Parvekelasituksen hinta taloyhtiössä

Parvekelasituksen hinta riippuu lasijärjestelmästä, asennuksesta ja parvekkeiden määrästä. Suoran parvekkeen lasitus maksaa asennettuna tyypillisesti noin 1 500-3 000 euroa, kulmaparveke ja monimutkaiset kohteet selvästi enemmän.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Päivitetty 14.6.2026.

Mistä parvekelasituksen hinta muodostuu?

Parvekelasituksen hinta muodostuu lasijärjestelmästä, profiileista, lasin paksuudesta, asennuksesta ja parvekkeiden määrästä. Yksittäistä neliöhintaa ei kannata käyttää, koska jokainen parveke on mitoiltaan oma kohteensa.

Hinnan osatekijät

Suurin yksittäinen tekijä on lasijärjestelmä eli tapa, jolla lasit liikkuvat ja varastoituvat. Liukulasi siirtyy sivuun, taittolasi kääntyy kasaan parvekkeen päätyyn. Järjestelmän valinta ohjaa myös profiilien ja asennuksen kustannusta.

Asennustyö ja parvekkeiden lukumäärä ratkaisevat kokonaissumman koko taloyhtiössä. Mitä useampi parveke lasitetaan kerralla samalla järjestelmällä, sitä edullisempi yksikköhinta yleensä on.

Lasijärjestelmän osat

Lasijärjestelmään kuuluvat karkaistut turvalasit, alumiiniprofiilit, liuku- tai taittomekanismi sekä tiivisteet. Nämä osat mitoitetaan parvekkeen leveyden, korkeuden ja sijainnin mukaan.

Lasin paksuus määräytyy turvallisuusvaatimuksista. Korkealla sijaitseva tai meren rannalla oleva parveke vaatii paksumman lasin, mikä nostaa hintaa. Profiilien väri ja pinnoite ovat lisävalintoja, jotka vaikuttavat kustannukseen.

Neliöhinnan rajat

Parveke on aina mittatilaustyö, joten yleispätevä neliöhinta on epäluotettava. Sama lasipinta-ala maksaa eri verran suorassa ja kulmaparvekkeessa, koska kulma vaatii enemmän profiilia ja työtä.

Siksi kustannukset esitetään parvekekohtaisina suuruusluokkina, ei neliöhintaa. Tarkan hinnan antaa vasta urakoitsijan tarjous, joka perustuu parvekkeiden todelliseen mittaukseen.

Mitkä tekijät nostavat parvekelasituksen kustannusta?

Kustannusta nostavat parvekkeen muoto, lasin paksuus, järjestelmän taso, lisävarusteet ja työn vaativuus. Suora kapea parveke on edullisin, kulmaparveke ja erikoismuodot kalleimpia.

Tekijät ja vaikutus

Parvekkeen sijainti vaikuttaa myös. Korkea kerros, tuulinen julkisivu tai merellinen sijainti vaatii lujemmat lasit ja kiinnitykset, mikä näkyy hinnassa. Sama parveke voi siis maksaa eri taloissa eri verran.

Lähde: Suomen Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto sekä Asuntoanalyysin arvio toteutuneesta markkinatiedosta. Tekijät ovat suuntaa antavia, ja kohteen tarkan hinnan ratkaisee urakoitsijan tarjous.

Kulmaparvekkeen lisähinta

Kulmaparveke vaatii kahdelle sivulle lasit ja niiden välisen kulmaratkaisun. Profiileja, mekanismeja ja työtä tarvitaan enemmän kuin suoraan parvekkeeseen, joten yksikköhinta nousee.

Erikoismuotoiset ja viistot parvekkeet ovat tätäkin vaativampia. Niissä jokainen lasi mitoitetaan erikseen, mikä lisää sekä materiaali- että asennuskustannusta.

Julkisivun kunnon vaikutus

Jos parvekerakenne tai kaide on vaurioitunut, se on korjattava ennen lasitusta. Tällöin lasitus liittyy laajempaan parvekeremonttiin, ja kokonaiskustannus kasvaa lasituksen oman hinnan päälle.

Hyväkuntoiseen parvekkeeseen lasitus on kevyempi lisätyö. Kuntotutkimus kertoo, tarvitaanko rakenteen korjausta, ja erottaa pelkän lasituksen laajemmasta remontista.

Mikä on parvekelasituksen suuruusluokka per parveke?

Suoran parvekkeen lasitus maksaa Asuntoanalyysin arvion mukaan asennettuna tyypillisesti noin 1 500-3 000 euroa. Kulmaparveke ja monimutkaiset kohteet nousevat selvästi tämän yli, noin 5 000-10 000 euroon parveketta kohti.

Hintahaarukat

Alla oleva taulukko kokoaa ohjeelliset suuruusluokat. Luvut ovat vaihteluvälejä, eivät tarjouksia, ja niiden tarkoitus on auttaa hahmottamaan hankkeen kokoluokka ennen kilpailutusta.

Lähde: Asuntoanalyysin arvio toteutuneesta markkinatiedosta sekä Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton ohjeistus. Suuruusluokat ovat ohjeellisia vaihteluvälejä, eivät tarjouksia. Tarkan hinnan ratkaisee parvekkeiden mittaus ja urakoitsijan tarjous.

Koko hankkeen hinta

Koko taloyhtiön lasitushankkeen kokonaishinta riippuu parvekkeiden määrästä, muodosta ja talon korkeudesta. Sama parvekekohtainen hinta kertautuu eri taloissa eri tavalla, joten yhtä kokonaislukua ei voi antaa.

Julkisten hanketietojen perusteella taloyhtiöiden lasitusurakat vaihtelevat muutamasta kymmenestä tuhannesta eurosta useaan sataan tuhanteen euroon. Vaihtelu kertoo nimenomaan parvekkeiden määrän ja kohteen vaikutuksesta, ei piilokuluista.

Oman talon hinta

Oman talon hinta selviää, kun parvekkeet mitataan ja hanke kilpailutetaan. Suuruusluokka per parveke kerrottuna parvekkeiden määrällä antaa karkean arvion ennen tarjouksia, joskin todellinen hinta tarkentuu vasta mittauksessa.

Kilpailutuksen vaiheet ja tarjousten vertailu käsitellään erikseen parvekelasitusurakan kilpailutus -sivulla. Tarjouspyynnön tarkkuus vaikuttaa myös lopulliseen hintaan, koska epäselvä pyyntö nostaa urakoitsijan riskivarauksia.

Hinta-arvio kannattaa pyytää aina asennettuna, jotta se sisältää sekä lasit että työn. Pelkkä materiaalihinta johtaa harhaan, koska asennus ja telineet ovat usein iso osa parvekelasituksen kokonaiskustannusta. Asennettuna ilmoitetut hinnat sisältävät arvonlisäveron, joka on 25,5 prosenttia.

Miten parvekelasitus rahoitetaan taloyhtiössä?

Koko taloyhtiön lasitushanke rahoitetaan yleensä taloyhtiölainalla, koska harvalla yhtiöllä on koko summaa valmiina kassassa. Laina jaetaan osakkaille omistuksen suhteessa.

Rahoitusvastike

Osakas maksaa oman osuutensa rahoitusvastikkeena eli vastikkeena, jolla katetaan taloyhtiölainan lyhennys ja korko. Vastikkeen suuruus riippuu lainan koosta, korosta ja takaisinmaksuajasta.

Moni taloyhtiö antaa osakkaalle valinnan: maksaa oma osuus kerralla pois tai pieninä erinä rahoitusvastikkeena. Kertamaksu pienentää kuukausivastiketta, mutta vaatii ison summan etukäteen.

Osakkaan oma lasitus

Osakas voi teettää lasituksen myös omana hankkeenaan, jos yhtiö sallii osakaskohtaisen jälkilasituksen. Silloin osakas maksaa oman parvekkeensa lasituksen kokonaan itse, eikä kustannus jakaudu muille osakkaille vastikkeena.

Osakaskohtainen jälkilasitus vaatii yhtiön suostumuksen ja kirjallisen muutostyöilmoituksen sekä saman rakentamisluvan kuin yhtiön hanke. Yhtiö yleensä edellyttää, että lasitus noudattaa talon yhtenäistä mallia.

Omasta jälkilasituksesta osakas voi saada kotitalousvähennyksen työn osuudesta, jos lasitus kuuluu hänen kunnossapitovastuulleen. Verovuonna 2025 vähennys on 35 prosenttia työn osuudesta, enintään 1 600 euroa henkilöä kohden, ja omavastuu on 150 euroa vuodessa.

Yhtiön rahoitusvastikkeella rahoitetusta hankkeesta vähennystä ei saa, koska se myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Vähennyksen ehdot ja laskenta on koottu sivulle remontin kotitalousvähennys.

Yhtiön hanke vai oma

Kerralla tilattu yhtiön hanke on yleensä yksikköhinnaltaan edullisempi, koska suuri erä ja yksi suunnittelu jakavat kiinteät kulut monelle parvekkeelle. Yksittäinen oma lasitus maksaa parveketta kohti enemmän.

Yhtiön hanke pitää myös julkisivun yhtenäisenä, mikä on usein osakkaiden ja kunnan toive. Oma lasitus voi kuitenkin sopia, jos osakas haluaa lasituksen aiemmin kuin yhtiö on valmis päättämään hankkeesta.

Kuka taloyhtiössä päättää parvekelasituksesta?

Parvekelasituksen jälkiasennuksesta päättää yhtiökokous, ja hallitus valmistelee asian sekä panee päätöksen täytäntöön. Lasitus on uudistus, koska se lisää taloon jotain, mitä ennen ei ollut.

Enemmistöpäätös

Uudistuksen yhtiökokous hyväksyy, kun ehdotusta kannattaa yli puolet annetuista äänistä (asunto-osakeyhtiölain 6 luku 26 §). Tämä on tavallinen enemmistöpäätös, ei kahden kolmasosan määräenemmistö.

Kahden kolmasosan määräenemmistöä ei siis vaadita itse lasitukseen. Verkossa toistuva väite kahden kolmasosan vaatimuksesta sekoittaa lasituksen yhtiöjärjestyksen muuttamiseen, joka on eri asia.

Määräenemmistön tilanteet

Kahden kolmasosan kannatus äänistä ja edustetuista osakkeista vaaditaan vasta yhtiöjärjestyksen muuttamiseen (6 luku 27 §). Sama määräenemmistö koskee päätöstä jakaa kustannukset tasan vastikeperusteesta poiketen, kun hyöty ja kustannus ovat osakkaille yhtäläiset (6 luku 32 §:n 2 momentti).

Lasituksen kustannukset jaetaan siis yleensä vastikeperusteen mukaan enemmistöpäätöksellä. Vasta jos yhtiökokous haluaa jakaa ne tasan parveketta kohti, tarvitaan tämä määräenemmistö.

Uudistus ei myöskään saa olla osakkaalle kohtuuton. Osakkaan suostumus tarvitaan vain, jos päätös poikkeaisi yhdenvertaisuudesta ja antaisi epäoikeutettua etua toisen kustannuksella (6 luku 28 § ja 1 luku 10 §).

Rakentamislupa

Parvekelasitus on kerrostalossa useimmiten luvanvarainen, joten lupatarve ja sen laajuus on syytä varmistaa kunnan rakennusvalvonnasta. Lupa koskee niin yhtiön hanketta kuin osakkaan omaa jälkilasitusta.

Hallitus tai osakas hakee luvan ennen työn aloittamista. Luvan saamiseksi lasituksen on täytettävä rakentamismääräykset, esimerkiksi poistumis- ja paloturvallisuuden vaatimukset.

Hallituksen valmistelu

Hallitus selvittää parvekkeiden kunnon, laatii hankesuunnitelman, kilpailuttaa lasituksen ja vie selkeän päätösehdotuksen yhtiökokoukseen. Hyvä valmistelu vähentää myöhempiä riitoja ja yllätyksiä.

Hallitus ei saa ylittää yhtiökokouksen antamaa valtuutusta. Jos hanke laajenee tai kallistuu olennaisesti, asia palautetaan yhtiökokoukseen ennen kuin lisätöistä sovitaan urakoitsijan kanssa.

Miten korjausvelka liittyy parvekelasitukseen?

Parvekelasitus pidentää parvekerakenteen käyttöikää, koska lasitus suojaa betonia ja kaiteita sateelta ja jäätymiseltä. Se voi siis hidastaa parvekkeiden korjausvelan kasvua.

Lasituksen suojavaikutus

Korjausvelka eli kertynyt korjaustarve, jota taloyhtiö ei ole vielä toteuttanut, kasvaa, kun parvekkeet ja muut rakenneosat kuluvat käyttöikänsä loppua kohti. Lasitus ei poista tätä velkaa, mutta voi lykätä parvekkeiden raskaampaa korjausta.

Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksen mukaan suljettu lasitus hidastaa betonin kosteus- ja pakkasrasitusta parvekkeen sisäpinnoilla, joten laajoja parvekekorjauksia voidaan siirtää arviolta 5-10 vuodella.

Tieto auttaa varautumaan

Kun tuleva parvekekorjaus ja sen kustannus ovat tiedossa, lasituspäätös ei tule yllätyksenä. Osakas osaa varautua rahoitusvastikkeeseen ja arvioida, kannattaako lasitus tehdä parvekeremontin yhteydessä.

Lasitus kannattaa usein ajoittaa parvekeremonttiin, koska telineet ja suunnittelu ovat silloin valmiina. Yhdistetty hanke säästää erillisiä kustannuksia ja vähentää asukkaille koituvaa häiriötä, kun työmaa pystytetään vain kerran.

Asuntoanalyysin apu

Asuntoanalyysi laskee taloyhtiön rakennusosien elinkaaren ja korjausvelan suoraan asuntoilmoituksesta. Näet parvekkeiden ja julkisivun kunnon sekä tulevan korjaustarpeen jo ennen yhtiökokousta tai ostopäätöstä.

Näin tiedät, onko parvekekorjaus tai lasitus lähivuosina edessä ja mitä se tarkoittaa rahoitusvastikkeessa. Tarkan lasitushinnan antaa silti aina urakoitsijan tarjous talon parvekkeiden mittauksen jälkeen.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä parvekelasitus maksaa taloyhtiössä?

Suoran, tavanomaisen parvekkeen lasitus maksaa Asuntoanalyysin arvion mukaan asennettuna tyypillisesti noin 1 500-3 000 euroa. Leveä tai korkealla sijaitseva parveke nousee noin 3 000-4 000 euroon, ja kulmaparveke tai erikoismuoto voi maksaa noin 5 000-10 000 euroa parveketta kohti. Hinta muodostuu lasijärjestelmästä, profiileista, lasin paksuudesta, asennuksesta ja parvekkeiden määrästä. Luvut ovat ohjeellisia suuruusluokkia, eivät tarjouksia, ja tarkan hinnan ratkaisee parvekkeiden mittaus ja urakoitsijan tarjous.

Mistä parvekelasituksen hinta muodostuu?

Parvekelasituksen hinta muodostuu lasijärjestelmästä, profiileista, lasin paksuudesta, asennuksesta ja parvekkeiden määrästä. Lasijärjestelmä eli liuku- tai taittolasi mekanismeineen on suurin yksittäinen tekijä. Lasin paksuus määräytyy turvallisuusvaatimuksista, ja korkea tai merellinen sijainti vaatii paksumman lasin. Asennuksen vaativuus, parvekkeen muoto sekä suunnittelu ja rakentamislupadokumentit lisäävät kustannusta. Pelkkä neliöhinta on epäluotettava, koska jokainen parveke on mittatilaustyö.

Vaatiiko parvekelasituksen jälkiasennus kahden kolmasosan määräenemmistön?

Ei vaadi. Parvekelasituksen jälkiasennus on uudistus, jonka yhtiökokous hyväksyy yli puolen annettujen äänten enemmistöllä (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 §). Tavallinen enemmistö riittää. Kahden kolmasosan määräenemmistö koskee yhtiöjärjestyksen muuttamista (6 luku 27 §) ja päätöstä jakaa kustannukset tasan vastikeperusteesta poiketen (6 luku 32 §:n 2 momentti), ei itse lasitusta. Uudistus ei myöskään saa muuttaa osakkaan asemaa epäyhdenvertaisesti, jolloin tarvittaisiin hänen suostumuksensa.

Miten taloyhtiön parvekelasitus rahoitetaan?

Koko taloyhtiön lasitushanke rahoitetaan yleensä taloyhtiölainalla, koska harvalla yhtiöllä on koko summaa valmiina. Laina jaetaan osakkaille omistuksen suhteessa, ja osakas maksaa oman osuutensa rahoitusvastikkeena, joka kattaa lainan lyhennyksen ja koron. Moni taloyhtiö antaa osakkaalle mahdollisuuden maksaa oma osuus kerralla pois, jolloin kuukausivastike pienenee. Jos yhtiö sallii osakaskohtaisen jälkilasituksen, osakas maksaa oman parvekkeensa lasituksen kokonaan itse.

Tarvitaanko parvekelasitukseen rakentamislupa?

Useimmiten kyllä. Parvekelasitus on kerrostalossa tavallisesti luvanvarainen, mutta lupatarve riippuu kunnasta ja toteutustavasta, joten se varmistetaan kunnan rakennusvalvonnasta. Lupa koskee niin yhtiön hanketta kuin osakkaan omaa jälkilasitusta. Hallitus tai osakas hakee luvan ennen työn aloittamista, ja lasituksen on täytettävä rakentamismääräykset, esimerkiksi poistumis- ja paloturvallisuuden vaatimukset. Yhtiö edellyttää yleensä myös, että lasitus noudattaa talon yhtenäistä mallia.

Kannattaako parvekelasitus tehdä parvekeremontin yhteydessä?

Usein kannattaa. Jos talon parvekkeet vaativat korjausta lähivuosina, lasituksen tekeminen samalla kertaa säästää erillisiä telineitä ja suunnittelua. Telineet ja työmaajärjestelyt ovat silloin valmiina, joten yhdistetty hanke on yleensä edullisempi kuin kaksi erillistä urakkaa. Lisäksi lasitus suojaa juuri korjattua parvekerakennetta sateelta ja jäätymiseltä, mikä pidentää sen käyttöikää. Kuntotutkimus kertoo, tarvitaanko parvekkeiden korjausta ennen lasitusta.

Säästääkö parvekelasitus energiaa?

Hieman. Tampereen teknillisen yliopiston simulointitutkimuksen mukaan parvekelasitus pienensi 80 neliön asunnon lämmitysenergiaa 3,4-10,7 prosenttia, keskimäärin 5,9 prosenttia. Säästö syntyy vain, jos parveke pidetään lämmittämättömänä ja talvella suljettuna, ja suurin vaikutus tulee siitä, että korvausilma otetaan lasitetun tilan kautta. Kyseessä on toissijainen hyöty, ei varsinainen energiakorjaus, sillä pelkän energiansäästön takaisinmaksuaika on noin 15-25 vuotta.