Kerrostaloasunnon avoin ikkuna ja nojatuoli päivänvalossa, ikkunasta näkyy vastapäisen talon julkisivu

Muut­toil­moi­tus ta­lo­yh­ti­öön

Päivitetty 6.8.2026 | Lukuaika 8 min

Owen Zhang, Kiinteistötalouden diplomi-insinööri

Avaintiedot

  • Viranomaiselle tehtävä muuttoilmoitus on pakollinen, viimeistään viikon kuluttua muutosta.
  • Ilmoitus taloyhtiölle on vapaaehtoinen mutta suositeltava nimitaulua, avaimia ja vesimaksua varten.
  • Henkilölukuun perustuva vesimaksu edellyttää asukasmäärän ilmoittamista, muuten uhkaa takautuva lasku.

Muuttoilmoitus taloyhtiöön

Muuttoilmoitus taloyhtiöön tarkoittaa ilmoitusta, jolla asukas kertoo taloyhtiölle tai isännöitsijälle muutostaan huoneistoon tai sieltä pois. Ilmoitus ei ole lakisääteinen, mutta se pitää asukasluettelon, nimitaulun ja henkilölukuun perustuvan vesimaksun ajan tasalla. Se on eri asia kuin viranomaiselle tehtävä muuttoilmoitus, joka on jokaiselle muuttajalle pakollinen.

Muutto taloyhtiöön vaatii kaksi eri ilmoitusta, joista vain toinen on lakisääteinen. Viranomaiselle tehtävä muuttoilmoitus on pakollinen, kun taas ilmoitus taloyhtiölle on vapaaehtoinen mutta hyödyllinen. Ilman sitä nimesi puuttuu ovisummerista ja henkilölukuun perustuva vesimaksu voi laskea väärin. Tällä sivulla esitellään kumpi ilmoitus on pakollinen, mihin taloyhtiö tietoa tarvitsee ja miten muutto vaikuttaa vesimaksuun.

Onko muuttoilmoitus taloyhtiöön pakollinen?

Muuttoon liittyy kaksi eri ilmoitusta, eikä niitä kannata sekoittaa. Toinen tehdään viranomaiselle ja on pakollinen, toinen taloyhtiölle ja on vapaaehtoinen.

Kaksi eri ilmoitusta

Viranomaisilmoitus menee digi- ja väestötietovirastoon ja päivittää virallisen osoitteesi. Ilmoitus taloyhtiölle taas menee isännöitsijälle tai hallitukselle talon omia tarpeita varten. Nämä kaksi eivät korvaa toisiaan. Viranomaisilmoituksen laiminlyönti voi johtaa seuraamukseen, kun taas taloyhtiöilmoitus on käytännön apu. Sekaannus näiden välillä on tavallinen. Molemmat kannattaa hoitaa.

Viranomaisilmoitus on pakollinen

Kotikuntalaki velvoittaa jokaisen muuttajan tekemään muuttoilmoituksen väestötietojärjestelmään. Ilmoitus on tehtävä viimeistään viikon kuluttua muutosta. Sen voi jättää myös aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää. Samalla ilmoituksella tiedot päivittyvät sekä virastolle että postin osoitepalveluun. Ilmoituksen voi tehdä verkossa tai lomakkeella. Määräaika on lyhyt.

Vakinainen vai tilapäinen muutto

Viranomaisilmoituksessa erotetaan vakinainen ja tilapäinen muutto. Vakinainen muutto vaihtaa virallisen kotiosoitteesi ja usein myös kotikuntasi. Tilapäinen muutto, kuten opiskelun tai työkomennuksen ajaksi, jättää vakinaisen osoitteen ennalleen ja lisää rinnalle väliaikaisen osoitteen. Molemmat ilmoitetaan samalla lomakkeella. Valitse oikea vaihtoehto huolella. Ero näkyy monessa palvelussa, kuten äänestyspaikassa ja kunnan palveluissa.

Taloyhtiölle vapaaehtoinen mutta hyödyllinen

Laki ei velvoita ilmoittamaan muutosta suoraan taloyhtiölle. Ilmoitus on silti vahvasti suositeltava, koska taloyhtiö ei saa muuttotietoa viranomaiselta automaattisesti. Ilman ilmoitusta nimesi ei päädy nimitauluun eikä ovisummeriin. Myös vesimaksu ja avainten hallinta edellyttävät tietoa uudesta asukkaasta. Pieni vaiva säästää monelta myöhemmältä sekaannukselta. Ilmoita heti muuton yhteydessä.

Mihin taloyhtiö tarvitsee muuttotiedon?

Taloyhtiö tarvitsee tiedon asukkaista useaan käytännön tarpeeseen. Tiedot palvelevat sekä asukasta itseään että koko taloa.

Tieto ei kulje itsestään

Moni olettaa, että viranomaiselle tehty muuttoilmoitus välittyy myös taloyhtiölle. Näin ei kuitenkaan tapahdu, sillä isännöitsijä ei saa väestötietojärjestelmästä ilmoitusta muutosta. Tieto kulkee taloyhtiölle vain, jos asukas tai omistaja ilmoittaa siitä itse. Tämä on yleisin syy, miksi nimitaulu ja vesimaksu jäävät väärään tilaan. Oletus automaattisesta tiedonkulusta on virhe. Ilmoita siis erikseen.

Asukasluettelo ajan tasalla

Isännöitsijä pitää yllä luetteloa huoneistojen asukkaista. Luettelo auttaa yhteydenpidossa ja kiireellisissä tilanteissa, kuten vesivahingossa tai pelastustilanteessa. Ajantasainen tieto nopeuttaa oikean asukkaan tavoittamista. Vanhentunut luettelo johtaa siihen, että viestit menevät väärälle henkilölle. Luettelo on talon perustyökalu. Pidä tietosi tuoreina.

Nimitaulu ja ovisummeri

Rappukäytävän nimitaulu ja ovisummeri päivittyvät vain, jos taloyhtiö saa tiedon muutosta. Ilman ilmoitusta postinkantaja ja vieraat eivät löydä oikeaa ovea. Nimen lisääminen ja poistaminen kulkevat saman ilmoituksen kautta. Väärä nimi taulussa aiheuttaa jatkuvaa haittaa. Tämä on näkyvin syy ilmoittaa muutosta. Nimi oveen kuuluu heti.

Avaimet ja kulkuoikeudet

Muuton yhteydessä avaimet ja kulkuoikeudet siirtyvät uudelle asukkaalle. Taloyhtiö tai isännöitsijä hallinnoi yleisavaimia ja sähköisiä ovikoodeja. Ilmoitus varmistaa, että vanhat oikeudet suljetaan ja uudet avataan. Näin kadonnut tai palauttamaton avain ei jää roikkumaan järjestelmään. Turvallisuus paranee, kun tiedot pysyvät ajan tasalla. Avaimet ovat turvakysymys.

Autopaikat ja varastot

Autopaikat, kellarikomerot ja muut lisätilat on usein sidottu huoneistoon tai asukkaaseen. Muutto voi tarkoittaa, että paikka vapautuu tai vaihtaa haltijaa. Ilmoitus pitää näiden tilojen jaon selkeänä. Ilman sitä vanha asukas voi jäädä laskutuslistalle turhaan. Selkeä tieto estää riidat paikoista. Ilmoita myös lisätilat.

Kerrostaloja Helsingin Arabianrannassa. Taloyhtiö tarvitsee muuttotiedon nimitauluun, avaimiin ja vesimaksuun.

Vaikuttaako muutto vesimaksuun?

Muutto voi vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon vettä huoneistosta laskutetaan. Monessa taloyhtiössä vesimaksu määräytyy asukkaiden lukumäärän mukaan.

Henkilölukuun perustuva maksu

Asunto-osakeyhtiölaki sallii vesikustannusten jakamisen huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärän perusteella. Tällöin jokainen asukas kasvattaa huoneiston vesimaksua. Kun asukasmäärä muuttuu, myös maksun pitäisi muuttua. Tämä toimii vain, jos taloyhtiö saa tiedon todellisesta asukasluvusta. Maksu seuraa asukasmäärää. Tieto on maksun perusta.

Ilmoita asukasmäärä

Osakkaan ja asukkaan on itse ilmoitettava huoneistossa asuvien määrä taloyhtiölle. Taloyhtiö ei näe asukaslukua mistään rekisteristä ilman ilmoitusta. Kun määrä kasvaa esimerkiksi lapsen syntyessä tai avopuolison muuttaessa, ilmoitus on tehtävä. Sama koskee tilannetta, jossa asukasluku pienenee. Ilmoitusvelvollisuus on asukkaalla. Ilmoita muutos ajoissa.

Huoneistokohtainen vesimittari

Osassa taloista vesi laskutetaan huoneistokohtaisen mittarin mukaan todellisen kulutuksen perusteella. Silloin asukasmäärä ei suoraan määrää maksua, vaan mittarin lukema. Uudemmissa taloissa mittarit ovat yhä yleisempiä. Vanhemmissa taloissa maksu perustuu useammin asukaslukuun. Tarkista oman talosi käytäntö isännöitsijältä. Käytäntö vaihtelee taloittain.

Takautuva laskutus

Jos asukasmäärää ei ilmoiteta, taloyhtiö voi periä puuttuvan vesimaksun jälkikäteen. Peruste tulee yleisestä vanhentumissäännöstä, joka ulottuu taaksepäin enintään kolmen vuoden ajalta. Ilmoittamatta jättäminen voi siten johtaa yllättävään takautuvaan laskuun. Summa voi kasvaa suureksi, jos asukkaita on ollut monta. Laiminlyönti ei siis jää huomaamatta. Ilmoitus on halvempi kuin jälkilasku.

Milloin ja miten ilmoitus tehdään?

Ilmoitusten ajoitus ja tapa eroavat toisistaan. Viranomaisilmoituksella on tarkka määräaika, taloyhtiöilmoitus tehdään muuton yhteydessä.

Viranomaisilmoituksen määräaika

Muuttoilmoitus väestötietojärjestelmään tehdään viimeistään viikon kuluttua muutosta. Ilmoituksen voi jättää verkossa henkilökohtaisilla tunnuksilla tai paperilomakkeella. Yksi ilmoitus riittää, sillä tieto kulkee samalla postin osoitepalveluun. Myöhässä tehty ilmoitus voi johtaa seuraamukseen. Pidä määräaika mielessä. Viikko kuluu nopeasti.

Ilmoitus taloyhtiölle

Taloyhtiölle ilmoitetaan yleensä isännöitsijän kautta, joko lomakkeella tai sähköisesti. Monella taloyhtiöllä on oma muuttolomake tai verkkopalvelu tätä varten. Ilmoitus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen muuttoa tai heti sen jälkeen. Näin nimitiedot ja avaimet ehtivät päivittyä ajoissa. Isännöitsijän yhteystiedot löytyvät porrastaulusta tai taloyhtiön sivuilta. Aikaa ei kannata hukata.

Mitä ilmoitukseen kuuluu

Taloyhtiön ilmoitukseen kootaan yleensä asukkaan nimi, huoneiston numero ja muuttopäivä. Usein kysytään myös asukkaiden lukumäärä vesimaksua varten sekä yhteystiedot. Vuokra-asunnossa mukaan liitetään tieto omistajasta tai vuokranantajasta. Tarkat tiedot nopeuttavat käsittelyä isännöitsijällä. Puutteellinen ilmoitus palautuu täydennettäväksi. Täytä tiedot huolella.

Kuka tekee ilmoituksen?

Ilmoittajan rooli riippuu siitä, omistaako vai vuokraako asukas huoneiston. Molemmissa tapauksissa ilmoitus kannattaa hoitaa huolella.

Omistajan muutto

Kun osakas muuttaa itse omistamaansa huoneistoon, hän tekee sekä viranomaisilmoituksen että ilmoituksen taloyhtiölle. Omistuksen vaihtuminen on kuitenkin eri asia kuin muutto. Uusi omistaja merkitään taloyhtiön osakeluetteloon erillisen ilmoituksen perusteella. Muuttoilmoitus koskee asumista, osakeluettelo omistusta. Näitä ei pidä sekoittaa keskenään. Kaksi eri asiaa.

Vuokralaisen muutto

Vuokralainen tekee oman viranomaisilmoituksensa aivan kuten omistaja-asukas. Lisäksi hänen kannattaa ilmoittaa muutosta taloyhtiölle nimitaulua ja avaimia varten. Moni vuokranantaja hoitaa taloyhtiöilmoituksen vuokralaisen puolesta. Vastuu kannattaa sopia selväksi jo vuokrasopimuksessa. Näin kumpikaan osapuoli ei jätä ilmoitusta tekemättä. Sopikaa vastuu etukäteen.

Osakas ilmoittaa vuokralaisesta

Vaikka vuokralainen asuu huoneistossa, vastuu taloyhtiön suuntaan on usein osakkaalla. Osakkaan kannattaa ilmoittaa vuokralaisensa tiedot ja asukasmäärä isännöitsijälle. Tämä pitää vesimaksun oikeana ja asukasluettelon ajan tasalla. Vuokrasopimukseen voi kirjata vuokralaisen velvollisuuden ilmoittaa asukasluvun muutokset. Näin tieto kulkee myös osakkaalle. Vastuu on hyvä kirjata.

Mitä poismuutossa pitää muistaa?

Poismuutto vaatii oman ilmoituksensa aivan kuten sisään muutto. Moni muistaa uuden osoitteen mutta unohtaa vanhan talon.

Avainten palautus

Poismuuton yhteydessä kaikki avaimet ja kulkutunnisteet palautetaan taloyhtiölle tai isännöitsijälle. Palauttamaton avain voi pahimmillaan vaatia lukituksen uusimista koko rappuun. Kustannus voi silloin jäädä lähtevän asukkaan maksettavaksi. Selkeä kuittaus palautetuista avaimista suojaa molempia osapuolia. Avaimet lasketaan luovutushetkellä. Pyydä kuitti palautuksesta.

Nimitiedot pois

Nimi poistetaan nimitaulusta ja ovisummerista vasta, kun taloyhtiö saa tiedon poismuutosta. Ilman ilmoitusta vanha nimi jää roikkumaan tauluun. Tämä hankaloittaa postinkulkua ja uuden asukkaan asettumista. Poismuuttoilmoitus kulkee samaa reittiä kuin muuttoilmoitus taloon. Yksi viesti isännöitsijälle riittää. Muista myös lähtiessä.

Vesimaksun päättyminen

Henkilölukuun perustuva vesimaksu päättyy vasta, kun asukasmäärän muutos ilmoitetaan. Muuten maksu jatkuu tyhjästä huoneistosta tai väärällä asukasluvulla. Poismuuton ilmoittaminen katkaisee laskutuksen oikeaan aikaan. Sama koskee tilannetta, jossa osa asukkaista muuttaa pois. Ilmoitus suojaa turhilta maksuilta. Katkaise maksu ajoissa.

Saako taloyhtiö kerätä asukastietoja?

Muuttoilmoitus sisältää henkilötietoja, joten sen käsittelyä koskee tietosuoja. Taloyhtiöllä on oikeus käsitellä asukastietoja perustelluista syistä.

Asukastietojen käsittely

Taloyhtiö kerää asukkaista vain sen, mitä talon hoito edellyttää, kuten nimen, huoneiston ja yhteystiedot. Tiedot palvelevat asukasluetteloa, laskutusta ja kiireellistä yhteydenpitoa. Tietoja ei saa käyttää muuhun kuin talon hallintoon. Vanhentuneet tiedot poistetaan, kun tarve on ohi. Käsittely on rajattua ja perusteltua. Vain tarpeellinen kerätään.

Oikeutettu etu perusteena

Asukasluettelon pitäminen perustuu taloyhtiön oikeutettuun etuun hoitaa taloa. Asukkaan ei tarvitse erikseen antaa suostumusta tähän käsittelyyn. Asukkaalla on silti oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot ja pyytää virheellisen korjaamista. Isännöitsijä vastaa tietojen asianmukaisesta säilytyksestä. Tietosuoja ei estä asukasluetteloa. Se vain rajaa käytön.

Usein kysytyt kysymykset

Onko muuttoilmoitus taloyhtiöön pakollinen?

Suoraan taloyhtiölle tehtävä ilmoitus ei ole lakisääteinen, mutta viranomaiselle tehtävä muuttoilmoitus on pakollinen. Taloyhtiöilmoitus kannattaa silti tehdä, koska taloyhtiö ei saa muuttotietoa viranomaiselta automaattisesti ja tarvitsee sitä nimitauluun, avaimiin ja vesimaksuun.

Mihin taloyhtiö tarvitsee muuttotiedon?

Taloyhtiö tarvitsee tiedon asukasluetteloon, rappukäytävän nimitauluun ja ovisummeriin, avainten ja kulkuoikeuksien hallintaan sekä autopaikkojen ja varastojen jakoon. Lisäksi henkilölukuun perustuva vesimaksu lasketaan oikein vain, kun asukasmäärä on tiedossa.

Milloin muuttoilmoitus pitää tehdä?

Viranomaiselle tehtävä muuttoilmoitus on jätettävä viimeistään viikon kuluttua muutosta. Sen voi tehdä aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää. Taloyhtiölle ilmoitus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen muuttoa tai heti sen jälkeen, jotta nimitiedot ja avaimet ehtivät päivittyä.

Vaikuttaako muutto vesimaksuun?

Vaikuttaa, jos taloyhtiön vesimaksu perustuu asukkaiden lukumäärään. Silloin asukasmäärän kasvu tai lasku pitää ilmoittaa, jotta maksu on oikea. Jos asukasmäärää ei ilmoiteta, taloyhtiö voi periä puuttuvan vesimaksun takautuvasti enintään kolmen vuoden ajalta.

Laskuri

Missä kunnossa taloyhtiösi on?

Ennen kuin ostat asunnon taloyhtiöstä, kannattaa tuntea talon kunto ja tulevat korjaukset. Asuntoanalyysi laskee korjausvelan ja tulevat remontit suoraan asuntoilmoituksesta, joten tiedät, mihin olet muuttamassa.

Lähteet

Näytä 4 lähdettä: Kotikuntalaki 201/1994, Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 ja muut
  1. Kotikuntalaki 201/1994, 7 § (Muuttajan ilmoitusvelvollisuus) ja 7 a § (Muutto- ja maastamuuttoilmoitus): muuttajan on ilmoitettava muutostaan väestötietojärjestelmään. finlex.fi.
  2. Digi- ja väestötietovirasto: muuttoilmoituksen voi tehdä aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää ja viimeistään viikon kuluttua muutosta; yhdellä ilmoituksella osoitetiedot päivittyvät sekä virastolle että Postin osoitetietojärjestelmään. dvv.fi.
  3. Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 3 luku 4 a § (Vesikustannusten jakaminen): vesikustannukset voidaan jakaa huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärän perusteella. finlex.fi.
  4. Laki velan vanhentumisesta 728/2003, 4 § (Yleinen vanhentumisaika): saatava vanhentuu kolmen vuoden kuluttua, minkä perusteella ilmoittamatta jäänyt vesimaksu voidaan periä takautuvasti enintään kolmen vuoden ajalta. finlex.fi.