aina taloyhtiölainalla.

Linjasaneerauksen kesto

Perinteinen linjasaneeraus kestää tyypillisessä kerrostalossa 6-12 kuukautta urakan aloituksesta vastaanottoon. Asukkaat joutuvat väistöasuntoon vähintään märkätilojen avoinna olon ajaksi, käytännössä 6-10 viikoksi huoneistoa kohden.

Väistöasunto on osakkaalle iso lisäkulu. Yhtiövastike juoksee koko remontin ajan, vaikka huoneistossa ei voi asua, ja sen päälle tulee väistöasunnon vuokra. Vastiketta alennetaan vain sillä määrällä, jolla yhtiön kulut käytön estyessä pienenevät, ei kokonaan (asunto-osakeyhtiölaki, 3 luku 5 §).

Sukituksen kesto

Sukitus on selvästi nopeampi. Koko taloyhtiön sukitusurakka valmistuu yleensä 2-6 viikossa. Asukkaat voivat asua kotona, koska rakenteita ei avata. Vesi katkaistaan vain lyhyiksi jaksoiksi kerrallaan.

Taloyhtiölaina

Rahoitus järjestetään lähes aina taloyhtiölainalla, joka otetaan tyypillisesti 20-25 vuodeksi (Isännöintiliitto, 2025). Laina jaetaan osakkaiden kesken rahoitusvastikkeena yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaan. Osakas voi maksaa oman osuutensa kerralla pois tai jatkaa rahoitusvastikkeen maksamista.

Jos osakas maksaa osuutensa kerralla pois, kuukausittainen rahoitusvastike poistuu. Muuten laina jää taloyhtiön taseeseen ja näkyy osakkaan yhtiövastikkeessa koko laina-ajan.

Rahoitusvastike

Iso kertahinta muuttuu kuukausieräksi. Asuntoyhteisöjen lainojen keskikorko oli noin 3,4 prosenttia keväällä 2025 (Suomen Pankki, 2025), ja 12 kuukauden euribor noin 2,6 prosenttia maaliskuussa 2026 (Suomen Pankki, 2026).

Esimerkiksi 50 000 euron osuus 20 vuoden taloyhtiölainalla noin 3,3 prosentin korolla on noin 280 euroa kuukaudessa rahoitusvastiketta. Hoitovastike tulee tämän päälle. Esimerkki havainnollistaa suuruusluokan, tarkka erä riippuu korosta ja laina-ajasta, joten varmista se isännöitsijältä.

Rahoitusvastike ei ole kiinteä, vaan se seuraa korkotasoa. Kun korot nousivat nopeasti vuosina 2022-2023, moni taloyhtiö yllättyi vastikkeen kasvusta. Korkeampi korkotaso näkyy myös korjausten lykkääntymisenä. Lähes viidenneksellä isännöitsijöistä oli vuonna 2025 kohteita, joissa putkiremontti oli jäänyt toteutumatta taloyhtiön rahoitusvaikeuksien takia (Isännöintiliitto, 2025).

Putkiremontin rahoitukseen kuuluvat taloyhtiölainan kilpailutus, lyhennystavat ja osakkaan omat vaihtoehdot.

Miten putkiremontin verotus toimii osakkaalle?

Putkiremontin verokohtelu riippuu siitä, omistaako osakas asunnon itse vai vuokraako sen, ja miten taloyhtiö kirjaa maksut.

Vähennys vuokratulosta

Vuokranantajalle ratkaisee taloyhtiön kirjaustapa. Verohallinnon mukaan tuloutetun rahoitusvastikkeen saa vähentää vuokratulosta sinä vuonna, kun se maksetaan. Rahastoitua vastiketta ei saa vähentää vuokratulosta lainkaan.

Rahastoitu osuus ei kuitenkaan katoa. Se lisätään osakkeiden hankintamenoon ja vähennetään vasta asunnon myynnin luovutusvoitosta. Kysy isännöitsijältä, kumpaa tapaa yhtiö käyttää.

Lähde: Verohallinto, vuokratulojen verotus ja asunto-osakeyhtiön rahastoimien varojen tuloverotus.

Kotitalousvähennys

Omassa käytössä olevasta asunnosta osakas ei saa kotitalousvähennystä taloyhtiön putkiremontista. Remontti kuuluu taloyhtiön kunnossapitovastuulle, ja tilaajana on taloyhtiö, ei osakas.

Poikkeus on erikseen tilattu ja itse maksettu lisätyö, kuten kylpyhuoneen laajentaminen remontin yhteydessä. Tällöin osakas saa vähennyksen lisätyön työn osuudesta, jos muut ehdot täyttyvät.

Missä kohtaa elinkaarta Suomen kerrostalojen putket ovat?

Putkiston tekninen käyttöikä on tyypillisesti noin 50 vuotta. Sama luku on Isännöintiliiton vuoden 2025 havainto putkiremonttiin ryhtyvien talojen keski-iästä.

Kerrostalokannan ikä

Rakennusvuosi kertoo karkeasti, kuinka lähellä oma talo on ensimmäistä putkiremonttiaan.

Suomen asuinkerrostaloista 29,4 prosenttia kerrosalasta on valmistunut ennen vuotta 1970 (Tilastokeskus, asuinrakennukset, 2025). Tällainen rakennus on vuonna 2026 vähintään 56-vuotias, eli sen alkuperäinen putkisto on tekniseltä iältään tiensä päässä, jos sitä ei ole jo uusittu.

Ensimmäinen vai toinen putkiremontti

Kyse on enimmäkseen ensimmäisestä linjasaneerausaallosta, ei toistuvasta kierrosta. Vain ennen vuotta 1940 valmistuneet, yli 85-vuotiaat talot ovat ehkä jo toisella putkistollaan. Suurin osa vanhasta kannasta tekee siis putkiremonttinsa nyt ensimmäistä kertaa.

Ennen vuotta 1980 valmistuneita on noin puolet kerrosalasta (Tilastokeskus, asuinrakennukset, 2025). Tämä laajempi joukko on käyttöikänsä loppupäässä tai sen yli. Aivan 1970-luvun lopun talot ovat kuitenkin vasta lähellä 50 vuoden rajaa, eivät sen yli.

Tarpeen tunnistaminen

Rakennusvuosi on vain karkea arvio. Todellisen tarpeen ja oikean ajoituksen ratkaisee putkiston kuntotutkimus, jossa viemärit kuvataan ja käyttövesiputkien kunto arvioidaan.

Käytännön varoitusmerkkejä ovat toistuvat vuodot ja putkirikot, ruskea tai samea hanavesi, viemärin hajut ja toistuvat tukkeumat sekä kosteusjäljet märkätilojen lähellä. Yksittäinen oire ei vielä tarkoita koko putkiston uusimista, mutta useampi yhtä aikaa on peruste tilata kuntotutkimus.

Kuka taloyhtiössä päättää putkiremontista?

Putkiremontista päättää yhtiökokous hallituksen esityksestä tavallisella enemmistöllä (asunto-osakeyhtiölaki, 6 luku 26 §). Vesi- ja viemäriputkisto on saman lain 4 luvun 2 §:n perusjärjestelmä, joten se on yhtiön kunnossapitovastuulla, ei osakkaan.

Osakkaan asema

Yksittäinen osakas ei voi estää enemmistöllä hyväksyttyä putkiremonttia eikä maksa putkistoa erikseen. Korkein oikeus on linjannut, että yhtiön vastuu kattaa perustason: jos osakas on aiemmin teettänyt omalla kustannuksellaan tasonkorotuksia, hän vastaa niiden osuudesta itse (korkein oikeus, 2003). Osakkaalla on oikeus saada urakan sisältö ja kustannukset tiedoksi ajoissa.

Yhtiökokouksen äänestyksessä ratkaisevat enemmistövaatimukset ja osakkaan moiteoikeus.

Kunnossapidon suunnittelu

Saman lain 6 luvun 3 § velvoittaa hallituksen esittämään varsinaiselle yhtiökokoukselle vuosittain kirjallisen selvityksen seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeesta. Putkiremontti ylittää tämän kynnyksen aina, joten sen pitäisi näkyä taloyhtiön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmassa jo vuosia ennen toteutusta.

Putkiremontin vaiheet etenevät kuntotutkimuksesta urakan vastaanottoon, ja vastaanoton jälkeen virheet hoidetaan takuun ja tarvittaessa reklamaation kautta.

Miten putkiremontti liittyy korjausvelkaan?

Putkiston ikä näkyy taloyhtiön korjausvelassa, ja ostajalle putkiremontti on harvoin yksittäinen kysymys. Lähellä käyttöikänsä loppua oleva putkisto, kuten myös lähestyvä julkisivuremontti tai sähköremontti, kasvattaa korjausvelkaa.

Kylpyhuoneen kunto

Märkätilojen vedeneristeiden käyttöikä on putkia lyhyempi, tyypillisesti 20-30 vuotta. Siksi kylpyhuoneiden kunto ratkaisee usein putkiremontin ajoituksen. Näin on, vaikka putkissa olisi vielä ikää jäljellä.

Vaikutus asunnon arvoon

Otetaan käytännön esimerkki. Kahdesta samanhintaisesta asunnosta kalliimpi on se, jonka taloyhtiössä putkiremonttia ei ole tehty ja rakennus on yli 50-vuotias. Ero on todellinen, vaikka velaton hinta olisi sama. Tämä ero ei näy isännöitsijäntodistuksessa euroina, koska korjausvelka ei ole taseen erä. Se kannattaa laskea erikseen ennen ostopäätöstä.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko osakas kieltäytyä putkiremontista?

Ei. Putkisto on Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n nojalla yhtiön kunnossapitovastuulla, ja yhtiökokouksen enemmistöpäätös sitoo kaikkia osakkaita. Yksittäinen osakas ei voi estää enemmistöllä hyväksyttyä putkiremonttia.

Mikä on perinteisen linjasaneerauksen ja sukituksen ero?

Perinteisessä linjasaneerauksessa vanhat putket puretaan, korvataan uusilla ja märkätilat rakennetaan uudelleen. Sukituksessa vanhan putken sisälle muodostetaan uusi sisäpuolinen putkikerros, eikä rakenteita avata. Sukitus on selvästi halvempi (Kiinteistöliitto 2025: sisäpuolinen viemärikorjaus noin 240 €/asuinneliö vs perinteinen noin 1 000 €/asuinneliö), mutta soveltuvuuden ratkaisee kuntotutkimus.

Paljonko putkiremontti on rahoitusvastikkeena kuukaudessa?

Suuruusluokka riippuu osuudesta, korosta ja laina-ajasta. Esimerkiksi 50 000 euron osuus 20 vuoden taloyhtiölainalla noin 3,3 prosentin korolla on noin 280 euroa kuukaudessa rahoitusvastiketta, hoitovastikkeen lisäksi. Asuntoyhteisöjen lainojen keskikorko oli noin 3,4 prosenttia keväällä 2025 (Suomen Pankki, 2025).

Pitääkö osakkaan maksaa kylpyhuoneen pintaremontti erikseen?

Voi joutua. Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 3 § erottaa rakenteen ja pintamateriaalit: yhtiö vastaa rakenteista ja perustasosta, osakas pintamateriaaleista ja kalusteista, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Käytännössä osakas valitsee usein kylpyhuoneen tasonkorotukset ja maksaa erotuksen itse putkiremontin yhteydessä.

Miten korjausvelka liittyy putkiremonttiin?

Putkisto, joka on lähellä noin 50 vuoden teknisen käyttöikänsä loppua, on osa taloyhtiön korjausvelkaa. Korjausvelka ei näy isännöitsijäntodistuksessa euroina, joten kahden samanhintaisen asunnon vertailussa lähestyvä putkiremontti pitää huomioida erikseen velattoman hinnan päälle.