Ko­neel­li­nen il­man­vaih­to ker­ros­ta­los­sa

Kerrostalon ilmanvaihto on yhteinen järjestelmä, jonka kunto tuntuu jokaisessa asunnossa vetona, huminana tai tunkkaisena ilmana. Tutkijat arvioivat, että ilmanvaihto on puutteellinen jopa miljoonassa Suomen asunnossa. Kun tietää oman talon järjestelmän ja korvausilman reitit, vedon tai tunkkaisuuden syyn voi päätellä itse ennen huoltokutsua. Seuraavassa esitellään kerrostalon järjestelmät, korvausilman toiminta, oikea käyttö, yleisimmät ongelmat, vastuunjako ja huollon rytmi.

Mitä koneellinen ilmanvaihto tarkoittaa kerrostalossa?

Kerrostalossa olennaista on, hoitaako kone vain poiston vai myös tuloilman. Toteutuksen erottaa pitkälti talon rakennusvuosi.

Koneellinen poistoilmanvaihto

Koneellisessa poistossa katolla oleva huippuimuri imee ilmaa keittiön, kylpyhuoneen ja vaatehuoneen venttiileistä koko talon tai rapun yhteiseen kanavaan. Koska kanavisto ja puhallin ovat yhteisiä, asukas ei voi säätää oman asuntonsa ilmanvaihdon tehoa.

Puhallinta ohjataan useimmiten kellolla, joka pitää puolitehon päällä suurimman osan vuorokaudesta ja tehostaa ilmanvaihtoa muutaman tunnin jaksoissa. Motivan mukaan tämä voi heikentää makuuhuoneiden ilmanlaatua yöllä ja jättää ruoan käryt asuntoon, jos ruoanlaitto ei osu tehostusjaksoon.

Tulo- ja poistoilmanvaihto

Tulo- ja poistoilmanvaihdossa kone hoitaa molemmat suunnat, joten sisään tuleva ilma on suodatettua ja lämmitettyä. Lämmön kierrätys on järjestelmän suurin etu. Tekniikka ja jälkiasennus käydään läpi lämmöntalteenoton omassa artikkelissa.

Ilman talteenottoa poistoilman energia menee hukkaan. Isännöintiliiton oppaan mukaan ilmanvaihdon osuus 1960-1980-lukujen kerrostalon lämpöhäviöistä on 25-35 prosenttia.

Rakennusvuosi kertoo järjestelmän

Siirtymä painovoimaisesta koneelliseen poistoon tapahtui 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Lämmöntalteenotolla varustetut järjestelmät yleistyivät vasta 2000-luvulla.

Teknillisen korkeakoulun tutkijan Jari Palosen laskelman mukaan koneellisen poiston osuus uusista kerrostaloasunnoista ylitti 90 prosenttia jo 1970-luvulla. 1960-luvun asunnoistakin 70 prosenttia sai yhteiskanavapoiston.

Osuudet kerrostaloasunnoista: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntokanta 2025. Kaudet: Isännöintiliitto 2024.

Taulukko kuvaa rakentamisajan tavallisinta ratkaisua, sillä osa vanhoista taloista on muutettu koneelliseksi jälkikäteen. Järjestelmien erot ja muutoksen järkevyys punnitaan koneellisen ja painovoimaisen ilmanvaihdon vertailussa.

Mistä korvausilma tulee?

Koneellinen poisto vain imee ilmaa ulos, joten sama määrä on tultava sisään korvausilmana. Korvausilman reitti ratkaisee, tuleeko asuntoon puhdasta ilmaa vai vetoa ja epäpuhtauksia.

Korvausilmaventtiilit

Suunniteltu reitti on ikkunan karmissa tai ulkoseinässä oleva korvausilmaventtiili tai ikkunan tiivisteisiin jätetty rako. Venttiilejä kuuluu olla makuuhuoneissa ja olohuoneessa, joista ilma virtaa kohti keittiön ja kylpyhuoneen poistoventtiilejä.

Mittakaavaa antaa uudisrakennusten vaatimus, joka on vähintään 18 litraa sekunnissa asuntoa kohden. Vanhassa kannassa tilanne on toinen: moniin 1970-1990-lukujen taloihin venttiilejä ei asennettu lainkaan. Riittämätön korvausilma on Hengitysliiton mukaan koneellisen poiston yleisin ongelma.

Teknologian tutkimuskeskuksen tutkija Arto Säämänen varoittaa, että ilmanvaihdon tehostaminen ilman korvausilmareittejä voi jopa pahentaa tilannetta. Ilman on päästävä myös huoneesta toiseen, joten oven alle jätetty parin sentin rako tai säleikkö vie ilman kohti poistoventtiilejä.

Tukittu venttiili

Kun venttiili teipataan tai tilkitään, ilma ei lakkaa tulemasta vaan vaihtaa reittiä. Motivan mukaan se tulee silloin hallitsemattomasti rakenteiden läpi, viemärin kautta tai postiluukusta.

Samalla asunnon alipaine kasvaa. Säteilyturvakeskuksen mukaan alipaine imee alimpiin kerroksiin radonpitoista ilmaa maaperästä.

Korvausilmaventtiilien asennus pienentää alipainetta, joten venttiili on osa ratkaisua eikä ongelma. Radonpitoisuutta ilmanvaihdon keinot laskevat silti vain poikkeustapauksissa yli puolella. Suuret pitoisuudet vaativat siksi omat radonkorjauksensa.

Veto ja kylmä tuloilma

Vedon tavallisin syy on lämmittämätön korvausilma, joka valuu talvella kylmänä lattialle. Apu on venttiilin talviasento tai lämmittävä ja suodattava venttiilimalli, ei venttiilin sulkeminen.

Tulo- ja poistoilmanvaihdossa oikea tuloilman lämpötila on Motivan mukaan 16-17 astetta. Korkeampi asetus ei poista vetoa vaan sekoittaa koneen toimintaa ja kasvattaa energiankulutusta.

Miten ilmanvaihtoa käytetään oikein?

Koneellisen ilmanvaihdon on oltava aina toiminnassa, eikä sitä saa pysäyttää edes energiansäästön takia. Riittävä taso on Motivan mukaan se, että asunnon ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa.

Jatkuva käyttö

Pysäytetyn ilmanvaihdon jälki näkyy nopeasti: ikkunat huurtuvat, ilma muuttuu tunkkaiseksi ja käryt jäävät asuntoon. Pahimmillaan kosteus tiivistyy rakenteisiin ja kasvattaa homeriskiä.

Täysin äänetön ilmanvaihto ei ole hyvä merkki, sillä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen mukaan äänettömyyden syy on yleensä pois päältä oleva kone.

Tehostus ja poissaolo

Täyttä tehoa tarvitaan ruoanlaitossa, suihkun jälkeen ja pyykkiä kuivattaessa. Poissaoloasentoa käytetään vain, kun asunto on tyhjä eikä pyykkiä kuivateta.

Kesähelteillä lämpöä poistetaan tehostuksella ja yötuuletuksella. Vanhemman asuntokohtaisen koneen talteenotto kytketään kesäksi ohitukselle. Tehoa voi Isännöintiliiton oppaan mukaan laskea väliaikaisesti automaation avulla.

Miksi ilmanvaihto humisee tai haisee?

Yleisimmät valitukset ovat melu, naapurista tulevat hajut ja pöly. Jokaiselle on tunnettu syy tai toimenpideraja, joten arvailun sijaan kannattaa mitata.

Melu

Jatkuvan huminan takana on yleensä väärä mitoitus tai säätö. Likainen suodatin pitää Kiinteistölehden mukaan kovempaa ääntä kuin puhdas. Äkillinen vinkuna tai äänen muutos taas viittaa puhaltimen vikaan, joka kannattaa ilmoittaa huoltoon heti.

Asumisterveysasetuksen mukaan teknisten laitteiden melu makuuhuoneessa saa olla yöllä enintään 33 desibeliä ja asuinhuoneen keskiäänitaso yöllä enintään 30 desibeliä. Edes yksittäiset äänet eivät saa yöllä ylittää 45 desibelin tasoa. Melu mitataan ikkunat ja ovet kiinni.

Naapurin hajut

Yhteiskanavatalossa hajut siirtyvät asunnosta toiseen paine-erojen mukana, kun ilmanvaihto on epätasapainossa tai venttiilejä on tukittu. Savu voi kulkea myös rakennuksen ulkopuolella suoraan tuloilmaventtiilille. Uusissa taloissa keittiöiden poistoilma johdetaan omaan nousukanavaansa, mikä vähentää käryjen siirtymistä.

Korkein hallinto-oikeus piti vuonna 2020 voimassa määräyksen, jolla taloyhtiön oli estettävä naapurin tupakansavun pääsy huoneistoon, vaikka itse ilmanvaihtojärjestelmässä ei todettu vikaa. Tupakointi omalla terassilla oli asunnon tavanomaista käyttöä, joten vastuu haitan poistamisesta jäi rakennuksen omistajalle.

Pöly ja suodattimet

Suodatin pysäyttää katupölyn ja siitepölyn ennen asuntoa. Asuinrakennuksissa tavallinen valinta on hienosuodatin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tukkeutunut suodatin heikentää ilmanvaihtoa ja lisää ilman virtausta rakenteiden läpi. Talotekniikkainfon oppaan mukaan kostea suodatin voi lisäksi toimia mikrobien kasvualustana.

Kosteus ja home

Riittämätön ilmanvaihto ei asumisterveysasetuksen mukaan saa aiheuttaa mikrobikasvun riskiä. Käytännön mittari on hiilidioksidi, jonka toimenpideraja ylittyy, kun pitoisuus on 1 150 miljoonasosaa ulkoilmaa suurempi.

Pitoisuuden voi mitata itse. Jos lukemat pysyvät korkealla huollon jälkeenkin, tilanne selvitetään ilmanvaihdon kuntotutkimuksella.

Kuka vastaa ilmanvaihdosta taloyhtiössä?

Ilmanvaihto on asunto-osakeyhtiölain tarkoittama perusjärjestelmä, jonka kunnossapito kuuluu yhtiölle. Osakkaalle jäävät lähinnä oman asunnon venttiilien ja suodattimien puhdistustyöt.

Vastuunjako

Suomen Kiinteistöliitto: Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2019.

Osakkaan rivit ovat kaikki puhdistusta, kun taas korjaaminen ja uusiminen kuuluvat yhtiölle. Taulukko on suositus, josta yhtiöjärjestys eli yhtiön omat säännöt voivat poiketa. Osakkaalle siirretystä suodatinvastuusta on Isännöintiliiton lakiasiantuntijan mukaan mainittava yhtiöjärjestyksessä.

Korkein oikeus katsoi jo vanhan lain aikana vuonna 1998, että ilmanvaihdon saattaminen viranomaismääräysten tasalle oli yhtiön kunnossapitoa. Muiden rakennusosien jako selviää vastuunjakotaulukosta.

Tunkkaisen asunnon selvityspolku

Kun ilma ei tunnu vaihtuvan, asia etenee omasta tarkistuksesta ilmoitukseen ja tarvittaessa viranomaiseen. Poistoventtiilin toiminnan voi tarkistaa talouspaperilla, joka pysyy imussa kiinni venttiilissä.

Milloin säätö ja huolto ovat tarpeen?

Perussäätö eli järjestelmän tarkastus, puhdistus ja säätö suositellaan tehtäväksi vähintään 5-10 vuoden välein. Muun huollon rytmi on tiheämpi ja suurelta osin asukkaan käsissä.

Perussäätö

Perussäädössä kanavisto puhdistetaan ja ilmamäärät säädetään suunniteltuihin arvoihin, mikä käydään läpi kanavien puhdistuksen artikkelissa. Rakentamismääräykset vaativat tasapainotuksen myös silloin, kun ikkunat uusitaan tai ilmanvaihtoa parannetaan, koska tiiviimpi vaippa muuttaa painesuhteita.

Tavoite on hallittu, lievästi alipaineinen asunto, jossa ilma tulee venttiileistä eikä rakenteista. Riippumatonta hintatilastoa perussäädöstä ei julkaista.

Suodattimet ja venttiilit

Venttiilit puhdistetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa irrottamalla ne rungosta, mutta lautasen asentoa ei saa muuttaa, koska se sotkee koko talon ilmamäärät. Venttiili irtoaa kiertämällä vastapäivään, minkä jälkeen sen voi pestä vedellä. Suodattimet vaihdetaan 1-2 kertaa vuodessa katu- ja siitepölykauden jälkeen, eikä suodatinta kannata imuroida, koska kuitukangas vaurioituu.

Liesikuvun rasvasuodatin pestään parin kuukauden välein, sillä rasva heikentää imua ja on paloriski.

Käyttöikä ja kustannukset

Poistoilmapuhaltimien ja lämmöntalteenottolaitteiden tekninen käyttöikä on vuoden 2008 ohjekortin mukaan 20-25 vuotta. Komponenttien iät voi tarkistaa elinkaarihausta. Osa 1970-luvun taloista käyttää yhä alkuperäisiä poistoilmakoneitaan, jolloin uusiminen on edessä muun peruskorjauksen yhteydessä. Luvanvaraisen uusimisen yhteydessä poistoilmasta on otettava lämpöä talteen vähintään 45 prosenttia ilmanvaihdon lämmityksen tarpeesta.

Ilmanvaihtokoneiden ja päätelaitteiden uusiminen kustantaa arviomme mukaan noin 37 euroa huoneistoneliöltä arvonlisäveroineen eli 60 neliön asunnossa noin 2 200 euroa. Koko järjestelmän muutosten hinnat ja toteutus käydään läpi ilmanvaihtoremontin artikkelissa.

Ilmanvaihdon kunto on osa talon korjausvelkaa siinä missä putket ja julkisivutkin. Oman talon kokonaiskuvan laskee korjausvelkalaskuri.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko koneellisen ilmanvaihdon sammuttaa yöksi?

Ei voi. Yösammutus kerää asuntoon kosteutta ja epäpuhtauksia juuri silloin, kun asunnossa ollaan. Valviran ohjeen mukaan ilmanvaihdon sammuttamista ei saa edes suunnitella ennen kuin on selvitetty, ettei rakenteissa ole mikrobivaurioita, joiden epäpuhtaudet kulkeutuisivat sisäilmaan.

Voiko ilmanvaihto olla liian kovalla?

Voi, jos säätö on pielessä. Merkkejä ovat jatkuva kova humina ja suuri alipaine: ulko-ovi aukeaa raskaasti tai postiluukku viheltää. Valviran ohjeen mukaan yli 15 pascalin alipaine on selvitettävä ja ilmanvaihto tasapainotettava.

Paljonko ilmanvaihdon perussäätö kustantaa?

Riippumatonta hintatilastoa ei julkaista, vaan hintatietoja antavat lähinnä urakoitsijat. Hinta riippuu venttiilien ja asuntojen määrästä sekä siitä, puhdistetaanko kanavat samalla. Tarjoukset kannattaa pyytää puhdistuksesta ja säädöstä yhtenä kokonaisuutena.

Kuka maksaa huoneistokohtaisen ilmanvaihtokoneen suodattimet?

Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukon mukaan huoneistokohtaisen ilmanvaihtokoneen suodattimien vaihto ja kennon puhdistus kuuluvat yhtiölle. Yhtiöjärjestys voi määrätä toisin, joten oma tilanne kannattaa tarkistaa siitä.

Viilentääkö koneellinen ilmanvaihto asuntoa kesällä?

Ei viilennä, sillä koneellinen ilmanvaihto vaihtaa ilmaa eikä jäähdytä sitä. Yötuuletus tehostuksella auttaa hieman, mutta varsinainen viilennys vaatii jäähdytyslaitteen. Vaihtoehdot on koottu kerrostalon jäähdytyksen artikkeliin.

Mistä tietää, onko talossa koneellinen poisto vai tulo- ja poisto?

Katso venttiilit. Jos asunnossa on vain poistoventtiilit ja ikkunoiden tai seinien korvausilmaventtiilit, talossa on koneellinen poisto. Jos katossa on myös tuloilmaventtiilit, kyse on tulo- ja poistoilmanvaihdosta. Varmistuksen saa isännöitsijäntodistuksesta.