Ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys ta­lo­yh­ti­ön re­mon­tis­ta

Moni osakas maksaa taloyhtiön remonttia vastikkeessa ja olettaa saavansa siitä kotitalousvähennyksen. Näin ei useinkaan ole. Taloyhtiön teettämästä työstä vähennystä ei saa, koska työn tilaaja on yhtiö eikä osakas. Osakas saa vähennyksen vain omalla vastuullaan olevasta remontista, jonka hän tilaa ja maksaa itse. Tällä sivulla esitellään kuka vähennyksen saa, mistä töistä, kuinka paljon ja miten sitä haetaan.

Saako taloyhtiön remontista kotitalousvähennystä?

Kysymys on yleinen ja vastaus kaksiosainen. Taloyhtiön teettämästä remontista osakas ei saa kotitalousvähennystä, mutta omalla vastuullaan olevasta työstä saa.

Yhtiö ei ole kotitalous

Kotitalousvähennys on luonnollisen henkilön verovähennys. Asunto-osakeyhtiö ei ole kotitalous. Yhtiö itse ei voi saada vähennystä lainkaan. Kun taloyhtiö teettää remontin, työn tilaaja on yhtiö. Osakas rahoittaa työn vastikkeena olematta sen tilaaja, eikä vähennysoikeutta tällöin synny.

Kotitalousvähennyksen ideana on tukea kotitalouksien teettämää työtä. Taloyhtiö on oma oikeushenkilönsä, jonka menot kulkevat kirjanpidon ja vastikkeiden kautta. Tämän vuoksi yhtiön remontti ei ole yksittäisen osakkaan kotitaloustyötä. Perusasetelma selittää suurimman osan väärinkäsityksistä.

Taloyhtiön teettämä työ

Taloyhtiön vastuulle kuuluvista suurremonteista osakas ei saa vähennystä. Linjasaneeraus (putkiremontti), julkisivuremontti ja kattoremontti kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuuseen (vastuu rakennusosien korjaamisesta). Kun yhtiö tilaa ja maksaa työn, kyseessä ei ole osakkaan kotitaloustyö. Osakkaan vastikeosuus näistä töistä ei oikeuta vähennykseen.

Suurremontit ovat juuri niitä, joista vähennystä useimmin kysytään. Putkiremontti tai julkisivuremontti maksaa kymmeniä tuhansia euroa. Silti vähennystä ei saa. Verotus katsoo tilaajaa, ei laskun suuruutta. Yhtiön hanke pysyy yhtiön hankkeena riippumatta siitä, kuinka suuri osuus siitä kohdistuu yhteen huoneistoon.

Osakkaan oma remontti

Osakkaan itse teettämä remontti on eri asia. Jos työ kuuluu osakkaan omaan vastuuseen ja osakas tilaa ja maksaa sen itse, vähennys on mahdollinen. Olennaista on, kenen vastuulle työ kuuluu ja kuka sen tilaa. Näitä ehtoja käydään läpi seuraavaksi.

Vastikkeen rooli

Vastike on syytä erottaa suorasta maksusta. Osakas rahoittaa yhtiön remontit hoito- ja rahoitusvastikkeella, mutta tämä raha kulkee yhtiön kautta. Verotuksessa maksaja on tällöin yhtiö, ei osakas. Sama työ olisi voinut oikeuttaa vähennykseen vain, jos osakas olisi tilannut ja maksanut sen itse.

Milloin osakas saa vähennyksen?

Osakas voi saada vähennyksen, kun kolme ehtoa täyttyy. Työn on kuuluttava osakkaan vastuulle, osakkaan on tilattava ja maksettava se itse, eikä yhtiö saa korvata kustannusta.

Osakkaan vastuulla oleva työ

Ensimmäinen ehto koskee vastuunjakoa. Osakas saa vähennyksen vain työstä, joka kuuluu asunto-osakeyhtiölain 4 luvun tai yhtiöjärjestyksen mukaan hänen vastuulleen. Käytännössä tämä tarkoittaa huoneiston sisäosia, kuten pintoja, kalusteita ja huoneiston omia laitteita. Rakenteet ja perusjärjestelmät ovat yhtiön vastuulla, joten niistä osakas ei saa vähennystä.

Suora tilaus ja maksu

Toinen ehto koskee tilaajaa. Osakkaan on sovittava työstä suoraan tekijän kanssa ja maksettava lasku suoraan tälle. Jos taloyhtiö tilaa työn ja perii kulun osakkaalta, vähennysoikeutta ei ole, vaikka työ kuuluisi osakkaan vastuulle. Maksun on lähdettävä osakkaan omista varoista.

Käytännössä osakas tekee sopimuksen urakoitsijan kanssa omissa nimissään. Lasku osoitetaan osakkaalle. Osakas maksaa sen. Jos lasku kulkee yhtiön kirjanpidon kautta, vähennysoikeus menetetään. Suora maksuyhteys tekijän ja osakkaan välillä on ehdoton edellytys.

Korvattu osuus rajautuu pois

Kolmas ehto koskee yhtiön osuutta. Osakkeenomistaja ei saa vähennystä siitä osuudesta, jonka taloyhtiö korvaa. Jos yhtiö osallistuu esimerkiksi kylpyhuoneremontin vedeneristykseen, tuo osuus jää vähennyksen ulkopuolelle. Vähennykseen kelpaa vain se työ, jonka osakas maksaa itse ja joka on hänen vastuullaan.

Käytännössä osakas ja yhtiö sopivat, kuka teettää minkäkin osan. Osakas voi teettää huoneistonsa pintatyöt itse ja saada niistä vähennyksen. Yhtiö vastaa rakenteista, joiden korjaus jää vähennyksen ulkopuolelle. Rajanveto kannattaa tehdä selväksi ennen työn aloitusta.

Yhtiöjärjestyksen vaikutus

Yhtiöjärjestys (yhtiön omat säännöt) voi muuttaa vastuunjakoa. Jos se siirtää jonkin työn osakkaan vastuulle, myös vähennysoikeus voi siirtyä samalla. Vastaavasti yhtiölle siirretty vastuu vie vähennysmahdollisuuden osakkaalta. Osakkaan on hyvä tarkistaa oman yhtiönsä järjestys ennen remonttia. Epäselvässä tilanteessa vastuunjaon voi tarkistaa isännöitsijältä tai taloyhtiön kunnossapitovastuun jaosta.

Paljonko vähennystä saa?

Vähennyksen määrä riippuu siitä, ostaako työn yritykseltä vai palkkaako tekijän. Vuonna 2026 määrät ovat samat kuin vuonna 2025.

Vähennyksen määrä

Yritykseltä ostetusta työstä vähennys on 35 prosenttia työn osuudesta. Palkatulle työntekijälle maksetusta palkasta vähennys on 13 prosenttia, minkä lisäksi voi vähentää palkan sivukulut. Sama enimmäismäärä ja omavastuu koskevat kumpaakin tapaa. Yleensä osakas ostaa työn yritykseltä, jolloin työkorvauksen osuus on käytännössä tärkein luku.

Prosentti lasketaan aina työn osuudesta, ei koko laskusta. Jos yritys ei erittele työn ja materiaalin osuutta, vähennystä ei voi laskea oikein. Osa yrityksistä ilmoittaa työkorvauksen suoraan Verohallinnolle, mikä helpottaa osakkaan ilmoitusta. Osakkaan vastuulla on silti tarkistaa, että tiedot ovat oikein.

Vain työn osuus

Vähennys koskee vain työn osuutta, ei materiaaleja. Remonttilaskusta vähennyskelpoista on asennus- ja työkustannus, ei tarvikkeiden hinta. Siksi laskuun on pyydettävä erittely, josta työn osuus näkyy erikseen. Ilman erittelyä vähennystä ei voi laskea oikein.

Omavastuu ja enimmäismäärä

Vähennyksellä on omavastuu ja katto. Omavastuu on 150 euroa vuodessa. Se vähennetään ensin. Enimmäismäärä on 1 600 euroa henkilöä kohti vuodessa. Pariskunta voi saada vähennyksen molempien verotuksessa, jolloin yhteismäärä on kaksinkertainen.

Omavastuu koskee koko vuotta, ei yksittäistä työtä. Saman vuoden aikana tehdyt työt lasketaan yhteen. Omavastuu vähennetään kerran. Enimmäismäärä rajaa vuoden kokonaishyödyn. Suuremmassa remontissa kannattaa harkita töiden ajoittamista kahdelle vuodelle.

Laskuesimerkki

Esimerkki havainnollistaa laskennan. Osakas teettää huoneistonsa pintaremontin, jonka työn osuus on 3 000 euroa. Vähennys on 35 prosenttia tästä. Siitä vähennetään vielä 150 euron omavastuu. Osakas saa lopulta noin 900 euroa, kun enimmäismäärä ei ylity. Jos työn osuus olisi suurempi, myös vähennys kasvaisi samassa suhteessa.

Miten vähennystä haetaan?

Vähennystä haetaan omassa verotuksessa, ei taloyhtiön kautta. Hakeminen tapahtuu OmaVerossa joko ennakkoon verokortille tai jälkikäteen veroilmoituksella.

Ilmoitus OmaVerossa

Vähennys ilmoitetaan OmaVerossa. Osakas täyttää tehdyn työn, maksetun summan ja tekijän tiedot. Yritykseltä ostetusta työstä ilmoitetaan työkorvaus, palkatusta tekijästä palkka ja sivukulut. Monet yritykset voivat myös ilmoittaa työkorvauksen asiakkaan puolesta suoraan Verohallinnolle.

Ilmoituksen voi tehdä heti työn maksamisen jälkeen. Moni tekee sen osana vuosittaista veroilmoitusta. Jos yritys on ilmoittanut työkorvauksen valmiiksi, osakas vain tarkistaa tiedot. Oikein tehty ilmoitus nopeuttaa vähennyksen myöntämistä.

Laskun erittely

Erittelevä lasku on hakemisen perusta. Laskusta on käytävä ilmi työn osuus erillään materiaaleista, koska vain työ oikeuttaa vähennykseen. Osakkaan kannattaa pyytää erittely jo tilausvaiheessa. Kuitit ja lasku säilytetään, sillä Verohallinto voi pyytää ne tarkastukseen.

Kuka voi vähentää

Vähennyksen saa se, joka työn maksaa. Asunnossa tehdystä työstä vähennyksen saa osakas, joka asuu huoneistossa tai käyttää sitä esimerkiksi vapaa-ajan asuntona. Myös osakkaan vanhemmat tai lapset voivat tietyissä tilanteissa saada vähennyksen maksamastaan työstä. Vähennys on henkilökohtainen. Se lasketaan kunkin maksajan omassa verotuksessa.

Puolisot voivat jakaa vähennyksen niin, että kumpikin saa oman enimmäismääränsä, jos molemmat ovat maksaneet työstä. Näin pariskunta voi saada yhteensä kaksinkertaisen vähennyksen. Verohallinto kohdentaa vähennyksen sen mukaan, kuka on maksun tosiasiallisesti suorittanut. Maksutositteet on siksi hyvä säilyttää.

Milloin vähennys myönnetään

Vähennys kohdistuu sille vuodelle, jona työ on maksettu. Ennakkoon vähennyksen voi huomioida verokortilla, jolloin nettopalkka kasvaa heti. Jälkikäteen sen voi lisätä veroilmoitukseen, jolloin se näkyy veronpalautuksessa. Maksuvuosi ratkaisee, ei työn tekemisen tai tilaamisen ajankohta.

Mitä väärinkäsityksiä vähennykseen liittyy?

Kotitalousvähennykseen liittyy taloyhtiöissä muutama sitkeä väärinkäsitys. Ne johtavat helposti turhaan vähennysyritykseen tai menetettyyn etuun.

Vastike ei oikeuta

Yleisin väärinkäsitys koskee vastiketta. Hoitovastikkeessa tai rahoitusvastikkeessa maksettu remonttiosuus ei oikeuta kotitalousvähennykseen. Työn tilaaja on tällöin yhtiö, ei osakas. Sillä ei ole merkitystä, kuinka suuri osuus vastikkeesta kohdistuu remonttiin. Vähennys edellyttää aina osakkaan omaa, suoraan tekijälle maksettua työtä.

Poikkeus vahvistaa säännön. Osakas voi saada vähennyksen vain, jos hän itse teettää oman vastuunsa työn yhtiön hankkeen ulkopuolella. Pelkkä vastikkeen maksaminen ei koskaan riitä. Tämä pätee riippumatta siitä, maksaako osakas vastiketta kuukausittain vai kertasuorituksena.

Taloyhtiön suurremontti

Toinen väärinkäsitys koskee suuria hankkeita. Putki- ja julkisivuremontit ovat kalliita. Osakkaat toivovat niistä vähennystä. Koska ne ovat yhtiön vastuulla ja yhtiön tilaamia, vähennystä ei kuitenkaan saa. Osakkaan oma huoneistoremontti sen sijaan voi tuoda vähennyksen, jos ehdot täyttyvät.

Materiaalien osuus

Kolmas väärinkäsitys koskee materiaaleja. Kotitalousvähennys ei kata tarvikkeita, laitteita eikä matkakuluja, vaan ainoastaan työn osuuden. Kallis materiaali ei kasvata vähennystä lainkaan. Tämän vuoksi työvaltaiset remontit tuottavat suhteessa suuremman vähennyksen kuin materiaalivaltaiset.

Työvaltaisuus vaikuttaa vähennyksen suuruuteen jo suunnitteluvaiheessa. Kahdesta muuten samanhintaisesta remontista se, jossa työn osuus on suurempi, tuottaa suuremman vähennyksen. Tämä ei tarkoita, että materiaaleista pitäisi tinkiä. Se auttaa ymmärtämään, miksi kaksi samanhintaista laskua voivat tuottaa eri vähennyksen.

Usein kysytyt kysymykset

Saako taloyhtiön putkiremontista kotitalousvähennystä?

Ei saa. Putkiremontti eli linjasaneeraus kuuluu taloyhtiön kunnossapitovastuuseen. Yhtiö tilaa ja maksaa työn. Osakas rahoittaa sen vastikkeena mutta ei ole työn tilaaja, eikä kotitalousvähennystä synny. Osakas voi saada vähennyksen vain omalla vastuullaan olevasta työstä, jonka tilaa ja maksaa itse.

Paljonko kotitalousvähennystä saa remontista vuonna 2026?

Vuonna 2026 vähennys on 35 prosenttia työn osuudesta, kun työ ostetaan yritykseltä. Palkatun tekijän palkasta vähennys on 13 prosenttia sivukuluineen. Enimmäismäärä on 1 600 euroa henkilöltä vuodessa ja omavastuu 150 euroa. Vähennys koskee vain työn osuutta, ei materiaaleja.

Voiko osakas saada kotitalousvähennyksen kylpyhuoneremontista?

Voi, siltä osin kuin työ kuuluu osakkaan omaan vastuuseen ja osakas tilaa ja maksaa sen itse. Huoneiston sisäpintojen uusiminen on tavallisesti osakkaan vastuulla. Sen sijaan yhtiön vastuulle kuuluva vedeneristys ja putkityö sekä se osuus, jonka yhtiö korvaa, jäävät vähennyksen ulkopuolelle.