Par­ve­ke­re­mont­ti ta­lo­yh­ti­ös­sä

Parvekeremontti osuu useimpiin kerrostaloyhtiöihin ennemmin tai myöhemmin, sillä betoniparveke elää koko ikänsä sään armoilla. Kaidelevyistä annettiin toukokuussa 2026 valtakunnallinen turvallisuusvaroitus, joka koskee arviolta kymmeniä tuhansia levyjä. Parvekkeiden iästä ja kunnosta voi päätellä oman yhtiön remontin suuruusluokan jo etukäteen. Seuraavassa esitellään parvekeremontin laajuudet ja kustannukset, vaurion merkit sekä se, kuka korjauksesta vastaa ja päättää.

Mitä parvekeremontti taloyhtiössä kattaa?

Parvekeremontti kunnostaa tai uusii parvekkeiden kuluneet rakenteet ja pinnat. Työ koskee tyypillisesti kantavaa laattaa, vedeneristystä, kaiteita, pintoja ja usein myös lasitusta.

Parvekkeen osat

Kantava laatta ja sitä tukevat teräkset muodostavat rungon, jonka päälle muut osat asennetaan. Vedeneristys ja vedenpoisto pitävät rakenteen kuivana. Kaide rajaa parvekkeen turvalliseksi. Pinnat ja mahdollinen lasitus suojaavat rakennetta.

Kosteudenhallinta on rakenteen kestävyyden ydin. Rakennustiedon parvekeartikkelin mukaan kosteusongelmat ehkäistään ensisijaisesti toimivalla vedenpoistolla ja lisäksi parvekelasituksella. Suljettu lasitus myös hidastaa betonin rapautumista parvekkeen sisäpinnoilla.

Korjaustavat

Rakennustiedon artikkeli jakaa parvekkeiden korjaustavat laajuuden mukaan suojaaviin korjauksiin, paikkaus- ja pinnoituskorjauksiin sekä parvekkeen uusimiseen. Kevyimmillään kunnostetaan pinnat ja saumat, laajimmillaan vanhat parvekkeet puretaan ja tilalle asennetaan uudet elementit.

Korjaustavan valinta perustuu kuntotutkimukseen. Osa-alueita erittelevät parvekekaiteiden uusiminen, parvekelasitus taloyhtiössä ja lasitusurakan kilpailutus.

Paljonko parvekeremontti kustantaa?

Arviomme mukaan parvekkeiden peruskorjaus kustantaa noin 32 ja uusiminen noin 153 euroa huoneistoneliöltä. Haarukka riippuu laajuudesta, parvekkeiden määrästä ja rakenteiden kunnosta.

Peruskorjauksesta uusimiseen

Parvekkeet ovat koko rakennuksen yhteinen rakennusosa, joten kustannus jaetaan osakkaille huoneistoalan mukaan.

Korjata vai uusia

Rajanvetoon on julkaistu nyrkkisääntö. Rakennustiedon artikkelin mukaan korjaamisen kannattavuusrajana pidetään yleensä 60-70 prosenttia uusimiskustannuksista. Kun paikkausten hinta ylittää tämän rajan, parveke kannattaa uusia kokonaan.

Sama artikkeli muistuttaa, että korjaustyössä ei tyydytä vain pysäyttämään vaurioita. Samalla tehdään käyttöikää pidentäviä töitä, kuten pinnoituksia ja kosteudenhallinnan parannuksia. Lasitus yhdistettynä laastipaikkaukseen voi jatkaa käyttöikää 5-25 vuotta.

Milloin parvekeremontti on ajankohtainen?

Rakennustiedon mukaan uuden tai kokonaan uusitun betoniparvekkeen suunniteltu käyttöikä on 50 vuotta. Remontin oikean ajankohdan ratkaisee rakenteiden todellinen kunto.

Vaurion merkit

Näkyvimmät merkit ovat betonin halkeilu, pinnan rapautuminen ja ruostuvat teräkset, jotka erottuvat usein ensin kaiteessa. Myös kiinnitysten ja kannatusten heikkeneminen on Julkisivuyhdistyksen ohjeen mukaan tyypillinen korjaustarpeen aiheuttaja. Ylemmän parvekkeen kosteusongelmat näkyvät alemman parvekkeen katossa.

Silmämääräinen arvio ei silti riitä. Ohjeen mukaan maalipinnan ulkonäöllä ei ole välttämättä mitään yhteyttä rakenteen todelliseen kuntoon. Hyvältä näyttävä, juuri huoltomaalattu parveke voi silti olla huonokuntoinen.

Miksi betoniparveke rapautuu

Parvekkeiden vaurioituminen johtuu pääosin kahdesta mekanismista. Betoni rapautuu pakkasella, kun rakenne jäätyy märkänä. Lisäksi raudoitteet ruostuvat, kun niitä suojaava betonikerros on jäänyt liian ohueksi.

Ruostuminen käynnistyy, kun betonin emäksisyys ehtyy pinnasta alkaen ja tämä neutraloituminen etenee rintamana syvemmälle betoniin. Korroosio voi alkaa, kun rintama saavuttaa raudoitteen. Ilmiö koskee etenkin 1960-1990-lukujen elementtiparvekkeita, joiden suojabetoni on usein ohut.

Korjaustarve on rakennuskannassa laajaa. Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusaineistossa korjaustarvetta esiintyi vuonna 2015 arviolta 42 prosentissa vuosina 1965-1995 rakennettujen kerrostalojen parvekkeista.

Kuntotutkimus ja julkisivuyhteys

Julkisivuyhdistyksen ohje toteaa, että kuntoarviolla saadaan selville ainoastaan näkyvät vauriot. Piilevän korjaustarpeen selvittää kuntotutkimus, jonka menetelmät ja tilaamisen käy läpi parvekkeiden kuntotutkimus.

Parvekkeet kuuluvat samaan ulkovaippaan kuin julkisivut, joten ne korjataan usein samalla työmaalla ja samoilla telineillä. Siksi parvekkeiden kunto kannattaa selvittää viimeistään silloin, kun julkisivuremonttia aletaan suunnitella.

Kesto ja häiriö

Parvekeremontin kestolle ei ole julkaistua riippumatonta tilastoa. Viikkomääriä ilmoittavat lähinnä urakoitsijat. Julkisivuyhdistyksen korjaushankeohjeen mukaan purkutöiden jälkeen löytyy usein lisää korjattavaa. Tarkat korjausmäärät selviävät vasta työn aikana.

Asukkaalle remontti tarkoittaa telineitä, pölyä ja parvekkeiden käyttökieltoa työn ajaksi. Meluavimmat työt tehdään arkisin, sillä ohjeen mukaan melun normaali työaika on kello 7-18.

Voiko parvekkeen joutua sulkemaan?

Voi. Vaurioitunut parveke on putoamisriski, jonka käytön rakennusvalvonta voi kieltää, kunnes vaara on poistettu.

Kaidelevyvaroitus 2026

Aihe nousi esiin, kun henkilö putosi Helsingin Hietalahdessa syyskuussa 2025 parvekekaiteen levyn läpi ja kuoli. Onnettomuustutkintakeskus teki kymmenen lujuustestiä ja varoitti toukokuussa 2026, että sementtikuituinen levy ei sovi putoamissuojaksi. Testien mukaan levyn pettämiseen riittää, että pieni lapsi törmää siihen.

Lasiselta parvekelevyltä vaaditaan 220 joulen törmäyskestävyys, mutta sementtikuitulevylle vastaavaa vaatimusta ei ole. Tutkintakeskuksen mukaan tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta paraskin arvio on kymmeniä tuhansia levyjä.

Kuluneisuus ei aina näy. Julkisivuyhdistyksen mukaan kiinnityspuutteita ja vaurioita löytyy jopa 2000-luvulla uusituista kaiteista. Kaide saattaa näyttää ehjältä, vaikka viat erottuvat vasta lähitarkastelussa. Helsingin rakennusvalvonta kehotti yhtiöitä harkitsemaan parvekkeiden käytön keskeyttämistä, kunnes levytysten turvallisuus on varmistettu.

Lain velvoitteet

Rakentamislaki vaatii pitämään rakennuksen sellaisessa kunnossa, että se täyttää jatkuvasti turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Omistajan on myös seurattava kantavuuden kannalta keskeisten rakenteiden kuntoa. Parvekkeen laatta ja kaide kuuluvat niihin.

Jos rakennuksen osasta on ilmeistä vaaraa, rakennusvalvonnan on lain mukaan kiellettävä sen käyttö tai määrättävä se purettavaksi. Viranomainen voi myös määrätä yhtiön esittämään kuntotutkimuksen välttämättömien korjausten selvittämiseksi.

Kuka vastaa parvekkeen eri osista?

Yhtiö vastaa kantavasta rakenteesta, vedeneristyksestä ja ulkopinnoista, osakas lattiapinnasta ja kaiteen sisäpinnasta. Raja seuraa asunto-osakeyhtiölain 4 luvun jakoa.

Lain raja

Parveke kuuluu lain mukaan osakehuoneistoon, jos sinne on kulkuyhteys vain huoneiston kautta. Laki toteaa silti erikseen, että yhtiön on pidettävä kunnossa rakennuksen ulkopinta myös silloin, kun parveke on osakkaan hallinnassa.

Kiinteistöliiton neuvontalakimies on täsmentänyt jakoa niin, että osakkaalle jää lähinnä parvekkeen lattiapinta, kaiteen sisäpinta ja seinien sisäpinnat siltä osin kuin ne eivät vaikuta julkisivuun. Rakenteet, laatan vedeneristys ja vedenpoistojärjestelmä kuuluvat yhtiölle. Osakas ei vastaa tavanomaisesta kulumisesta, joka syntyy normaalista käytöstä.

Osat ja vastuu

Lähde: asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 ja Kiinteistöliiton ohjeistus.

Lasitus ja jaettu parveke

Lasituksen vastuu riippuu asentajasta. Kiinteistöliiton ohjeen mukaan parvekelasitus kuuluu osakkaan kunnossapidettäväksi, jos se ei ole taloyhtiön asentama. Jälkiasennus on osakkaan muutostyö. Lasituksen kustannukset erittelee parvekelasituksen hinta.

Jaetulle parvekkeelle laki antaa oman sääntönsä. Jos kulkuyhteys on useammasta huoneistosta, näiden osakkaiden on sovittava parvekkeen kunnossapidosta. Kustannukset jaetaan tasan osakkaiden kesken. Yhtiöjärjestys (yhtiön omat sisäiset määräykset) voi määrätä parvekkeen hallinnasta ja kunnossapitovastuusta toisin, joten oma yhtiöjärjestys kannattaa lukea ennen johtopäätöksiä.

Osakkaalla on hallinnassaan olevalla parvekkeella myös hoitovelvoite. Kiinteistöliiton ohjeen mukaan osakkaan on poistettava parvekkeelta roskat sekä huolehdittava veden, jään ja lumen poistamisesta. Koko taloyhtiön jaon näkee vastuunjakotaulukosta. Yksittäisen osan vastuun voi tarkistaa sivun lopun hausta.

Kuka päättää parvekeremontista?

Parvekeremontista päättää yhtiökokous hallituksen valmistelusta. Yksittäinen osakas ei voi estää lainmukaista korjauspäätöstä.

Päätöksen enemmistö

Yhtiökokouksen päätökseksi tulee lain mukaan ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Sama enemmistö riittää myös tasoa nostavaan uudistukseen, kuten parvekkeiden lasittamiseen yhtiön hankkeena.

Enemmistö lasketaan annetuista äänistä, ei kaikista osakkaista. Poissaolevat äänet eivät kaada hanketta, joten kokoukseen osallistuminen on osakkaalle tehokkain tapa vaikuttaa.

Määräenemmistön rajat

Itse remonttiin ei tarvita määräenemmistöä. Kahden kolmasosan kannatus vaaditaan vasta yhtiöjärjestyksen muuttamiseen ja päätökseen jakaa kustannukset tasan vastikeperusteesta poiketen.

Poikkeustilanteessa tarvitaan osakkaan suostumus. Näin on silloin, jos päätös heikentäisi yksittäisen osakkaan asemaa kohtuuttomasti. Tavanomainen parvekkeiden korjaus ei suostumusta vaadi, koska se kohtelee osakkaita yhdenvertaisesti.

Hallituksen valmistelu

Hallitus tilaa kuntotutkimuksen, laatii hankesuunnitelman ja vie päätösehdotuksen yhtiökokoukseen. Varsinaiselle yhtiökokoukselle esitetään lisäksi kirjallinen selvitys seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeista, joten tuleva parvekeremontti näkyy osakkaalle jo vuosia ennen päätöstä.

Miten parvekeremontti liittyy korjausvelkaan?

Ikääntyvien parvekerakenteiden lykätty korjaus kertyy taloyhtiön korjausvelaksi.

Vaikutus vastikkeeseen

Tilastokeskuksen mukaan kerrostaloyhtiöiden korjauksiin kului vuonna 2025 yhteensä 2,2 miljardia euroa. Julkisivuremonttia suunnitteli 18 prosenttia asunto-osakeyhtiöistä. Parvekkeet korjataan usein julkisivun yhteydessä, joten kustannukset osuvat samaan kuluerään.

Osakkaalle parvekkeiden ikä ennakoi tulevaa vastiketta. Kun parvekkeet lähestyvät käyttöikänsä loppua, rahoitusvastike voi nousta lähivuosina.

Tieto ennen ostoa

Ostokohteessa kannattaa selvittää parvekkeiden ikä, tehdyt korjaukset ja kaidelevyjen materiaali. Tehdyt huomattavat korjaukset ilmenevät yhtiökokoukselle esitettävästä kunnossapitoselvityksestä ja isännöitsijäntodistuksesta.

Usein kysytyt kysymykset

Kuka maksaa parvekeremontin taloyhtiössä?

Yhtiö maksaa kantavan laatan, vedeneristyksen, vedenpoiston ja ulkopinnat, koska ne kuuluvat rakennuksen runkoon ja ulkovaippaan. Osakas maksaa lattiapinnan, kaiteen sisäpinnan ja itse hankkimansa varusteet. Yhtiön osuus katetaan vastikkeella, joten käytännössä jokainen osakas osallistuu remonttiin huoneistoalansa mukaan. Yhtiöjärjestys voi muuttaa jakoa.

Kuka vastaa parvekelasituksesta?

Vastuu riippuu asentajasta. Yhtiön omana hankkeenaan asentamat parvekelasit ovat yhtiön vastuulla ja yhtiö myös huoltaa ne. Osakkaan jälkikäteen asennuttama lasitus on osakkaan kunnossapidettävä. Jälkiasennus vaatii muutostyönä luvan sekä yhtiön hyväksynnän ennen toteutusta.

Millä enemmistöllä parvekeremontista päätetään?

Yhtiökokous hyväksyy parvekeremontin, kun ehdotusta kannattaa yli puolet annetuista äänistä. Sama enemmistö riittää tasoa nostavaan uudistukseen, kuten lasitukseen yhtiön hankkeena. Kahden kolmasosan määräenemmistö koskee vain yhtiöjärjestyksen muuttamista ja kustannusten tasajakoa vastikeperusteesta poiketen.

Pitääkö sementtikuituiset kaidelevyt vaihtaa?

Onnettomuustutkintakeskus varoitti toukokuussa 2026, että sementtikuituinen levy ei sovi putoamissuojaksi, koska jo pienen lapsen törmäys voi rikkoa sen. Julkisivuyhdistys suosittelee, ettei kuitusementtilevyä käytetä ensisijaisena putoamissuojana. Yhdistys on myös julkaissut taloyhtiöille tarkastuslistan. Levyjen kunto ja kiinnitykset kannattaa tarkastuttaa. Helsingin rakennusvalvonta on kehottanut harkitsemaan parvekkeiden käytön keskeyttämistä tarkastukseen asti.

Voiko osakas estää parvekeremontin äänestämällä vastaan?

Ei voi. Lainmukaisesti syntynyt enemmistöpäätös sitoo myös vastustanutta osakasta. Rahoitusvastike on silloin maksettava. Osakas voi vaikuttaa hankkeen sisältöön ja ajoitukseen osallistumalla kokoukseen. Suostumus tarvitaan vain, jos päätös heikentäisi yksittäisen osakkaan asemaa kohtuuttomasti.