Koneellinen ilmanvaihto kerrostalossa
Koneellinen ilmanvaihto tarkoittaa kerrostalossa puhaltimella tuotettua ilmanvaihtoa, joka korvaa pelkkään lämpötilaeroon perustuvan painovoimaisen järjestelmän. Yleisimmät tyypit ovat koneellinen poistoilmanvaihto ja koneellinen tulo-poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla.
Koneellinen ilmanvaihto tarkoittaa kerrostalossa puhaltimella tuotettua ilmanvaihtoa, joka korvaa pelkkään lämpötilaeroon perustuvan painovoimaisen järjestelmän. Yleisimmät tyypit ovat koneellinen poistoilmanvaihto, jossa puhallin poistaa ilman ja korvausilma virtaa venttiilien kautta, ja koneellinen tulo-poistoilmanvaihto, jossa kone sekä poistaa että tuo ilmaa ja ottaa usein lämmön talteen poistoilmasta (LTO). Ilmanvaihtojärjestelmä kuuluu taloyhtiön kunnossapitovastuulle, mutta osakas vastaa oman huoneistonsa venttiilien puhtaanapidosta. Järjestelmän uusinnasta ja koneellistamisesta päättää yhtiökokous enemmistöllä.
Mitä koneellinen ilmanvaihto tarkoittaa kerrostalossa?
Koneellinen ilmanvaihto tarkoittaa puhaltimella tuotettua ilmanvaihtoa. Se korvaa painovoimaisen järjestelmän, joka liikuttaa ilmaa pelkän lämpötilaeron ja tuulen avulla.
Tavoite
Tavoite on sama kaikissa järjestelmissä: tuoda raitista korvausilmaa ja poistaa kostea ja likainen ilma keittiöstä, kylpyhuoneesta ja vaatehuoneesta. Koneellinen järjestelmä tekee tämän hallitusti vuodenajasta riippumatta.
Painovoimainen ilmanvaihto heikkenee leudolla säällä, koska sisä- ja ulkoilman lämpötilaero pienenee. Koneellinen poisto pitää ilmavirran tasaisena ympäri vuoden, mikä parantaa sisäilman laatua etenkin kesällä.
Tyypin merkitys
Talon ilmanvaihtotapa ratkaisee, miten sisäilmaongelmat korjataan ja paljonko järjestelmä kuluttaa energiaa. Sama vetoisuus tai tunkkaisuus hoidetaan eri tavalla painovoimaisessa ja koneellisessa talossa.
Ostajalle ilmanvaihtotapa kertoo myös tulevan korjaustarpeen. Alkuperäinen painovoimainen tai pelkkä poistoilmanvaihto vanhassa talossa ennakoi usein ilmanvaihdon uusintaa lähivuosina.
Korvausilma
Korvausilma on ulkoa tuleva raitis ilma, joka korvaa poistetun ilman. Painovoimaisessa ja koneellisessa poistoilmanvaihdossa korvausilma virtaa sisään korvausilmaventtiilien kautta, koneellisessa tulo-poistossa erillistä tulokanavaa pitkin.
Jos korvausilmareitti tukkeutuu, koko ilmanvaihto heikkenee. Siksi venttiilien auki pitäminen ja puhtaanapito ovat tärkeitä myös silloin, kun itse poistokone toimii moitteetta.
Mitkä ovat kerrostalon ilmanvaihtojärjestelmän tyypit?
Kerrostalossa erotetaan kolme järjestelmätyyppiä: painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poistoilmanvaihto ja koneellinen tulo-poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Rakennusvuosi ennakoi, mikä niistä talossa todennäköisesti on.
Tyypit taulukkona
Painovoimainen järjestelmä on tavallinen ennen 1960-lukua rakennetuissa taloissa. Koneellinen poisto yleistyi 1960-luvulta alkaen, ja koneellinen tulo-poisto lämmöntalteenotolla on nykyrakentamisen ja energiakorjausten ratkaisu.
| Ilmanvaihtotyyppi | Toimintaperiaate | Energiatehokkuus |
|---|---|---|
| Painovoimainen ilmanvaihto | Ilma liikkuu lämpötilaeron ja tuulen avulla ilman puhallinta | Ei lämmöntalteenottoa, lämpö karkaa ulos poistoilman mukana |
| Koneellinen poistoilmanvaihto | Puhallin poistaa ilman, korvausilma virtaa venttiilien kautta | Hallittu ilmavirta, mutta poistoilman lämpö menee ulos |
| Koneellinen tulo-poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla | Kone sekä tuo että poistaa ilmaa ja ottaa lämmön talteen poistoilmasta | Energiatehokkain, palauttaa suuren osan poistoilman lämmöstä |
Lähde: Motivan taloyhtiöiden ilmanvaihto- ja energianeuvonta, 2026. Energiatehokkuus on yleinen suuntaa-antava kuvaus, ei talon yksittäinen mittausarvo. Tyyppien syvempi vertailu: koneellinen vai painovoimainen ilmanvaihto.
Painovoimainen
Painovoimaisessa järjestelmässä lämmin sisäilma nousee ylös ja poistuu hormeja pitkin, ja tilalle virtaa raitista korvausilmaa. Ilmanvaihto syntyy pelkästä lämpötilaerosta, ilman puhallinta tai sähköä.
Etuna on yksinkertaisuus ja äänettömyys, haittana sään mukaan vaihteleva teho. Lämpimällä säällä ilmavirta hidastuu, jolloin kosteus ja tunkkaisuus jäävät helposti huoneistoon.
Koneellinen poisto
Koneellisessa poistoilmanvaihdossa katolla tai konehuoneessa oleva puhallin imee ilman pois huoneistoista. Korvausilma virtaa sisään ikkunoiden ja seinien korvausilmaventtiilien kautta.
Tämä on Suomen kerrostaloissa yleisin järjestelmä, koska se yleistyi 1960- ja 1970-luvun rakentamisessa. Ilmavirta on tasainen ympäri vuoden, mutta poistoilman lämpö karkaa ulos, ellei talossa ole erillistä talteenottoa.
Tulo-poisto ja LTO
Koneellinen tulo-poistoilmanvaihto käyttää kahta kanavistoa: toinen tuo raitista ilmaa, toinen poistaa likaisen. Niiden välissä on lämmöntalteenotto eli LTO, joka siirtää lämmön poistoilmasta tuloilmaan.
Talteenotto palauttaa suuren osan poistoilman lämmöstä takaisin sisään, mikä pienentää lämmityslaskua (Motiva). Tämä on energiatehokkain järjestelmä ja yleinen tavoite, kun vanhaa ilmanvaihtoa uusitaan. Lisää aiheesta: ilmanvaihdon lämmöntalteenotto.
Kuka vastaa ilmanvaihdosta taloyhtiössä?
Ilmanvaihtojärjestelmä eli kanavat, koneet, puhaltimet ja huippuimurit kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Osakas vastaa oman huoneistonsa venttiilien puhtaanapidosta, ei niiden säädön muuttamisesta.
Vastuunjako
Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun mukaan yhtiö pitää kunnossa rakenteet ja järjestelmät, jotka palvelevat useampaa kuin yhtä huoneistoa. Ilmanvaihdon runkokanavat ja yhteinen poistokone palvelevat koko taloa, joten ne ovat yhtiön vastuulla.
| Kohde | Vastuu | Peruste |
|---|---|---|
| Ilmanvaihtokone, puhallin ja runkokanavat | Taloyhtiö | Useaa huoneistoa palveleva järjestelmä, asunto-osakeyhtiölain 4 luku |
| Poisto- ja korvausilmaventtiilien puhtaanapito | Osakas | Huoneiston sisäinen hoito, asunto-osakeyhtiölain 4 luku |
| Venttiilien säätö ja ilmamäärän tasapaino | Taloyhtiö | Koko järjestelmän tasapaino, osakas ei saa muuttaa omin päin |
Lähde: asunto-osakeyhtiölaki 4 luku (Finlex), ja vastuunjakotaulukon vakiintunut tulkinta. Oman taloyhtiön yhtiöjärjestys eli sääntökirja voi tarkentaa vastuunjakoa.
Venttiilin säätö
Yhden huoneiston venttiilin säätö vaikuttaa koko nousulinjan ilmamääriin. Jos osakas avaa poistoventtiilinsä auki, naapurin ilmanvaihto heikkenee, koska puhaltimen teho jakautuu uudelleen.
Siksi ilmamäärät säädetään ja mitataan koko talon tasolla. Osakas saa puhdistaa venttiilin, mutta säätöasento merkitään, jotta se palautuu puhdistuksen jälkeen oikeaan kohtaan.
Liesituuletin ja korvausilma
Osakkaan oma liesituuletin tai sen vaihto huoneiston sisällä on yleensä osakkaan asia, mutta talon poistoilmajärjestelmään kytketty liesikupu on osa yhtiön järjestelmää. Kytkennän muutos vaatii yhtiön luvan.
Korvausilmaventtiilien tukkiminen heikentää koko huoneiston ilmanvaihtoa. Jos huoneistossa on veto-ongelma, ratkaisu haetaan venttiilin mallista tai järjestelmän säädöstä, ei reitin tukkimisesta.
Milloin kerrostalon ilmanvaihto uusitaan?
Ilmanvaihtojärjestelmä uusitaan tyypillisesti silloin, kun se lähestyy teknisen käyttöikänsä loppua tai kun sisäilman laatu ei enää riitä. Ohjeellinen käyttöikä on noin 20-30 vuotta (Rakennustieto).
Käyttöikä
Käyttöikä on ohjearvo, ei takuu. Vanhakin poistokone voi toimia, mutta sen teho ja energiatehokkuus jäävät jälkeen nykyvaatimuksista. Todellisen kunnon kertoo ilmanvaihdon kuntotutkimus.
Uusinnan merkit
Tunkkainen sisäilma, kosteuden tiivistyminen ikkunoihin ja veto ovat tavallisimmat merkit. Myös korkea lämmityslasku viittaa siihen, että poistoilman lämpö menee hukkaan ilman talteenottoa.
Vanha kanavisto kerää lisäksi pölyä ja rasvaa, mikä heikentää ilmavirtaa ja lisää paloriskiä. Säännöllinen ilmanvaihtokanavien nuohous pidentää järjestelmän ikää, mutta ei korvaa uusintaa, kun kone on tiensä päässä.
Ajoitus
Ilmanvaihdon uusinta on halvempi, kun se tehdään muun korjauksen yhteydessä. Kanavat ja koneet uusitaan usein putkiremontin tai julkisivuremontin yhteydessä, jolloin rakenteet ovat jo auki.
Samalla painovoimaisen tai pelkän poistoilmanvaihdon voi vaihtaa tulo-poistoon lämmöntalteenotolla. Tämä on tason nostava uudistus, joka pienentää lämmityslaskua ja parantaa sisäilmaa, ja se kannattaa katsoa osana taloyhtiön energiaremonttia.
Erillisenä hankkeena toteutettu ilmanvaihtoremontti on kalliimpi, koska sama suunnittelu ja telinetyö tehdään uudelleen. Yhdistetty hanke säästää kustannusta ja vähentää asukkaille koituvaa häiriötä.
Kuka taloyhtiössä päättää ilmanvaihdon uusinnasta?
Ilmanvaihdon uusinnasta päättää yhtiökokous, ja hallitus valmistelee asian. Yksittäinen osakas ei voi yksin estää lainmukaista päätöstä eikä välttää vastiketta vastustamalla.
Enemmistöpäätös
Loppuun kuluneen järjestelmän korvaaminen vastaavalla on tavanomaista kunnossapitoa, jonka yhtiökokous hyväksyy yli puolen annettujen äänten enemmistöllä (asunto-osakeyhtiölain 6 luku 26 §). Myös tason nostava uudistus, kuten painovoimaisen tai pelkän poiston vaihto tulo-poistoon lämmöntalteenotolla, päätetään samalla enemmistöllä (6 luku 26 §).
Enemmistö lasketaan annetuista äänistä, ei kaikista osakkaista. Tyhjät ja poissaolevat äänet eivät kaada hanketta, joten aktiivinen osallistuminen kokoukseen on osakkaalle tehokkain tapa vaikuttaa.
Määräenemmistö
Itse ilmanvaihdon uusintaan tai koneellistamiseen ei tarvita määräenemmistöä. Kahden kolmasosan kannatus äänistä ja edustetuista osakkeista vaaditaan vasta yhtiöjärjestyksen muuttamiseen (6 luku 27 §).
Sama määräenemmistö koskee päätöstä jakaa kustannukset tasan vastikeperusteesta poiketen, kun hyöty ja kustannus ovat osakkaille yhtäläiset (6 luku 32 §). Jos uudistus rasittaa yksittäistä osaketta kohtuuttomasti, tarvitaan lisäksi kyseisen osakkaan suostumus (1 luku 10 § ja 6 luku 28 §).
Taloyhtiön oma yhtiöjärjestys eli sääntökirja voi kiristää näitä vaatimuksia. Oman talon säännöt kannattaa siksi lukea ennen suurta päätöstä, koska ne voivat vaatia tavallista suuremman kannatuksen.
Hallituksen valmistelu
Hallitus tilaa kuntotutkimuksen, vertaa järjestelmävaihtoehdot ja vie selkeän päätösehdotuksen yhtiökokoukseen. Hyvä valmistelu vähentää myöhempiä riitoja ja yllätyksiä urakan aikana.
Ilmanvaihdon uusinta kuuluu myös hallituksen vuosittaiseen kunnossapitoselvitykseen, jonka se esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle. Näin tuleva päätös ei tule osakkaille yllätyksenä, vaan näkyy jo etukäteen.
Ilmanvaihdon uusinnan päätös: aikajana asunto-osakeyhtiölain pykälineen
Hallituksen kuntotutkimuksesta yhtiökokouksen päätökseen ja urakan vastaanottoon. Jokaisen vaiheen oikeudellinen tausta on asunto-osakeyhtiölaissa (1599/2009).
-
Kuntotutkimus ja kuntoarvio
Hallitus tilaa ilmanvaihdon kuntotutkimuksen ja mittaa ilmamäärät. Tulos kertoo, riittääkö kanaviston puhdistus ja säätö vai onko koneet ja kanavat uusittava.
-
Hankesuunnitelma ja kunnossapitoselvitys
Hallitus laatii hankesuunnitelman ja esittelee seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeen varsinaiselle yhtiökokoukselle. Selvitys nostaa ilmanvaihdon uusinnan näkyväksi ennen päätösvuotta.
AOYL 6 luku 3 § -
Yhtiökokouksen päätös
Yhtiökokous päättää uusinnasta yli puolen annettujen äänten enemmistöllä, myös kun pelkkä poistoilmanvaihto koneellistetaan tulo-poistoksi lämmöntalteenotolla. Kahden kolmasosan määräenemmistöä ei tarvita itse järjestelmän vaihtoon.
AOYL 6 luku 26 § -
Osakkaan suostumus poikkeustilanteessa
Jos uudistus rasittaa yksittäistä osaketta kohtuuttomasti tai loukkaa osakkaiden yhdenvertaisuutta, tarvitaan kyseisen osakkaan suostumus. Tavanomainen ilmanvaihdon uusinta koko taloon ei yleensä edellytä tätä.
AOYL 6 luku 28 § -
Kilpailutus ja urakkasopimus
Hallitus kilpailuttaa urakan yhtiökokouksen valtuutuksen rajoissa ja allekirjoittaa urakkasopimuksen kirjallisesti. Olennainen hankkeen laajeneminen palautetaan yhtiökokoukseen ennen lisätöistä sopimista.
-
Urakan toteutus, vastaanotto ja säätö
Kanavat ja koneet asennetaan, ilmamäärät säädetään ja mitataan, ja urakka vastaanotetaan kirjallisesti. Takuutarkastus pidetään tyypillisesti 12 kuukauden kuluttua vastaanotosta.
Miten ilmanvaihto liittyy taloyhtiön korjausvelkaan?
Ilmanvaihtojärjestelmä, joka on lähellä teknisen käyttöikänsä loppua, on osa taloyhtiön korjausvelkaa samaan tapaan kuin lähestyvä putki- tai julkisivuremontti. Korjausvelka eli lykätyn kunnossapidon kertymä kasvaa, jos uusintaa viivytetään.
Osa korjausvelkaa
Sama vanha kanta tarvitsee usein putket, julkisivun ja ilmanvaihdon lähekkäin. 1970-luvun kerrostalon poistokone ja kanavisto tulevat tiensä päähän samoihin aikoihin kuin putkisto, joten korjaukset kannattaa nähdä yhtenä kokonaisuutena.
Ei todistuksessa
Korjausvelka ei ole taseen erä, joten se ei näy euroina isännöitsijäntodistuksessa. Todistus kertoo jo päätetyt hankkeet ja lainat, mutta ei vielä erääntyvää korjaustarvetta.
Siksi tuleva ilmanvaihdon uusinta kannattaa laskea erikseen järjestelmän iästä ja käyttöiästä. Pelkkä velaton hinta ja todistus eivät kerro koko kuvaa talon tulevista kustannuksista.
Hyöty osakkaalle
Kun ilmanvaihdon ikä ja korjausvelka ovat tiedossa, yhtiökokouksen päätösehdotus ei tule yllätyksenä. Osakas osaa varautua vastikkeen nousuun ja arvioida, onko hankkeen ajoitus talon kunnon kannalta järkevä.
Asuntoanalyysi laskee taloyhtiön rakennusosien elinkaaren ja korjausvelan suoraan asuntoilmoituksesta. Näin näet tulevan ilmanvaihdon uusintatarpeen jo ennen yhtiökokousta tai ostopäätöstä, eikä summa jää pelkän arvauksen varaan.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä eroa on painovoimaisella ja koneellisella ilmanvaihdolla?
Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilma liikkuu pelkän lämpötilaeron ja tuulen avulla ilman puhallinta, joten teho vaihtelee sään mukaan ja heikkenee lämpimällä säällä. Koneellisessa ilmanvaihdossa puhallin tuottaa ilmavirran, joka pysyy tasaisena ympäri vuoden. Koneellinen poistoilmanvaihto vie poistoilman lämmön ulos, kun taas koneellinen tulo-poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla palauttaa suuren osan lämmöstä takaisin sisään ja on energiatehokkain (Motiva).
Kuka vastaa ilmanvaihdosta taloyhtiössä?
Ilmanvaihtojärjestelmä eli koneet, puhaltimet ja runkokanavat kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuulle, koska ne palvelevat useampaa kuin yhtä huoneistoa (asunto-osakeyhtiölain 4 luku). Osakas vastaa oman huoneistonsa poisto- ja korvausilmaventtiilien puhtaanapidosta. Venttiilien säätöä ja ilmamäärän tasapainoa osakas ei saa muuttaa omin päin, koska yhden huoneiston säätö vaikuttaa koko nousulinjan ilmavirtoihin.
Milloin kerrostalon ilmanvaihto on uusittava?
Ilmanvaihtojärjestelmän ohjeellinen tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta, minkä jälkeen koneet ja kanavat lähestyvät elinkaarensa loppua (Rakennustieto). Käyttöikä on ohjearvo, ei takuu: todellisen tilanteen kertoo ilmanvaihdon kuntotutkimus ja ilmamäärien mittaus. Tunkkainen sisäilma, ikkunoihin tiivistyvä kosteus, veto ja korkea lämmityslasku ovat tyypillisiä merkkejä uusinnan tarpeesta. Uusinta kannattaa usein ajoittaa putki- tai julkisivuremontin yhteyteen.
Päättääkö ilmanvaihdon koneellistamisesta yhtiökokous, ja millä enemmistöllä?
Päätöksen tekee yhtiökokous. Loppuun kuluneen järjestelmän korvaaminen vastaavalla on tavanomaista kunnossapitoa, joka hyväksytään yli puolen annettujen äänten enemmistöllä. Myös tason nostava uudistus, kuten painovoimaisen tai pelkän poistoilmanvaihdon vaihto koneelliseen tulo-poistoon lämmöntalteenotolla, päätetään samalla enemmistöllä (asunto-osakeyhtiölain 6 luku 26 §). Kahden kolmasosan määräenemmistöä tarvitaan vain yhtiöjärjestyksen muuttamiseen (6 luku 27 §) tai vastikeperusteesta poikkeavaan tasajakoon (6 luku 32 §), ei itse järjestelmän vaihtoon.
Saako osakas muuttaa huoneistonsa ilmanvaihtoventtiilien säätöä?
Ei omin päin. Osakas saa puhdistaa poisto- ja korvausilmaventtiilit, mutta venttiilien säätöasentoa ei saa muuttaa, koska yhden huoneiston säätö muuttaa koko nousulinjan ilmamääriä ja heikentää naapurin ilmanvaihtoa. Ilmamäärät säädetään ja mitataan koko talon tasolla, ja venttiilin säätöasento merkitään, jotta se palautuu puhdistuksen jälkeen oikeaan kohtaan. Veto-ongelma ratkaistaan venttiilin mallia tai järjestelmän säätöä muuttamalla, ei korvausilmareittiä tukkimalla.
Asuntoanalyysi laskee taloyhtiön rakennusosien elinkaaren ja korjausvelan suoraan asuntoilmoituksesta, joten näet tulevan ilmanvaihdon uusintatarpeen jo ennen yhtiökokousta tai ostoa.
Aloita analyysiLähteet
- Motiva: ilmanvaihto ja energiatehokkuus taloyhtiössä sekä lämmöntalteenotto ilmanvaihdosta. Koneellisen poistoilmanvaihdon ja koneellisen tulo-poistoilmanvaihdon ero, lämmöntalteenoton energiansäästö. Vapaasti luettavissa, motiva.fi.
- Rakennustieto: ilmanvaihtojärjestelmän ohjeellinen tekninen käyttöikä (KH / LVI ohjekortti, kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot). Ilmanvaihtojärjestelmän käyttöikä noin 20-30 vuotta. Vaihteluväli on ohjeellinen, ja yksittäisen talon kunnon ratkaisee kuntotutkimus. rakennustieto.fi.
- Sisäilmayhdistys ja ympäristöministeriö: sisäilman laatu ja ilmanvaihdon vähimmäisilmavirrat asuinrakennuksessa. Korvausilman, poistoilman ja riittävän ilmanvaihdon merkitys sisäilman laadulle. sisailmayhdistys.fi ja ym.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luku 1-3 § (yhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuu) sekä 6 luku 26 § (enemmistöpäätös, kattaa korjaukset ja uudistukset), 27 § (määräenemmistö yhtiöjärjestyksen muuttamiseen), 28 § ja 1 luku 10 § (osakkaan suostumus, yhdenvertaisuus) ja 32 § (vastikeperusteesta poikkeava tasajako). Finlex, finlex.fi, vapaasti luettavissa.
Päivitetty 2.6.2026.