Ilmanvaihtolaitteita rakennuksen katolla

Il­man­vaih­to­re­mont­ti ta­lo­yh­ti­ös­sä

Päivitetty 23.8.2026 | Lukuaika 9 min

Owen Zhang, Kiinteistötalouden diplomi-insinööri

Avaintiedot

  • Ilmanvaihtokoneiden ja päätelaitteiden uusinta kustantaa arviomme mukaan noin 37 euroa huoneistoneliöltä arvonlisäveroineen, 60 neliön asunnossa noin 2 200 euroa.
  • Uusitut ilmanvaihtokoneet kestävät noin 23 vuotta ja kokonaan uusittu järjestelmä noin 30 vuotta.
  • Tunkkainen ilma, toistuvat valitukset ja käyttöikänsä päässä olevat koneet kertovat remontin tarpeesta.

Ilmanvaihtoremontti

Ilmanvaihtoremontti kattaa kerrostalossa toimenpiteet perussäädöstä ja kanavien puhdistuksesta koneiden uusintaan ja koko järjestelmän muutokseen. Laajuus valitaan kanaviston ja koneiden kunnon mukaan.

Kevyt kunnostus kustantaa arviomme mukaan noin 40 euroa ja koko järjestelmän muutos noin 200 euroa huoneistoneliöltä arvonlisäveroineen, joten laajuuden valinta on ilmanvaihtoremontin tärkein päätös. Oikean laajuuden ratkaisee kanaviston ja koneiden kunto, joka selvitetään ennen päätöstä. Kun laajuus ja hintaluokka ovat tiedossa etukäteen, hallitus voi viedä yhtiökokoukseen esityksen, joka ei kaadu yllätyksiin. Seuraavassa esitellään remontin tarve, vaihtoehdot, kustannukset, päätöksenteko, luvat ja toteutus.

Milloin ilmanvaihtoremontti on tarpeen?

Remontin tarve paljastuu useimmiten asukkaiden valituksista ja koneiden iästä. Päätöksen pohjaksi tarvitaan silti mitattua tietoa kanaviston ja koneiden kunnosta.

Korjaustarpeen merkit

Tunkkainen ilma, huurtuvat ikkunat ja naapurista siirtyvät hajut kertovat, ettei ilmanvaihto toimi suunnitellusti. Merkkien syyt ja asukkaan omat tarkistukset käydään läpi koneellisen ilmanvaihdon artikkelissa.

Toinen syy on ikä. Ilmanvaihtokoneiden tekninen käyttöikä on noin 23 vuotta, joten 1990-luvun koneet ovat laskennallisesti vaihtoiässä.

Tarkastusten portaikko

Ilmanvaihdon kuntoa seurataan portaittain. Aistinvarainen katsastus suositellaan tehtäväksi 3-5 vuoden välein ja mittauksiin perustuva tarkastus 5-10 vuoden välein.

Ison remontin pohjaksi tilataan ilmanvaihdon kuntotutkimus. Tutkijalta suositellaan vaatimaan alan insinöörin tutkintoa sekä kokemusta kuntotutkimuksista tai korjaussuunnittelusta.

Kanavien puhdistukselle ei ole enää lakisääteistä määräväliä, sillä sitä koskenut asetus on kumottu. Motiva suosittelee puhdistusta ja perussäätöä 5-10 vuoden välein.

Yhtiön huoltovelvollisuus

Ilmanvaihto on asunto-osakeyhtiölain tarkoittama perusjärjestelmä, jonka kunnossapito kuuluu yhtiölle. Vastuu ei odota vikailmoitusta.

Helsingin hovioikeus katsoi vuonna 2019, että yhtiön on ennakolta estettävä laitteidensa rikkoutuminen. Ratkaisussa ilmanvaihtokoneen yhdeksän vuoden huoltokatko oli kunnossapitovastuun laiminlyönti, josta seurasi korvausvastuu.

Mitä vaihtoehtoja taloyhtiöllä on?

Motivan ohjeen mukaan talon ilmanjako selvitetään ennen korjaustavan valintaa. Vaihtoehdot etenevät kevyestä kunnostuksesta koko järjestelmän muutokseen.

Kevyet korjaukset

Kevyimmillään remontti on perussäätö, jossa kanavisto puhdistetaan ja ilmamäärät säädetään suunniteltuihin arvoihin. Työn kulku kuvataan kanavien puhdistuksen artikkelissa. Samassa yhteydessä asennetaan usein puuttuvat korvausilmaventtiilit.

Helsinkiläisessä neljäntoista talon yhtiössä koneelliset talot saivat uudet koneet ja tasapainotuksen. Painovoimaisiin taloihin lisättiin vedonparantajat ja ikkunoihin esilämmittävät korvausilmaventtiilit.

Koneiden uusinta

Kun huippuimurit tai huoneistokohtaiset koneet ovat käyttöikänsä päässä, ne uusitaan ja kanavisto puhdistetaan samalla. Pitäjänmäkeläisessä vuoden 1973 yhtiössä katon huippuimurit uusittiin energiaremontin osana, kun ne olivat muutenkin tulossa käyttöikänsä päähän.

Uusimisjärjestys kannattaa miettiä ennen tilausta. Helsingin kaupungin energianeuvonta varoittaa, että juuri uusitut puhaltimet joudutaan yleensä vaihtamaan uudelleen, jos yhtiö päättää myöhemmin lämmöntalteenotosta.

Järjestelmämuutos

Painovoimaista taloa ei muuteta pelkäksi koneelliseksi poistoksi. Kiinteistöliiton asiantuntijan mukaan muutos on käytännössä tehtävä koneelliseksi tulo- ja poistoilmanvaihdoksi, jossa on lämmöntalteenotto.

Jäteilman seinäpuhallus on nykyisin sallittu tietyin edellytyksin, mikä on helpottanut huoneistokohtaisia ratkaisuja. Muutoksen järkevyys punnitaan koneellisen ja painovoimaisen vertailussa. Talteenoton tekniikka ja kannattavuus käydään läpi lämmöntalteenoton artikkelissa.

Laajuuden valinta

TilanneJärkevin suunta
Tunkkainen ilma tai vetoaPerussäätö ja korvausilma
Koneet iässä, kanavat ehjätKoneiden uusinta
Painovoimainen talo oireileeKunnostus tai tulo-poisto
Iso peruskorjaus tulossaIlmanvaihto samaan urakkaan

Asuntoanalyysin suositus 2026.

Isännöintiliiton oppaan mukaan energiatehokkuuden parantaminen kannattaa kytkeä jokaiseen isompaan korjaushankkeeseen.

Ilmanvaihdon kanavistoa rakennuksen sisällä

Paljonko ilmanvaihtoremontti kustantaa?

Hinta riippuu ennen kaikkea laajuudesta. Koko järjestelmän muutos kustantaa arviomme mukaan noin viisi kertaa niin paljon kuin kevyt kunnostus.

Hintahaarukat

Taulukon hinnat ovat arvioita euroina huoneistoneliöltä arvonlisäveroineen.

ToimenpideHintaKäyttöikä
Koneiden uusinta3723 v
Painovoimaisen kunnostus40+25 v
Järjestelmämuutos20030 v

Asuntoanalyysin laskurin perusarvot, KOR 2026 -pohjainen kustannusarvio. Luvut ovat suuntaa antavia.

Kuudenkymmenen neliön asunnossa koneiden uusinta on siten noin 2 200 euroa ja järjestelmämuutos noin 12 000 euroa. Vain osaan taloa ulottuva osittainen remontti kustantaa arviomme mukaan noin 40 prosenttia vastaavasta täydestä remontista.

Arviomme koneiden uusinnan hinnasta sisältää myös kanavien puhdistuksen. Komponenttien hinnat ja iät voi tarkistaa elinkaarihausta.

Hintatekijät

Kanaviston kunto ratkaisee korjattavan ja uusittavan rajan. Rakennustiedon ohjeen mukaan kunnostus voi osoittautua niin suuritöiseksi, että uusiminen on taloudellisempaa. Järjestelmämuutoksessa kallein osa ovat uudet kanavat, joiden reitti asunnoista vesikatolle vie tilaa ja nostaa hintaa.

Ennen vuotta 1994 valmistuneessa talossa hintaan voi vaikuttaa asbesti, jonka purku on luvanvaraista erikoistyötä.

Avustukset ja vähennykset

Valtion energia-avustusta ei elokuussa 2026 voi hakea. Uusi korjausavustus on ympäristöministeriön valmistelussa, eikä sen ehdoista tai aikataulusta ole päätöstä. Asetusluonnos esittää enintään 4 000 euron avustusta asuntoa kohden, kuitenkin enintään puolta hyväksytyistä kustannuksista.

Ehtona olisi energiatehokkuuden paraneminen vähintään 10 prosentilla. Avustus koskisi takautuvasti 20.4.2026 jälkeen aloitettua suunnittelua ja 1.6.2026 jälkeen aloitettuja töitä. Haku jatkuisi luonnoksen mukaan vuoden 2026 loppuun.

Kotitalousvähennystä yhtiön vastikkeilla maksettavasta remontista ei saa. Vähennys voi koskea vain osakkaan erikseen tilaamia ja maksamia lisätöitä.

Kuka remontista päättää ja kuka maksaa?

Ilmanvaihtoremontista päättää yhtiökokous äänten enemmistöllä. Kunnossapidon ja uudistuksen raja vaikuttaa silti päätöksen ehtoihin.

Yhtiökokouksen päätös

Kunnossapito, kuten koneiden uusinta entiselleen, päätetään enemmistöllä ilman lisäehtoja. Tason korotus, kuten lämmöntalteenoton lisääminen, on lain tarkoittama uudistus, joka päätetään samalla enemmistöllä. Uudistuksessa laki edellyttää lisäksi, ettei osakkaan maksuvelvollisuus muodostu kohtuuttoman ankaraksi.

Kahden kolmasosan määräenemmistöä tarvitaan vain, jos kustannukset jaetaan vastikeperusteesta poiketen tasan osakkaiden kesken.

Hyvitys aiemmasta työstä

Osakas, joka on jo kustantanut oman ilmanvaihtokoneensa, voi vaatia vastikkeeseensa alennusta. Hyvitys edellyttää, että aiempi työ vähentää yhtiön kustannuksia ja vastaa yhtiön toteutusta.

Hyvityksestä päätetään yhtiökokouksessa. Alennuksen enimmäismäärä on yhtiön säästö tai osakkaan vastikeosuus sen mukaan, kumpi on pienempi. Näyttövelvollisuus säästöstä on osakkaalla.

Osakkaan oma ilmanvaihtokone

Osakas saa asentaa huoneistokohtaisen koneen omalla kustannuksellaan, mutta työstä on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti. Yhtiö voi asettaa ehtoja ja periä kohtuulliset valvontakulut. Uuden hormin rakentaminen ei kuulu osakkaan muutostyöoikeuteen, vaan vaatii yhtiön luvan.

Lokakuusta 2026 alkaen laki täsmentää, että osakas vastaa itse asennuksensa kunnossapidosta, ellei asennus rinnastu yhtiön toteuttamaan järjestelmään. Muiden rakennusosien jako selviää vastuunjakotaulukosta.

Mitä lupia ja määräyksiä remontti vaatii?

Lupatarve ja tekniset vaatimukset kulkevat eri raiteilla. Vaatimukset sitovat, vaikka lupaa ei tarvittaisi.

Rakentamislupa

Rakentamislain mukaan lupa tarvitaan aina, kun teknisten järjestelmien muutos vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Kuntien käytännöt eroavat silti samassakin työssä.

Espoossa järjestelmätyypin vaihto käsitellään kevyemmällä teknisellä arvioinnilla, kun taas koneiden uusiminen paikalleen ei vaadi lupaa eikä arviointia. Oulussa tyypin muutos vaatii rakentamisluvan. Kerrostalossa jo kanaviston osittainen muutos voi Oulun ohjeen mukaan vaatia luvan.

Tampere vapauttaa luvasta työt, joissa toimintaperiaate, palokatkot ja suojeluarvot säilyvät ennallaan. Helsingissä luvan vaativat muun muassa mittavat talotekniset muutokset. Lupatarve kannattaa siksi varmistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta ennen suunnittelua.

Energiatehokkuusvaatimukset

Luvanvaraisessa uusimisessa poistoilmasta on otettava lämpöä talteen vähintään 45 prosenttia ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta määrästä. Vaatimus sitoo riippumatta siitä, minkä laskentareitin hanke valitsee. Uusien puhaltimien ominaissähköteho saa olla poistojärjestelmässä enintään 1,0 ja tulo- ja poistojärjestelmässä 2,0 kilowattia kuutiometrin sekuntivirtaamaa kohden.

Jos vanha järjestelmä on vaurioitunut, koska se ei ole ollut teknisesti toimiva, korjauksessa noudatetaan uuden rakennuksen vaatimuksia. Asumisterveysasetus määrää valmiin asunnon ilmanvaihdon vähimmäistason ja sitoo lupatarpeesta riippumatta. Käytön aikana ulkoilmavirran on oltava vähintään 0,35 litraa sekunnissa asuinneliötä kohden.

Asbestikartoitus

Asbestikartoitus on tehtävä, jos hankkeeseen voi sisältyä asbestipurkua. Työsuojeluhallinnon mukaan käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa taloissa on varmistuttava purettavien rakenteiden asbestista.

Kartoituksen tekijältä edellytetään riittävää perehtyneisyyttä asbestiin. Kartoitus dokumentoidaan ja luovutetaan purkutyön tekijälle.

Asbestia on käytetty myös ilmastointikanavissa. Purkutyön saa tehdä vain luvan saanut yritys, mikä kannattaa huomioida jo tarjouspyynnössä.

Ilmanvaihdon huippuimureita ja poistoilmakanavia kerrostalon katolla

Miten remontti etenee?

Helsingin kaupungin energianeuvonnan mukaan valmistelu voi viedä useamman vuoden.

Hankesuunnittelusta urakkaan

Remontti etenee tarveselvityksestä hankesuunnitteluun, toteutussuunnitteluun, kilpailutukseen ja urakkaan. Hankesuunnittelu alkaa, kun yhtiökokous on tarveselvityksen pohjalta päättänyt sen rahoituksesta. Suunnittelija mitoittaa työn, minkä jälkeen urakka kilpailutetaan.

Huippuimurinsa uusineessa pitäjänmäkeläisyhtiössä matka ensimmäisistä tarjouksista valmiiseen remonttiin kesti neljä vuotta. Vertailevat laskelmat kannattaa Kiinteistöliiton asiantuntijan mukaan teettää talotekniikan suunnittelutoimistolla, ennen kuin yhtiö sitoutuu järjestelmään seuraavaksi 50 vuodeksi. Tarjouspyyntöön liitetään myös turvallisuusasiakirja.

Työt asunnoissa

Työt tehdään asuntojen ollessa asuttuina. Rakennustiedon ohjeen mukaan pöly- ja meluhaitat minimoidaan ja ilmanvaihdon käyttökatkokset ajoitetaan aamu- ja iltatunneille. Ohje edellyttää myös pölynpoistolaitteita ja tarvittaessa suojaseiniä.

Asunnoissa käydään vähintään venttiilien, suodattimien ja mittausten takia. Mittausten aikana ikkunoiden ja ovien on oltava kiinni ja lattiakaivoissa vettä.

Mittaus ja vastaanotto

Ilmamäärät mitataan ja säädetään ennen käyttöönottoa. Talotekniikkainfon oppaan mukaan huoneistokohtainen ilmavirta saa poiketa suunnitellusta enintään 10 prosenttia ja huonekohtainen enintään 20 prosenttia. Säätö etenee kahdessa vaiheessa niin, että ensin säädetään ilmavirrat ja sitten mitataan paine-erot.

Helsingissä säätötyölle edellytetään lähtökohtaisesti valvojaa.

Mittauksista laaditaan pöytäkirjat, jotka tallennetaan huoltokirjaan. Todennus toimenpiteistä esitetään rakennusvalvonnalle luvanvaraisen työn loppukatselmuksessa. Vastaanoton jälkeen ilmanvaihtoa pidetään tehostettuna puolesta vuodesta vuoteen ja urakan takuuaika on kaksi vuotta vastaanotosta lukien.

Ilmanvaihtoremontin polku

Kolme vaihetta tarpeesta valmiiseen työhön.

  1. Tarveselvitys ja kuntotutkimus

    Hallitus teettää kuntotutkimuksen ja tarveselvityksen. Yhtiökokous päättää hankesuunnittelun rahoituksesta ja valtuuttaa hallituksen valmistelemaan hanketta.

    Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009
  2. Päätös ja lupa

    Yhtiökokous päättää remontista äänten enemmistöllä. Lupatarve selvitetään oman kunnan rakennusvalvonnasta ennen suunnittelua.

    Rakentamislaki 751/2023
  3. Toteutus ja tasapainotus

    Urakoitsija säätää ilmamäärät suunnitelman mukaisiksi. Luvanvaraisessa hankkeessa lopputulos todennetaan loppukatselmuksessa.

    Ympäristöministeriön asetus 4/13

Ilmanvaihtoremontin ajoitus kannattaa suhteuttaa talon muihin korjauksiin. Kokonaiskuvan talon korjausvelasta laskee korjausvelkalaskuri.

Usein kysytyt kysymykset

Kauanko ilmanvaihtoremontti kestää?

Riippumatonta tilastoa työvaiheiden kestosta ei julkaista. Valmistelu ja päätöksenteko vievät yleensä enemmän aikaa kuin itse työt. Koko hanke voi viedä useita vuosia.

Pitääkö asunnosta muuttaa pois remontin ajaksi?

Yleensä ei. Isoimmatkin ilmanvaihtotyöt tehdään talon ollessa asuttuna. Asukkaalle näkyvät lähinnä asuntokäynnit venttiilien, suodattimien ja mittausten takia sekä lyhyet käyttökatkokset.

Saako taloyhtiö avustusta ilmanvaihtoremonttiin?

Ei tällä hetkellä. Energia-avustuksen haku on päättynyt, eikä valmisteilla olevan uuden avustuksen ehdoista ole vielä päätöstä. Tilanne kannattaa tarkistaa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen sivuilta ennen hankepäätöstä.

Voiko painovoimaisen ilmanvaihdon säilyttää remontissa?

Voi. Kunnostus palauttaa painovoimaisen järjestelmän toiminnan ilman koneellistamista. Se kustantaa arviomme mukaan noin viidenneksen koko järjestelmän muutoksesta.

Tarvitseeko ilmanvaihtoremontti rakennusluvan?

Kuntien linjat eroavat, joten asia varmistetaan omasta rakennusvalvonnasta. Järjestelmätyypin muutos vaatii luvan useammin kuin koneiden uusiminen entiselleen.

Voiko osakas teettää oman ilmanvaihtoremontin huoneistoonsa?

Voi omalla kustannuksellaan tekemällä kirjallisen muutostyöilmoituksen ennen töiden aloittamista. Yhtiö saa valvoa työtä osakkaan kustannuksella. Uuden hormin rakentaminen vaatii yhtiön luvan.

Laskuri

Missä kunnossa taloyhtiösi on?

Laskuri arvioi ilmanvaihdon ja muiden rakennusosien tilanteen sekä tulevat remontit hinta-arvioineen.

Katso koko vastuunjakotaulukko (414 kohtaa)

Lähteet

Näytä 27 lähdettä: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, Rakentamislaki 751/2023 ja muut
  1. Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luku 2 §, 5 luku 1-8 § ja 6 luku 26-33 §: kunnossapitovastuu, osakkaan muutostyöt ja yhtiökokouksen päätöksenteko. Laki 535/2026 täsmentää muutostöiden kunnossapitovastuuta 1.10.2026 alkaen. Finlex: asunto-osakeyhtiölaki
  2. Rakentamislaki 751/2023, 30, 37, 42 ja 43 §: korjaamisen periaatteet ja rakentamisluvan tarve, kun teknisten järjestelmien muutos vaikuttaa merkittävästi energiatehokkuuteen. Finlex: rakentamislaki
  3. Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä, 5, 8, 11 ja 12 §: lämmön talteenoton vuosihyötysuhde vähintään 45 %, puhaltimien ominaissähköteho sekä tasapainotus ja säätö. Finlex: määräyskokoelma 4/13
  4. Asumisterveysasetus 545/2015, 9 §: asunnon ilmanvaihdon toimenpiderajat, jotka sitovat lupatarpeesta riippumatta. Finlex: asumisterveysasetus
  5. Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015, 2 ja 7 §: asbestikartoitus ja huoltotyöt, joissa muodostuu asbestipölyä. Finlex: asetus 798/2015
  6. Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista 684/2015, 3 §: asbestipurkutyölupa. Finlex: laki 684/2015
  7. Helsingin hovioikeus 12.11.2019 nro 1432: taloyhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluu laitteiden rikkoutumisen ennakollinen estäminen; ilmanvaihtokoneen yhdeksän vuoden huoltokatko oli kunnossapitovastuun laiminlyönti.
  8. Työsuojeluhallinto: Asbesti. Asbestin käyttökohteet rakennusmateriaaleissa ja varmistumisvelvollisuus ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa. Työsuojeluhallinto: asbesti
  9. Espoon kaupungin rakennusvalvonta: Viranomaisvalvonnan taso rakenne- ja talotekniikan korjaus- ja muutostöissä, liite 2, muutettu 19.5.2026. Ilmanvaihtotöiden luvanvaraisuus. Espoo: hankkeen luvanvaraisuus
  10. Oulun kaupungin rakennusvalvonta: Korjaus- ja muutostyö. Ilmanvaihtojärjestelmän tyypin muutoksen luvanvaraisuus. Oulu: korjaus- ja muutostyö
  11. Tampereen kaupunki: Rakentaminen ilman rakentamislupaa. Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus- ja muutostöiden vapautusehdot. Tampere: rakentaminen ilman lupaa
  12. Ympäristöministeriön tiedote 29.5.2026: lausuntopyyntö asetuksesta asuinrakennusten korjausrakentamisen avustukseksi. Avustusluonnoksen ehdot. Valtioneuvosto: tiedote
  13. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus: Avustukset yhteisöille ja yhtiöille. Energia-avustus ei ole haettavissa. Varke: avustukset
  14. Verohallinto: Kotitalousvähennys asunto-osakeyhtiössä. Vastikkeina maksetusta remontista ei saa vähennystä. Verohallinto: kotitalousvähennys
  15. Isännöintiliitto: Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus, säätö ja ylläpito, webinaariaineisto 16.12.2025 (Hannu Niemi, Helsingin kaupunki). Tarkastusten portaikko, säätötyön vaiheet ja valvonta. Isännöintiliitto: webinaariaineisto
  16. Isännöintiliitto: Taloyhtiön energia- ja ilmastoasiat, 2024. Energiatehokkuuden kytkeminen korjaushankkeisiin. Isännöintiliitto: energiaopas
  17. Kiinteistöliitto Uusimaa 5.10.2020 (Arto Kemppainen): Mitä tehdään ilmanvaihdolle putkiremontissa? Järjestelmämuutoksen tekniikka ja kanavareittien kustannus. Kiinteistöliitto Uusimaa: ilmanvaihto putkiremontissa
  18. Suomen Kiinteistölehti: Remontin vaiheet. Tarveselvityksestä hankesuunnitteluun ja kahden vuoden takuuaikaan. Kiinteistölehti: remontin vaiheet
  19. Suomen Kiinteistölehti: Osakkaan teettämä remontti voidaan usein hyödyntää taloyhtiön hankkeissa. Hyvityksen neljä perusehtoa. Kiinteistölehti: hyvitys
  20. Kiinteistöliitto: Osakkaan oikeudet ja velvollisuudet huoneiston muutostöissä, esitysaineisto 9.10.2025 (Sanni Nuutinen). Hormin rakentaminen edellyttää yhtiön lupaa. Kiinteistöliitto: muutostyöesitys
  21. Talotekniikkainfo: Sisäilmasto ja ilmanvaihto -opas, luku 27, päivitetty 23.6.2025. Ilmavirtojen mittaus, sallitut poikkeamat ja pöytäkirjat. Talotekniikkainfo: mittaus
  22. Talotekniikkateollisuus Talteka: Ilmavirtojen mittaus ja tasapainotus -opas, 2. painos 31.5.2025. Mittausolosuhteet ja tehostettu käyttö saneerauksen jälkeen. Talteka: mittausopas
  23. FINVAC: Ilmanvaihdon säädön yleisohje rakennusten paine-erojen hallintaan, 10.4.2024. Kaksivaiheinen säätö ja kerrostalon paine-erotavoitteet. FINVAC: säätöohje
  24. Harri Ripatti: Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja kunnostus, Rakentajain kalenteri 2005, Rakennustieto. Kuntoselvitys laajuuden pohjana ja asukashaittojen hallinta. Rakennustieto: ilmanvaihdon korjaus
  25. Motiva: Ilmanvaihto taloyhtiössä. Perussäädön sisältö ja 5-10 vuoden suositusväli. Motiva: ilmanvaihto taloyhtiössä
  26. Helsingin kaupunki, energiaremontti.hel.fi: taloyhtiöiden esimerkit (As Oy Sulkapolku 6, Lokkisaarentie) ja Energiaremonttien yleisimmät virheet. Helsingin kaupunki: energiaremontti
  27. Asuntoanalyysin laskurin perusarvot ja Hinnat ja elinkaaret -aineisto: ilmanvaihdon KOR 2026 -pohjainen kustannusarvio ja tekniset käyttöiät. Luvut ovat suuntaa antavia. Elinkaarihaku