Par­ve­ke­la­si­tuk­sen hinta ta­lo­yh­ti­ös­sä

Parvekelasituksen hinta ratkeaa lasijärjestelmästä, parvekkeen muodosta ja parvekkeiden määrästä. Suoran parvekkeen lasitus kustantaa arviomme mukaan asennettuna noin 1 500-3 000 euroa, kulmaparveke selvästi enemmän. Lasitus myös suojaa parvekerakennetta niin, että kalliita korjauksia voi siirtää vuosilla. Seuraavassa esitellään hinnan osatekijät, suuruusluokat, rahalliset hyödyt, rahoitus ja kotitalousvähennyksen ehdot.

Mistä parvekelasituksen hinta muodostuu?

Hinta muodostuu lasijärjestelmästä, profiileista, lasin paksuudesta ja asennuksesta. Parvekkeen muoto ja parvekkeiden määrä ratkaisevat, miten summa kertautuu taloyhtiössä.

Hinnan osatekijät

Suurin yksittäinen tekijä on lasijärjestelmä eli tapa, jolla lasit liikkuvat ja varastoituvat. Liukulasi siirtyy sivuun, taittolasi kääntyy kasaan parvekkeen päätyyn. Järjestelmän valinta ohjaa myös profiilien ja asennustyön kustannusta.

Järjestelmään kuuluvat karkaistut turvalasit, alumiiniprofiilit, liikkuvat osat sekä tiivisteet. Osat mitoitetaan parvekkeen leveyden, korkeuden ja sijainnin mukaan. Profiilien väri ja pinnoite ovat lisävalintoja, jotka kasvattavat summaa.

Kulmaparvekkeen lisähinta

Kulmaparveke vaatii lasit kahdelle sivulle ja niiden väliin kulmaratkaisun. Profiileja ja työtä tarvitaan enemmän kuin suorassa parvekkeessa, joten yksikköhinta nousee.

Erikoismuotoiset ja viistot parvekkeet ovat vaativimpia. Niissä jokainen lasi mitoitetaan erikseen, mikä kasvattaa sekä materiaalin että asennuksen osuutta.

Paljonko parvekelasitus kustantaa parveketta kohti?

Suora parveke asettuu arviomme mukaan 1 500-3 000 euroon asennettuna. Leveys, korkea sijainti ja kulmaratkaisu nostavat suuruusluokkaa porrastetusti.

Hintahaarukat

Julkaistua riippumatonta hintatilastoa parvekelasituksesta ei ole. Haarukat ovat siksi arviomme, jonka tarkoitus on hahmottaa kokoluokka ennen kilpailutusta. Vaihteluväli kattaa yleisimmät liuku- ja taittojärjestelmät asennuksineen.

Hinta lasitusneliöltä

Kysytyin yksittäinen luku on hinta asennettuna neliöltä. Kun suoran parvekkeen lasitettava aukko on tyypillisesti 4-6 neliömetriä, sen haarukka vastaa arviomme mukaan noin 250-750 euroa lasitusneliöltä asennettuna.

Neliöhinta on silti vain apuluku. Jokainen parveke on mittatilaustyö, joten sama lasimäärä kustantaa suorassa ja kulmaparvekkeessa eri verran. Siksi urakoitsijat antavat tarjoukset parvekekohtaisina.

Koko hankkeen hinta

Koko hankkeen hinta on parvekekohtainen suuruusluokka kerrottuna parvekkeiden määrällä. Kahdenkymmenen suoran parvekkeen talossa haarukka on siten arviolta 30 000-60 000 euroa. Viidenkymmenen parvekkeen talossa summa on arviolta 75 000-150 000 euroa.

Suuruusluokalle on myös mitattu vertailukohta. Tampereen teknillisen yliopiston vuonna 2015 julkaisemassa kymmenen kohteen seurannassa lasituksen kustannus oli keskimäärin 14 euroa kiinteistön bruttoneliöltä. Tarjousten pyytämisen ja vertailun erittelee parvekelasitusurakan kilpailutus.

Tarjouksen sisältö

Asennettuna ilmoitettu hinta sisältää arvonlisäveron, jonka yleinen verokanta on 25,5 prosenttia. Pelkkä materiaalihinta johtaa harhaan, koska asennus ja telineet ovat iso osa summasta. Tarjouspyyntöön kirjataan parvekkeiden määrä, mitat ja haluttu järjestelmä, jotta jokainen urakoitsija hinnoittelee saman sisällön.

Mitkä tekijät vaikuttavat parvekelasituksen hintaan?

Hintaan vaikuttavat parvekkeen muoto, lasin paksuus, järjestelmän taso ja työn vaativuus. Suora kapea parveke on edullisin.

Tekijät ja vaikutus

Sijainti näkyy hinnassa kahdesti. Korkea kerros tai merenranta vaatii lujemmat lasit ja kiinnitykset, minkä lisäksi asennus vaatii useammin nostimen tai telineet.

Rakenteen kunto

Vaurioitunut laatta tai kaide korjataan ennen lasitusta. Silloin lasitus liittyy laajempaan parvekeremonttiin, jonka kustannus tulee lasituksen oman hinnan päälle.

Parvekkeiden kuntotutkimus kertoo, tarvitaanko rakenteen korjausta. Hyväkuntoiseen parvekkeeseen lasitus on kevyt lisätyö.

Kaiteet samalla kertaa

Lasitus ja putoamisen estävä kaide ovat eri rakenteita. Kaide kantaa törmäyksen, lasitus on kaiteen yläpuolinen sääsuoja.

Kaide ja lasitus uusitaan usein samassa hankkeessa, jolloin työmaa pystytetään vain kerran. Yhdistetty hanke kustantaa enemmän mutta säästää telineissä ja suunnittelussa. Kaidetyypit erittelee parvekekaiteiden uusiminen.

Maksaako parvekelasitus itsensä takaisin?

Pelkällä energiansäästöllä takaisinmaksu kestää vuosikymmeniä. Nopeammin investointi tulee takaisin huoltosäästöinä ja parvekkeen käyttöiän pidennyksenä.

Energiansäästö

Tampereen teknillisen yliopiston simulointien mukaan lasitus pienensi 80 neliön asunnon lämmitysenergiaa 3,4-10,7 prosenttia, keskimäärin 5,9 prosenttia. Lasitetun parvekkeen taustaseinän, ikkunan ja oven lämpöhäviöt pienenivät 15-25 prosenttia. Säästöä kasvattaa eniten se, että asunnon tuloilma otetaan lasitetun tilan kautta.

Mitatuissa kohteissa vaikutus oli pienempi. Energiansäästö oli rakennustasolla keskimäärin 4,2 prosenttia. Säästö syntyy vain, kun parveke pidetään lämmittämättömänä ja talvella suljettuna.

Kenttämittauksissa lasitettu parveke oli selvästi lasittamatonta lämpimämpi.

Takaisinmaksuaika

Saman tutkimuksen laskelmassa energiansäästö maksoi lasituksen takaisin 15-25 vuodessa, kun lämmön hinnaksi oletettiin 6,4 senttiä kilowattitunnilta. Energiakorjaukseksi lasituksesta ei siis ole.

Huoltosäästöt voivat olla nopeampia. Korkeimman oikeuden vuonna 2005 ratkaisemassa lasitusriidassa esitetyn selvityksen mukaan investointi säästyi alentuvina huoltokustannuksina noin kuudessa vuodessa.

Riidan kohteessa 48 parvekkeen lasitukset kustansivat vuoden 2003 tarjouksessa 38 800 euroa eli noin 800 euroa parveketta kohti. Hintataso oli tuolloin selvästi nykyistä matalampi, joten luku kertoo mittakaavan eikä kelpaa tarjousvertailuun.

Käyttöiän pidennys

Lasitus suojaa betonia ja kaiteita viistosateelta ja jäätymiseltä. Saman aineiston mukaan laastipaikkauksen yhteydessä tehty lasitus jatkaa parvekkeen käyttöikää tapauskohtaisesti 5-25 vuotta.

Korjauksen yhteydessä lasitus vähentää myös piikkaustyötä arviolta 200 euron edestä parveketta kohti. Kokonaan uusitun betoniparvekkeen suunniteltu käyttöikä on 50 vuotta.

Miten parvekelasitus rahoitetaan?

Koko taloyhtiön hanke rahoitetaan yleensä taloyhtiölainalla, jonka osakas maksaa rahoitusvastikkeena. Osakkaan oma jälkilasitus on oma kustannus, josta voi saada kotitalousvähennyksen.

Rahoitusvastike

Taloyhtiölaina jaetaan osakkaille yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaan, yleensä osakemäärän tai neliöiden suhteessa. Rahoitusvastike kattaa lainan lyhennyksen ja koron, joten sen suuruus riippuu lainan koosta, korosta ja maksuajasta.

Moni yhtiö antaa osakkaalle valinnan maksaa lainaosuutensa kerralla pois.

Osakkaan oma lasitus

Osakas voi lasittaa oman parvekkeensa muutostyönä, jos yhtiö sen sallii. Työ vaatii yhtiön luvan ja noudattaa talon yhteistä lasitusmallia, jotta julkisivu säilyy yhdenmukaisena.

Silloin osakas maksaa lasituksen kokonaan itse, eikä kustannus jakaudu muille vastikkeisiin. Yksittäinen lasitus kustantaa parveketta kohti enemmän kuin yhtiön kerralla tilaama erä.

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennyksen johtava ennakkopäätös on itsessään parvekelasitustapaus. Korkein hallinto-oikeus ratkaisi vuonna 2008, että osakkaan hallitseman huoneiston parveke on vähennystä arvioitaessa osa asuntoa. Lasien asennus on siten asunnon perusparannustyötä, jonka työkuluista osakas saa vähennyksen.

Ehtona on, että osakas teettää työn ja maksaa sen itse. Verohallinnon ohjeen mukaan vähennystä ei saa, jos yhtiö osallistuu kustannuksiin tai työ maksetaan vastikkeina. Yhtiön rahoitusvastikkeella rahoitetusta hankkeesta vähennystä ei siis myönnetä.

Ennakkopäätöksen tapauksessa lasit oli asennettu jälkikäteen taloyhtiön suostumuksella. Täyden vähennyksen saa, kun työn osuus laskussa on 5 000 euroa.

Vuonna 2026 vähennys on 35 prosenttia työn osuudesta, enintään 1 600 euroa henkilöltä, omavastuu 150 euroa. Kesäkuussa 2026 annettu hallituksen esitys korottaisi rajat takautuvasti 40 prosenttiin ja 2 100 euroon, mutta se ei ole vielä laki. Ehdot ja laskennan erittelee remontin kotitalousvähennys.

Kuka päättää lasituksesta ja milloin tarvitaan lupa?

Jälkiasennuksesta päättää yhtiökokous tavallisella enemmistöllä. Mahdollinen rakentamislupa on hankkeessa kiinteä kuluerä, joka jakautuu parvekkeiden kesken.

Enemmistöpäätös riittää

Lasituksen jälkiasennus on uudistus, josta yhtiökokous päättää asunto-osakeyhtiölain mukaan yli puolella annetuista äänistä. Korkein oikeus vahvisti samassa lasitusriidassa, että lasitus on ajankohdan tavanmukainen perusparannus. Saman ratkaisun mukaan kustannukset saa rahoittaa kaikilta osakkailta perittävillä vastikkeilla, vaikka kaikilla ei ole parveketta.

Verkossa toistuva väite kahden kolmasosan määräenemmistöstä on väärä. Määräenemmistöä vaaditaan vasta yhtiöjärjestyksen muuttamiseen tai kustannusten tasajakoon vastikeperusteesta poiketen.

Tasajako vaatii lisäksi, että lasitus tuottaa jokaiselle maksajalle yhtäläisen hyödyn. Päätöksen vaiheet erittelee parvekelasitus taloyhtiössä.

Rakentamislupa kulueränä

Rakentamislaissa aiemmat lupalajit yhdistyivät yhdeksi rakentamisluvaksi. Helsingin rakennusvalvonnan ohjeen mukaan lupaa ei tarvita, kun lasitus tehdään puitteettomana kirkkain avattavin lasein ja vähintään 30 prosenttia seinäosasta on avattavissa.

Ennen 1960-lukua valmistuneessa tai suojellussa talossa luvan tarve selvitetään aina. Mahdollisen luvan hakee aina taloyhtiö, myös yksittäisen osakkaan lasitukselle. Kiintein lasein lasitettu parveke käyttää lisäksi tontin rakennusoikeutta, joten avattava järjestelmä on myös lupasyistä tavallinen valinta.

Miten parvekelasitus liittyy korjausvelkaan?

Lasitus hidastaa parvekkeiden rapautumista, joten se voi siirtää kallista korjausta vuosilla. Kertynyttä korjausvelkaa se ei poista.

Suojavaikutus

Tampereen teknillisen yliopiston aineiston mukaan laajoja parvekekorjauksia voidaan lasituksen ansiosta siirtää arviolta 5-10 vuodella. Samalla parvekkeen sisäpuolisten paikkauskorjausten tarve vähenee.

Ajoitus parvekeremonttiin

Lasitus kannattaa usein ajoittaa parvekeremontin yhteyteen, koska telineet ja suunnittelu ovat silloin valmiina. Erillisenä tilattuna telineet pystytetään ja puretaan kahteen kertaan. Korjaustavat ja niiden kustannukset erittelee parvekeremontti taloyhtiössä.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä parvekelasitus maksaa taloyhtiössä?

Arviomme mukaan suora, tavanomainen parveke asettuu asennettuna noin 1 500-3 000 euroon ja leveä tai korkealla sijaitseva noin 3 000-4 000 euroon. Kulmaparvekkeen tai erikoismuodon suuruusluokka on noin 5 000-10 000 euroa. Luvut sisältävät arvonlisäveron. Lopullisen hinnan ratkaisee parvekkeiden mittaukseen perustuva urakoitsijan tarjous.

Paljonko parvekelasitus maksaa asennettuna per neliö?

Karkeana muistisääntönä noin 250-750 euroa neliöltä asennettuna. Haarukka syntyy, kun parvekekohtainen suuruusluokka jaetaan 4-6 neliömetrin lasitusaukolla.

Vaatiiko parvekelasitus kahden kolmasosan määräenemmistön?

Ei vaadi. Korkein oikeus katsoi vuonna 2005, että lasitus on tavanmukainen perusparannus, josta yhtiökokous päättää tavallisella ääntenenemmistöllä. Kustannukset saa samalla päätöksellä rahoittaa kaikilta osakkailta perittävillä vastikkeilla. Kahden kolmasosan määräenemmistö liittyy yhtiöjärjestyksen muuttamiseen ja kustannusten tasajakoon, jotka ovat eri asioita kuin itse lasituspäätös.

Saako parvekelasituksesta kotitalousvähennyksen?

Saa, kun osakas teettää lasituksen omana muutostyönään ja maksaa sen suoraan itse. Korkein hallinto-oikeus vahvisti oikeuden vähennykseen juuri parvekelasitusta koskeneessa ennakkopäätöksessä vuonna 2008. Verohallinnon ohje nimeää saman säännön. Vähennystä ei myönnetä, jos hanke on yhtiön ja kustannukset kerätään vastikkeina. Vähennys lasketaan työn arvonlisäverollisesta hinnasta.

Säästääkö parvekelasitus energiaa?

Säästää hieman. Lämmitysenergian kulutus putosi Tampereen teknillisen yliopiston simuloinneissa keskimäärin 5,9 prosenttia ja seuratuissa taloissa 4,2 prosenttia. Pelkällä energiansäästöllä takaisinmaksu kesti laskelmassa 15-25 vuotta. Suurempi rahallinen hyöty tulee parvekerakenteen suojaamisesta, joka voi siirtää kalliita korjauksia vuosilla.