Yhtiövastike
Yhtiövastike on osakkaan kuukausimaksu, jolla taloyhtiö kattaa menonsa, ja se jakautuu hoitovastikkeeseen ja rahoitusvastikkeeseen. Maksuperuste määrätään yhtiöjärjestyksessä, ja vastikkeen suuruudesta päättää yhtiökokous vuosittain talousarvion yhteydessä. Halpa vastike ei aina ole hyvä uutinen.
Yhtiövastike on osakkaan taloyhtiölle maksama kuukausimaksu, jolla yhtiön menot katetaan. Käytännössä se jakautuu hoitovastikkeeseen (käyttö, huolto, hallinto ja vuosikorjaukset) ja rahoitusvastikkeeseen (peruskorjaukset ja lainanhoito). Maksuperuste määrätään yhtiöjärjestyksessä, ja vastikkeen suuruudesta päättää yhtiökokous talousarvion yhteydessä.
Mitä yhtiövastike tarkoittaa ja kattaa?
Yhtiövastike on asunto-osakeyhtiölain mukainen maksu, jota osakas maksaa yhtiön menojen kattamiseksi. Hoitovastike ja rahoitusvastike ovat käytännön termejä: laki puhuu yhtiövastikkeesta ja sen eri lajeista.
Vastikelajit
| Vastikelaji | Mitä sillä katetaan |
|---|---|
| Hoitovastike | Käyttö, huolto, hallinto, lämmitys ja vuosikorjaukset |
| Rahoitusvastike (pääomavastike) | Pitkävaikutteiset menot: peruskorjaukset, uudistukset ja niiden lainanhoito |
| Vesikustannusten vastike | Veden yhteishankinta mitatun kulutuksen mukaan |
| Erityisvastike | Tietty meno, jolle on määrätty oma maksuperuste |
Lähde: asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 3 luku 2-3 § ja 4 a § (Finlex). Pääomavastikkeella katetaan oletuksena pitkävaikutteiset menot, jos yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä.
Pääomavastike eli rahoitusvastike on lain oma termi lainanhoitovastikkeelle. Hoitovastike taas on vakiintunut nimitys vastikkeelle, jolla juoksevat menot katetaan, vaikka laki ei sanaa käytäkään.
Lakiperusta
Osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan (3 luku 1 §). Vastikkeella saa kattaa laissa luetellut menot: kiinteistön hankinnan ja rakentamisen, käytön ja kunnossapidon, perusparannukset ja uudistukset, yhteishankinnat sekä muut yhtiön velvoitteet.
Lista on väljä tarkoituksella. Käytännössä raja kulkee siinä, kuuluuko meno yhtiölle: osakkaan oman remontin maksaa osakas, yhtiön rakenteiden korjauksen yhtiö vastikkeilla.
Maksuperuste
Maksuperusteesta määrätään yhtiöjärjestyksessä. Perusteena voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä tai hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus (3 luku 4 §).
Vedelle on oma sääntönsä: veden yhteishankinnan menot peritään luotettavasti mitatun todellisen kulutuksen mukaan (3 luku 4 a §). Sääntö koskee yhtiöitä, joiden vesimittarit on asennettu 23.11.2020 jälkeen haetun rakennusluvan perusteella.
Vastike ja käyttökorvaukset
Vastikkeen rinnalla yhtiö perii käyttökorvauksia, kuten vesimaksuja sekä sauna- ja autopaikkamaksuja. Siksi yhtiön hoitokulut ovat keskimäärin suuremmat kuin hoitovastike: erotus katetaan käyttökorvauksilla ja muilla tuotoilla.
Maksuvelvollisuus alkaa, kun omistusoikeus siirtyy ostajalle (3 luku 6 §). Käytön estymisestä on oma pykälänsä: jos huoneistoa ei voi käyttää, vastikkeesta on vähennettävä määrä, jolla yhtiön käyttö- ja kunnossapitokulut vähenevät (3 luku 5 §).
Paljonko yhtiövastike on keskimäärin?
Kerrostaloyhtiön hoitovastike oli keskimäärin 4,86 euroa neliöltä kuukaudessa vuonna 2024 (Tilastokeskus). Keskiarvo kätkee suuret erot talon iän ja sijainnin mukaan.
Vastike talon iän mukaan
| Rakennusvuosi | Hoitovastike €/m²/kk | Rahoitusvastike €/m²/kk |
|---|---|---|
| -1959 | 5,42 | 2,07 |
| 1960-1969 | 4,88 | 2,06 |
| 1970-1979 | 4,62 | 1,41 |
| 1980-1989 | 4,73 | 0,92 |
| 1990-1999 | 4,93 | 0,75 |
| 2000-2009 | 4,85 | 0,52 |
| 2010- | 4,71 | 7,20 |
| Kaikki kerrostalot | 4,86 | 2,37 |
Lähde: Tilastokeskus, Asunto-osakeyhtiöiden talous 2024 (StatFin-taulukko 13jw), kerrostaloyhtiöt. Rahoitusvastike on tilaston tuloutettu pääomavastike eli rahastoimaton osuus.
Vanhimmassa kannassa hoitovastike on korkein, koska ylläpito ja korjaukset maksavat eniten. Uusimmissa taloissa hoitovastike on matalin, mutta rahoitusvastike on ylivoimaisesti suurin rakennusaikaisten yhtiölainojen takia.
Kokonaisvastike on siis raskain 2010-luvun taloissa, lähes 12 euroa neliöltä kuukaudessa. Pelkkä hoitovastike kertoo asumisen hinnasta vain puolet.
Kaupunkien erot
| Kaupunki | Hoitovastike 2025 €/m²/kk |
|---|---|
| Helsinki | 5,57 |
| Espoo | 4,80 |
| Vantaa | 4,74 |
| Tampere | 4,72 |
| Kuopio | 4,72 |
| Lahti | 4,45 |
| Turku | 3,99 |
| Oulu | 3,96 |
| Koko maa | 4,72 |
Lähde: Suomen Kiinteistöliiton hoitovastikekysely 2025 (julkaistu 18.6.2025, 5 134 taloyhtiötä), kerrostalot. Kyselyn keskiarvo poikkeaa Tilastokeskuksen tilinpäätösaineistosta lähteen ja vuoden eron takia.
Pääkaupunkiseudun kerrostaloissa hoitovastike oli 5,31 euroa neliöltä kuukaudessa. Kyselyn yhtiöistä 44 prosenttia nosti vastiketta tai esitti korotusta vuonna 2025.
Kunnallisissa kustannuksissa erot ovat vielä jyrkemmät. Indeksitalo-vertailun kallein kunta oli Järvenpää (4,35 €/m²/kk) ja halvin Kokkola (2,81), ja Helsingissä kunnalliset kustannukset jopa laskivat hieman vuonna 2025 (Kiinteistöliitto).
Kunnalliset maksut vastikkeessa
| Kuluerä | €/m²/kk |
|---|---|
| Kaukolämpö | 1,70 |
| Vesi ja jätevesi | 0,83 |
| Kiinteistösähkö | 0,29 |
| Jätehuolto | 0,23 |
Lähde: Kiinteistöliiton Indeksitalo 2025 (julkaistu 11.9.2025, 59 kuntaa). Luvut ovat vertailukustannuksia mallitalolle (10 000 m³, 40 asuntoa), eivät hoitovastikkeen keskiarvoja.
Nämä neljä erää ovat yhteensä noin 3 euroa neliöltä kuukaudessa eli noin puolet kerrostalon hoitokuluista. Loput ovat korjauksia, huoltoa ja hallintoa, joiden täysi rivijako on käyty läpi tilinpäätöksen lukuohjeessa.
Miksi yhtiövastike nousee?
Hoitovastikkeet nousivat jyrkimmin vuonna 2023, ja sen jälkeen tahti on rauhoittunut. Vuodelle 2026 ennustetaan suurissa kaupungeissa 2-3 prosentin nousua.
Hoitovastikkeen kehitys
| Vuosi | €/m²/kk | Muutos |
|---|---|---|
| 2021 | 3,93 | |
| 2022 | 4,08 | +3,7 % |
| 2023 | 4,45 | +9,0 % |
| 2024 | 4,60 | +3,4 % |
| 2025 | 4,72 | +2,5 % |
Lähde: Suomen Kiinteistöliiton hoitovastikekyselyt, kerrostalot koko maa. Vuoden 2023 piikki johtui energian hinnan ja korjauskustannusten noususta.
Nousu ei koske kaikkia yhtiöitä. Vuonna 2025 noin puolet yhtiöistä piti vastikkeen ennallaan ja 6 prosenttia laski sitä, ja neljä viidestä arvioi taloutensa vakaaksi (Kiinteistöliitto).
Nousun syyt
Vuonna 2024 nopeimmin kallistuivat kiinteistövero (+11,4 %) sekä käyttö ja huolto (+10,6 %), ja lainapuolella korkokulut nousivat 19,7 prosenttia (Tilastokeskus). Vuonna 2025 nousivat etenkin vesi (+5,7 %) ja kaukolämpö (+3,9 %), kun taas sähkö halpeni (Kiinteistöliitto).
Syyt ovat suurelta osin yhtiön ulottumattomissa: kunnalliset taksat, energia ja verot. Siksi vastikkeen nousu ei yleensä kerro huonosta hoidosta vaan kustannusympäristöstä. Korottaneista yhtiöistä 57 prosenttia nosti vastiketta vähintään 5 prosenttia vuonna 2025 (Kiinteistöliitto).
Näkymä 2026
Kiinteistöliiton talousarvio-ohje lokakuulta 2025 arvioi kaukolämmitteisten kerrostalojen hoitokulujen kasvavan suurissa kaupungeissa 2-3 prosenttia vuonna 2026. Tilastokeskuksen ylläpitoindeksi näytti vuoden 2025 lopussa asuinkerrostaloille 2,4 prosentin vuosinousua.
Indeksi ei sisällä kiinteistöveroa eikä tontinvuokraa, joten vuokratontilla olevan yhtiön vastikkeen todellinen nousu voi olla suurempi. Tontin lunastus tai vuokrankorotus näkyy vastikkeessa heti. Pääkaupunkiseudulla vesimaksuihin on lisäksi luvassa noin 5 prosentin korotus vuonna 2026.
Kuka vastikkeesta päättää?
Vastikkeen suuruudesta päättää yhtiökokous, ei hallitus eikä isännöitsijä. Korotus ei siis voi olla mielivaltainen, vaan se perustuu talousarvioon.
Yhtiökokouksen päätös
Varsinainen yhtiökokous päättää talousarviosta ja yhtiövastikkeen määrästä (6 luku 3 §). Samassa kokouksessa esitetään hallituksen selvitys seuraavien viiden vuoden korjaustarpeista, ja se kytkee vastikkeen tuleviin remontteihin.
Osakas näkee siis perusteen itse: talousarvio kertoo, mihin vastike mitoitettiin, ja tilinpäätös, mihin se kului. Kysymykset voi esittää kokouksessa.
Ylimääräinen vastike
Yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen perimään ylimääräisen vastikkeen tai jättämään kuukauden perimättä. Käytäntö perustuu kokouksen omaan talousarviopäätökseen, ei erilliseen pykälään.
Hallitus ei voi yksin päättää toimista, jotka vaikuttavat olennaisesti osakkaan vastikkeenmaksuvelvollisuuteen (7 luku 2 §). Jos rahat loppuvat kesken vuoden, iso korotus vaatii ylimääräisen yhtiökokouksen (6 luku 4 §).
Korotuksen rajat
Korotus jakautuu osakkaille yhtiöjärjestyksen maksuperusteen mukaan, eikä perusteesta voi poiketa kuin laissa erikseen säädetyissä tilanteissa. Osakkaiden yhdenvertaisuus rajoittaa päätöksiä: vastiketta ei voi mitoittaa niin, että se suosii osaa osakkaista.
Tilapäiseen tarpeeseen vastataan ylimääräisellä vastikkeella, pysyvään uudella talousarviolla. Perusteen näkee aina kokousasiakirjoista, joten korotuksen syy ei jää arvailujen varaan.
Mitä tapahtuu, jos vastike jää maksamatta?
Maksamaton vastike etenee perinnästä pahimmillaan huoneiston hallintaanottoon. Ostajan vastuu myyjän rästeistä on tarkasti rajattu.
Perintä ja ostajan vastuu rästeistä
Erääntyneet vastikkeet yhtiö perii kuten muutkin saatavat. Asunnon uusi omistaja vastaa myyjän rästeistä vain rajatusti: enintään omistusoikeuden siirtokuukauden ja viiden sitä edeltävän kuukauden vastikkeista (3 luku 7 §).
Ennen isännöitsijäntodistuksen päiväystä erääntyneistä eristä vastuu koskee vain niitä, jotka on mainittu todistuksessa. Rästit kannattaa siis tarkistaa todistuksesta ennen kauppaa.
Huoneiston hallintaanotto
Jos osakas ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta, yhtiökokous voi päättää huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi (8 luku). Sitä ennen hallituksen on annettava kirjallinen varoitus, eikä vähäinen laiminlyönti riitä hallintaanottoon.
Hallintaan otettu huoneisto vuokrataan, ja vuokrasta katetaan yhtiön saatavia (8 luku 6 §). Keino on järeä, ja siihen joudutaan harvoin.
Miten ostaja arvioi vastiketta?
Vastiketta ei arvioida yksin suuruuden vaan talon iän ja korjaustilanteen valossa. Halpa vastike vanhassa talossa on useammin varoitus kuin etu.
Halpa vastike voi olla riski
Matala hoitovastike ja ohut korjaushistoria tarkoittavat usein, että tulevat remontit eivät vielä näy maksussa. Vertaa kohteen vastiketta tämän sivun taulukoihin: selvästi ikäluokan keskiarvoa matalampi vastike on varoitusmerkki, ei säästö.
Vertaa aina neliökohtaista vastiketta, älä kuukausisummaa. Sama 300 euron vastike on pienessä asunnossa kallis ja suuressa edullinen, joten vain €/m²-luku on vertailukelpoinen.
Asuntoanalyysin laskuri arvioi talon tulevat remontit ja niiden vastikevaikutuksen, joten halvan vastikkeen todellinen hinta selviää ennen tarjousta.
Vastike ilmoituksissa ja verotuksessa
Myynti-ilmoituksissa hoito-, rahoitus- ja tonttivastike eritellään, ja viralliset määrät kertoo isännöitsijäntodistus. Lainaosuuden maksutavat on käyty läpi rahoitusvastikesivulla.
Vuokranantajalle hoitovastike on vähennyskelpoinen vuokratulosta. Rahoitusvastikkeen vähennys riippuu yhtiön kirjaustavasta, joka on selostettu tuloutus vai rahastointi -sivulla.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä eroa on hoitovastikkeella ja rahoitusvastikkeella?
Hoitovastikkeella katetaan juoksevat menot: käyttö, huolto, hallinto, lämmitys ja vuosikorjaukset. Rahoitusvastikkeella eli lain termein pääomavastikkeella katetaan pitkävaikutteiset menot, kuten peruskorjaukset ja niiden lainanhoito. Yhdessä ne muodostavat yhtiövastikkeen.
Paljonko yhtiövastike on keskimäärin?
Kerrostaloyhtiöiden hoitovastike oli Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 4,86 euroa neliöltä kuukaudessa vuonna 2024, ja sen päälle tuli tuloutettua rahoitusvastiketta keskimäärin 2,37 euroa. Kiinteistöliiton kyselyssä hoitovastike oli 4,72 euroa vuonna 2025. Helsingissä taso on selvästi maan keskiarvoa korkeampi.
Voiko taloyhtiö periä ylimääräisen vastikkeen?
Voi, jos yhtiökokous on siitä päättänyt tai valtuuttanut hallituksen perimään sen. Hallitus ei voi yksin päättää toimista, jotka vaikuttavat olennaisesti osakkaan maksuvelvollisuuteen, joten iso kesken vuoden tuleva korotus vaatii ylimääräisen yhtiökokouksen.
Vastaako ostaja myyjän maksamattomista vastikkeista?
Vain rajatusti. Uuden omistajan vastuu on enintään omistusoikeuden siirtokuukauden ja viiden sitä edeltävän kuukauden vastikkeiden summa. Ennen isännöitsijäntodistuksen päiväystä erääntyneistä eristä ostaja vastaa vain, jos ne on mainittu todistuksessa.
Asuntoanalyysin laskuri arvioi taloyhtiön tulevat remontit ja niiden vastikevaikutuksen, joten näet ennen tarjousta, pysyykö kohteen vastike taulukoiden tasolla myös remonttien jälkeen.
Analysoi kohdeLähteet
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009: 3 luku 1 § (yhtiövastikkeen maksuvelvollisuus), 2 § (vastikkeella katettavat menot), 3 § (erilaiset yhtiövastikkeet; pääomavastikkeella katetaan oletuksena pitkävaikutteiset menot), 4 § (maksuperuste, muutettuna lailla 789/2020), 4 a § (vesikustannukset luotettavasti mitatun todellisen kulutuksen mukaan; siirtymäsäännös koskee lain voimaantulon jälkeen haetulla rakennusluvalla asennettuja mittareita), 6 § (maksuvelvollisuuden alkaminen) ja 7 § (uuden omistajan vastuu: siirtokuukausi ja viisi edeltävää kuukautta, isännöitsijäntodistuksen rajaus); 6 luku 3 § (talousarvio ja vastike) ja 4 § (ylimääräinen yhtiökokous); 7 luku 2 § (hallituksen toimivallan rajat); 8 luku 2-3 § (hallintaanoton perusteet, enintään kolme vuotta, kirjallinen varoitus) ja 6 § (hallintaan otetun huoneiston vuokraaminen). Finlex, finlex.fi, vapaasti luettavissa.
- Tilastokeskus: Asunto-osakeyhtiöiden talous 2024 (StatFin-taulukko 13jw, päivitetty 17.6.2025), kerrostaloyhtiöt rakennusvuosittain, €/m²/kk: hoitovastikkeet -1959: 5,42, 1960-69: 4,88, 1970-79: 4,62, 1980-89: 4,73, 1990-99: 4,93, 2000-09: 4,85, 2010-: 4,71, kaikki 4,86; tuloutettu pääomavastike vastaavasti 2,07 / 2,06 / 1,41 / 0,92 / 0,75 / 0,52 / 7,20 / 2,37. Kustannusmuutokset 2024: kiinteistövero +11,4 %, käyttö ja huolto +10,6 %, korkokulut +19,7 %. stat.fi.
- Suomen Kiinteistöliitto: hoitovastikekysely 2025 (julkaistu 18.6.2025, 5 134 taloyhtiötä): kerrostalojen hoitovastike koko maassa 2021: 3,93, 2022: 4,08, 2023: 4,45, 2024: 4,60, 2025: 4,72 €/m²/kk; kaupungit 2025: Helsinki 5,57, Espoo 4,80, Vantaa 4,74, Tampere 4,72, Kuopio 4,72, Lahti 4,45, Turku 3,99, Oulu 3,96; pääkaupunkiseutu 5,31; 44,2 prosenttia yhtiöistä nosti vastiketta tai esitti korotusta. kiinteistoliitto.fi.
- Suomen Kiinteistöliitto: Indeksitalo 2025 (julkaistu 11.9.2025, 59 kuntaa, mallitalo 10 000 m³ ja 40 asuntoa): kuntakohtaiset kiinteistökustannukset nousivat keskimäärin 3,4 prosenttia; vesi +5,7 %, kaukolämpö +3,9 %, jätehuolto +3,3 %, sähkö -1,2 %; vertailukustannukset kaukolämpö 1,70, vesi 0,83, kiinteistösähkö 0,29 ja jätehuolto 0,23 €/m²/kk. kiinteistoliitto.fi.
- Suomen Kiinteistöliitto: talousarvio-ohje 2026 (14.10.2025): kaukolämmitteisten kerrostalojen hoitokulujen kasvuarvio suurissa kaupungeissa 2-3 prosenttia vuonna 2026. kiinteistoliitto.fi.
- Tilastokeskus: kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi, 4. neljännes 2025 (julkaistu 12.3.2026): asuinkerrostalojen kustannukset +2,4 prosenttia vuodessa; indeksi ei sisällä kiinteistöveroa eikä tontinvuokraa. stat.fi.
- Verohallinto: Vuokratulojen verotus (syventävä ohje VH/7418/00.01.00/2025, 12.1.2026): tuloksi kirjattu vastike on vähennyskelpoinen vuokratulosta, rahastoitu lisätään osakkeiden hankintamenoon. vero.fi.
Päivitetty 12.6.2026.