Kylpyhuoneremontin hinta taloyhtiössä

Yhden huoneiston kylpyhuoneremontin markkinahinta on tyypillisesti 2 500-15 000 euroa, ja lopullinen hinta selviää vasta kuntokartoituksen jälkeen. Hinnan ratkaisee remontin laajuus: pelkkä pintaremontti on halvin, koko märkätilan purku rakenteita myöten kallein. Vastuu jakautuu taloyhtiön ja osakkaan välillä asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2-3 §:n mukaan, joten kuka maksaa, riippuu siitä, mitä korjataan ja miksi.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Hintatieto perustuu Suomen Kiinteistölehden ja Kiinteistöliiton julkaisuihin sekä urakkavälityspalveluiden toteutuneisiin hintoihin, vastuunjako asunto-osakeyhtiölakiin 1599/2009 ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen KKO 2015:87, kotitalousvähennys Verohallinnon ohjeeseen. Päivitetty 18.6.2026.

Mitä kylpyhuoneremontti maksaa taloyhtiössä?

Yhden huoneiston kylpyhuoneremontin markkinahinta on tyypillisesti 2 500-15 000 euroa, ja tarkka hinta selviää vasta kuntokartoituksen jälkeen.

Hintahaarukka

Neliöhinta noin 600-1200 euroa märkätilaneliötä kohden, Suomen Kiinteistölehti ja Rakennustietosäätiö RTS 2025. Asuntoanalyysin arvio toteutuneesta markkinatiedosta: kylpyhuoneremontti maksaa keskimäärin 2 500-15 000 euroa huoneistoa kohden. Tarkka hinta selviää vasta kilpailutetusta tarjouksesta.

Haarukan alapäässä uusitaan vain pinnat ja kalusteet ehjän vedeneristeen päälle. Yläpäässä puretaan koko märkätila ja uusitaan vedeneristys, viemäri ja lattiakaivo. Sama nimi kattaa siis kaksi eri tuotetta.

Hinnasta puhuttaessa pitää siis aina tietää, mikä laajuus on kyseessä. Pelkän laattapinnan uusinnan ja koko rakenteen saneerauksen välinen hintaero on moninkertainen, vaikka molempia kutsutaan kylpyhuoneremontiksi.

Hinnan osatekijät

Haarukan leveys selittyy sillä, että hinta nousee vasta kun pinnat avataan ja rakenteiden kunto paljastuu. Neljä asiaa nostaa hintaa eniten.

• Vanhan vedeneristeen ja viemärin kunto: loppuun käytetty kosteussulku muuttaa pintaremontin rakenteelliseksi uusinnaksi.
• Lattiakaivon paikka ja kallistukset: kaivon siirto tai kallistusten korjaus on erillinen iso kustannus.
• Putkireittien avaaminen: seinän tai lattian avaus viemärin takia vie työn betonin sisään.
• Lisätyöt: sähköpisteet, lattialämmitys, ilmanvaihto ja saunan korjaus kertyvät samaan urakkaan.

Hintatiedon luonne

Luvut ovat julkisten kustannusoppaiden ja urakkavälityspalveluiden markkinahintaa, eivät taloyhtiökohtaisia arvioita. Luotettava taloyhtiökohtainen hinta saadaan vain kuntokartoituksen jälkeen kilpailutetulla urakalla.

Tyypillinen kerrostaloasunnon kylpyhuone on 4-6 märkätilaneliötä. Neliöhinnalla laskettuna pelkkä pintaremontti liikkuu noin 2 500-5 000 eurossa, rakenteellinen täysremontti selvästi ylempänä.

Iso kerralla tehty massasaneeraus laskee yksikköhintaa, kun urakoitsija toistaa saman työvaiheen moneen tilaan. Yksittäisen asunnon erillinen remontti on aina kalliimpi kuin sama työ osana koko talon urakkaa.

Mikä kylpyhuoneremontin hinnan ratkaisee?

Hinnan ratkaisee se, kuinka syvälle rakenteisiin mennään, ei kylpyhuoneen koko yksinään. Pinnan vaihto maksaa murto-osan rakenteen uusinnasta.

Laajuus

Pintaremontissa vanha vedeneriste jätetään paikalleen ja sen päälle tehdään uudet pinnat. Tämä on halvin tapa, mutta se sopii vain ehjälle ja käyttöikää jäljellä olevalle rakenteelle.

Kun vedeneriste on tiensä päässä, koko märkätila puretaan rakenteita myöten. Silloin uusitaan vedeneriste, lattiakaivo, kallistukset ja usein viemäri, mikä moninkertaistaa työn hinnan.

Materiaalit ja kalusteet

Materiaalivalinnat vaikuttavat kokonaishintaan yllättävän vähän verrattuna työn laajuuteen. Kalliit laatat tai design-kalusteet nostavat hintaa satoja euroja, eivät tuhansia.

Suurin yksittäinen säästö syntyy ajoituksesta. Kun märkätila uusitaan putkiremontin yhteydessä, purku ja suojaus tehdään vain kerran ja yksikköhinta laskee.

Kerrostalon lisätyö

Kerrostalossa työmaa on logistisesti vaativa. Materiaalit, työkalut ja purkujäte kulkevat hissillä tai portaikossa, mikä lisää siirtotyötä joka päivä.

Taloyhtiö vaatii lisäksi kulkureittien suojausta ja pölynhallintaa. Nämä eivät näy laattojen hinnassa, mutta ne nostavat työn osuutta jokaisessa kerrostalon kohteessa.

Kuka maksaa kylpyhuoneremontin, yhtiö vai osakas?

Maksaja riippuu siitä, mitä korjataan ja miksi: kunnossapitovastuu eli lakisääteinen velvollisuus pitää osa kunnossa jakautuu yhtiön ja osakkaan välillä asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2-3 §:n mukaan.

Vastuunjaon raja

Vastuunjako: asunto-osakeyhtiölaki, 4 luku 2 § (yhtiön kunnossapitovastuu) ja 4 luku 3 § (osakkaan kunnossapitovastuu). Korkein oikeus 2015:87: vedeneriste ja sen päällä oleva pintalaatta ovat rakenne. Yhtiöjärjestys eli taloyhtiön oma sääntökirja voi muuttaa jakoa.

Muistisääntö on yksinkertainen: vedeneristeeseen asti vastaa yhtiö, vedeneristeen päältä osakas. Pintalaatoitus ja kalusteet ovat osakkaan, rakenne ja vedeneriste yhtiön.

Tämä raja ratkaisee laskun maksajan. Sama korjaus voi olla osakkaan kulu tai yhtiön kulu sen mukaan, kohdistuuko se pintaan vai rakenteeseen.

Osakkaan mukavuusremontti

Jos osakas remontoi ehjän kylpyhuoneen pelkästään mukavuussyistä, hän maksaa kaiken itse, myös vedeneristeen. Tämä on osakkaan helposti väärin ymmärtämä kohta, jonka Kiinteistöliiton Lakipähkinä nostaa esiin.

Periaate on, ettei osakkaan vapaaehtoisesta remontista saa syntyä yhtiölle kuluja. Yhtiö maksaa vedeneristeen vain, kun se itse korjaa rakennetta tai kun remontissa paljastuu yhtiön vastuulle kuuluva vaurio.

Käänteisessä tilanteessa yhtiö korjaa vaurion ja palauttaa märkätilan perustasoon eli alkuperäiseen tai aiemmin päätettyyn varustetasoon. Kiinteistöliiton vastuunjaon mukaan osakas maksaa erotuksen, jos hän haluaa perustasoa kalliimmat materiaalit, eikä osakkaan oma pintaremontti nosta yhtiön ylläpitämää perustasoa.

Korkeimman oikeuden linjaus

Korkein oikeus linjasi vuoden 2015 ennakkopäätöksessä, että vedeneriste ja sen päällä oleva pintalaatta ovat rakennetta, eivät pelkkää sisustuspintaa. Niiden uusiminen kuuluu siksi yhtiön vastuulle, kun yhtiö korjaa rakennetta.

Samassa ratkaisussa kylpyamme oli aiemmin vaihdettu suihkuksi rakenteita muuttamatta. Korkein oikeus katsoi, ettei tämä käyttötavan muutos ollut luvanvaraista muutostyötä eikä siirtänyt rakenteen kosteusvaurion vastuuta osakkaalle. Raja kulkee siis rakenteessa, ei pinnassa.

Muutostyöilmoitus

Osakkaan oma kylpyhuoneremontti, joka koskee vedeneristystä tai rakenteita, vaatii kirjallisen muutostyöilmoituksen taloyhtiölle (5 luku 2 §). Yhtiöllä on oikeus valvoa työn teknistä toteutusta.

Pelkkä pintojen ja kalusteiden vaihto ehjässä tilassa ei yleensä vaadi ilmoitusta. Heti kun työ ulottuu vedeneristeeseen, ilmoitus on tehtävä, ja vastuu rakenteesta voi siirtyä osakkaalle siltä osin.

Saako kylpyhuoneremontista kotitalousvähennystä?

Osakas saa kotitalousvähennyksen eli verosta tehtävän vähennyksen vain omalla vastuullaan olevasta, itse tilaamastaan ja maksamastaan työstä. Yhtiön vastuulle kuuluvasta tai vastikkeella katetusta työstä vähennystä ei saa.

Mihin vähennys pätee

Mukavuusremontissa osakas teettää ja maksaa pintatyön itse, joten sen työn osuus oikeuttaa vähennykseen. Yhtiön päättämästä märkätila- tai putkisaneerauksesta osakas ei saa vähennystä, vaikka maksaisi laskun suoraan tekijälle.

Verohallinnon mukaan vähennystä ei saa myöskään siitä remontin osuudesta, jonka taloyhtiö korvaa, eikä vastikkeena tai hankeosuutena yhtiölle maksetusta summasta. Vähennys seuraa siis samaa rajaa kuin kunnossapitovastuu: osakkaan oma työ kyllä, yhtiön työ ei.

Vähennyksen määrä

Kotitalousvähennys lasketaan vain työn osuudesta, ei materiaaleista. Verovuonna 2025 vähennys on 35 prosenttia työn osuudesta, enintään 1 600 euroa henkilöä kohden, ja omavastuu on 150 euroa vuodessa.

Pariskunta voi vähentää yhteensä enintään 3 200 euroa, jolloin kumpikin maksaa oman 150 euron omavastuunsa. Tarkan euromäärän ja laskuesimerkit löydät remontin kotitalousvähennyksen sivulta.

Milloin vedeneriste on hinnan kannalta tiensä päässä?

Vedeneristeen ikä ratkaisee, onko edessä halpa pintaremontti vai kallis rakenteellinen uusinta. Modernin vedeneristeen tekninen käyttöikä on noin 25-30 vuotta.

Käyttöiät rakennuskausittain

Käyttöiät: Suomen Kiinteistölehti, "Vuodet verottavat märkätilojen vedeneristystä", 10.6.2025. Bitumi kestää jopa 40 vuotta, siveltävä kosteussulku 1980-1995 ei ole vesitiivis, nestemäinen vedeneriste 1999 jälkeen noin 30 vuotta. Modernin märkätilan käyttöikä noin 25 vuotta, Suomen Kiinteistölehti, 7.12.2021.

Vuosina 1980-1995 tehty siveltävä kosteussulku eli kostumista hidastava sively ei ole vesitiivis. Sen aikakauden märkätilat ovat jo pitkään olleet uusimisen tarpeessa, joten niissä hinta on lähes aina rakenteellisen pään.

Iän rajat

Ohjearvot ovat suunnittelulukuja, eivät takuita. Hyvin tehty vedeneriste kestää pidempään, huonosti tehdyssä kosteus pääsee rakenteeseen aiemmin.

Pienillä huoltotöillä käyttöikää venyttää: silikonisaumat kannattaa uusia noin kolmen vuoden välein. Kuntokartoitus kosteusmittauksineen on ainoa luotettava tapa erottaa pintaremontti rakenteellisesta uusinnasta.

Kuntokartoitus

Kuntokartoitus mittaa lattiarakenteen kosteuden ja kertoo, onko vedeneriste vielä tiivis. Silmämääräinen tarkastus ei riitä, koska vaurio voi olla laatan alla piilossa.

Vasta kartoituksen jälkeen tietää, kummasta hinnasta puhutaan. Loppuun käytetty vedeneriste siirtää työn pinnasta rakenteeseen, ja silloin hinta asettuu haarukan yläpäähän.

Milloin pintaremontti riittää ja milloin täysremontti?

Pintaremontti riittää vain, kun vedeneriste on ehjä ja käyttöikää on jäljellä. Muuten halvalta näyttävä pintaremontti maksaa pian uudestaan.

Pintaremontti

Pintaremontti sopii kohteeseen, jossa rakenteet ovat kunnossa ja vaihto on lähinnä ilmeen päivitys. Silloin uusitaan laatat, kalusteet ja saumat vanhan vedeneristeen päälle.

Riski on, että vanha vedeneriste vuotaa pian pintaremontin jälkeen. Silloin sama tila avataan uudelleen, ja kahteen kertaan tehty työ maksaa enemmän kuin kerralla tehty täysremontti.

Pintaremonttia harkitsevan kannattaa siis ensin selvittää vedeneristeen ikä ja kunto. Halpa hinta ei ole halpa, jos rakenne pettää muutaman vuoden kuluttua ja koko tila joudutaan purkamaan.

Täysremontti

Täysremontti kannattaa, kun vedeneriste on käyttöikänsä päässä tai kun tilassa on kosteusjälkiä. Silloin uusitaan vedeneriste, lattiakaivo ja kallistukset, eli rakenne kerralla kuntoon.

Taloyhtiön kannattaa ajoittaa märkätilojen uusinta putkiremontin yhteyteen, jos elinkaaret antavat myöten. Yhdistetty urakka on halvempi, koska purku ja työmaajärjestelyt tehdään vain kerran.

Miten kylpyhuoneremontin hinta näkyy korjausvelassa?

Märkätila, joka on teknisen käyttöikänsä yli, näkyy taloyhtiön korjausvelassa eli kertyneen mutta tekemättömän korjauksen määränä. Tuleva remonttihinta on osa asunnon todellista kustannusta.

Ostajan asema

Kahdesta samanhintaisesta asunnosta se on kalliimpi, jonka taloyhtiössä märkätilat ja putkisto ovat lähellä elinkaaren loppua. Velaton hinta voi olla sama, mutta tuleva vastike ei.

Korjausvelka ei näy isännöitsijäntodistuksessa euroina, joten se kannattaa laskea erikseen ennen ostopäätöstä. Yhtiön vastuulle kuuluva urakka katetaan vastikkeella, joka osuu jokaiseen osakkaaseen.

Asuntoanalyysin arvio

Asuntoanalyysi laskee märkätilojen ja muiden rakennusosien arvioidun korjausvelan suoraan asuntoilmoituksen tiedoista. Näet tulevan remonttihinnan jo ennen ostoa tai yhtiökokousta.

Yksittäisen yhtiön todellinen velka voi olla yli tai alle keskiarvon rakennusvuoden, edellisen saneerauksen ja huoltohistorian mukaan. Siksi luku kannattaa katsoa juuri sen kohteen tiedoilla, jota harkitset.

Vastikevaikutus

Yhtiön vastuulle kuuluva märkätilojen saneeraus ei tule osakkaalle yhtenä laskuna. Se katetaan vastikkeella tai erillisellä hankerahoituksella, joka jaetaan kaikille osakkaille.

Osakkaan oma osuus riippuu siis hankkeen rahoituksesta ja huoneiston vastikeperusteesta. Saman remontin neliöhinta voi näkyä eri huoneistoissa eri suuruisena vastikkeena, vaikka työ on sama.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä kylpyhuoneremontti maksaa taloyhtiössä?

Yhden huoneiston kylpyhuoneremontin markkinahinta on tyypillisesti 2 500-15 000 euroa, neliöhintana noin 600-1200 euroa märkätilaneliötä kohden. Luvut ovat urakkavälityspalveluiden ja kustannusoppaiden markkinahintaa, eivät taloyhtiökohtaisia arvioita. Haarukan alapäässä uusitaan vain pinnat ja kalusteet ehjän vedeneristeen päälle, yläpäässä puretaan koko märkätila ja uusitaan vedeneriste, viemäri ja lattiakaivo. Luotettava taloyhtiökohtainen hinta saadaan vain kuntokartoituksen jälkeen kilpailutetulla urakalla.

Kuka maksaa kylpyhuoneremontin, osakas vai taloyhtiö?

Vastuu jakautuu asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2-3 §:n mukaan. Yhtiö vastaa vedeneristeestä, viemäristä, lattiakaivosta ja rakenteista, osakas laatoituksesta, maalipinnoista ja kalusteista. Muistisääntö on, että vedeneristeeseen asti vastaa yhtiö ja vedeneristeen päältä osakas. Jos osakas kuitenkin remontoi ehjän kylpyhuoneen vain mukavuussyistä, hän maksaa kaiken itse, myös vedeneristeen.

Milloin pintaremontti riittää täysremontin sijaan?

Pintaremontti riittää vain, kun vedeneriste on ehjä ja sillä on käyttöikää jäljellä. Silloin uusitaan laatat, kalusteet ja saumat vanhan vedeneristeen päälle. Jos vedeneriste on käyttöikänsä päässä tai tilassa on kosteusjälkiä, edessä on rakenteellinen täysremontti, jossa uusitaan myös vedeneriste, lattiakaivo ja kallistukset. Halvalta näyttävä pintaremontti loppuun käytetylle rakenteelle maksaa pian uudestaan, kun sama tila avataan toiseen kertaan.

Kuinka kauan kylpyhuoneen vedeneriste kestää?

Modernin nestemäisen vedeneristeen tekninen käyttöikä on noin 25-30 vuotta, kun se on tehty laatoituksen alle vuoden 1999 jälkeen. Vuosina 1980-1995 tehty siveltävä kosteussulku ei ole vesitiivis, vaan ainoastaan kostumista hidastava, joten sen aikakauden märkätilat ovat jo pitkään olleet uusimisen tarpeessa. Vanha 1950-luvun bitumivedeneriste kallistusvalun alla voi kestää jopa 40 vuotta. Luvut ovat Suomen Kiinteistölehden ohjeellisia käyttöikiä, eivät takuita.

Kannattaako kylpyhuoneremontti tehdä putkiremontin yhteydessä?

Usein kannattaa. Putkiremontissa märkätilojen viemäri ja vesijohto avataan joka tapauksessa, joten samaan urakkaan saa vedeneristyksen ja lattiakaivon uusinnan halvemmalla kuin erikseen tehtynä. Jos kylpyhuone uusitaan ennen putkiremonttia, sama tila joudutaan usein avaamaan myöhemmin uudestaan. Taloyhtiön kannattaa ajoittaa märkätilojen saneeraus pitkän tähtäimen suunnitelmassa putkiremontin yhteyteen, jos rakenteiden elinkaaret antavat siihen mahdollisuuden.

Saako kylpyhuoneremontista kotitalousvähennystä?

Osakas saa kotitalousvähennyksen vain omalla vastuullaan olevasta, itse tilaamastaan ja maksamastaan työstä, kuten mukavuusremontin pintatöistä. Verohallinnon mukaan yhtiön päättämästä tai vastikkeella katetusta märkätila- ja putkisaneerauksesta vähennystä ei saa, vaikka osakas maksaisi laskun suoraan tekijälle, eikä osuudesta, jonka taloyhtiö korvaa. Vähennys lasketaan vain työn osuudesta, ei materiaaleista. Verovuonna 2025 se on 35 prosenttia työn osuudesta, enintään 1 600 euroa henkilöä kohden, ja omavastuu on 150 euroa vuodessa. Tarkat laskuesimerkit löytyvät remontin kotitalousvähennyksen sivulta.