Sisällysluettelo

Porraskäytäväremontti taloyhtiössä

Porraskäytäväremontti on taloyhtiön kunnossapitoa: siitä päättää yhtiökokous tavallisella enemmistöllä ja kustannus katetaan vastikkeella. Yhden rapun huoltomaalaus on maksanut tyypillisesti 7 500-13 000 euroa, laaja monen rapun remontti selvästi enemmän.

Helsinkiläinen kerrostalo Arabianrannassa, jonka porraskäytäväremonttia suunnitellaan

Porraskäytäväremontti on taloyhtiön porrashuoneen eli yhteisen uloskäytävän kunnostus. Se ulottuu kevyestä seinien ja kattojen huoltomaalauksesta lattioiden, valaistuksen ja ovien täydelliseen uusimiseen. Porraskäytävä on taloyhtiön kunnossapitovastuulla, joten remontista päättää yhtiökokous tavallisella enemmistöllä ja kustannus katetaan vastikkeella. Porrashuone on rakennuksen poistumistie, joten remontti ei saa heikentää sen paloturvallisuutta.

Mitä porraskäytäväremontti maksaa?

Porraskäytäväremontille ei ole virallista neliöhintaa, vaan luvut perustuvat toteutuneeseen markkinatietoon. Yhden rapun huoltomaalaus on maksanut tyypillisesti 7 500-13 000 euroa.

Pintaremontin hinta

Hinta seuraa laajuutta: pelkkä seinien ja kattojen huoltomaalaus on edullisin, ja luku kasvaa portaittain, kun mukaan tulee valaistus, lattiat ja ovet. Alla on toteutuneita kokonaishintoja laajuuden mukaan.

Laajuus Urakkahinta (euroa)
Yhden rapun huoltomaalaus7 500-13 000
Usean rapun maalaus19 000-63 000
Laaja remontti, koko talo75 000-213 000

Lähde: Asuntoanalyysin arvio toteutuneesta markkinatiedosta (toteutuneet ja kilpailutetut kohteet 2022-2026). Luvut ovat toteutuneita urakkahintoja, eivät mediaaneja. Porraskäytäväremontille ei ole virallista neliöhintaa.

Hinnan osatekijät

Suurin yksittäinen tekijä on porraskäytävien eli rappujen lukumäärä. Toteutuneissa kohteissa yhden rapun maalaus on maksanut noin 7 500 euroa ja neljän rapun noin 63 000 euroa.

Rappujen määrä kasvattaa myös telineiden ja työmaan järjestelyn osuutta, joten hinta nousee jyrkemmin kuin pelkkä rappumäärä. Myös kerrosten määrä, pintojen nykykunto ja tarvittavat pohjatyöt siirtävät hintaa.

Vanha tai kulunut porrashuone vaatii tasoitusta ja paikkausta ennen maalausta, mikä nostaa työn osuutta. Arvotalossa alkuperäisten pintojen entistäminen on oma, kalliimpi luokkansa kuin tavallinen kahden sävyn maalaus.

Pintaremontti vai täysremontti

Kevyt huoltomaalaus pitää porrashuoneen siistinä, mutta ei korjaa kuluneita lattioita tai vanhentunutta valaistusta. Täysremontissa uusitaan myös lattiapinnat, valaistus ja ovet, jolloin hinta nousee selvästi.

Toteutuneet luvut näyttävät tämän eron. Usean rapun huoltomaalaus on jäänyt 19 000-63 000 euroon. Porrashuoneen ikkunoiden ja ovien raskas kunnostus on sen sijaan maksanut 11 000-96 000 euroa kohteen koosta riippuen (toteutuneet kohteet, 2022-2024).

Mitä porraskäytäväremonttiin kuuluu?

Porraskäytäväremontti ulottuu kevyestä huoltomaalauksesta pintojen, lattioiden, valaistuksen ja ovien täydelliseen uusimiseen. Laajuuden ratkaisevat kuntoarvio ja porrashuoneen rooli poistumistienä.

Seinät ja katot

Kevyessä remontissa seinä- ja kattopinnat puhdistetaan, pienet vauriot paikataan ja pinnat maalataan. Laajemmassa korjausmaalauksessa vanha tasoite ja rappaus poistetaan tarvittavilta osin ja pinnat tasoitetaan uudelleen ennen maalausta.

Sisäpintojen huoltomaalauksen ohjeellinen väli on noin 10-15 vuotta (Rakennustieto). Pelkkä maalaus ei vaadi muutostyöilmoitusta, koska kyse on yhtiön omasta kunnossapidosta.

Porrashuoneessa kannattaa käyttää kulutusta kestäviä ja vähäpäästöisiä maaleja, koska tila on kovassa käytössä. Vaaleat sävyt ja yhtenäinen pintakäsittely pitävät porrashuoneen valoisana ja helposti huollettavana.

Lattiat ja portaat

Mosaiikki- ja pesubetoniportaat voidaan usein kunnostaa hiomalla ja paikkaamalla uusimisen sijaan. Muovimatto- ja linoleumilattiat joko hiotaan ja suojakäsitellään tai uusitaan, kun pinta on kulunut loppuun.

Portaat, kaiteet ja käsijohteet huolletaan samassa yhteydessä, ja löysät listat kiinnitetään tai uusitaan. Lattiapinnan uusiminen maksaa yleisten hintatietojen mukaan noin 20-40 euroa neliöltä asennettuna. Puukoolatun porrastasanteen tekninen käyttöikä on noin 40 vuotta (Rakennustieto).

Valaistus ja sähkö

Vanha valaistus kannattaa vaihtaa liiketunnistimella ohjattuun LED-valaistukseen. Valaistuksen ohjaus säästää porrashuoneessa jopa 80 prosenttia valaistusenergiasta, ja takaisinmaksuaika on tyypillisesti muutamasta vuodesta noin seitsemään vuoteen (Suomen Kiinteistölehti, 2024).

Liiketunnistin maksaa valaistusalan tietojen mukaan asennettuna noin 70-100 euroa porrasta kohden. Pohjoisissa oloissa tutkatunnistin toimii infrapunatunnistinta luotettavammin, koska paksut vaatteet eivät peitä liikettä. Laaja remontti yhdistetään usein sähkönousujen uusimiseen.

Ovet ja postilaatikot

Kellariin ja ullakolle johtavat osasto-ovet uusitaan paloturvallisuuden vaatimusten mukaisiksi, ja huoneistojen ovet porrashuoneeseen ovat vähintään paloluokkaa EI30. Uudet ovet ovat itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia.

Postilaatikkoryhmä uusitaan usein samalla. Jos laatikosto sijoitetaan uloskäytävään, se vaatii oman palo-osastointinsa, koska se lisää palokuormaa poistumistielle.

Miten paloturvallisuus rajaa porraskäytäväremonttia?

Porrashuone on rakennuksen uloskäytävä eli poistumistie, joten remontti ei saa heikentää sen paloturvallisuutta. Koko porrashuone on yhtä palo-osastoa.

Poistumistie ja osastointi

Uloskäytävän lepotasot, porrassyöksyt ja koko porrashuone muodostavat yhden palo-osaston, jota ei saa remontissa pilkkoa tai puhkaista. Uloskäytävän pintojen paloluokan on oltava vähintään A2-s1,d0, vähäisin poikkeuksin B-s1,d0, mikä rajaa seinä-, katto- ja lattiapintojen materiaalivalintaa.

Poistumistien vapaa leveys on pidettävä riittävänä. Uloskäytävän vähimmäisleveys on 1 200 millimetriä ja vähimmäiskorkeus 2 100 millimetriä. Jos olemassa olevan rakennuksen uloskäytävään asennetaan hissi, asunnon uloskäytävä voi olla vähintään 850 millimetriä leveä (ympäristöministeriön paloturvallisuusasetus, 34 §).

Palo-ovet ja turvavalaistus

Huoneistojen ovet porrashuoneeseen ovat vähintään paloluokkaa EI30 ja aukeavat poistumissuuntaan. Uudet osasto-ovet ovat itsestään sulkeutuvia, ja poistumistien merkkivalot sekä turvavalaistus pidetään toiminnassa, jotta reitti on aina valaistu ja löydettävissä.

Ylimmässä kerroksessa porrashuoneessa on tavallisesti savunpoistoluukku tai avattava ikkuna. Sen toiminta varmistetaan remontin yhteydessä, koska savunpoisto suojaa poistumistietä tulipalon savulta.

Säilytys on kielletty

Porraskäytävään ei saa kerätä mitään tavaraa, koska se lisää tuhopolttoriskiä ja palokuormaa sekä haittaa poistumista ja paarikuljetusta (pelastuslain 10 §). Kiellettyjä ovat esimerkiksi lastenrattaat, kynnysmatot ja kukkaruukut. Remontin yhteydessä laaditaan usein selkeät pelisäännöt siitä, mitä tiloihin saa jättää.

Kuka taloyhtiössä päättää porraskäytäväremontista?

Porraskäytävä on taloyhtiön kunnossapitovastuulla yhteisenä tilana, joten remontista päättää yhtiökokous tavallisella enemmistöllä (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 § ja 4 luvun 2 §). Osakas ei maksa sitä erikseen, vaan kustannus katetaan vastikkeella.

Vastuunjako

Porrashuoneen rakenteet, pinnat, portaat, valaistus ja ovet ovat yhtiön vastuulla, koska ne ovat rakennuksen rakenteita ja yhteisiä tiloja. Osakas vastaa vain oman huoneistonsa sisäosista.

Kohde Kunnossapitovastuu
Porrashuoneen pinnat, portaat, valaistus, ovetTaloyhtiö
Oman huoneiston sisäosatOsakas

Lähde: asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luku 2 § (yhtiö) ja 4 luku 3 § (osakas). Korkein oikeus on vahvistanut, että rakennuksen rakenteet ovat yhtiön kunnossapitovastuulla (korkein oikeus 2015:87).

Kunnossapito vai uudistus

Kun remontti palauttaa porrashuoneen entiseen tasoonsa, kyse on kunnossapidosta ja päätös tehdään tavallisella enemmistöllä. Jos remontti nostaa tasoa selvästi yli tavanomaisen, kyse on uudistuksesta (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 31 §).

Kustannukset jaetaan tavallisesti vastikeperusteen mukaan. Tasajako eli kulujen jakaminen tasan huoneistojen kesken vaatii kahden kolmasosan määräenemmistön (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 §). Se koskee vain huoneistoihin kohdistuvia toimenpiteitä, ei pelkkää yhteisen tilan remonttia.

Kunnossapitosuunnitelma

Hallitus esittää vuosittain yhtiökokoukselle kunnossapitotarveselvityksen eli viiden vuoden korjaussuunnitelman (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 3 §). Porraskäytäväremontin pitäisi näkyä taloyhtiön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmassa jo ennen toteutusta, jotta vastikevaikutus ei tule yllätyksenä.

Porraskäytäväremontti on yksi pala taloyhtiön kunnossapidon kokonaiskuvaa. Liitä asuntoilmoituksen teksti laskuriin, niin näet putkiston, julkisivun ja muiden rakennusosien arvioidun korjausvelan euroina.

Laske taloyhtiön korjausvelka

Miten porraskäytäväremontti kannattaa tilata ja vastaanottaa?

Taloyhtiö vastaa hankkeen järjestämisestä. Rakentamislaki velvoittaa hankkeeseen ryhtyvän eli taloyhtiön huolehtimaan siitä, että urakoitsija noudattaa säännöksiä ja käyttää pätevää henkilöstöä.

Kilpailutus

Hallitus pyytää tarjoukset useammalta pätevältä urakoitsijalta ja vertaa niitä samoilla tiedoilla. Tarjouspyynnössä kannattaa nojata rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin, jotta vastuut ja takuu ovat selvät.

Tarjousten vertailu kannattaa pitää avoimena. Korkein oikeus on ratkaisussaan 1999:48 katsonut, että tarjousten avaamisen jälkeinen hinnasta tinkiminen voi loukata halvimman tarjoajan asemaa ja johtaa taloyhtiön korvausvastuuseen.

Valvonta

Vaativassa hankkeessa taloyhtiö nimeää riippumattoman valvojan, joka seuraa työn laatua ja aikataulua taloyhtiön puolesta. Rakentamislaki tuntee tämän rakennuttajavalvontana, eikä hallituksen kannata valvoa vaativaa urakkaa itse.

Takuu ja vastaanotto

Työ päättyy vastaanottotarkastukseen, jossa osapuolet kirjaavat puutteet. Yleisten sopimusehtojen mukaan urakan takuuaika on kaksi vuotta vastaanottotarkastuksesta, ellei sopimus toisin määrää.

Takuuaikana urakoitsija korjaa ilmenevät virheet omalla kustannuksellaan, ellei vika johdu taloyhtiön omasta käytöstä. Vastaanottopöytäkirja ja takuuaika kannattaa arkistoida, koska taloyhtiö tarvitsee niitä myöhemmissä reklamaatioissa.

Kannattaako esteettömyys parantaa samalla?

Remontti on luonteva hetki parantaa porrashuoneen esteettömyyttä. Kun pinnat ja valaistus uusitaan muutenkin, kaiteet, kontrastit ja luiskat saadaan lisättyä edullisesti samalla kertaa.

Esteettömyysparannukset

Käsijohteet molemmin puolin, selkeät värikontrastit portaiden reunoissa ja hyvä valaistus helpottavat liikkumista ja vähentävät kaatumisia. Luiska tai kynnysten madallus parantaa kulkua, kunhan poistumistien vapaa leveys säilyy vaatimusten mukaisena.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus (VARKE) tukee esteettömyyttä parantavia muutoksia, kuten luiskia, kaiteita ja automaattiovia. Esteettömyysavustusta saa enintään 35 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista, mikä pienentää osakkaiden maksettavaksi jäävää osuutta. Esteettömyys kannattaa siksi selvittää jo hankesuunnittelun aikana.

Hissi ja avustukset

Hissin jälkiasennus on tavallinen enemmistöpäätös (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 §), vaikka kustannus jaettaisiin kerroskertoimella. Hissin jälkiasennuksen vaiheet ja vastuunjako löytyvät erilliseltä hissiremontti taloyhtiössä -sivulta.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus (VARKE) myöntää hissin jälkiasennukseen avustusta enintään 45 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Kunnan lisätuen kanssa julkinen tuki voi nousta yli puoleen kustannuksista, mikä pienentää osakkaiden maksettavaksi jäävää osuutta.

Hissiavustuksen määräraha on aiempaa pienempi ja haku suljetaan, kun raha loppuu, joten hakemus kannattaa jättää ajoissa. Porrashissiin ei haeta hissiavustusta vaan esteettömyysavustusta.

Mitä vanhassa tai suojellussa talossa pitää huomioida?

Ennen vuotta 1994 rakennetussa talossa pinnoissa voi olla asbestia, ja suojellussa talossa porrashuone on usein ainoa suojeltu sisätila. Molemmat vaativat selvityksen ennen töitä.

Asbesti ja haitta-aineet

Vanhojen lattialiimojen, tasoitteiden ja maalien asbesti vapautuu vasta, kun pintaa hiotaan tai puretaan. Ennen tällaista työtä on tehtävä asbesti- ja haitta-ainekartoitus (valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta), ja purkutyön saa tehdä vain siihen valtuutettu urakoitsija.

Kartoitus kannattaa tehdä jo hankesuunnittelussa, koska löydös vaikuttaa sekä aikatauluun että hintaan. Asbestipurku tehdään osastoituna ja alipaineistettuna työnä, mikä nostaa kustannusta selvästi tavalliseen purkuun verrattuna. Taloyhtiö vastaa kartoituksesta ja turvallisesta purkutyöstä osana omaa hankettaan.

Arvotalo ja suojelu

Suojellussa talossa kaava rajaa suojelun usein juuri porrashuoneeseen, ja alkuperäiset koristemaalaukset, portaat ja ovet entistetään eikä korvata uusilla. Tällöin Museovirastolta tai kaupunginmuseolta pyydetään lausunto ennen rakennusvalvonnan lupaa.

Esimerkiksi Helsingin kaupunginmuseo on inventoinut kantakaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita porrashuoneita, joista osa on suojeltuja. Keskustan taloyhtiön kannattaa tarkistaa porrashuoneensa tilanne ennen remonttia.

Ajoitus muihin remontteihin

Porraskäytävän pintaremontti kannattaa ajoittaa isompien hankkeiden jälkeen, koska putkiremontti, hissin asennus ja julkisivutyöt vaurioittavat tai avaavat porrashuonetta. Näin uudet pinnat eivät mene pilalle heti seuraavassa urakassa.

Ajoitus kannattaa kirjata pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmaan, jossa hankkeet asetetaan järjestykseen. Kun pintaremontti tehdään vasta rakenteita kuormittavien töiden jälkeen, uudet pinnat säilyvät pidempään. Näin taloyhtiö välttää saman työn tekemisen kahdesti.

Usein kysytyt kysymykset

Kuka maksaa porraskäytäväremontin, taloyhtiö vai osakas?

Taloyhtiö maksaa porraskäytäväremontin, koska porrashuone on yhteinen tila ja kuuluu yhtiön kunnossapitovastuulle (asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §). Kustannus katetaan vastikkeella ja jaetaan vastikeperusteen mukaan. Osakas vastaa vain oman huoneistonsa sisäosista (4 luvun 3 §).

Paljonko porraskäytävän maalaus maksaa taloyhtiössä?

Yhden rapun huoltomaalaus on maksanut tyypillisesti 7 500-13 000 euroa ja usean rapun maalaus 19 000-63 000 euroa toteutuneissa kohteissa (markkinatieto 2022-2026). Suurin hintaan vaikuttava tekijä on porraskäytävien lukumäärä. Luvut ovat toteutuneita urakkahintoja, eivät mediaaneja.

Tarvitaanko porraskäytäväremonttiin yhtiökokouksen päätös?

Kyllä, laajemmasta porraskäytäväremontista päättää yhtiökokous tavallisella enemmistöllä (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 §). Tavanomaisesta huoltomaalauksesta hallitus voi päättää osana tavanomaista kunnossapitoa. Jos remontti nostaa tasoa selvästi, kyse on uudistuksesta (6 luvun 31 §).

Saako porraskäytävään säilyttää tavaroita remontin jälkeen?

Ei. Porraskäytävä on rakennuksen poistumistie, eikä siihen saa kerätä tavaraa, koska se lisää tuhopolttoriskiä ja palokuormaa sekä haittaa poistumista ja paarikuljetusta (pelastuslain 10 §). Kiellettyjä ovat esimerkiksi lastenrattaat, kynnysmatot ja kukkaruukut.

Onko vanhan porraskäytävän remontissa asbestiriski?

Ennen vuotta 1994 rakennetussa talossa vanhoissa lattialiimoissa, tasoitteissa ja maaleissa voi olla asbestia. Asbesti vapautuu vasta, kun pintaa hiotaan tai puretaan, joten ennen tällaista työtä on tehtävä asbesti- ja haitta-ainekartoitus (valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta). Purkutyön saa tehdä vain siihen valtuutettu urakoitsija.

Porraskäytäväremontti on yksi pala taloyhtiön kunnossapidon kokonaisuutta. Liitä asuntoilmoituksen teksti laskuriin, niin näet porrashuoneen, putkiston ja muiden rakennusosien arvioidun korjausvelan euroina.

Aloita analyysi

Lähteet

  1. Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luku 2 § (yhtiön kunnossapitovastuu rakenteista ja yhteisistä tiloista), 4 luku 3 § (osakkaan vastuu huoneiston sisäosista), 6 luku 26 § (enemmistöpäätös), 6 luku 31 § (uudistus), 6 luku 32 § (kulujen tasajako, määräenemmistö) ja 6 luku 3 § (kunnossapitotarveselvitys). Finlex, finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599.
  2. Korkein oikeus 2015:87: rakennuksen rakenteet ovat yhtiön kunnossapitovastuulla. Finlex, finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2015/20150087.
  3. Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017, 23 § (uloskäytävän pintaluokka A2-s1,d0, vähäisin poikkeuksin B-s1,d0) ja 34 § (uloskäytävän leveys 1 200 mm, korkeus 2 100 mm, hissin tapauksessa 850 mm). Finlex, finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170848.
  4. Pelastuslaki 379/2011, 10 §: uloskäytävillä ei saa säilyttää tavaraa, ja uloskäytävät sekä kulkureitit niille on pidettävä vapaina ja esteettöminä. Finlex, finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379.
  5. Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015, 7 §: asbestikartoitus on tehtävä ennen asbestipurkutyötä. Finlex, finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150798. Asbestia käytettiin rakentamisessa vuoteen 1994 asti, joten ennen sitä rakennetun talon pinnoissa voi olla asbestia (Työsuojeluhallinto, tyosuojelu.fi).
  6. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus (VARKE): hissiavustus enintään 45 % ja esteettömyysavustus enintään 35 % hyväksytyistä korjauskustannuksista; porrashissiin haetaan esteettömyysavustusta, ei hissiavustusta. varke.fi.
  7. Asuntoanalyysin arvio toteutuneesta markkinatiedosta: porraskäytäväremontin toteutuneet ja kilpailutetut urakkahinnat 2022-2026. Suomen Kiinteistölehti, 2024 (valaistuksen ohjauksen energiansäästö). Rakennustieto RT 103765, 2025 (tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, korvasi KH 90-00403:n), sisäpintojen huoltomaalausväli ja porrastasanteen tekninen käyttöikä.
  8. Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 (Rakennustieto RT 16-10660), 29 §: urakan takuuaika on kaksi vuotta vastaanottotarkastuksesta, ellei urakkasopimuksessa ole muuta sovittu.
  9. Korkein oikeus 1999:48: taloyhtiön urakkakilpailussa tarjousten avaamisen jälkeinen tinkiminen loukkasi halvimman tarjoajan asemaa, ja taloyhtiö joutui korvaamaan saamatta jääneen voiton (positiivinen sopimusetu). Finlex, finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1999/19990048.
  10. Rakentamislaki 751/2023, 91 § (rakentamishankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus) ja 119 § (rakennuttajavalvonta); voimaan 1.1.2025, korvasi maankäyttö- ja rakennuslain vastaavat säännökset. Finlex, finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2023/20230751.

Päivitetty 20.7.2026.