Par­ve­ke­kai­tei­den uusiminen ta­lo­yh­ti­ös­sä

Parvekekaide on ainoa rakenne, joka erottaa parvekkeella seisovan pudotuksesta. Onnettomuustutkintakeskus on tutkinut kahta kuolemaan johtanutta putoamista, joissa kaiteen levy petti. Rakennusvalvonnat ovat sen jälkeen kehottaneet taloyhtiöitä varmistamaan kaiteidensa kunnon. Uusiminen on yhtiön hanke. Oman talon tilanne selviää kaiteen materiaalista ja edellisen korjauksen vuodesta. Seuraavassa esitellään uusimisen ajankohta, kaidetyypit, määräykset ja maksaja.

Milloin parvekekaiteet on uusittava?

Parvekekaiteet uusitaan, kun rakenne ei enää täytä tehtäväänsä putoamissuojana. Ikä tai ulkonäkö ei yksin ratkaise, vaan päätös perustuu kuntotutkimukseen.

Kaidelevyjen turvallisuustapaukset

Kevytrakenteisen kaiteen heikoin kohta on levy. Lahdessa parvekkeella horjahtanut ihminen kuoli vuonna 2016, kun kaiteen sementtikuitulevy petti ja hän putosi sen läpi, vaikka parvekkeet oli uusittu vain 13 vuotta aiemmin. Levyyn avautui 88 kertaa 77 senttimetrin aukko.

Jo Lahden turman tutkinnan päätteeksi tutkijat suosittivat, että läpinäkymättömän kaidelevyn on kestettävä ihmisen kaatuminen sitä päin. Suositus ei ollut ehtinyt sitoviin määräyksiin. Helsingin Hietalahdessa vastaava putoaminen johti kuolemaan syksyllä 2025.

Onnettomuustutkintakeskus teki jälkimmäisen turman takia kymmenen lujuustestiä ja varoitti keväällä 2026, että levyn pettämiseen riittää pienen lapsen törmäys. Lasilevyltä vaaditaan 220 joulen törmäyskestävyys, mutta sementtikuitulevylle vastaavaa vaatimusta ei ole. Tällaisia levyjä on keskuksen arvion mukaan käytössä kymmeniä tuhansia.

Varoitus osoitettiin julkisena tiedoksiantona myös taloyhtiöille. Tutkinta valmistuu syksyllä 2026.

Rakennusvalvonnat eri puolilla maata kehottivat taloyhtiöitä varmistamaan levytysten turvallisuuden. Helsinki kehotti lisäksi harkitsemaan parvekkeiden käytön kieltämistä, kunnes putoamissuoja on varmistettu. Julkisivuyhdistys julkaisi loppuvuonna 2025 väliaikaisen ohjeistuksen kevytrakenteisten kaiteiden turvallisuudesta.

Riski ei rajaudu vanhoihin taloihin, sillä juuri 2000-luvulla toteutetut tai korjatut kaiteet ovat osoittautuneet puutteellisiksi. Sementtikuitulevy ei alan selvityksen mukaan todennäköisesti kestä törmäystä tavallisella 600 millimetrin rankajaolla eli tolppavälillä. Tarkastuksen tilaamisen ja menetelmät käy läpi parvekkeiden kuntotutkimus.

Kulumisen merkit

Metallikaiteessa varoittavat ruoste, hilseilevä maali ja löystyneet kiinnikkeet. Betonikaiteessa näkyvät rapautuminen, halkeamat ja paikoin paljastunut raudoitus.

Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusaineiston mukaan laatta- ja kaide-elementeistä noin puolet ei ole pakkasenkestäviä. Kaiteiden teräkset ruostuvat herkästi siksi, että tiheän raudoituksen suojaava betonikerros on jäänyt ohjeita ohuemmaksi.

Puutteet painottuvat ennen 1980-lukua valettuihin parvekkeisiin. Pakkasenkestävä betoni yleistyi laajasti vasta 1980-luvun lopulla. Vaurio ei silti aina näy päälle, joten pelkkä silmämääräinen tarkastelu ei riitä, vaan betonin lujuus ja terästen kunto selviävät vasta näytteistä.

Korjaus vai uusinta

Kaidetta ei tarvitse aina uusia kokonaan. Putoamissuojaa voi parantaa myös täydentämällä kaiteen runkoa, vaihtamalla levyn tai asentamalla lisälevyn.

Ehjärunkoinen teräskaide voidaan kunnostaa hiekkapuhalluksella ja uudelleenmaalauksella. Julkisivuyhdistyksen korjaustapakuvausten mukaan sopiva korjaustapa määritetään jokaiselle parvekkeen rakenneosalle erikseen kuntotutkimuksen avulla. Peittävät pinnoituskorjaukset soveltuvat niissä lähinnä pielille ja kaiteille.

Mitä kaidetyyppejä parvekkeissa on?

Kerrostalon parvekekaide on joko betonia tai kevytrakenteinen. Kevytrakenteisessa kaiteessa on teräs- tai alumiinirunko ja sen päällä levytys.

Yleiset tyypit

Kevytrakenteisen kaiteen levy voi korjaustapakuvausten mukaan olla lasia, teräsverkkoa, teräslevyä tai muuta verhouslevyä, puuta vain palomääräysten salliessa. Moneen taloon on asennettu myös sementtikuitulevyjä. Vanhoissa elementtitaloissa kaide on usein kokonaan betonia. Tyyppi ratkaisee korjaustavan ja purkutyön vaativuuden.

Betonikaiteen purku

Betonikaide on usein valettu yhteen parvekelaatan kanssa, jolloin se toimii laatan etureunassa palkkirakenteena. Hallitsematon purku voi siksi kasvattaa laatan taipumia ja halkeilua.

Tilalle asennetaan tarvittaessa teräspalkki ennen kevyemmän kaiteen asentamista. Tämän takia betonikaiteen uusiminen on aina suunnittelijan mitoittama työ.

Lasikaide ja lasitus

Lasikaiteessa lasi on rakenteen mitoittava osa. Tampereen yliopiston tuoreessa diplomityössä vain alle puolet tutkituista viidestäkymmenestä kaiteesta täytti tekniset vaatimukset. Suurimmat puutteet olivat lasien pistekuormakestävyydessä.

Mitoituksessa kaiteen on kestettävä 0,3 kilonewtonin vaakasuuntainen pistekuorma.

Myös lasikaiteista tuli valvonta-asia, kun Vantaalla sattui parveketurma kesällä 2026. Espoon rakennusvalvonta ohjeisti heinäkuussa 2026 taloyhtiöitä tarkistamaan lasikaiteiden turvallisuuden. Kaidelasi on eri asia kuin parvekkeen avattava lasitus, jonka luvat ja vastuut käy läpi parvekelasitus taloyhtiössä.

Mitä määräykset vaativat parvekekaiteelta?

Kaiteen mitat tulevat ympäristöministeriön asetuksesta rakennuksen käyttöturvallisuudesta. Vaatimukset koskevat uutta kaidetta, eikä vanhaa tarvitse muuttaa pelkän iän takia.

Korkeus

Kaide vaaditaan, kun putoamiskorkeus ylittää puoli metriä. Kaiteen kokonaiskorkeuden on oltava metri kuuden metrin putoamiskorkeuteen asti. Sitä korkeammalla vaatimus on 1,2 metriä.

Kerrostalon omaa parveketta koskee kuitenkin poikkeus. Enintään yhtä asuntoa palvelevalla parvekkeella riittää metrin korkuinen kaide putoamiskorkeudesta riippumatta.

Usein mainittu 90 sentin vähimmäiskorkeus ei koske parvekkeita. Se koskee vain asunnon sisätiloja, joissa putoamiskorkeus jää alle kolmen metrin.

Aukot ja kiipeily

Parveke on paikka, johon lapsilla on pääsy, joten kaiteen on oltava suojakaide. Avokaide riittää vain tiloissa, joihin lapsilla ei ole pääsyä. Suojaavan osan on ulotuttava vähintään 0,7 metrin korkeudelle, eikä siinä saa olla vaakasuoria kiipeilyn mahdollistavia rakenteita.

Aukkojen koko mitataan kuutiolla. Aukko on liian suuri, jos annetun kokoinen kuutio mahtuu siitä läpi.

Pystyrakenteisen kaiteen aukoista saa mahtua läpi enintään 100 millimetrin kuutio ja muunlaisen suojaavan osan aukoista 30 millimetrin kuutio. Vaakasuora rako saa olla enintään 10 millimetriä korkea.

Rajat koskevat myös kaiteen reunoja. Yläreunan ja suojaavan osan välistä saa mahtua enintään 200 millimetrin kuutio ja alareunan ja lattian välistä 50 millimetrin kuutio.

Lupa

Helsingissä kaiteen uusiminen vaatii aina rakentamisluvan, koska kaide on osa julkisivua. Kaupungin ohje vaatii luvan myös parvekelaatan uusimiseen ja muutokseen. Vuoden 2025 alusta voimaan tullut rakentamislaki yhdisti aiemmat lupatyypit yhdeksi rakentamisluvaksi.

Helsinki edellyttää jatkossa myös, että parvekkeita koskevissa lupahakemuksissa esitetään suojalevyjen ratkaisut, jos putoamissuojana on sementtikuitulevyjä. Muissa kunnissa luvan tarpeen ratkaisee oma rakennusvalvonta. Lupavaihe kannattaa varata hankkeen aikatauluun alusta asti.

Kuka maksaa parvekekaiteiden uusimisen?

Maksaja on taloyhtiö. Laki lukee kaiteen rakennuksen ulkopintaan ja rakenteisiin, joiden kunnossapito rahoitetaan kaikilta osakkailta perittävillä vastikkeilla.

Yhtiön ja osakkaan raja

Laissa raja kulkee rakenteen ja sisäpinnan välissä. Yhtiö pitää kunnossa rakennuksen rakenteet ja ulkopinnan myös osakkaan hallinnassa olevalla parvekkeella. Osakkaalle jäävät huoneiston sisäosat, parvekkeella lähinnä kaiteen sisäpinta.

Lähde: asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009.

Poikkeus on mahdollinen vain, jos yhtiöjärjestys eli yhtiön oma sääntökirja määrää kunnossapidosta toisin. Koko rakennuksen työnjaon esittelee taloyhtiön kunnossapitovastuu eli kokonaisesitys yhtiön ja osakkaan vastuista.

Osakkaan sisäpinta

Osakas saa huoltaa kaiteen huoneiston puoleista pintaa, esimerkiksi maalata sen kuluneen kohdan entisen kaltaiseksi. Väriin tai ulkonäköön vaikuttava muutos kannattaa silti varmistaa hallitukselta etukäteen, koska julkisivun ilme on yhtiön asia.

Kaiteen rakenteeseen osakas ei saa koskea. Löystynyt kiinnitys tai heiluva kaide ilmoitetaan isännöitsijälle, jotta yhtiö korjaa sen.

Kuka päättää kaiteiden uusimisesta?

Uusimisesta päättää yhtiökokous yli puolella annetuista äänistä. Hallitus valmistelee hankkeen ja vastaa siitä, että tiedossa oleva turvallisuuspuute korjataan.

Enemmistö riittää

Kaiteiden uusiminen on kunnossapitoa, jonka yhtiökokous hyväksyy tavallisella enemmistöllä. Sama kynnys kattaa tasoa nostavan uudistuksen, kuten betonikaiteen vaihdon lasikaiteeseen, kun talo saatetaan ajan tavanomaiselle tasolle. Korkein oikeus on vahvistanut, että kaiteiden uusimisesta ja lasituksesta saatiin päättää enemmistöllä ja kulut periä kaikilta osakkailta.

Kahden kolmasosan määräenemmistö koskee eri asioita, kuten yhtiöjärjestyksen muuttamista. Osakkaan suostumus tarvitaan vasta päätökseen, joka loukkaisi osakkaiden yhdenvertaisuutta, eikä tavanomainen kaiteiden uusiminen sitä tee.

Kiireellinen turvallisuuspuute

Rakennuksen omistaja vastaa siitä, että rakennus on turvallinen. Jos kaiteen vaurio on tiedossa eikä siihen puututa, kyse on kunnossapidon laiminlyönnistä, joka kasvattaa yhtiön vastuuta vahingon sattuessa.

Vaaratilanteessa hallitus rajoittaa parvekkeen käyttöä heti ja valmistelee korjauksen viivyttelemättä. Rajoitus voidaan purkaa, kun putoamissuoja on korjattu tai varmistettu.

Mitä kaiteiden uusiminen kustantaa?

Kaiteiden uusiminen hinnoitellaan hankekohtaisesti tarjouksilla, eikä siitä ole julkaistua tilastohintaa. Paras julkinen kiintopiste on korkeimman oikeuden ratkaisuun kirjattu urakkahinta.

Oikeuden kirjaama hinta

Korkeimman oikeuden vuonna 2005 ratkaisemassa riidassa yhtiökokous oli hyväksynyt kaiteiden uusimisen ja lasituksen yhtenä hankkeena. Riita koski päätösvaltaa ja kulujen jakoa; hinnat kirjattiin ratkaisun selostukseen. Vuoden 2003 tarjouksessa kaiteiden uusiminen kustansi 43 100 euroa talossa, jonka 72 huoneistosta 48:ssa oli parveke.

Summasta laskettuna kaiteet kustansivat arviolta 900 euroa parvekkeelta vuoden 2003 hintatasossa. Kustannustaso on noussut sen jälkeen, joten luku kertoo suuruusluokan eikä nykyhintaa. Nykyhankkeessa hintaan vaikuttavat kaidetyyppi ja valittu korjaustapa.

Korjausvelka ja ennakointi

Kun kaiteet ja parvekkeet lähestyvät käyttöikänsä loppua, tuleva korjaus kasvaa korjausvelaksi eli kertyneeksi korjaustarpeeksi. Osakkaalle ja ostajalle vanhat kaiteet ennakoivat tulevaa vastiketta. Turvallisuusperusteinen korjaus voi lisäksi tulla päätettäväksi nopeasti, ilman vuosien varoaikaa.

Kaiteiden tila kannattaa siksi tarkistaa isännöitsijäntodistuksesta ja pitkän tähtäimen suunnitelmasta ennen kauppaa. Suunnitelmasta näkyy, onko kaiteille varattu korjausvuosi ja millä laajuudella. Sementtikuitulevyistä kannattaa kysyä erikseen, koska ne eivät aina näy asiakirjoissa omana rivinään.

Ajoitus muihin korjauksiin

Julkisivuyhdistyksen korjaustapakuvauksissa parvekekorjaus kokoaa eri rakenneosien työt yhteen hankkeeseen. Pielet ja laatat paikataan ja pinnoitetaan, kaiteet uusitaan ja parvekkeet lasitetaan samassa urakassa. Yhteinen urakka hyödyntää samat telineet ja työmaajärjestelyt.

Koko parvekkeen korjauksen vaiheet ja kustannustasot esittelee parvekeremontti taloyhtiössä. Erillinen kaidehanke tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun kaiteen kunto pettää ennen muuta korjausvuoroa.

Usein kysytyt kysymykset

Kuka maksaa parvekekaiteiden uusimisen taloyhtiössä?

Taloyhtiö. Kaide on osa rakennuksen ulkopintaa ja rakenteita, joiden kunnossapito kuuluu laissa yhtiölle myös osakkaan hallinnassa olevalla parvekkeella. Kulut katetaan kaikilta osakkailta perittävillä vastikkeilla. Osakkaan vastuulle jää vain kaiteen huoneiston puoleinen sisäpinta. Yhtiöjärjestykseen kirjattu oma määräys voi jakaa vastuun toisin.

Kuinka korkea parvekekaiteen pitää olla?

Metri riittää kerrostalon omalla parvekkeella putoamiskorkeudesta riippumatta, sillä asetuksessa on enintään yhtä asuntoa palvelevalle parvekkeelle oma sääntö. Yleissääntö nostaa vaatimuksen 1,2 metriin vasta, kun putoamiskorkeus ylittää kuusi metriä. Verkossa kiertävä 90 sentin raja koskee vain asunnon sisätiloja alle kolmen metrin putoamiskorkeudella. Vanhaa kaidetta ei tarvitse korottaa jälkikäteen, sillä mitat sitovat vasta uusimista.

Ovatko sementtikuituiset kaidelevyt vaarallisia?

Onnettomuustutkintakeskuksen lujuustesteissä sementtikuitulevy ei riittänyt putoamissuojaksi, vaan sen pettämiseen riitti pienen lapsen törmäys. Suomessa on sattunut kaksi kuolemaan johtanutta putoamista levyn petettyä, vuosina 2016 ja 2025. Jos talon kaiteissa on sementtikuitulevyjä putoamissuojana, rakennusvalvonnat kehottavat teettämään asiantuntija-arvion ja tarvittaessa rajoittamaan parvekkeiden käyttöä, kunnes turvallisuus on varmistettu.

Millä enemmistöllä kaiteiden uusimisesta päätetään?

Yhtiökokous hyväksyy kaiteiden uusimisen, kun ehdotusta kannattaa yli puolet annetuista äänistä. Enemmistö riittää myös, kun betonikaide vaihdetaan lasikaiteeseen ajan tavanomaista tasoa vastaavana uudistuksena. Määräenemmistöä laki vaatii vain erikseen luetelluissa asioissa, kuten yhtiöjärjestyksen muutoksessa. Itse kaidepäätös ei sitä vaadi.

Saako osakas maalata parvekkeen kaiteen?

Kaiteen huoneiston puoleisen sisäpinnan huolto kuuluu osakkaalle, joten kuluneen sisäpinnan voi maalata entisen kaltaiseksi. Poikkeava väri vaatii hallituksen kannan. Ulkopinta ja rakenne kuuluvat yhtiölle, joten niihin ei kosketa omin päin.

Tarvitseeko parvekekaiteen uusiminen rakentamisluvan?

Helsingissä tarvitsee aina. Kaupunki pitää kaidetta osana julkisivua, jonka muutokset ovat luvanvaraisia. Muissa kunnissa luvan tarpeen ratkaisee oma rakennusvalvonta, jolta suunnittelija varmistaa asian ennen töitä. Vuoden 2025 alusta aiemmat rakennus- ja toimenpideluvat yhdistyivät yhdeksi rakentamisluvaksi.