Parvekelasituksen hinta taloyhtiössä
Parvekelasituksen hinta riippuu lasijärjestelmästä, asennuksesta ja parvekkeiden määrästä. Suoran parvekkeen lasitus maksaa asennettuna tyypillisesti noin 1 500-3 000 euroa, kulmaparveke ja monimutkaiset kohteet selvästi enemmän.
Parvekelasitus tarkoittaa parvekkeen avoimen sivun sulkevaa lasiseinää, joka suojaa parveketta sateelta, tuulelta ja melulta sekä pidentää parvekerakenteen käyttöikää. Hinta muodostuu lasijärjestelmästä, profiileista, lasin paksuudesta, asennuksesta ja parvekkeiden määrästä. Suoran parvekkeen lasitus maksaa lähteiden mukaan asennettuna tyypillisesti noin 1 500-3 000 euroa. Taloyhtiössä lasituksen jälkiasennuksesta päättää yhtiökokous yli puolen annettujen äänten enemmistöllä, ei kahden kolmasosan määräenemmistöllä, ja työhön tarvitaan rakentamislupa.
Mistä parvekelasituksen hinta muodostuu?
Parvekelasituksen hinta muodostuu lasijärjestelmästä, profiileista, lasin paksuudesta, asennuksesta ja parvekkeiden määrästä. Yksittäistä neliöhintaa ei kannata käyttää, koska jokainen parveke on mitoiltaan oma kohteensa.
Hinnan osatekijät
Suurin yksittäinen tekijä on lasijärjestelmä eli tapa, jolla lasit liikkuvat ja varastoituvat. Liukulasi siirtyy sivuun, taittolasi kääntyy kasaan parvekkeen päätyyn. Järjestelmän valinta ohjaa myös profiilien ja asennuksen kustannusta.
Asennustyö ja parvekkeiden lukumäärä ratkaisevat kokonaissumman koko taloyhtiössä. Mitä useampi parveke lasitetaan kerralla samalla järjestelmällä, sitä edullisempi yksikköhinta yleensä on.
Lasijärjestelmän osat
Lasijärjestelmään kuuluvat karkaistut turvalasit, alumiiniprofiilit, liuku- tai taittomekanismi sekä tiivisteet. Nämä osat mitoitetaan parvekkeen leveyden, korkeuden ja sijainnin mukaan.
Lasin paksuus määräytyy turvallisuusvaatimuksista. Korkealla sijaitseva tai meren rannalla oleva parveke vaatii paksumman lasin, mikä nostaa hintaa. Profiilien väri ja pinnoite ovat lisävalintoja, jotka vaikuttavat kustannukseen.
Neliöhinnan rajat
Parveke on aina mittatilaustyö, joten yleispätevä neliöhinta on epäluotettava. Sama lasipinta-ala maksaa eri verran suorassa ja kulmaparvekkeessa, koska kulma vaatii enemmän profiilia ja työtä.
Siksi kustannukset esitetään parvekekohtaisina suuruusluokkina, ei neliöhintaa. Tarkan hinnan antaa vasta urakoitsijan tarjous, joka perustuu parvekkeiden todelliseen mittaukseen.
Mitkä tekijät nostavat parvekelasituksen kustannusta?
Kustannusta nostavat parvekkeen muoto, lasin paksuus, järjestelmän taso, lisävarusteet ja työn vaativuus. Suora kapea parveke on edullisin, kulmaparveke ja erikoismuodot kalleimpia.
Tekijät ja vaikutus
Parvekkeen sijainti vaikuttaa myös. Korkea kerros, tuulinen julkisivu tai merellinen sijainti vaatii lujemmat lasit ja kiinnitykset, mikä näkyy hinnassa. Sama parveke voi siis maksaa eri taloissa eri verran.
| Tekijä | Vaikutus hintaan |
|---|---|
| Parvekkeen muoto (suora, kulma, erikoismuoto) | Kulma ja erikoismuoto lisäävät profiilia ja työtä, hinta nousee |
| Lasin paksuus ja karkaisu | Korkea sijainti ja tuuli vaativat paksumman lasin |
| Lasijärjestelmä (liuku- tai taittolasi) | Rakenne ja profiilit ratkaisevat järjestelmän tason |
| Asennuksen vaativuus | Telineet, korkeus ja vanhan rakenteen kunto lisäävät työtä |
| Parvekkeiden määrä | Suuri erä kerralla pienentää yksikköhintaa |
| Suunnittelu ja lupadokumentit | Kiinteä kuluerä, joka jakautuu kaikkien parvekkeiden kesken |
Lähde: Suomen Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto ja parvekelasitusalan julkinen hinnoittelutieto. Tekijät ovat suuntaa antavia, ja kohteen tarkan hinnan ratkaisee urakoitsijan tarjous.
Kulmaparvekkeen lisähinta
Kulmaparveke vaatii kahdelle sivulle lasit ja niiden välisen kulmaratkaisun. Profiileja, mekanismeja ja työtä tarvitaan enemmän kuin suoraan parvekkeeseen, joten yksikköhinta nousee.
Erikoismuotoiset ja viistot parvekkeet ovat tätäkin vaativampia. Niissä jokainen lasi mitoitetaan erikseen, mikä lisää sekä materiaali- että asennuskustannusta.
Julkisivun kunnon vaikutus
Jos parvekerakenne tai kaide on vaurioitunut, se on korjattava ennen lasitusta. Tällöin lasitus liittyy laajempaan parvekeremonttiin, ja kokonaiskustannus kasvaa lasituksen oman hinnan päälle.
Hyväkuntoiseen parvekkeeseen lasitus on kevyempi lisätyö. Kuntotutkimus kertoo, tarvitaanko rakenteen korjausta, ja erottaa pelkän lasituksen laajemmasta remontista.
Mikä on parvekelasituksen suuruusluokka per parveke?
Suoran parvekkeen lasitus maksaa lähteiden mukaan asennettuna tyypillisesti noin 1 500-3 000 euroa. Kulmaparveke ja monimutkaiset kohteet nousevat selvästi tämän yli, noin 5 000-10 000 euroon parveketta kohti.
Hintahaarukat
Alla oleva taulukko kokoaa lähteiden ohjeelliset suuruusluokat. Luvut ovat vaihteluvälejä, eivät tarjouksia, ja niiden tarkoitus on auttaa hahmottamaan hankkeen kokoluokka ennen kilpailutusta.
| Kohde | Ohjeellinen suuruusluokka per parveke (asennettuna) |
|---|---|
| Suora, tavanomainen parveke | noin 1 500-3 000 euroa |
| Leveä tai korkealla sijaitseva parveke | noin 3 000-4 000 euroa |
| Kulmaparveke tai erikoismuoto | noin 5 000-10 000 euroa |
Lähde: parvekelasitusalan julkinen hinnoittelutieto sekä Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton ohjeistus. Suuruusluokat ovat ohjeellisia vaihteluvälejä, eivät tarjouksia. Tarkan hinnan ratkaisee parvekkeiden mittaus ja urakoitsijan tarjous.
Koko hankkeen hinta
Koko taloyhtiön lasitushankkeen kokonaishinta riippuu parvekkeiden määrästä, muodosta ja talon korkeudesta. Sama parvekekohtainen hinta kertautuu eri taloissa eri tavalla, joten yhtä kokonaislukua ei voi antaa.
Julkisten hanketietojen perusteella taloyhtiöiden lasitusurakat vaihtelevat muutamasta kymmenestä tuhannesta eurosta useaan sataan tuhanteen euroon. Vaihtelu kertoo nimenomaan parvekkeiden määrän ja kohteen vaikutuksesta, ei piilokuluista.
Oman talon hinta
Oman talon hinta selviää, kun parvekkeet mitataan ja hanke kilpailutetaan. Suuruusluokka per parveke kerrottuna parvekkeiden määrällä antaa karkean arvion ennen tarjouksia, joskin todellinen hinta tarkentuu vasta mittauksessa.
Kilpailutuksen vaiheet ja tarjousten vertailu käsitellään erikseen parvekelasitusurakan kilpailutus -sivulla. Tarjouspyynnön tarkkuus vaikuttaa myös lopulliseen hintaan, koska epäselvä pyyntö nostaa urakoitsijan riskivarauksia.
Hinta-arvio kannattaa pyytää aina asennettuna, jotta se sisältää sekä lasit että työn. Pelkkä materiaalihinta johtaa harhaan, koska asennus ja telineet ovat usein iso osa parvekelasituksen kokonaiskustannusta.
Miten parvekelasitus rahoitetaan taloyhtiössä?
Koko taloyhtiön lasitushanke rahoitetaan yleensä taloyhtiölainalla, koska harvalla yhtiöllä on koko summaa valmiina kassassa. Laina jaetaan osakkaille omistuksen suhteessa.
Rahoitusvastike
Osakas maksaa oman osuutensa rahoitusvastikkeena eli vastikkeena, jolla katetaan taloyhtiölainan lyhennys ja korko. Vastikkeen suuruus riippuu lainan koosta, korosta ja takaisinmaksuajasta.
Moni taloyhtiö antaa osakkaalle valinnan: maksaa oma osuus kerralla pois tai pieninä erinä rahoitusvastikkeena. Kertamaksu pienentää kuukausivastiketta, mutta vaatii ison summan etukäteen.
Osakkaan oma lasitus
Osakas voi teettää lasituksen myös omana hankkeenaan, jos yhtiö sallii osakaskohtaisen jälkilasituksen. Silloin osakas maksaa oman parvekkeensa lasituksen kokonaan itse, eikä kustannus jakaudu muille osakkaille vastikkeena.
Osakaskohtainen jälkilasitus vaatii yhtiön suostumuksen ja kirjallisen muutostyöilmoituksen sekä saman rakentamisluvan kuin yhtiön hanke. Yhtiö yleensä edellyttää, että lasitus noudattaa talon yhtenäistä mallia.
Yhtiön hanke vai oma
Kerralla tilattu yhtiön hanke on yleensä yksikköhinnaltaan edullisempi, koska suuri erä ja yksi suunnittelu jakavat kiinteät kulut monelle parvekkeelle. Yksittäinen oma lasitus maksaa parveketta kohti enemmän.
Yhtiön hanke pitää myös julkisivun yhtenäisenä, mikä on usein osakkaiden ja kunnan toive. Oma lasitus voi kuitenkin sopia, jos osakas haluaa lasituksen aiemmin kuin yhtiö on valmis päättämään hankkeesta.
Kuka taloyhtiössä päättää parvekelasituksesta?
Parvekelasituksen jälkiasennuksesta päättää yhtiökokous, ja hallitus valmistelee asian sekä panee päätöksen täytäntöön. Lasitus on uudistus, koska se lisää taloon jotain, mitä ennen ei ollut.
Enemmistöpäätös
Uudistuksen yhtiökokous hyväksyy, kun ehdotusta kannattaa yli puolet annetuista äänistä (asunto-osakeyhtiölain 6 luku 26 §). Tämä on tavallinen enemmistöpäätös, ei kahden kolmasosan määräenemmistö.
Kahden kolmasosan määräenemmistöä ei siis vaadita itse lasitukseen. Verkossa toistuva väite kahden kolmasosan vaatimuksesta sekoittaa lasituksen yhtiöjärjestyksen muuttamiseen, joka on eri asia.
Määräenemmistön tilanteet
Kahden kolmasosan kannatus äänistä ja edustetuista osakkeista vaaditaan vasta yhtiöjärjestyksen muuttamiseen (6 luku 27 §). Sama määräenemmistö koskee päätöstä jakaa kustannukset tasan vastikeperusteesta poiketen, kun hyöty ja kustannus ovat osakkaille yhtäläiset (6 luku 32 §).
Lasituksen kustannukset jaetaan siis yleensä vastikeperusteen mukaan enemmistöpäätöksellä. Vasta jos yhtiökokous haluaa jakaa ne tasan parveketta kohti, tarvitaan tämä määräenemmistö.
Uudistus ei myöskään saa olla osakkaalle kohtuuton. Osakkaan suostumus tarvitaan, jos uudistus muuttaa olennaisesti hänen huoneistonsa käyttöä tai vastikettaan epäyhdenvertaisesti (6 luku 28 § ja yhdenvertaisuus 1 luku 10 §).
Rakentamislupa
Parvekelasitus on kerrostalossa luvanvarainen toimenpide, joten siihen tarvitaan kunnan rakennusvalvonnan myöntämä rakentamislupa. Lupa koskee niin yhtiön hanketta kuin osakkaan omaa jälkilasitusta.
Hallitus tai osakas hakee luvan ennen työn aloittamista. Luvan saamiseksi lasituksen on täytettävä rakentamismääräykset, esimerkiksi poistumis- ja paloturvallisuuden vaatimukset.
Hallituksen valmistelu
Hallitus selvittää parvekkeiden kunnon, laatii hankesuunnitelman, kilpailuttaa lasituksen ja vie selkeän päätösehdotuksen yhtiökokoukseen. Hyvä valmistelu vähentää myöhempiä riitoja ja yllätyksiä.
Hallitus ei saa ylittää yhtiökokouksen antamaa valtuutusta. Jos hanke laajenee tai kallistuu olennaisesti, asia palautetaan yhtiökokoukseen ennen kuin lisätöistä sovitaan urakoitsijan kanssa.
Miten korjausvelka liittyy parvekelasitukseen?
Parvekelasitus pidentää parvekerakenteen käyttöikää, koska lasitus suojaa betonia ja kaiteita sateelta ja jäätymiseltä. Se voi siis hidastaa parvekkeiden korjausvelan kasvua.
Lasituksen suojavaikutus
Korjausvelka eli kertynyt korjaustarve, jota taloyhtiö ei ole vielä toteuttanut, kasvaa, kun parvekkeet ja muut rakenneosat kuluvat käyttöikänsä loppua kohti. Lasitus ei poista tätä velkaa, mutta voi lykätä parvekkeiden raskaampaa korjausta.
Tieto auttaa varautumaan
Kun tuleva parvekekorjaus ja sen kustannus ovat tiedossa, lasituspäätös ei tule yllätyksenä. Osakas osaa varautua rahoitusvastikkeeseen ja arvioida, kannattaako lasitus tehdä parvekeremontin yhteydessä.
Lasitus kannattaa usein ajoittaa parvekeremonttiin, koska telineet ja suunnittelu ovat silloin valmiina. Yhdistetty hanke säästää erillisiä kustannuksia ja vähentää asukkaille koituvaa häiriötä, kun työmaa pystytetään vain kerran.
Asuntoanalyysin apu
Asuntoanalyysi laskee taloyhtiön rakennusosien elinkaaren ja korjausvelan suoraan asuntoilmoituksesta. Näet parvekkeiden ja julkisivun kunnon sekä tulevan korjaustarpeen jo ennen yhtiökokousta tai ostopäätöstä.
Näin tiedät, onko parvekekorjaus tai lasitus lähivuosina edessä ja mitä se tarkoittaa rahoitusvastikkeessa. Tarkan lasitushinnan antaa silti aina urakoitsijan tarjous talon parvekkeiden mittauksen jälkeen.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä parvekelasitus maksaa taloyhtiössä?
Suoran, tavanomaisen parvekkeen lasitus maksaa lähteiden mukaan asennettuna tyypillisesti noin 1 500-3 000 euroa. Leveä tai korkealla sijaitseva parveke nousee noin 3 000-4 000 euroon, ja kulmaparveke tai erikoismuoto voi maksaa noin 5 000-10 000 euroa parveketta kohti. Hinta muodostuu lasijärjestelmästä, profiileista, lasin paksuudesta, asennuksesta ja parvekkeiden määrästä. Luvut ovat ohjeellisia suuruusluokkia, eivät tarjouksia, ja tarkan hinnan ratkaisee parvekkeiden mittaus ja urakoitsijan tarjous.
Mistä parvekelasituksen hinta muodostuu?
Parvekelasituksen hinta muodostuu lasijärjestelmästä, profiileista, lasin paksuudesta, asennuksesta ja parvekkeiden määrästä. Lasijärjestelmä eli liuku- tai taittolasi mekanismeineen on suurin yksittäinen tekijä. Lasin paksuus määräytyy turvallisuusvaatimuksista, ja korkea tai merellinen sijainti vaatii paksumman lasin. Asennuksen vaativuus, parvekkeen muoto sekä suunnittelu ja rakentamislupadokumentit lisäävät kustannusta. Pelkkä neliöhinta on epäluotettava, koska jokainen parveke on mittatilaustyö.
Vaatiiko parvekelasituksen jälkiasennus kahden kolmasosan määräenemmistön?
Ei vaadi. Parvekelasituksen jälkiasennus on uudistus, jonka yhtiökokous hyväksyy yli puolen annettujen äänten enemmistöllä (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 §). Tavallinen enemmistö riittää. Kahden kolmasosan määräenemmistö koskee yhtiöjärjestyksen muuttamista (6 luku 27 §) ja päätöstä jakaa kustannukset tasan vastikeperusteesta poiketen (6 luku 32 §), ei itse lasitusta. Uudistus ei myöskään saa muuttaa osakkaan asemaa epäyhdenvertaisesti, jolloin tarvittaisiin hänen suostumuksensa.
Miten taloyhtiön parvekelasitus rahoitetaan?
Koko taloyhtiön lasitushanke rahoitetaan yleensä taloyhtiölainalla, koska harvalla yhtiöllä on koko summaa valmiina. Laina jaetaan osakkaille omistuksen suhteessa, ja osakas maksaa oman osuutensa rahoitusvastikkeena, joka kattaa lainan lyhennyksen ja koron. Moni taloyhtiö antaa osakkaalle mahdollisuuden maksaa oma osuus kerralla pois, jolloin kuukausivastike pienenee. Jos yhtiö sallii osakaskohtaisen jälkilasituksen, osakas maksaa oman parvekkeensa lasituksen kokonaan itse.
Tarvitaanko parvekelasitukseen rakentamislupa?
Kyllä. Parvekelasitus on kerrostalossa luvanvarainen toimenpide, joten siihen tarvitaan kunnan rakennusvalvonnan myöntämä rakentamislupa. Lupa koskee niin yhtiön hanketta kuin osakkaan omaa jälkilasitusta. Hallitus tai osakas hakee luvan ennen työn aloittamista, ja lasituksen on täytettävä rakentamismääräykset, esimerkiksi poistumis- ja paloturvallisuuden vaatimukset. Yhtiö edellyttää yleensä myös, että lasitus noudattaa talon yhtenäistä mallia.
Kannattaako parvekelasitus tehdä parvekeremontin yhteydessä?
Usein kannattaa. Jos talon parvekkeet vaativat korjausta lähivuosina, lasituksen tekeminen samalla kertaa säästää erillisiä telineitä ja suunnittelua. Telineet ja työmaajärjestelyt ovat silloin valmiina, joten yhdistetty hanke on yleensä edullisempi kuin kaksi erillistä urakkaa. Lisäksi lasitus suojaa juuri korjattua parvekerakennetta sateelta ja jäätymiseltä, mikä pidentää sen käyttöikää. Kuntotutkimus kertoo, tarvitaanko parvekkeiden korjausta ennen lasitusta.
Asuntoanalyysi laskee taloyhtiön rakennusosien elinkaaren ja korjausvelan suoraan asuntoilmoituksesta, joten näet parvekkeiden ja julkisivun kunnon sekä tulevan korjaustarpeen jo ennen yhtiökokousta tai ostoa.
Aloita analyysiKuka vastaa: parvekkeen vastuujakohaku
Vastaukset perustuvat asunto-osakeyhtiölain 4 lukuun, suodatettuna parveke-, kaide- ja lasitusaiheisiin osumiin. Tarkista myös oman taloyhtiön yhtiöjärjestys, joka voi muuttaa vastuujakoa.
Lähteet
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 26 § (enemmistöpäätös: ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, kattaa korjaukset ja uudistukset, myös parvekelasituksen jälkiasennuksen) ja 27 § (vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista yhtiöjärjestyksen muuttamiseen). Finlex, finlex.fi, vapaasti luettavissa.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 28 § (osakkaan oikeuden olennainen muuttaminen vaatii osakkaan suostumuksen), 32 § (kustannusten tasajako vastikeperusteesta poiketen vaatii määräenemmistön) ja 1 luku 10 § (osakkaiden yhdenvertaisuus). Finlex, finlex.fi.
- Suomen Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto: parvekelasitushankkeen suunnittelu, päätöksenteko, rahoitus ja yhtenäisyysvaatimus taloyhtiössä. Julkinen ohjeistus, kiinteistoliitto.fi ja isannointiliitto.fi.
- Rakennustieto: parvekkeiden ja parvekelasitusten suunnittelu- ja korjausohjeistus sekä hintaan vaikuttavat tekijät (lasijärjestelmä, profiilit, lasin paksuus, asennus). rakennustieto.fi. Hintaluvut ovat alan julkisia ohjeellisia suuruusluokkia, eivät tarjouksia.
- Maankäyttö- ja rakennuslaki: parvekelasitus on kerrostalossa luvanvarainen toimenpide, johon tarvitaan kunnan rakennusvalvonnan myöntämä rakentamislupa. Yleinen säädöslähde, finlex.fi.
Päivitetty 2.6.2026.