Ve­si­mit­ta­rit ker­ros­ta­los­sa

Vesimittari kerrostalossa mittaa yksittäisen asunnon oman vedenkulutuksen. Kun jokaisella asunnolla on oma mittari, vesimaksu määräytyy todellisen kulutuksen mukaan eikä asukasluvun perusteella. Uusissa taloissa mittarit ovat pakollisia. Vanhaan taloon ne tulevat yleensä putkiremontin yhteydessä. Tältä sivulta näet, milloin mittarit ovat pakollisia ja miten vesilasku muuttuu.

Mikä on huoneistokohtainen vesimittari?

Huoneistokohtainen vesimittari mittaa yhden asunnon oman vedenkulutuksen. Sen avulla vesilasku voidaan jakaa asuntojen todellisen käytön mukaan.

Kylmän ja lämpimän mittarit

Asunnossa on erilliset mittarit kylmälle ja lämpimälle vedelle. Näin lämpimän veden suurempi hinta kohdistuu sille asunnolle, joka sitä käyttää.

Lämmin vesi maksaa kylmää enemmän, koska sen lämmittäminen kuluttaa energiaa. Erillinen mittaus tekee tämän eron näkyväksi.

Jokaisessa asunnossa on siten omat mittarit kylmälle ja lämpimälle vedelle. Ne asennetaan kohtaan, josta lukemat on helppo tarkistaa ja huoltaa.

Kahden mittarin ansiosta kylmä ja lämmin vesi erottuvat laskulla. Asukas näkee, kumpaa kannattaa säästää.

Kiinteistön päämittari

Koko talolla on lisäksi oma päämittari. Se mittaa kaiken taloon tulevan veden. Vesilaitos laskuttaa taloyhtiötä sen mukaan.

Huoneistokohtaiset mittarit jakavat tämän yhteislaskun asuntojen kesken. Päämittarin ja asuntomittareiden erotus paljastaa myös mahdolliset vuodot.

Mittareiden luenta hoituu nykyään automaattisesti. Taloyhtiön ei tarvitse kiertää asunnoissa keräämässä lukemia.

Etäluettava mittari

Nykyiset mittarit ovat etäluettavia (lukema siirtyy verkon kautta). Lukemaa ei tarvitse käydä kirjaamassa asunnossa.

Etäluku tuottaa kulutustiedon säännöllisesti. Asukas näkee oman käyttönsä, eikä kulutus jää vuoden takaisen arvion varaan.

Etäluvun taustalla on Euroopan unionin energiatehokkuustavoite. Asukkaalle toimitetaan tieto omasta vedenkulutuksesta kuukausittain. Näin poikkeamat, kuten vuotava wc, huomataan aiemmin.

Etäluettava mittari lähettää lukeman ilman käyntiä asunnossa. Se vähentää virheitä ja tekee laskutuksesta säännöllistä.

Ennen lukema kirjattiin käsin kerran vuodessa. Automaattinen etäluku päivittää kulutuksen tiheämmin. Lasku perustuu mitattuun todellisuuteen eikä arvioon.

Talon vesimittarit hoitavat eri tehtäviä.

Ovatko vesimittarit pakollisia?

Kyllä, mutta vain uusissa taloissa ja luvanvaraisessa putkiremontissa. Vanhaan, remontoimattomaan taloon mittareita ei ole pakko asentaa.

Uudiskohteet

Uudisrakennuksessa on oltava asuntokohtaiset mittarit kylmälle ja lämpimälle vedelle. Vaatimus perustuu rakentamismääräyksiin.

Mittareiden lukemaa pitää voida käyttää laskutuksen perusteena. Näin vesimaksu seuraa kulutusta talon ensimmäisestä vuodesta alkaen.

Asuntokohtaisia mittareita on vaadittu uusissa taloissa jo pitkään. Vuoden 2020 uudistus lisäsi vaatimuksen etäluettavuudesta sekä siitä, että käyttöveden lasku on jaettava asuntojen kesken todellisen mitatun kulutuksen mukaan eikä enää pinta-alan tai asukasluvun perusteella. Muutos oli iso.

Etäluku pakolliseksi

Vuodesta 2020 asuntomittareiden on oltava etäluettavia. Sääntö koskee taloja, joiden rakennuslupaa on haettu 23. marraskuuta 2020 jälkeen.

Samasta ajankohdasta lähtien vesimaksun on perustuttava mitattuun kulutukseen. Asukkaalle pitää toimittaa kulutustieto kuukausittain.

Kuukausittainen kulutustieto on vedellä pakollinen. Se auttaa asukasta seuraamaan omaa käyttöä ja huomaamaan turhan kulutuksen.

Vanha talo

Ennen tätä rajaa rakennettuun taloon ei tule takautuvaa pakkoa. Mittarit voidaan silti asentaa vapaaehtoisesti milloin tahansa.

Käytännössä velvoite tulee vastaan vasta seuraavassa putkiremontissa. Sitä avataan seuraavassa osiossa.

Yksittäisen rikkoutuneen mittarin saa vaihtaa vastaavaan ilman etäluentaa. Koko talon mittarointi ei siis käynnisty yhdestä viallisesta mittarista.

Ostajan kannattaa tarkistaa, onko kohteessa huoneistokohtaiset mittarit. Tiedon näkee isännöitsijäntodistuksesta ja myynti-ilmoituksesta.

Milloin vanhaan taloon asennetaan mittarit?

Yleensä silloin, kun talon vesiputket uusitaan. Luvanvarainen putkiremontti tuo mittarit mukanaan.

Putkiremontin yhteydessä

Kun vanhat vesiputket vaihdetaan ja työhön haetaan rakennuslupa, samalla asennetaan asuntokohtaiset mittarit. Tavallisin tällainen hanke on käyttövesiputkiremontti.

Mittarit ovat tällöin pieni osa koko urakkaa. Suurin kustannus syntyy putkien ja märkätilojen uusimisesta.

Rakennuslupa tarvitaan, kun vesijohdot uusitaan koko linjan matkalta. Tällaisessa hankkeessa mittarointi tulee lain mukaan mukaan.

Putkiremontti uusii vesijohdot ja usein märkätilat. Mittarit kytketään osaksi uutta putkistoa työn aikana.

Vapaaehtoinen asennus

Taloyhtiö voi asentaa mittarit myös ilman putkiremonttia. Silloin kannattaa punnita, kattaako kulutuslaskutuksen hyöty asennuksen kustannuksen.

Erillinen asennus on harvoin kannattava vanhassa talossa. Mittarointi ajoitetaan tavallisesti putkiremonttiin, jossa seinät ovat jo auki.

Ennen päätöstä taloyhtiö arvioi asennuksen hinnan ja odotetun säästön. Pelkkä mittarointi vaatii vanhassa talossa usein seinien avaamista, mikä nostaa kustannusta.

Kannattavinta on ajoittaa mittarointi tulevaan putkiremonttiin. Sen ajankohdan näkee taloyhtiön kunnossapitosuunnitelmasta.

Moni taloyhtiö asentaa mittarit juuri putkiremontin yhteydessä. Silloin lisäkustannus jää pieneksi, koska seinät ja putkilinjat ovat muutenkin auki ja työ tehdään samalla kertaa. Ajoitus ratkaisee.

Kuka päättää mittareista taloyhtiössä?

Päätös tehdään yhtiökokouksessa. Sekä mittareiden asennus että laskutustavan muutos onnistuvat tavallisella enemmistöllä.

Asennuspäätös

Mittareiden asentaminen on taloyhtiön kunnossapitoa tai uudistus. Molemmista päätetään yksinkertaisella enemmistöllä, eli yli puolella annetuista äänistä.

Erillistä kaikkien osakkaiden suostumusta ei tarvita. Riittää, että enemmistö kannattaa hanketta.

Hanke valmistellaan yleensä hallituksen ja isännöitsijän kanssa, minkä jälkeen se tuodaan yhtiökokouksen päätettäväksi tavallisena asiana esityslistalla samaan tapaan kuin muutkin taloyhtiön korjaus- ja uudistushankkeet. Kynnys on matala.

Laskutusperusteen muutos

Vesimaksun perusteen vaihtaminen kulutukseen on tehty helpoksi. Asunto-osakeyhtiölaki sallii muutoksen yksinkertaisella enemmistöllä.

Yksittäisen osakkaan suostumusta ei tarvita, kun perusteeksi otetaan mitattu todellinen kulutus. Kynnys on näin matalampi kuin monessa muussa vastikemuutoksessa.

Matala kynnys on lainsäätäjän tietoinen valinta. Kulutuslaskutuksen katsotaan kohtelevan osakkaita tasapuolisesti. Sen käyttöönottoa ei haluttu tehdä hankalaksi.

Vastustava osakas ei voi estää muutosta yksin. Enemmistön päätös sitoo kaikkia, kun peruste on mitattu kulutus.

Muutos kirjataan yhtiökokouksen pöytäkirjaan ja astuu voimaan päätöksen mukaisesti. Sen jälkeen vesi laskutetaan kaikilta kulutuksen mukaan. Vanhaan tapaan ei enää palata.

Miten vesimaksu lasketaan mittarin mukaan?

Lasku jakautuu kiinteään perusmaksuun ja kulutuksen mukaiseen osaan. Ennen mittareita vesi laskutettiin asukasluvun tai neliöiden mukaan.

Ennen mittareita

Ilman mittareita vesi kuului usein hoitovastikkeeseen tai perittiin erillisenä henkilömaksuna. Maksu ei riippunut siitä, kuinka paljon asunto kulutti.

Tällöin vähän kuluttava asunto maksoi saman kuin paljon kuluttava. Kannustinta säästää ei ollut.

Henkilömäärän mukaan laskettu vesi vaati asukkaita ilmoittamaan henkilöluvun. Todellinen käyttö saattoi silti poiketa tästä paljon.

Kulutuksen mukaan

Mittareiden kanssa vesimaksu seuraa asunnon todellista käyttöä. Kylmä ja lämmin eritellään, koska lämmin vesi maksaa enemmän.

Euromääräisen hinnan ja tarkan laskukaavan avaa lämpimän veden hinta. Periaate on silti yksinkertainen. Enemmän kulutusta tarkoittaa suurempaa laskua.

Kylmä ja lämmin vesi eritellään laskulla erikseen. Näin asukas näkee, kumpi kulutus laskua eniten nostaa.

Vesiennakko toi ennen yllätyksiä. Moni maksoi kiinteää ennakkoa ja sai vuoden lopussa ison tasauslaskun, joka saattoi yllättää, jos oma tai perheen kulutus oli arvioitua suurempaa koko vuoden ajan. Mittari poistaa tämän.

Perusmaksu ja kulutusmaksu

Perusmaksu (kiinteä osa) kattaa mittareiden luennan ja hallinnon. Kulutusmaksu määräytyy mitatun veden mukaan.

Vain veden hankinnan kustannus on lain mukaan sidottava kulutukseen. Kiinteät kulut taloyhtiö voi jakaa entiseen tapaan.

Jos mittari vikaantuu

Vioittunut mittari ei pysäytä laskutusta. Kyseisen asunnon maksu perustuu väliaikaisesti luotettavaan arvioon kulutuksesta.

Taloyhtiön on kerrottava, miten korvaava maksu on laskettu. Rikkoutunut mittari korjataan tai vaihdetaan uuteen.

Mitä mittarit merkitsevät asukkaalle?

Mittarit tekevät laskusta oikeudenmukaisemman ja kannustavat säästämään. Oma kulutus näkyy suoraan omassa laskussa.

Kulutus laskee

Kun vedestä maksaa käytön mukaan, kulutus laskee. Kulutusperusteinen laskutus vähentää vedenkäyttöä arviolta 10-30 prosenttia.

Pienempi vedenkäyttö näkyy myös lämmityksessä. Lämpimän veden vähentyessä lämmityskulut voivat pienentyä noin 3-9 prosenttia.

Saman aineiston mukaan kulutuksen mukaan laskutetuissa asunnoissa vedenkäyttö on keskimäärin muita pienempää. Ero ei ole suuri, mutta se kertyy vuosien mittaan.

Oikeudenmukaisempi jako

Ilman mittareita paljon vettä käyttävä asunto maksaa liian vähän ja säästäväinen liikaa. Mittarit poistavat tämän epäsuhdan.

Keskimäärin vettä kuluu noin 120 litraa henkilöä kohti vuorokaudessa, josta reilu kolmannes on lämmintä. Erot asuntojen välillä ovat suuria.

Kyse on myös reiluudesta naapureiden kesken. Kukin maksaa siitä, mitä itse käyttää, ei muiden kulutuksesta.

Suuret perheet ja paljon kotona olevat kuluttavat enemmän vettä. Mittarien kanssa tämä näkyy heidän omassa laskussaan, ei naapurin.

Ilman mittareita nämä erot tasataan kaikkien kesken. Pieni tai vähän vettä käyttävä talous maksaa silloin osan naapurin kulutuksesta. Mittarit korjaavat tämän.

Mittareiden rajat

Mittari ei yksin pienennä laskua. Se tekee kulutuksen näkyväksi, mutta säästö syntyy vasta käyttötavoista.

Mittareilla on myös rajallinen käyttöikä. Vanhat mittarit uusitaan aikanaan osana taloyhtiön kunnossapitoa.

Suurin osa asunnon vedestä kuluu suihkussa, joten hieman lyhyempi suihku joka päivä pienentää lämpimän veden kulutusta tuntuvasti ja näkyy seuraavassa mittariin perustuvassa laskussa. Pienikin muutos auttaa.

Vesimittarit ovat vain osa taloyhtiön kustannuksia. Suuremmat menoerät syntyvät tulevista remonteista, joiden ajankohtaa ja hintaa voi arvioida etukäteen.

Usein kysytyt kysymykset

Ovatko huoneistokohtaiset vesimittarit pakollisia?

Uusissa taloissa ja luvanvaraisessa putkiremontissa kyllä. Mittareita on vaadittu taloissa, joiden rakennuslupaa on haettu 23. marraskuuta 2020 jälkeen. Mittareiden on oltava etäluettavia. Vanhaan, remontoimattomaan taloon ei tule takautuvaa pakkoa.

Pitääkö vanhaan kerrostaloon asentaa vesimittarit?

Ei erikseen. Velvoite tulee vastaan vasta, kun talon vesiputket uusitaan luvanvaraisessa putkiremontissa. Sitä ennen taloyhtiö voi asentaa mittarit vapaaehtoisesti, jos se pitää sitä hyödyllisenä.

Kuka päättää vesimittareiden asennuksesta?

Yhtiökokous. Asennus ja laskutustavan muutos onnistuvat yksinkertaisella enemmistöllä, eikä yksittäisen osakkaan suostumusta tarvita, kun laskutus perustuu mitattuun kulutukseen.

Miten vesimaksu muuttuu mittareiden myötä?

Vesi laskutetaan asunnon oman mitatun kulutuksen mukaan, ei asukasluvun perusteella. Osa laskusta on kiinteää perusmaksua ja osa määräytyy käytetyistä kuutioista. Säästäväinen asunto maksaa aiempaa vähemmän.