Hissiremontin päätös

Hissin jälkiasennuksesta päätetään yhtiökokouksessa tavallisella enemmistöllä, eli yli puolet annetuista äänistä riittää (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 31 §:n uudistus, josta päätetään 6 luvun 26 §:n enemmistöllä). Kahden kolmasosan määräenemmistöä tai yksimielisyyttä ei tarvita, eikä yksittäinen osakas voi yksin estää hanketta. Kustannukset jaetaan kerroksittain (6 luvun 32 §), joten ylemmät kerrokset maksavat enemmän.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Sisältö perustuu asunto-osakeyhtiölakiin 1599/2009 (Finlex) ja korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 2025:89. Päivitetty 3.6.2026.

Vaatiiko hissin jälkiasennus yksimielisen päätöksen?

Ei vaadi: yhtiökokous päättää hissin jälkiasennuksesta tavallisella enemmistöllä, eli yli puolet annetuista äänistä riittää (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 31 §). Luulo yksimielisyyden vaatimuksesta on hissin yleisin väärinkäsitys taloyhtiössä.

Päätöksen luonne

Jälkiasennus on uudistus, joka parantaa taloa. Laki sallii uudistuksen tavallisella enemmistöllä, kun osakkaan maksuvelvollisuus ei muodostu kohtuuttoman ankaraksi. Yhtiökokous tekee päätöksen 6 luvun 26 §:n enemmistöllä, joka on sama kuin tavallinen yhtiökokouksen enemmistö.

Sama enemmistösääntö koskee myös hankkeen rahoitusta ja kustannusarvion hyväksymistä. Näin yksi äänestys ratkaisee sekä hankkeen että sen rahoituksen, kun ehdotus on valmisteltu huolella. Tämä tekee hissipäätöksestä selkeän, kunhan laskelmat on esitetty osakkaille ajoissa.

Väärinkäsityksen syy

Sekaannus syntyy päätöksen ja kustannusten jaon välillä. Itse päätös tehdään enemmistöllä, mutta kustannusten jaolla on omat sääntönsä. Näiden yhdistäminen johtaa virhepäätelmään, että hissi vaatisi kaikkien suostumuksen.

Toinen syy on hankkeen suuruus. Kun kyse on suuresta investoinnista, oletetaan helposti, että päätös vaatii erityisen laajan tuen. Laki ei kuitenkaan aseta hissille korkeampaa äänikynnystä kuin muille uudistuksille.

Käytännössä tämä helpottaa hissihankkeita. Vähemmistö ei voi pysäyttää hanketta, jota enemmistö kannattaa. Sääntö mahdollistaa esteettömyyden parantamisen myös vanhoissa taloissa, joissa hissiä ei alun perin ole.

Yksimielisyyden tilanteet

Yksimielisyys tarvitaan vain, jos kustannukset jaettaisiin laista poikkeavalla tavalla. Lakisääteinen kerroskohtainen jako ei vaadi sitä. Sen sijaan vastikeperusteesta poikkeaminen edellyttää kaikkien osakkaiden suostumuksen.

Tämä raja kannattaa tunnistaa etukäteen. Jos taloyhtiö haluaa jakaa kulut tavallisesta poikkeavalla tavalla, se tarvitsee kaikkien suostumuksen. Lakisääteinen kerroskohtainen jako sen sijaan riittää enemmistöllä.

Millä enemmistöllä hissistä päätetään?

Hissin jälkiasennus ratkaistaan tavallisella enemmistöllä. Kahden kolmasosan määräenemmistöä tarvitaan vain eräissä erityistilanteissa, kuten yhtiöjärjestyksen muuttamisessa.

Enemmistövaatimukset

Lähde: asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 (Finlex). Tavallinen enemmistö tarkoittaa yli puolta annetuista äänistä (6 luku 26 §). Laissa erikseen säädetty kulujen tasajako onnistuu kahden kolmasosan enemmistöllä; muu poikkeaminen vastikeperusteesta vaatii suostumuksen osakkailta, joiden maksuosuus kasvaisi.

Tavallinen enemmistö

Tavallinen enemmistö on yli puolet kokouksessa annetuista äänistä. Äänimäärä perustuu osakkeisiin, ei henkilöihin. Tyhjät äänet ja poissaolot eivät siis nosta kynnystä, vaan ratkaisee annettujen äänten enemmistö.

Yhtiöjärjestys eli taloyhtiön omat säännöt voi joissain tapauksissa nostaa kynnystä. Tämä on kuitenkin harvinaista. Useimmissa taloissa hissipäätös syntyy tavallisella enemmistöllä, kuten laki säätää.

Miten kustannukset jaetaan päätöksessä?

Laki jakaa hissin jälkiasennuksen kustannukset kerroksittain (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 §). Jakoperusteena on yhtiövastikeperuste kerrottuna asunnon kerroksella, joten ylemmät kerrokset maksavat enemmän.

Lakisääteinen jako

Tämä jako on osa päätöstä ja perustuu lakiin. Se ei vaadi yksimielisyyttä, koska kyse on lakisääteisestä jaosta. Yhtiökokous vahvistaa kustannusten jaon samalla enemmistöllä kuin itse hankkeen.

Kerroskohtainen jako tekee päätöksestä reilumman matalille kerroksille. Pohjakerroksen osakas ei maksa samaa summaa kuin ylimmän kerroksen asukas, vaikka molemmat osallistuvat hankkeeseen. Tämä helpottaa usein päätöksen syntymistä, koska vähiten hyötyvät maksavat vähiten.

Kerroskertoimen logiikka

Kerroin määräytyy asunnon kerroksen mukaan porrashuoneen sisäänkäynnistä laskettuna. Pääsisäänkäyntiä lähinnä olevalla tasolla kerroin on pienin. Ylemmissä kerroksissa kerroin kasvaa puolen kerroksen tarkkuudella, joten jokainen kerros maksaa hieman edellistä enemmän.

Periaate on varsin selkeä: eniten hyötyvä maksaa eniten. Ylimmän kerroksen asukas hyötyy hissistä enemmän kuin pohjakerroksen asukas, joten hän maksaa suuremman osuuden. Oman osuuden voi laskea oikeusministeriön hissilaskurilla.

Esimerkki havainnollistaa jakoa. Neljännen kerroksen asunto maksaa selvästi suuremman osuuden kuin ensimmäisen kerroksen asunto. Pohjakerros maksaa pienimmän kertoimen mukaan, koska se hyötyy hissistä vähiten. Pääsisäänkäynnin alapuolinen kerros saa erikseen säädetyn korkeamman kertoimen.

Ylläpidon jako

Hankintakustannus jaetaan kerroksittain, mutta ylläpito ei. Hissin huolto, sähkö ja myöhempi peruskorjaus jaetaan kaikille osakkaille normaalin vastikkeen mukaan. Tämä koskee myös rappuja, joissa ei ole hissiä.

Ero on hyvä ymmärtää ennen päätöstä. Kerroskohtainen jako koskee vain rakentamista. Sen jälkeen hissi on yhtiön omaisuutta, jonka ylläpidosta kaikki vastaavat tavanomaisen vastikkeen suhteessa.

Tämä jako kannattaa avata osakkaille jo päätösvaiheessa. Kun ero hankinnan ja ylläpidon välillä on selvä, taloyhtiö välttää myöhemmät erimielisyydet. Selkeä viestintä lisää luottamusta koko hankkeeseen.

Voiko osakas estää tai riitauttaa hissipäätöksen?

Yksittäinen osakas ei voi yksin estää hissin jälkiasennusta, koska päätös tehdään enemmistöllä. Vastustava osakas ei siis voi kaataa hanketta, ja alakerran asukas maksaa kerroskertoimen mukaan vähiten.

Riitautuksen raja

Päätöksen voi riitauttaa vain rajatuissa tilanteissa. Tärkein peruste on osakkaiden yhdenvertaisuus (asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 10 §). Päätös ei saa tuottaa yhdelle osakkaalle epäoikeutettua etua toisen kustannuksella.

Vastustava osakas voi silti tuoda näkemyksensä esiin kokouksessa. Hyvin perusteltu huoli voi johtaa hankkeen muokkaamiseen. Enemmistöpäätös ei estä keskustelua eikä kompromisseja, vaan ohjaa lopullista ratkaisua.

Riitautuksen perusteet

Päätös voi olla pätemätön, jos se loukkaa yhdenvertaisuutta. Korkein oikeus vahvisti tämän ratkaisussa KKO 2025:89. Siinä enemmistöpäätös, joka keskitti haitan yhdelle osakkaalle, todettiin pätemättömäksi yhdenvertaisuuden vastaisena.

Pelkkä erimielisyys ei riitä riitautukseen. Osakkaan on osoitettava, että päätös rikkoo lakia tai yhtiöjärjestystä. Osakas nostaa moitekanteen tuomioistuimessa määräajassa päätöksen jälkeen, joten asiassa kannattaa olla nopea.

Moitekanteelle on laissa määräaika, joka on tavallisesti kolme kuukautta päätöksestä. Määräajan jälkeen päätös jää voimaan. Osakkaan kannattaa siksi toimia ripeästi, jos hän epäilee päätöksen laillisuutta.

Miten osakas voi vaikuttaa hissipäätökseen?

Osakas voi vaikuttaa hissipäätökseen jo ennen kokousta. Hän voi esittää kysymyksiä hallitukselle ja tutustua hankesuunnitelmaan, jolloin kustannukset, hyödyt ja oma kerroskohtainen osuus selviävät etukäteen.

Ennen kokousta

Kokouksessa osakas käyttää ääntään osakkeidensa mukaan. Hän voi kannattaa tai vastustaa hanketta ja esittää muutoksia. Hyvin perusteltu ja asiallinen puheenvuoro voi vaikuttaa muiden osakkaiden kantaan ennen äänestystä.

Yhteinen valmistelu

Yhteinen valmistelu parantaa hankkeen onnistumismahdollisuuksia. Kun osakkaat näkevät kustannusarvion ja oman osuutensa ajoissa, päätös syntyy sujuvammin. Avoin tiedotus vähentää epäluuloja ja riitoja.

Hallitus voi järjestää infotilaisuuden ennen kokousta. Siinä osakkaat saavat vastauksia ja voivat verrata vaihtoehtoja. Tämä tasoittaa tietä päätökselle ja vähentää yllätyksiä kokouksessa.

Osakas voi antaa valtakirjan toiselle, jos hän ei pääse kokoukseen. Näin hänen äänensä tulee mukaan päätökseen. Etukäteen jaettu aineisto auttaa osakkaita muodostamaan kantansa jo ennen kokousta.

Entä jos hissi tulee vain osaan portaista?

Hissi voidaan asentaa vain osaan talon portaista. Tällöin päätös tehdään tavallisella enemmistöllä, mutta lisäksi vaaditaan enemmistö niiden osakkaiden äänistä, joiden huoneistoihin hissi liittyy (6 luvun 32 §).

Maksajat

Tällöin vain näiden portaiden osakkaat maksavat kustannukset kerroskertoimen mukaan. Muiden portaiden osakkaat eivät osallistu rakentamiseen. Jako noudattaa samaa kerroskerrointa kuin koko talon hankkeessa.

Ylläpidon jako

Ylläpito voi kuitenkin jakautua laajemmin, jos hissi palvelee yhteisiä tiloja. Tämä kannattaa selvittää hankesuunnitelmassa. Selkeä jako vähentää riitoja myöhemmin.

Osittainen hanke sopii taloon, jossa portaat eroavat toisistaan. Joissakin rapuissa hissi on tarpeellisempi kuin toisissa. Tällöin taloyhtiö rakentaa hissin sinne, missä tarve ja maksuhalukkuus kohtaavat.

Miten hissipäätös tehdään yhtiökokouksessa?

Hallitus valmistelee hissipäätöksen ennen yhtiökokousta. Se teettää hankesuunnitelman ja ottaa asian kokouskutsun esityslistalle, jotta kokous voi päättää siitä.

Valmistelu

Kokouksessa osakkaat keskustelevat asiasta ja äänestävät. Päätös syntyy, kun yli puolet annetuista äänistä kannattaa hanketta. Sihteeri kirjaa päätöksen ja äänestystuloksen pöytäkirjaan, jonka osakkaat saavat nähtäväkseen.

Päätöksen jälkeen

Päätöksen jälkeen taloyhtiö hakee tarvittavan avustuksen ja rakentamisluvan kunnan rakennusvalvonnasta. Sen jälkeen taloyhtiö kilpailuttaa urakan ja rakennuttaa hissin. Hallitus tiedottaa osakkaita aikataulusta ja mahdollisesta käyttökatkosta. Urakan eteneminen ja kustannusseuranta raportoidaan osakkaille säännöllisesti hankkeen aikana.

Päätöksen valmistelu kannattaa tehdä huolella, koska se vähentää riitoja. Kun pohjatyö on tehty, kokouksessa on helpompi päätyä yhteiseen ratkaisuun. Hissin hinnan ja kustannusten jaon erittelyn näkee hissiremontin hinta -sivulta.

Hyvä pöytäkirja turvaa myös osakkaita. Siitä näkee, miten päätös syntyi ja millä äänin. Tämä on tärkeää, jos joku tarkastelee päätöstä myöhemmin tai harkitsee sen riitauttamista.

Hissipäätös kannattaa nähdä osana taloyhtiön pitkän aikavälin suunnitelmaa. Kun hissi, putkisto ja julkisivu ajoitetaan järkevästi, vastikkeen nousu pysyy hallinnassa. Taloyhtiön korjausvelan näkee korjausvelka-sivulta.

Usein kysytyt kysymykset

Vaatiiko hissin jälkiasennus yksimielisen päätöksen?

Ei vaadi. Hissin jälkiasennuksesta päätetään yhtiökokouksessa tavallisella enemmistöllä, eli yli puolet annetuista äänistä riittää (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 31 §:n uudistus, josta päätetään 6 luvun 26 §:n enemmistöllä). Päätös ei vaadi kahden kolmasosan määräenemmistöä eikä yksimielisyyttä. Yksimielisyys tarvitaan vain, jos kustannuksista poiketaan vastikeperusteesta.

Voiko alakerran asukas estää hissin jälkiasennuksen?

Ei voi yksin estää, koska päätös tehdään enemmistöllä. Alakerran asukas ei voi kaataa hanketta vastustamalla sitä. Hän maksaa kerroskertoimen mukaan vähiten, koska hyötyy hissistä vähemmän kuin ylemmät kerrokset. Päätöksen voi riitauttaa vain, jos se loukkaa osakkaiden yhdenvertaisuutta (asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 10 §).

Miten hissin jälkiasennuksen kustannukset jaetaan päätöksessä?

Kustannukset jaetaan kerroksittain (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 §). Jakoperusteena on yhtiövastikeperuste kerrottuna asunnon kerroksella, joten ylemmät kerrokset maksavat enemmän ja pohjakerros vähiten. Tämä jako on lakisääteinen eikä vaadi yksimielisyyttä. Hissin ylläpito jaetaan sen sijaan kaikille normaalin vastikkeen mukaan.

Millä enemmistöllä hissistä päätetään?

Hissin jälkiasennus ratkaistaan tavallisella enemmistöllä, eli yli puolet annetuista äänistä riittää (6 luvun 31 §, päätetään 6 luvun 26 §:n enemmistöllä). Kahden kolmasosan määräenemmistöä tarvitaan vain erityistilanteissa, kuten yhtiöjärjestyksen muuttamisessa (6 luvun 27 §). Vastikeperusteesta poikkeaminen vaatii kaikkien osakkaiden yksimielisyyden.

Mitä tapahtuu, jos hissi rakennetaan vain osaan portaista?

Hissi voidaan asentaa vain osaan portaista. Päätös tehdään silloin tavallisella enemmistöllä, mutta lisäksi vaaditaan enemmistö niiden osakkaiden äänistä, joiden huoneistoihin hissi liittyy (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 §). Kustannukset jaetaan vain näiden portaiden osakkaiden kesken kerroskertoimen mukaan.