Parvekelasitus taloyhtiössä

Parvekelasitus on parvekkeen avopuolelle asennettu kehyksetön lasiseinä, joka suojaa parveketta sateelta, tuulelta ja lialta. Koko taloon tehtävä jälkiasennus on uudistus, josta yhtiökokous päättää enemmistöllä, ja julkisivun muutos vaatii rakentamisluvan. Vastuunjako riippuu siitä, onko lasituksen asentanut yhtiö vai osakas jälkikäteen.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Sisältö perustuu asunto-osakeyhtiölakiin 1599/2009 (Finlex), erityisesti 6 lukuun, rakentamislain rakentamislupasäännöksiin, korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 2005:83 sekä Suomen Kiinteistöliiton julkiseen ohjeistukseen. Päivitetty 2.6.2026.

Mitä parvekelasitus tarkoittaa taloyhtiössä?

Parvekelasitus on parvekkeen avopuolelle asennettu kehyksetön ja avattava lasiseinä. Se ei ole umpinainen ikkuna vaan kevyt suojarakenne, joka siirretään sivuun, kun parveketta tuuletetaan.

Mitä lasitus suojaa

Lasitus suojaa parveketta sateelta, tuulelta, lumelta ja lialta. Suojattu parveke pysyy siistinä, ja sen pintarakenteet kuluvat hitaammin kuin avoparvekkeella.

Lasitus ei tee parvekkeesta lämmintä tilaa eikä lisää huoneiston kerrosalaa. Se on sääsuoja, jonka lasit pidetään talvella raollaan, jotta kosteus pääsee tuulettumaan eikä jää rakenteisiin.

Lasituksen hyödyt

Yleisin syy on parvekkeen suojaaminen. Lasitettu parveke pysyy käytössä pidempään vuodessa ja vaatii vähemmän pesua kuin avoparveke.

Lasitus myös hidastaa parvekerakenteiden kulumista. Kun sade ja sulamisvesi eivät pääse suoraan betonipintaan ja kaiteeseen, korjaustarve siirtyy myöhemmäksi. Tämä pienentää osaltaan taloyhtiön korjausvelkaa.

Lasitus vai viherhuone

Parvekelasitus on kylmä sääsuoja, ei lämmin viherhuone. Lämpöeristetty ja lämmitetty parveke on rakentamislupahankkeena aivan eri asia ja muuttaa huoneiston pinta-alaa.

Taloyhtiöissä tehdään tavallisesti kylmää lasitusta. Parvekelasituksen hinnan käsittelee oma sivu parvekelasituksen hinnasta, ja koko parvekkeen korjaukseen perehtyy parvekeremontti taloyhtiössä.

Tarvitaanko parvekelasitukseen rakentamislupa?

Yleensä tarvitaan: parvekelasitus muuttaa rakennuksen julkisivun ulkonäköä, ja julkisivun muutos on lähtökohtaisesti luvanvarainen toimenpide. Lupakäytäntö vaihtelee kunnittain, joten tarve varmistetaan kunnan rakennusvalvonnasta.

Luvan hakeminen

Lupa haetaan kunnan rakennusvalvonnasta ennen työn aloittamista. Hakemus kannattaa jättää hyvissä ajoin, koska käsittely vie aikaa ja vaikuttaa koko hankkeen aikatauluun.

Lupa on yhtiön asia silloinkin, kun yksittäinen osakas haluaa lasittaa oman parvekkeensa. Julkisivu on yhtiön rakennusosa, joten lupa-asiointi ja yhtenäinen ilme kuuluvat taloyhtiölle, vaikka osakas maksaa oman lasituksensa.

Julkisivu on luvanvarainen

Julkisivu on osa kaupunkikuvaa ja rakennuksen ulkonäköä. Rakennusvalvonta varmistaa, että lasitus sopii rakennukseen ja että lopputulos on yhtenäinen, ei kirjava kokoelma erilaisia laseja.

Yhtenäinen ilme on myös syy siihen, että lasitus kannattaa tehdä koko taloon kerralla. Kun kaikki parvekkeet lasitetaan saman mallin mukaan, julkisivusta tulee tasainen ja lupa myönnetään helpommin.

Rakennusvalvonnan ehdot

Rakennusvalvonta arvioi lasituksen ulkonäköä, paloturvallisuutta ja tuuletusta. Lasitusjärjestelmän on täytettävä määräykset, jotta savu pääsee ulos ja palo ei leviä parvekkeelta toiselle.

Suunnittelija laatii hakemukseen tarvittavat piirustukset ja tuotetiedot. Hyvin valmisteltu hakemus pätevän suunnittelijan kanssa nopeuttaa käsittelyä ja vähentää lisäselvityspyyntöjä.

Kunnan rakennusjärjestys voi asettaa lasitukselle lisäehtoja, esimerkiksi yhtenäisen ulkonäön koko julkisivulle tai rajoituksia suojellussa rakennuksessa. Ehdot kannattaa tarkistaa rakennusvalvonnasta ennen suunnittelua.

Kuka päättää parvekelasituksesta taloyhtiössä?

Koko taloon tehtävästä parvekelasituksesta päättää yhtiökokous, ja hallitus valmistelee asian. Yksittäinen osakas ei voi lasittaa koko taloa, eikä yksittäinen osakas voi yksin estää enemmistön hyväksymää lasitushanketta.

Enemmistöpäätös

Parvekelasituksen jälkiasennus on uudistus eli toimenpide, joka tuo taloon jotain uutta. Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 § kattaa sekä tavanomaiset korjaukset että uudistukset, ja molemmista yhtiökokous päättää yli puolen annettujen äänten enemmistöllä.

Tämä tarkoittaa, että parvekelasitus hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä. Kahden kolmasosan määräenemmistöä ei tähän tarvita, vaikka verkossa joskus toisin väitetään.

Määräenemmistö ja suostumus

Itse lasituspäätökseen ei tarvita määräenemmistöä. Kahden kolmasosan kannatus äänistä ja edustetuista osakkeista vaaditaan vasta yhtiöjärjestyksen muuttamiseen (6 luku 27 §) ja kustannusten jakamiseen tasan vastikeperusteesta poiketen (6 luku 32 §).

Yksittäisen osakkaan suostumus tarvitaan, jos päätös loukkaisi yhdenvertaisuutta tai tuottaisi osakkaalle epäoikeutettua etua toisen kustannuksella (1 luku 10 § ja 6 luku 28 §). Tavanomainen, kaikkia parvekkeita koskeva lasitus ei yleensä loukkaa yhdenvertaisuutta.

Yhtiöjärjestys eli taloyhtiön oma sääntökirja voi kuitenkin tiukentaa vaatimuksia. Oman taloyhtiön säännöt kannattaa lukea ennen kokousta, koska ne voivat vaatia tavallista suuremman kannatuksen.

Osakkaan oma parveke

Osakas voi lasittaa oman parvekkeensa, mutta kyse on silloin osakkaan omasta muutostyöstä, ei yhtiön hankkeesta. Osakas tekee yhtiölle kirjallisen muutostyöilmoituksen, ja yhtiö valvoo, että lasitus sopii julkisivuun ja täyttää lupaehdot.

Yhtiö voi myös edellyttää tiettyä lasitusjärjestelmää, jotta julkisivu pysyy yhtenäisenä. Osakkaan oma lasitus jää osakkaan kustannukseksi ja vastuuksi, mistä kerrotaan tarkemmin vastuunjaossa.

Kuka vastaa parvekelasituksen kunnossapidosta?

Vastuu riippuu siitä, kuka lasituksen on asentanut. Yhtiön hankkeena asennettu lasitus on yhtiön kunnossapitovastuulla, osakkaan jälkikäteen omalla kustannuksellaan hankkima lasitus jää osakkaan vastuulle.

Vastuun raja

Tämä on parvekelasituksen tärkein vastuunjaon raja. Sama lasi voi olla joko yhtiön tai osakkaan vastuulla riippuen pelkästään siitä, kuka sen aikanaan hankki ja maksoi.

Lähde: asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luku 1 §, 5 luku ja 6 luku 26 § (Finlex). Yhtiöjärjestys voi muuttaa jakoa.

Yhtiön vastuu

Yhtiö vastaa parvekkeen kantavasta rakenteesta, parvekelaatasta, vedeneristyksestä ja kaiteen rungosta. Nämä ovat rakennuksen osia, joista yhtiö huolehtii koko talon hyväksi.

Kun yhtiö on itse asennuttanut lasitukset, esimerkiksi julkisivuremontin yhteydessä, myös lasit ovat yhtiön kunnossapitovastuulla. Yhtiö huolehtii silloin lasien, tiivisteiden ja helojen kunnosta.

Osakkaan vastuu

Kun osakas on hankkinut lasituksen omalla kustannuksellaan muutostyönä, sen kunnossapito jää hänelle. Osakas huolehtii lasien puhtaudesta, tiivisteistä ja toimivuudesta, vaikka itse parvekerakenne on yhtiön.

Vastuu seuraa huoneistoa, ei henkilöä. Kun asunto myydään, osakkaan asennuttaman lasituksen kunnossapitovastuu eli vastuu korjauksista ja huollosta siirtyy uudelle omistajalle. Tämä on hyvä tarkistaa ennen kauppaa, ettei vastuu tule yllätyksenä.

Yhtiöjärjestyksen vaikutus

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 1 §:n mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuun jaosta toisin. Jos yhtiöjärjestyksessä lukee, että parvekelasitus on yhtiön vastuulla asentajasta riippumatta, määräys sitoo.

Poikkeama lain pääsäännöstä sitoo vain, jos se on kirjattu yhtiöjärjestykseen selkeästi. Yhtiöjärjestys löytyy isännöitsijäntodistuksen liitteenä, ja se kannattaa lukea ennen johtopäätöksiä yksittäisen lasin maksajasta.

Miten parvekelasitushanke etenee päätöksestä asennukseen?

Hanke etenee hallituksen valmistelusta yhtiökokouksen päätökseen, rakentamislupaan ja lopulta asennukseen. Selkeä järjestys vähentää riitoja ja viivästyksiä.

Hankkeen vaiheet

Hallitus selvittää lasituksen tarpeen ja vaihtoehdot, hankkii alustavat tarjoukset ja laatii päätösehdotuksen. Hyvin valmisteltu ehdotus kertoo osakkaille, mitä lasitetaan, millä järjestelmällä ja miten kustannus jaetaan.

Päätöksen jälkeen yhtiö hakee rakentamisluvan ja kilpailuttaa urakan. Urakan kilpailutuksesta kerrotaan tarkemmin sivulla parvekelasitusurakan kilpailutus, joka käsittelee tarjousvertailua ja sopimusta.

Lupaedellytykset ensin

Lupaedellytysten selvittäminen ennen päätöstä säästää aikaa ja rahaa. Jos julkisivu on suojeltu tai kaupungilla on tiukat vaatimukset, ne kannattaa tietää ennen kuin yhtiökokous tekee päätöksen.

Hallitus voi pyytää rakennusvalvonnalta ennakkoneuvottelua. Silloin yhtiökokoukseen viedään ehdotus, jonka toteutettavuus on jo varmistettu, ja päätös perustuu oikeaan tietoon.

Asennusvaihe

Asennus tehdään yleensä telineiltä, joten se häiritsee asukkaita hetken. Hyvä urakoitsija aikatauluttaa työn parveke kerrallaan ja tiedottaa asukkaille etukäteen.

Kun lasitus on valmis, se tarkastetaan, ja takuuehdot kirjataan urakkasopimukseen. Toimiva tuuletus ja tiiviit liitokset varmistavat, ettei kosteutta jää parvekerakenteisiin.

Miten parvekelasitus liittyy taloyhtiön korjausvelkaan?

Parvekelasitus on uudistus, joka samalla suojaa yhtiön vastuulla olevia parvekerakenteita. Suojattu parveke kuluu hitaammin, joten lasitus voi siirtää tulevaa parvekeremonttia myöhemmäksi.

Lasitus ja korjaustarve

Korjausvelka eli kertynyt korjaustarve syntyy, kun rakennusosat kuluvat eikä niitä uusita ajoissa. Parveke on yksi taloyhtiön kuluvista osista, ja sen rakenteet ovat yhtiön vastuulla.

Lasitus ei poista korjaustarvetta, mutta hidastaa sitä. Kun yhtiö suunnittelee lasituksen, kannattaa katsoa samalla parvekkeiden ja julkisivun yleistä kuntoa, koska työt kannattaa usein ajoittaa yhteen.

Vanha lasitusjärjestelmä voi myös itse tulla uusittavaksi, kun tiivisteet ja helat kuluvat. Yhtiön asentaman lasituksen uusinta on jälleen yhtiön vastuulla oleva korjaus, joka kannattaa merkitä pitkän tähtäimen suunnitelmaan muiden parvekekorjausten rinnalle.

Ajoitus julkisivuremonttiin

Julkisivuremontin yhteydessä telineet ovat jo paikoillaan ja parvekkeet auki. Lasituksen tekeminen samaan aikaan säästää telineitä ja erillistä suunnittelua, jolloin hetkellinen kustannus jää pienemmäksi.

Korkein oikeus vahvisti ratkaisussa KKO 2005:83, että parvekelasitus voidaan rahoittaa kaikilta osakkailta perittävällä yhtiövastikkeella. Yhtiön hankkeena lasitus rahoitetaan siten samoin kuin muutkin yhtiön korjaukset ja uudistukset.

Tieto ennen ostoa

Ostokohteessa kannattaa selvittää, ovatko parvekkeet lasitettuja ja kuka lasituksen on asentanut. Osakkaan asennuttaman lasituksen vastuu siirtyy ostajalle, joten asia kannattaa tarkistaa isännöitsijäntodistuksesta. Yhtiön asentama lasitus on yhtiön vastuulla, joten ostajan kannattaa pyytää tieto lasituksen alkuperästä jo ennen kauppaa.

Asuntoanalyysi laskee taloyhtiön rakennusosien elinkaaren ja korjausvelan suoraan asuntoilmoituksesta. Näet parvekkeiden ja julkisivun kunnon sekä tulevan korjaustarpeen jo ennen yhtiökokousta tai ostopäätöstä.

Usein kysytyt kysymykset

Päättääkö parvekelasituksesta yhtiökokous enemmistöllä vai määräenemmistöllä?

Enemmistöllä. Koko taloon tehtävä parvekelasitus on asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 §:n tarkoittama uudistus, ja yhtiökokous hyväksyy sen yli puolen annettujen äänten enemmistöllä. Kahden kolmasosan määräenemmistöä ei tarvita, vaikka verkossa joskus toisin väitetään. Määräenemmistö koskee vain yhtiöjärjestyksen muuttamista (6 luku 27 §) ja kustannusten jakamista tasan vastikeperusteesta poiketen (6 luku 32 §). Yksittäisen osakkaan suostumus tarvitaan vain, jos päätös loukkaisi yhdenvertaisuutta.

Tarvitaanko parvekelasitukseen rakentamislupa?

Yleensä kyllä. Parvekelasitus muuttaa rakennuksen julkisivun ulkonäköä, ja julkisivun muutos on lähtökohtaisesti luvanvarainen toimenpide. Lupa haetaan kunnan rakennusvalvonnasta ennen työn aloittamista, ja se on yhtiön asia silloinkin, kun yksittäinen osakas lasittaa oman parvekkeensa. Rakennusvalvonta arvioi lasituksen ulkonäköä, paloturvallisuutta ja tuuletusta. Lupakäytäntö vaihtelee kunnittain, joten asia kannattaa tarkistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta hyvissä ajoin.

Kuka vastaa parvekelasituksen kunnossapidosta?

Vastuu riippuu siitä, kuka lasituksen on asentanut. Yhtiön hankkeena asennettu lasitus, esimerkiksi julkisivuremontin yhteydessä, on yhtiön kunnossapitovastuulla. Osakkaan jälkikäteen omalla kustannuksellaan muutostyönä hankkima lasitus jää osakkaan vastuulle, ja vastuu siirtyy huoneiston uudelle omistajalle kaupassa. Itse parvekerakenne, kaiteen runko ja vedeneristys ovat aina yhtiön vastuulla. Yhtiöjärjestys voi muuttaa jakoa, jos siinä on selkeä määräys.

Voiko osakas lasittaa vain oman parvekkeensa?

Voi, mutta se on osakkaan oma muutostyö, ei yhtiön hanke. Osakas tekee yhtiölle kirjallisen muutostyöilmoituksen ennen työtä, ja yhtiö valvoo, että lasitus sopii julkisivuun ja täyttää lupaehdot. Yhtiö voi edellyttää tiettyä lasitusjärjestelmää, jotta julkisivu pysyy yhtenäisenä. Osakkaan oma lasitus jää hänen kustannuksekseen ja kunnossapitovastuulleen, ja vastuu siirtyy myöhemmin huoneiston uudelle omistajalle.

Voidaanko parvekelasitus rahoittaa kaikilta osakkailta perittävällä vastikkeella?

Kyllä. Korkein oikeus vahvisti ratkaisussa KKO 2005:83, että parvekelasitus voidaan rahoittaa kaikilta osakkailta perittävällä yhtiövastikkeella. Kun lasitus tehdään yhtiön hankkeena koko taloon, se rahoitetaan kuten muutkin yhtiön korjaukset ja uudistukset, eikä kustannusta tarvitse kohdistaa vain lasitettujen parvekkeiden osakkaille. Suuremmissa hankkeissa rahoitus järjestetään usein taloyhtiölainalla, jonka osuuden osakas maksaa rahoitusvastikkeena.