Porraskäytäväremontti taloyhtiössä

Porraskäytäväremontti on taloyhtiön kunnossapitoa: siitä päättää yhtiökokous tavallisella enemmistöllä ja kustannus katetaan vastikkeella. Yhden rapun huoltomaalaus on maksanut tyypillisesti 7 500-13 000 euroa, laaja monen rapun remontti selvästi enemmän.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Sisältö perustuu asunto-osakeyhtiölakiin 1599/2009, Ympäristöministeriön paloturvallisuusasetukseen 848/2017 sekä urakoitsijoiden toteutuneisiin hintoihin. Päivitetty 6.6.2026.

Mitä porraskäytäväremontti maksaa?

Porraskäytäväremontille ei ole virallista neliöhintaa, vaan luvut tulevat urakoitsijoiden toteutuneista kohteista. Yhden rapun huoltomaalaus on maksanut tyypillisesti 7 500-13 000 euroa.

Pintaremontin hinta

Hinta seuraa laajuutta: pelkkä seinien ja kattojen huoltomaalaus on edullisin, ja luku kasvaa portaittain, kun mukaan tulee valaistus, lattiat ja ovet. Alla on urakoitsijoiden toteutuneita kokonaishintoja laajuuden mukaan.

Lähteet: toteutuneet ja kilpailutetut kohteet 2022-2026. Luvut ovat toteutuneita urakkahintoja, eivät mediaaneja. Porraskäytäväremontille ei ole virallista neliöhintaa.

Hinnan osatekijät

Suurin yksittäinen tekijä on porraskäytävien eli rappujen lukumäärä. Toteutuneissa kohteissa yhden rapun maalaus on maksanut noin 7 500 euroa ja neljän rapun noin 63 000 euroa. Myös kerrosten määrä, pintojen nykykunto ja tarvittavat pohjatyöt siirtävät hintaa.

Vanha tai kulunut porrashuone vaatii tasoitusta ja paikkausta ennen maalausta, mikä nostaa työn osuutta. Arvotalossa alkuperäisten pintojen entistäminen on oma, kalliimpi luokkansa kuin tavallinen kahden sävyn maalaus.

Pintaremontti vai täysremontti

Kevyt huoltomaalaus pitää porrashuoneen siistinä, mutta ei korjaa kuluneita lattioita tai vanhentunutta valaistusta. Täysremontissa uusitaan myös lattiapinnat, valaistus ja ovet, jolloin hinta nousee selvästi.

Toteutuneet luvut näyttävät tämän eron. Usean rapun huoltomaalaus on jäänyt 19 000-63 000 euroon. Porrashuoneen ikkunoiden ja ovien raskas kunnostus on sen sijaan maksanut 11 000-96 000 euroa kohteen koosta riippuen (toteutuneet kohteet, 2022-2024).

Mitä porraskäytäväremonttiin kuuluu?

Porraskäytäväremontti ulottuu kevyestä huoltomaalauksesta pintojen, lattioiden, valaistuksen ja ovien täydelliseen uusimiseen. Laajuuden ratkaisevat kuntoarvio ja porrashuoneen rooli poistumistienä.

Seinät ja katot

Kevyessä remontissa seinä- ja kattopinnat puhdistetaan, pienet vauriot paikataan ja pinnat maalataan. Laajemmassa korjausmaalauksessa vanha tasoite ja rappaus poistetaan tarvittavilta osin ja pinnat tasoitetaan uudelleen ennen maalausta.

Sisäpintojen huoltomaalauksen ohjeellinen väli on noin 10-15 vuotta (Rakennustieto). Pelkkä maalaus ei vaadi muutostyöilmoitusta, koska kyse on yhtiön omasta kunnossapidosta.

Porrashuoneessa kannattaa käyttää kulutusta kestäviä ja vähäpäästöisiä maaleja, koska tila on kovassa käytössä. Vaaleat sävyt ja yhtenäinen pintakäsittely pitävät porrashuoneen valoisana ja helposti huollettavana.

Lattiat ja portaat

Mosaiikki- ja pesubetoniportaat voidaan usein kunnostaa hiomalla ja paikkaamalla uusimisen sijaan. Muovimatto- ja linoleumilattiat joko hiotaan ja suojakäsitellään tai uusitaan, kun pinta on kulunut loppuun.

Portaat, kaiteet ja käsijohteet huolletaan samassa yhteydessä, ja löysät listat kiinnitetään tai uusitaan. Lattiapinnan uusiminen maksaa yleisten hintatietojen mukaan noin 20-40 euroa neliöltä asennettuna. Puukoolatun porrastasanteen tekninen käyttöikä on noin 40 vuotta (Rakennustieto).

Valaistus ja sähkö

Vanha valaistus kannattaa vaihtaa liiketunnistimella ohjattuun LED-valaistukseen. Valaistuksen ohjaus säästää porrashuoneessa jopa 80 prosenttia valaistusenergiasta, ja takaisinmaksuaika on tyypillisesti muutamasta vuodesta noin seitsemään vuoteen (Suomen Kiinteistölehti, 2024).

Liiketunnistin maksaa valaistusalan tietojen mukaan asennettuna noin 70-100 euroa porrasta kohden. Pohjoisissa oloissa tutkatunnistin toimii infrapunatunnistinta luotettavammin, koska paksut vaatteet eivät peitä liikettä. Laaja remontti yhdistetään usein sähkönousujen uusimiseen.

Ovet ja postilaatikot

Kellariin ja ullakolle johtavat osasto-ovet uusitaan paloturvallisuuden vaatimusten mukaisiksi, ja huoneistojen ovet porrashuoneeseen ovat vähintään paloluokkaa EI30. Uudet ovet ovat itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia.

Postilaatikkoryhmä uusitaan usein samalla. Jos laatikosto sijoitetaan uloskäytävään, se vaatii oman palo-osastointinsa, koska se lisää palokuormaa poistumistielle.

Miten paloturvallisuus rajaa porraskäytäväremonttia?

Porrashuone on rakennuksen uloskäytävä eli poistumistie, joten remontti ei saa heikentää sen paloturvallisuutta. Koko porrashuone on yhtä palo-osastoa.

Poistumistie ja osastointi

Uloskäytävän lepotasot, porrassyöksyt ja koko porrashuone muodostavat yhden palo-osaston, jota ei saa remontissa pilkkoa tai puhkaista. Uloskäytävän pintojen paloluokan on oltava vähintään A2-s1,d0, vähäisin poikkeuksin B-s1,d0, mikä rajaa seinä-, katto- ja lattiapintojen materiaalivalintaa.

Poistumistien vapaa leveys on pidettävä riittävänä. Uloskäytävän vähimmäisleveys on tavallisesti 1 200 millimetriä ja porrashuoneeseen kuuluvan käytävän 1 500 millimetriä. Jos tilaan asennetaan tasonnostin tai porrashissi, vapaaksi kulkuleveydeksi sallitaan vähintään 900 millimetriä.

Palo-ovet ja turvavalaistus

Huoneistojen ovet porrashuoneeseen ovat vähintään paloluokkaa EI30 ja aukeavat poistumissuuntaan. Uudet osasto-ovet ovat itsestään sulkeutuvia, ja poistumistien merkkivalot sekä turvavalaistus pidetään toiminnassa, jotta reitti on aina valaistu ja löydettävissä.

Ylimmässä kerroksessa porrashuoneessa on tavallisesti savunpoistoluukku tai avattava ikkuna. Sen toiminta varmistetaan remontin yhteydessä, koska savunpoisto suojaa poistumistietä tulipalon savulta.

Säilytys on kielletty

Porraskäytävään ei saa kerätä mitään tavaraa, koska se lisää tuhopolttoriskiä ja palokuormaa sekä haittaa poistumista ja paarikuljetusta (pelastuslaki). Kiellettyjä ovat esimerkiksi lastenrattaat, kynnysmatot ja kukkaruukut. Remontin yhteydessä laaditaan usein selkeät pelisäännöt siitä, mitä tiloihin saa jättää.

Kuka taloyhtiössä päättää porraskäytäväremontista?

Porraskäytävä on taloyhtiön kunnossapitovastuulla yhteisenä tilana, joten remontista päättää yhtiökokous tavallisella enemmistöllä (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 § ja 4 luvun 2 §). Osakas ei maksa sitä erikseen, vaan kustannus katetaan vastikkeella.

Vastuunjako

Porrashuoneen rakenteet, pinnat, portaat, valaistus ja ovet ovat yhtiön vastuulla, koska ne ovat rakennuksen rakenteita ja yhteisiä tiloja. Osakas vastaa vain oman huoneistonsa sisäosista.

Lähde: asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luku 2 § (yhtiö) ja 4 luku 3 § (osakas). Korkein oikeus on vahvistanut, että rakennuksen rakenteet ovat yhtiön kunnossapitovastuulla (korkein oikeus 2015:87).

Kunnossapito vai uudistus

Kun remontti palauttaa porrashuoneen entiseen tasoonsa, kyse on kunnossapidosta ja päätös tehdään tavallisella enemmistöllä. Jos remontti nostaa tasoa selvästi yli tavanomaisen, kyse on uudistuksesta (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 31 §).

Kustannukset jaetaan tavallisesti vastikeperusteen mukaan. Tasajako eli kulujen jakaminen tasan huoneistojen kesken vaatii kahden kolmasosan määräenemmistön (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 §). Se koskee vain huoneistoihin kohdistuvia toimenpiteitä, ei pelkkää yhteisen tilan remonttia.

Kunnossapitosuunnitelma

Hallitus esittää vuosittain yhtiökokoukselle kunnossapitotarveselvityksen eli viiden vuoden korjaussuunnitelman (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 3 §). Porraskäytäväremontin pitäisi näkyä taloyhtiön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmassa jo ennen toteutusta, jotta vastikevaikutus ei tule yllätyksenä.

Kannattaako esteettömyys parantaa samalla?

Remontti on luonteva hetki parantaa porrashuoneen esteettömyyttä. Kun pinnat ja valaistus uusitaan muutenkin, kaiteet, kontrastit ja luiskat saadaan lisättyä edullisesti samalla kertaa.

Esteettömyysparannukset

Käsijohteet molemmin puolin, selkeät värikontrastit portaiden reunoissa ja hyvä valaistus helpottavat liikkumista ja vähentävät kaatumisia. Luiska tai kynnysten madallus parantaa kulkua, kunhan poistumistien vapaa leveys säilyy vaatimusten mukaisena.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tukee esteettömyyttä parantavia muutoksia, kuten luiskia, kaiteita ja automaattiovia. Avustus pienentää osakkaiden maksettavaksi jäävää osuutta. Esteettömyys kannattaa siksi selvittää jo hankesuunnittelun aikana.

Hissi ja avustukset

Hissin jälkiasennus on tavallinen enemmistöpäätös (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 §), vaikka kustannus jaettaisiin kerroskertoimella. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus myöntää hissin jälkiasennukseen avustusta jopa 45 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista, mikä pienentää osakkaiden maksettavaksi jäävää osuutta.

Mitä vanhassa tai suojellussa talossa pitää huomioida?

Ennen vuotta 1994 rakennetussa talossa pinnoissa voi olla asbestia, ja suojellussa talossa porrashuone on usein ainoa suojeltu sisätila. Molemmat vaativat selvityksen ennen töitä.

Asbesti ja haitta-aineet

Vanhojen lattialiimojen, tasoitteiden ja maalien asbesti vapautuu vasta, kun pintaa hiotaan tai puretaan. Ennen tällaista työtä on tehtävä asbesti- ja haitta-ainekartoitus (asbestilaki), ja purkutyön saa tehdä vain siihen valtuutettu urakoitsija.

Kartoitus kannattaa tehdä jo hankesuunnittelussa, koska löydös vaikuttaa sekä aikatauluun että hintaan. Asbestipurku tehdään osastoituna ja alipaineistettuna työnä, mikä nostaa kustannusta selvästi tavalliseen purkuun verrattuna. Taloyhtiö vastaa kartoituksesta ja turvallisesta purkutyöstä osana omaa hankettaan.

Arvotalo ja suojelu

Suojellussa talossa kaava rajaa suojelun usein juuri porrashuoneeseen, ja alkuperäiset koristemaalaukset, portaat ja ovet entistetään eikä korvata uusilla. Tällöin Museovirastolta tai kaupunginmuseolta pyydetään lausunto ennen rakennusvalvonnan lupaa.

Esimerkiksi Helsingin kaupunginmuseo on inventoinut kantakaupungista 294 kulttuurihistoriallisesti arvokasta porrashuonetta, joista osa on suojeltuja. Keskustan taloyhtiön kannattaa tarkistaa porrashuoneensa tilanne ennen remonttia.

Ajoitus muihin remontteihin

Porraskäytävän pintaremontti kannattaa ajoittaa isompien hankkeiden jälkeen, koska putkiremontti, hissin asennus ja julkisivutyöt vaurioittavat tai avaavat porrashuonetta. Näin uudet pinnat eivät mene pilalle heti seuraavassa urakassa.

Ajoitus kannattaa kirjata pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmaan, jossa hankkeet asetetaan järjestykseen. Kun pintaremontti tehdään vasta rakenteita kuormittavien töiden jälkeen, uudet pinnat säilyvät pidempään. Näin taloyhtiö välttää saman työn tekemisen kahdesti.

Usein kysytyt kysymykset

Kuka maksaa porraskäytäväremontin, taloyhtiö vai osakas?

Taloyhtiö maksaa porraskäytäväremontin, koska porrashuone on yhteinen tila ja kuuluu yhtiön kunnossapitovastuulle (asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §). Kustannus katetaan vastikkeella ja jaetaan vastikeperusteen mukaan. Osakas vastaa vain oman huoneistonsa sisäosista (4 luvun 3 §).

Paljonko porraskäytävän maalaus maksaa taloyhtiössä?

Yhden rapun huoltomaalaus on maksanut tyypillisesti 7 500-13 000 euroa ja usean rapun maalaus 19 000-63 000 euroa toteutuneissa kohteissa (markkinatieto 2022-2026). Suurin hintaan vaikuttava tekijä on porraskäytävien lukumäärä. Luvut ovat toteutuneita urakkahintoja, eivät mediaaneja.

Tarvitaanko porraskäytäväremonttiin yhtiökokouksen päätös?

Kyllä, laajemmasta porraskäytäväremontista päättää yhtiökokous tavallisella enemmistöllä (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 §). Tavanomaisesta huoltomaalauksesta hallitus voi päättää osana tavanomaista kunnossapitoa. Jos remontti nostaa tasoa selvästi, kyse on uudistuksesta (6 luvun 31 §).

Saako porraskäytävään säilyttää tavaroita remontin jälkeen?

Ei. Porraskäytävä on rakennuksen poistumistie, eikä siihen saa kerätä tavaraa, koska se lisää tuhopolttoriskiä ja palokuormaa sekä haittaa poistumista ja paarikuljetusta (pelastuslaki). Kiellettyjä ovat esimerkiksi lastenrattaat, kynnysmatot ja kukkaruukut.

Onko vanhan porraskäytävän remontissa asbestiriski?

Ennen vuotta 1994 rakennetussa talossa vanhoissa lattialiimoissa, tasoitteissa ja maaleissa voi olla asbestia. Asbesti vapautuu vasta, kun pintaa hiotaan tai puretaan, joten ennen tällaista työtä on tehtävä asbesti- ja haitta-ainekartoitus (asbestilaki). Purkutyön saa tehdä vain siihen valtuutettu urakoitsija.