Avaintiedot
- Lämmin vesi maksaa noin 7-15 euroa kuutiometriltä, kylmä 3-6 euroa.
- Ero johtuu veden lämmittämisestä, joka on suurin osa lämpimän veden hinnasta.
- Huoneistokohtainen mittari laskuttaa todellisen kulutuksen ja kannustaa säästämään.
Lämpimän veden hinta taloyhtiössä
Lämpimän veden hinta taloyhtiössä muodostuu veden ja jäteveden hinnasta sekä veden lämmittämiseen tarvittavasta energiasta. Lämmin vesi maksaa siten arviolta 7-15 euroa kuutiometriltä, kun kylmä vesi jää 3-6 euroon. Hinta riippuu alueesta ja lämmitystavasta.
Lämmin vesi maksaa taloyhtiössä arviolta noin 7-15 euroa kuutiometriltä alueesta ja lämmitystavasta riippuen. Se on huomattavasti enemmän kuin kylmä vesi, joka jää 3-6 euroon kuutiometriltä. Ero syntyy veden lämmittämisestä, joka nielee suuren osan taloyhtiön energiasta. Suihkussa kuluva lämmin vesi voi maksaa perheelle satoja euroja vuodessa. Oma vedenkulutus ratkaisee, kuinka suureksi lasku kasvaa.
Paljonko lämmin vesi maksaa taloyhtiössä?
Lämmin vesi on taloyhtiön kalleinta vettä. Sen hinta yllättää monen vesilaskun avaajan.
Hinta kuutiometriltä
Kuutiometri lämmintä vettä maksaa Motivan ja vesilaitosten luvuista koottuna arviolta 7-15 euroa. Samalla rahalla kylmää vettä saa kolme kertaa enemmän, sillä sen hinta jää 3-6 euroon kuutiometriltä. Näihin haarukoihin sisältyy vesi, jätevesi ja lämmitys arvonlisäveroineen. Lopullinen hinta riippuu alueen vesihinnasta ja siitä, millä taloyhtiö vetensä lämmittää. Taulukko kokoaa haarukat.
| Veden tyyppi | Hinta |
|---|---|
| Kylmä vesi | 3-6 |
| Lämmin vesi | 7-15 |
Luvut ovat euroa kuutiometriltä arvonlisäveroineen. Kyse on suuntaa antavista haarukoista, ei yhden talon tarkoista hinnoista.
Vesi ja jätevesi
Jo kylmän veden hinta muodostuu kahdesta osasta. Vesimaksu kattaa puhtaan veden ja jätevesimaksu sen käsittelyn viemärissä. Näistä kahdesta juuri jätevesimaksu on usein suurempi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ne ovat yhteensä noin 4,67 euroa kuutiometriltä arvonlisäveroineen. Lämpimässä vedessä tämän päälle tulee vielä lämmitysenergia, joka nostaa hinnan moninkertaiseksi.
Kuukausittainen lasku
Kuukausilasku seuraa omaa kulutusta. Yksi ihminen käyttää vettä keskimäärin 120-155 litraa vuorokaudessa, ja tästä reilu kolmannes on lämmintä. Summan ratkaisee lopulta se, kuinka pitkään hanat ovat auki.
Ilman huoneistokohtaista mittaria taloyhtiö perii usein kiinteän maksun, esimerkiksi 20-25 euroa henkilöltä kuukaudessa. Maksu on sama riippumatta omasta käytöstä. Mittarillisessa talossa lasku muodostuu mitatusta kulutuksesta.
Paljonko yksi suihku
Yksittäinen suihku maksaa yllättävän paljon. Isännöintiliiton laskelmassa lyhyt, kahden minuutin suihku maksaa vuodessa arviolta 64 euroa. Venytettynä varttiin sama suihku nostaa vuosihinnan noin 483 euroon. Ero on lähes kymmenkertainen. Juuri suihku on kodin ahnain lämpimän veden käyttäjä. Kylpyamme kuluttaa kerralla vielä enemmän lämmintä vettä.
Miksi lämmin vesi on kalliimpaa kuin kylmä?
Lämmin vesi on samaa vettä kuin kylmä. Ero on energia, joka sen lämmittää.
Lämmitys nostaa hintaa
Lämmin vesi maksaa kylmän veden hinnan ja lämmitysenergian yhteensä. Putkesta vesi tulee lähes jääkylmänä, joten se on lämmitettävä ennen hanaa. Tästä energiasta syntyy lämpimän veden lisähinta. Ilmaista se ei ole.
Karkeasti sanottuna lämmin vesi maksaa kaksin- tai kolminkertaisesti kylmään verrattuna. Sama hana tuottaa siis kahta eri hintaa sen mukaan, kummalta puolelta vesi tulee.
Energia kuutiota kohti
Yhden vesikuution lämmittäminen vaatii yllättävän paljon energiaa. Kaukolämmöllä tai sähköllä siihen kuluu noin 58 kilowattituntia, kun vesi nostetaan 5 asteesta 55 asteeseen. Maalämpö tuottaa saman lämmön murto-osalla ostoenergiaa. Lämmitystapa ratkaisee siis ison osan hinnasta. Seuraava taulukko vertaa yleisimpiä tapoja.
| Lämmitystapa | Energia |
|---|---|
| Kaukolämpö tai sähkö | 58 |
| Maalämpö | 23 |
Luvut ovat kilowattituntia lämmintä vesikuutiota kohti. Mitä vähemmän ostoenergiaa lämmitys vaatii, sitä halvempaa lämmin vesi on.
Lämmin osuus kulutuksesta
Lämmintä vettä kuluu vähemmän kuin kylmää, mutta se maksaa enemmän. Kokonaiskulutuksesta lämpimän veden osuus on reilu kolmannes. Euroissa mitattuna sen osuus laskusta on kuitenkin selvästi suurempi. Pieni määrä lämmintä vettä painaa laskua enemmän kuin sama määrä kylmää.
Iso osa talon energiasta
Lämpimän veden lämmitys on iso menoerä koko taloyhtiölle. Se vie arviolta viidenneksen tai neljänneksen kaikesta ostetusta lämmitysenergiasta. Kun asukkaat säästävät lämmintä vettä, myös taloyhtiön energialasku pienenee. Lämmitystavan vaihto tai lämmöntalteenotto voi leikata tätä osuutta tuntuvasti. Vesi ja lämmitys kulkevat käsi kädessä. Sama euro säästyy kahteen kertaan.
Mistä vesimaksu koostuu?
Vesimaksu ei ole yksi luku. Se rakentuu useasta osasta.
Perusmaksu ja kulutusmaksu
Vesilaitos laskuttaa taloyhtiötä kahdesta osasta. Perusmaksu on kiinteä ja seuraa kiinteistön kokoa sekä mittarin mitoitusta. Kulutusmaksu taas perustuu käytettyihin kuutiometreihin. Huoneiston mitattuun vesimaksuun perusmaksua ei lain mukaan saa sisällyttää. Näin oma lasku seuraa puhtaasti omaa kulutusta.
Kolme laskutustapaa
Vettä voi laskuttaa kolmella tavalla. Henkilöperusteisessa mallissa jokainen asukas maksaa saman summan. Mitatussa mallissa huoneisto maksaa oman käyttönsä mukaan. Kolmas tapa on ennakko, joka oikaistaan kerran vuodessa todelliseen kulutukseen. Oman talon tavan näkee vastikelaskelmasta.
Mitä laskussa on eriteltävä
Mitatun veden laskussa on lain mukaan näyttävä, mistä maksu koostuu. Siinä eritellään kylmän ja lämpimän veden kuutiot, kummankin yksikköhinta sekä lämmityksen osuus lämpimässä vedessä. Monessa laskussa omaa kulutusta myös verrataan vastaavan kokoisten talouksien keskitasoon. Vertailu auttaa hahmottamaan, onko oma käyttö tavallista suurempaa. Erittely tekee laskusta tarkistettavan, kun sen oppii lukemaan.
Kuukausittainen kulutustieto
Uusissa, mitatuissa taloissa osakkaalle on toimitettava kulutustieto kuukausittain. Näin veden käyttöä voi seurata jo vuoden aikana, ei vasta tasauslaskun kolahtaessa. Jos mittari vikaantuu, kulutus voidaan väliaikaisesti arvioida, kunnes laite on korjattu. Vika ei siis jää huomaamatta seuraavaan tasaukseen asti. Säännöllinen tieto tekee omasta käytöstä näkyvää.
Vesi osana vastiketta
Osassa taloyhtiöitä vesi kulkee erillisenä vesimaksuna, osassa hoitovastikkeen sisällä. Käytäntö vaihtelee taloittain. Kumpi tahansa tapa on käytössä, veden osuus on aina todellinen kulu. Vaikka vesi ei näkyisi omana rivinään vastikelaskelmassa, sen kustannus kulkee silti hoitovastikkeessa, joten vedenkulutus vaikuttaa aina asumismenoihin.
Vastikkeen muut osat on avattu erikseen hoitovastikkeen oppaassa. Sieltä näkee, mitä muuta kuukausimaksu kattaa.
Miksi vesimaksu nousi tai tasauslasku yllätti?
Vesilasku voi nousta yllättäen. Syy löytyy yleensä kulutuksesta tai energian hinnasta.
Energian hinta nostaa
Lämpimän veden hinta seuraa energian hintaa. Kun kaukolämpö tai sähkö kallistuu, lämmin vesi kallistuu mukana. Kylmän veden osuus pysyy vakaampana. Kaukolämpö on usein talvella kalliimpaa kuin kesällä, mikä näkyy lämpimän veden kuukausikustannuksissa. Siksi juuri lämpimän veden käyttö näkyy laskun heilahduksissa.
Tasauslasku voi yllättää
Ennakkoon perustuva laskutus tasataan kerran vuodessa. Jos ennakko oli mitoitettu liian pieneksi, tasauslasku voi olla iso. Yllätys on ikävä. Runsas kulutus voi kasvattaa sen jopa yli tuhannen euron. Kulutusta kannattaa seurata pitkin vuotta, sillä pieni korjaus omissa tottumuksissa keväällä ehtii vaikuttaa siihen summaan, joka lopulta tasataan vuoden lopussa.
Onko mittarissa vika
Iso lasku johtuu lähes aina todellisesta käytöstä eikä rikkinäisestä mittarista. Vian voi silti tarkistaa itse muutamassa minuutissa. Lue mittarin lukema ennen viikonloppureissua ja heti sen jälkeen, kun vettä ei ole käytetty. Jos lukema on liikkunut, ota yhteys isännöitsijään.
Kumpi on reilumpi, henkilöperuste vai mitattu?
Kysymys reiluudesta jakaa asukkaat. Vastaus riippuu omasta kulutuksesta.
Kiinteä maksu tasaa
Kiinteässä maksussa jokainen maksaa yhtä paljon. Säästäväinen asukas kustantaa silloin osan runsaasti kuluttavan naapurin vedestä. Paljon kuluttava taas hyötyy kiinteästä maksusta. Ero korostuu, kun taloudessa on eri määrä asukkaita kuin naapurissa. Moni pitää tätä epäoikeudenmukaisena. Huoneistokohtaiset vesimittarit ratkaisevat ongelman.
Mitattu maksu palkitsee
Mittaukseen perustuvassa laskutuksessa jokainen maksaa vain oman kulutuksensa. Säästäväinen asukas maksaa vähemmän kuin ennen. Runsaasti kuluttava taas maksaa enemmän. Kulutus laskee usein heti, kun jokainen maksaa omansa. Tämä on laskutustavoista reiluin, sillä jokaisen lasku vastaa juuri sitä vettä, jonka hän on itse käyttänyt.
Talo voi vaihtaa tavan
Uusissa taloissa mitattu laskutus on lakisääteinen. Vaatimus koskee taloja, joiden rakennuslupaa on haettu vuoden 2020 lopun jälkeen. Vanha talo voi siirtyä mitattuun laskutukseen halutessaan. Muutokseen riittää yhtiökokouksen määräenemmistö, eikä jokaisen osakkaan suostumusta tarvita.
Tämä on lain tietoinen valinta reilumman laskutuksen puolesta. Vanhemmissa taloissa siirtymä on vapaaehtoinen. Mittareiden asennus maksaa itsensä usein takaisin pienentyneenä kulutuksena.
Miten pienennän lämpimän veden kustannuksia?
Lämpimän veden lasku on omissa käsissä. Pienet muutokset näkyvät nopeasti.
Lyhennä suihkuaikaa
Aloita suihkusta. Suihkuun kuluu eniten lämmintä vettä. Jo muutaman minuutin lyhennys näkyy suoraan laskussa. Perheen yhteenlaskettu suihkuaika voi maksaa yli tuhat euroa vuodessa. Lyhyempi suihku on helpoin ja halvin säästö.
Säädä lämpötila ja hanat
Lämminvesivaraajan lämpötila kannattaa pitää järkevänä. Liian kuuma vesi polttaa turhaa energiaa, kun taas liian viileä ei estä bakteerien kasvua. Vettä säästävät suihkupäät ja hanojen poresuuttimet pienentävät kulutusta ilman, että mukavuus kärsii. Nämä ovat kertaluonteisia hankintoja, jotka maksavat itsensä takaisin.
Korjaa vuodot
Vuotava hana tai wc valuttaa rahaa huomaamatta. Pienikin jatkuva tippa kerää vuodessa ison vesimäärän. Korjaa vuodot heti, kun huomaat ne. Yhteisten tilojen vuodoista kannattaa ilmoittaa isännöitsijälle.
Talon yhteiset keinot
Osa säästöistä syntyy koko taloyhtiön tasolla. Poistoveden lämmöntalteenotto ottaa lämpöä viemäriin valuvasta vedestä ja pienentää lämmitystarvetta. Lämminvesivaraajan ja putkien eristys sekä kiertovesipumpun oikea säätö vähentävät hukkaa. Nämä ratkaisut päätetään yhtiökokouksessa osana kunnossapitoa.
Mittari kannustaa säästöön
Huoneistokohtainen mittari vähentää kulutusta usein kymmeniä prosentteja. Kun oma käyttö näkyy laskussa, sitä myös seuraa tarkemmin. Säästö tulee suoraan omaan kukkaroon. Kun mittari tekee omasta kulutuksesta näkyvää, moni alkaa sulkea hanan pesun ajaksi ja lyhentää suihkua, jolloin lasku pienenee kuukausi kuukaudelta. Säästäväisessä taloudessa vuositasaus voi kääntyä jopa palautukseksi.
Arvioi tulevat remontit
Vesijärjestelmän kunto vaikuttaa myös kustannuksiin. Vanha putkisto ja lämminvesivaraaja voivat vuotaa sekä energiaa että vettä. Taloyhtiön korjausvelan arvio auttaa näkemään, milloin putkiremontti on edessä. Kunnossa oleva järjestelmä ei valuta vettä eikä lämpöä hukkaan. Silloin osaa varautua myös vesikulujen muutokseen.
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko lämmin vesi maksaa taloyhtiössä?
Taloyhtiössä lämpimän veden kuutiohinta on arviolta 7-15 euroa ja kylmän 3-6 euroa, alueen ja lämmitystavan mukaan. Hintaan lasketaan vesi, jätevesi, lämmitys ja arvonlisävero. Ero kylmään syntyy veden lämmittämisestä, joka on suurin osa lämpimän veden hinnasta.Miksi lämmin vesi on kalliimpaa kuin kylmä vesi?
Lämmin ja kylmä vesi ovat samaa vettä, mutta lämmin on ensin lämmitettävä käyttökuntoon. Yhden kuutiometrin lämmittäminen vaatii kaukolämmöllä tai sähköllä noin 58 kilowattituntia energiaa. Lämmitysenergia nostaa lämpimän veden hinnan kaksin- tai kolminkertaiseksi kylmään nähden. Lämmitystapa vaikuttaa hintaan paljon.Maksanko naapurin vedestä, jos taloyhtiössä ei ole mittareita?
Osittain kyllä. Jos vettä ei mitata huoneistoittain, lasku jaetaan tavallisesti asukasluvun mukaan. Vähän vettä käyttävä talous maksaa tällöin enemmän kuin kulutuksensa perusteella kuuluisi. Huoneistokohtainen mittari korjaa tämän, koska lasku seuraa tarkkaa käyttöä.Miksi sain ison tasauslaskun vedestä?
Ennakkolaskutuksessa vesimaksu peritään arvioituna ja oikaistaan kerran vuodessa. Alimitoitettu ennakko tai kasvanut kulutus kääntää oikaisun isoksi maksuksi, joskus yli tuhannen euron. Iso summa kertoo todellisesta kulutuksesta, ei mittarin viasta. Kulutuksen näkee lukemalla mittarin ennen pidempää poissaoloa ja sen jälkeen.Miten pienennän lämpimän veden laskua?
Suurin keino on suihkuaika, koska suihku käyttää eniten lämmintä vettä. Lyhennä suihkua, korjaa vuotavat hanat ja wc-laitteet nopeasti ja seuraa omaa kulutusta. Huoneistokohtainen mittari kannustaa säästöön, koska oma käyttö näkyy suoraan laskussa. Mittaustalossa säästäväisyys voi kääntyä vuositasauksessa palautukseksi.Laskuri
Missä kunnossa taloyhtiösi on?
Vesikulut ovat vain osa taloyhtiön menoista. Asuntoanalyysi arvioi taloyhtiön korjausvelan ja tulevat remontit, joten näet, milloin putkiremontti ja muut vesijärjestelmän korjaukset ovat edessä ja miten ne vaikuttavat kuluihin.
Lähteet
Näytä 5 lähdettä: Motiva, Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 ja muut
- Motiva, veden lämmitys ja vedenkulutus: yhden vesikuutiometrin lämmittäminen noin 5 asteesta noin 55 asteeseen vaatii noin 58 kilowattituntia energiaa, ja lämmin vesi on Motivan mukaan noin kolme kertaa kalliimpaa kuin kylmä. Esimerkkilaskelmassa kylmä vesi on 3,40 euroa ja lämmin 7,46 euroa kuutiometriltä. Lämmin osuus on runsas kolmannes kulutuksesta, ja vettä kuluu keskimäärin noin 120-155 litraa henkilöä kohti vuorokaudessa. Perheen suihkussa käynti voi maksaa yli tuhat euroa vuodessa. Hinnat ovat arvonlisäverollisia (arvonlisävero 25,5 prosenttia). motiva.fi.
- Motiva, huoneistokohtainen vedenmittaus ja taloyhtiön lämmitys: käyttöveden lämmitys vie noin viidenneksen tai neljänneksen taloyhtiön ostamasta lämmitysenergiasta, ja huoneistokohtaiseen mittaukseen perustuva laskutus on vähentänyt asuinrakennuksen vedenkulutusta noin 10-30 prosenttia (Kiinteistöliiton mukaan keskimäärin noin kahdeksan prosenttia). Etäluettavat huoneistokohtaiset vesimittarit ja mitattuun kulutukseen perustuva laskutus ovat pakollisia rakennuksissa, joiden rakennuslupaa on haettu 23.11.2020 jälkeen. motiva.fi.
- Vesilaitosten hinnastot (esimerkkinä HSY vesihuollon hinnasto 2026) ja Kamreeri: veden ja jäteveden käyttömaksu on HSY-alueella yhteensä noin 4,67 euroa kuutiometriltä arvonlisäveroineen (3,72 euroa ilman arvonlisäveroa), minkä päälle lämpimässä vedessä tulee lämmitysenergia. Taloyhtiöissä kylmän veden hinta on tyypillisesti noin 3-6 euroa ja lämpimän noin 7-15 euroa kuutiometriltä alueen ja lämmitystavan mukaan. Ilman mittaria peritään usein kiinteä noin 20-25 euron vesimaksu henkilöltä kuukaudessa. Vesimaksu ja lämmitysenergia ovat arvonlisäverollisia. hsy.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 3 luku 4 a § (lisätty lailla 789/2020) ja 6 luku 35 §: veden yhteishankinnan osalta vastikkeen perusteena on luotettavasti mitattu todellinen kulutus, ja osakkaalle on toimitettava kuukausittain tiedot kulutuksesta. Vaatimus koskee taloyhtiöitä, joiden huoneistokohtaiset vesimittarit on asennettu 23.11.2020 jälkeen haetun rakennusluvan perusteella; vanhoihin taloihin ei ole takautuvaa velvoitetta. Siirtyminen mitattuun laskutukseen ei vaadi jokaisen osakkaan suostumusta, vaan yhtiökokouksen kahden kolmasosan määräenemmistön. Laskutuksen tarkka kaava ja tietovaatimukset on annettu valtioneuvoston asetuksella 254/2021. finlex.fi.
- Isännöintiliitto, oma vedenkulutus ja vesilasku: lämpimän veden käyttö suihkussa voi yllättää. Esimerkkilaskelmassa lyhyt kahden minuutin suihku maksaa vuodessa noin 64 euroa ja pitkä vartin suihku noin 483 euroa. Suuri vuosittainen tasauslasku voi nousta yli tuhanteen euroon, jos ennakot ovat olleet todellista kulutusta pienemmät. Luvut ovat arvonlisäverollisia. isannointiliitto.fi.