Il­man­vaih­don läm­mön­tal­tee­not­to ker­ros­ta­los­sa

Kerrostalo lämmittää sisäilmansa ja puhaltaa sen sitten katolta ulos. Isännöintiliiton oppaan mukaan ilmanvaihdon osuus 1960-1980-lukujen kerrostalon lämpöhäviöistä on 25-35 prosenttia. Ilman lämmöntalteenottoa tuo lämpö menee harakoille. Talteenotto kääntää suunnan ja tekee samasta lämmöstä osan talon lämmitystä. Kun tietää oman talon ilmanvaihtojärjestelmän, tietää myös mikä reitti taloon sopii ja mitä säästöstä voi odottaa. Seuraavassa esitellään talteenoton toiminta, hyötysuhteen kaksi lukua, jälkiasennuksen reitit, kustannukset ja säästöt sekä päätöksenteko ja vastuunjako.

Mitä ilmanvaihdon lämmöntalteenotto tarkoittaa kerrostalossa?

Talteenotto käyttää poistoilman lämmön uudelleen. Toteutustapa riippuu siitä, millainen ilmanvaihtojärjestelmä talossa on.

Poistoilman mukana lähtevä lämpö

Koneellinen poistoilmanvaihto imee asunnoista noin 21-asteista sisäilmaa ja puhaltaa sen huippuimurin kautta taivaalle. Motivan mukaan ilman talteenottoa kaikki poistoilman sisältämä energia menee hukkaan. Se on lämpöä, jonka taloyhtiö on jo kertaalleen maksanut lämmityslaskussaan.

Ilmanvaihtoa ei silti saa sammuttaa säästön takia, koska asuntojen ilman on vaihduttava jatkuvasti. Siksi ainoa tapa pienentää tätä häviötä on ottaa lämpö talteen poistuvasta ilmasta.

Lämmöntalteenotto ja poistoilmalämpöpumppu

Arkipuheessa LTO ja PILP menevät sekaisin, vaikka ne ovat eri laitteita. Ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenotto on lämmönsiirrin, joka esilämmittää sisään tulevaa ulkoilmaa poistoilman lämmöllä. Poistoilmalämpöpumppu taas nostaa poistoilman lämmön lämpöpumpulla lämmitysverkoston veteen ja lämpimään käyttöveteen. Ensimmäinen edellyttää tuloilmakanavia, jälkimmäinen ei.

Missä järjestelmissä talteenotto on mahdollinen

Uudemmissa taloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jonka koneessa lämmönsiirrin on valmiina. 1960-1990-lukujen kerrostaloissa on yleensä pelkkä koneellinen poisto, jolloin talteenotto tehdään poistoilmalämpöpumpulla. Painovoimaisessa talossa suoraa reittiä ei ole.

Miten lämmöntalteenotto toimii?

Lämmönsiirrin siirtää lämpöä poistoilmasta tuloilmaan ilmavirtoja sekoittamatta. Siirtimen tyyppi määrää hyötysuhteen ja sen, mihin kohteisiin laite sopii.

Levylämmönsiirrin

Levylämmönsiirtimessä tulo- ja poistoilma virtaavat ohuiden levyjen vastakkaisilla puolilla niin, että lämpö siirtyy levyn läpi. Ilmavirrat pysyvät kokonaan erillään, joten hajut eivät siirry puolelta toiselle. Vastavirtaan virtaava levymalli ottaa lämpöä talteen tehokkaammin kuin vanhempi ristivirtamalli.

Pyörivä lämmönsiirrin

Pyörivässä siirtimessä kennokiekko varaa lämpöä poistoilmasta ja luovuttaa sen pyöriessään tuloilmaan. Hyötysuhde on korkea, mutta pieni osa poistoilmasta voi kulkeutua kiekon mukana tuloilmaan. Siksi asetus rajoittaa sen käyttöä silloin, kun poistoilmassa on hajuja tai epäpuhtauksia.

Nestekiertoinen lämmöntalteenotto

Nestekiertoisessa järjestelmässä poistoilman lämpö siirtyy patterin ja putkiston välittämään liuokseen ja siitä toisessa paikassa tuloilmaan. Ratkaisu sopii kohteisiin, joissa tulo- ja poistokoneet ovat kaukana toisistaan eivätkä kanavat kohtaa. Ylimääräinen siirtoporras hävittää osan lämmöstä, joten hyötysuhde jää siirrintyypeistä matalimmaksi.

Kesäohitus ja jäätymisenesto

Kesällä talteenotto ohitetaan, ettei tuloilmaa lämmitetä turhaan. Vanhemmissa asuntokohtaisissa koneissa ohitus tehdään Motivan mukaan valitsemalla kesäasento.

Kovalla pakkasella poistoilman kosteus voi jäätyä kennoon. Jäätymisenesto rajoittaa silloin talteenottoa esimerkiksi ohittamalla siirrintä, joten hyötysuhde laskee juuri silloin, kun lämpöä tarvitaan eniten.

Mitä hyötysuhde kertoo?

Hyötysuhde-sanan alla on kaksi eri lukua, joiden ero selittää useimmat pettymykset. Laitteen myyntiesite ja vuoden todellinen säästö eivät mittaa samaa asiaa.

Lämpötilahyötysuhde ja vuosihyötysuhde

Valmistajan ilmoittama luku on lämpötilahyötysuhde, joka mitataan standardioloissa kuivalla siirtimellä ilman jäätymisenestoa. Vuosihyötysuhde kertoo, kuinka suuren osan ilmanvaihdon lämmitystarpeesta talteenotto kattaa koko vuoden aikana. Siihen vaikuttavat jäätymisenesto, tuloilman lämpötilan rajoitus ja rakennuksen sijainti.

Ympäristöministeriön laskentaohjeen oletus on, että vuosihyötysuhde on lämpötilahyötysuhde kerrottuna luvulla 0,6. Esitteen 80 prosenttia voi siis olla vuositasolla noin 50 prosenttia.

Tyypilliset arvot tekniikoittain

Ympäristöministeriön moniste 122, 2003.

Vaatimus korjauksessa

Kun ilmanvaihtojärjestelmä uusitaan luvanvaraisessa korjauksessa, poistoilmasta on ympäristöministeriön asetuksen mukaan otettava lämpöä talteen vähintään 45 prosenttia ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä. Vaatimus koskee teknisten järjestelmien uusimista riippumatta siitä, minkä laskentareitin hanke muuten valitsee. Kynnys ei siis ole makuasia, vaan se tulee vastaan viimeistään rakennusluvassa.

Miten lämmöntalteenotto jälkiasennetaan vanhaan kerrostaloon?

Reitti riippuu nykyisestä järjestelmästä. Koneelliseen poistoon asennetaan poistoilmalämpöpumppu, tulo- ja poistoilmanvaihtoon uusitaan kone ja painovoimaiseen taloon suoraa reittiä ei ole.

Poistoilmalämpöpumppu koneelliseen poistoon

Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmön talteen katolla tai ullakolla olevilla yksiköillä ja siirtää sen lämmitysverkostoon ja käyttöveteen. Kaukolämpö jää yleensä rinnalle kattamaan pakkashuiput. Isännöintiliiton oppaan mukaan poistoilmalämpöpumppu voi vähentää kaukolämmön tarvetta jopa 45 prosenttia.

Luonteva hetki hankkeelle on, kun vanhat huippuimurit ovat muutenkin käyttöikänsä päässä. Valinta poistoilmalämpöpumpun ja maalämmön välillä tehdään talokohtaisella vertailulla.

Soveltuvuuden ehdot

Talteenotto vaatii riittävän poistoilmavirran, jotta investointi kannattaa. Isännöintiliiton oppaan mukaan ilmamäärän tulisi olla vähintään 400-500 litraa sekunnissa huippuimuria kohti, mikä vastaa noin 1 100-1 400 neliömetrin lämmitettyä pinta-alaa.

Poistoilman on myös kuljettava keskitetysti, jotta lämpö on otettavissa talteen yhdestä paikasta. Taloon, jossa on jo lämmöntalteenotolla varustettu tulo- ja poistoilmanvaihto, poistoilmalämpöpumppua ei kannata asentaa, koska poistoilmassa ei ole enää tarpeeksi lämpöä jäljellä.

Tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla

Perusteellisin reitti on järjestelmämuutos, jossa taloon rakennetaan tuloilmakanavat ja lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtokone. Vaihtoehto on huoneistokohtainen kone jokaiseen asuntoon. Asetus edellyttää, ettei ulkoseinän kautta tapahtuva ilmanotto tai ulospuhallus saa aiheuttaa haittaa naapurihuoneistoille. Muutos on täysimittainen ilmanvaihtoremontti, joka kannattaa kytkeä muihin suuriin korjauksiin.

Painovoimainen talo

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilma liikkuu lämpötilaerojen ja tuulen voimalla ilman puhaltimia. Ympäristöministeriön rahoittaman oppaan mukaan siihen ei voi toteuttaa lämmön talteenottoa yleisesti käytössä olevilla teknisillä ratkaisuilla. Talteenotto onnistuu vasta, jos taloon rakennetaan koneellinen järjestelmä. Se, kannattaako muutos, selviää koneellisen ja painovoimaisen ilmanvaihdon vertailusta.

Yhteenveto: Isännöintiliitto 2024, Painovoimainen ilmanvaihto -opas 2018.

Paljonko lämmöntalteenotto kustantaa ja säästää?

Kustannus riippuu valitusta reitistä, säästö taas kaukolämmön hinnasta. Molemmat on siksi laskettava talokohtaisesti ennen päätöstä.

Jälkiasennuksen kustannukset

Ilmanvaihtokoneiden uusinta kustantaa arviomme mukaan noin 37 euroa huoneistoneliöltä ja koko järjestelmämuutos noin 200 euroa huoneistoneliöltä, molemmat arvonlisäveroineen. Poistoilmalämpöpumpun mittaluokkaa kuvaa Isännöintiliiton laskelma, jossa 80 asunnon talon investointi oli 300 000 euroa. Laskelma ei ilmoita hintojen arvonlisäveroperustetta.

Toteutuneet säästöt

Kiinteistöliiton esityksessä siteeratun Teknologian tutkimuskeskus VTT:n selvityksen mukaan poistoilmalämpöpumppu pienensi kaukolämmön kulutusta keskimäärin 50 prosenttia ja järjestelmän lämpökerroin oli keskimäärin 3,5.

Helsingin kaupungin esimerkkikohteessa Sulkapolku 6:ssa vuotuinen lämmitysenergia putosi 1 500 megawattitunnista noin 900:aan. Sähköä kului noin 140 megawattituntia vuodessa. Taloyhtiö säästää noin 30 000 euroa vuodessa. Takaisinmaksuaika lähentelee kuutta vuotta. Itäpasilalainen Asemapäällikönkatu 2 säästi vajaat 172 000 euroa vuodesta 2018 ja sen kaukolämmön tilausvesivirta putosi 15 kuutiometristä kahdeksaan.

Kannattavuuden ehdot

Lämpöpumppu kuluttaa sähköä, joten säästö on kaukolämpösäästön ja sähkölaskun erotus. Isännöintiliiton laskelmassa sama investointi maksoi itsensä takaisin Helsingin kaukolämpöhinnoilla noin 11 vuodessa, mutta Vantaan halvemmilla hinnoilla takaisinmaksuaikaa ei syntynyt laskelman 20 vuoden jaksolla.

Kaukolämmön tarve pienenee energiana paljon, mutta VTT:n selvityksen mukaan tehontarve ei pienene samassa suhteessa. Energiateollisuuden suosituksen mukaan 10-50 prosenttia kaukolämpölaskusta perustuu muuhun kuin mitattuun energiaan, joten tehoon sidotut maksut jatkuvat talteenotosta huolimatta.

Ylen haastattelemat asiantuntijat lisäävät listaan patteriverkoston paluuveden. Jos paluuvesi lähenee 55-58 astetta, lämpöpumpun hyötysuhde romahtaa. Siksi hankesuunnittelu ja mitoitus määräävät säästön, eivät esitteen luvut.

Avustukset ja verovähennys

Valtion energia-avustusta ei ole haettavana elokuussa 2026. Uusi asuinrakennusten korjausavustus on valmistelussa. Haun on määrä alkaa syksyn 2026 aikana. Viralliset hakuohjeet julkaisee aikanaan Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, eivätkä verkossa jo kiertävät hakuoppaat ole virallisia. Kotitalousvähennystä taloyhtiön päättämästä hankkeesta ei saa, vaikka osakas maksaisi kustannukset suoraan työn tekijälle.

Kuka päättää ja kuka vastaa laitteista?

Jälkiasennus on yhtiökokouksen päätös. Valmiin järjestelmän osat ovat Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukossa lähes kokonaan yhtiön vastuulla.

Päätös yhtiökokouksessa

Lämmöntalteenoton jälkiasennus on asunto-osakeyhtiölain tarkoittama uudistus, joka saattaa talon vastaamaan ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia. Siitä päättää yhtiökokous tavallisella enemmistöllä eli yli puolella annetuista äänistä. Edellytys on, ettei osakkaan maksuvelvollisuus muodostu kohtuuttoman ankaraksi.

Kulut katetaan vastikkeella, pitkävaikutteisina yleensä pääomavastikkeella. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä lämmöntalteenotosta ei ole, joten päätöksenteko nojaa lain uudistussäännöksiin ja osakkaiden yhdenvertaisuuteen. Muiden remonttien päätösrajat on koottu vastuunjaon hakusivulle.

Vastuu ja huolto

Suomen Kiinteistöliitto: Taloyhtiön vastuunjakotaulukko, 2019.

Taulukko on Kiinteistöliiton suositus, josta yhtiöjärjestys (yhtiön omat säännöt) voi poiketa. Likainen kenno ja tukkeutuneet suodattimet syövät juuri sitä hyötysuhdetta, jonka takia laite on hankittu.

Käyttöikä ja korjausvelka

KH-ohjekortin mukaan lämmön talteenottolaitteet ja ilmanvaihdon puhaltimet kestävät 20-25 vuotta. Isännöintiliiton oppaan mukaan lämpöpumpun tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta ja kompressorit uusitaan noin 10 vuoden jälkeen.

Talteenotto ei siis ole kertaostos, vaan uusi huollettava ja aikanaan uusittava järjestelmä talon tekniikkaan. Komponenttien käyttöiät voi tarkistaa elinkaarihausta. Oman talon korjausvelan kokonaiskuvan laskee korjausvelkalaskuri.

Usein kysytyt kysymykset

Toimiiko lämmöntalteenotto kesällä?

Kesäksi lämmönsiirrin kytketään pois käytöstä ohituksen kautta. Vanhemman asuntokohtaisen koneen kesäasento valitaan itse. Syksyllä asento palautetaan talviasentoon. Ilmanvaihto itsessään käy ympäri vuoden.

Riittääkö poistoilmalämpöpumppu talon ainoaksi lämmitysjärjestelmäksi?

Ei yleensä riitä. Poistoilmasta saatava lämpömäärä on rajallinen, joten kaukolämpö tai muu päälämmönlähde mitoitetaan kattamaan kylmimpien päivien tehontarve. Talteenotto pienentää ostoenergiaa, ei korvaa lämmitysjärjestelmää.

Kuinka kauan poistoilmalämpöpumpun asentaminen kestää?

Isännöintiliiton oppaan mukaan koko projekti kestää aloituksesta luovutukseen noin 3-4 kuukautta. Asumishaitta jää oppaan mukaan vähäiseksi. Lämmityskatko on lyhyt, jos kaukolämpösiirrintä ei tarvitse uusia samalla.

Pitääkö lämpöpumpun ääntä pelätä?

Talotekniikkainfon mukaan äänihaitoissa vika on harvoin itse pumpussa, vaan asennuksessa on tehty virheitä. Laitteisto mitoitetaan niin, ettei se käy jatkuvasti täydellä teholla, mikä hillitsee sekä ääntä että kulumista.

Kannattaako hanketta lykätä tulevan avustuksen takia?

Uusi korjausavustus on valmistelussa. Ehdotuksen mukaan sitä voisi saada takautuvasti hankkeisiin, joiden urakkasopimus on allekirjoitettu aikaisintaan 1.6.2026. Ehdot vahvistuvat vasta asetuksessa, joten varmoja avustuslupauksia ei vielä ole.

Nostaako lämmöntalteenotto sähkölaskua?

Nostaa, jos talteenotto tehdään lämpöpumpulla. Isännöintiliiton laskelmassa 80 asunnon talon sähkökulut kasvoivat noin 17 300 euroa vuodessa. Säästö syntyy vasta kaukolämpösäästön ja sähkön erotuksesta.