Yhtiövastike

Yhtiövastike on osakkaan kuukausimaksu, jolla taloyhtiö kattaa menonsa, ja se jakautuu hoitovastikkeeseen ja rahoitusvastikkeeseen. Maksuperuste määrätään yhtiöjärjestyksessä, ja vastikkeen suuruudesta päättää yhtiökokous vuosittain talousarvion yhteydessä. Halpa vastike ei aina ole hyvä uutinen.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Päivitetty 19.7.2026.

Mitä yhtiövastike tarkoittaa ja kattaa?

Yhtiövastike on asunto-osakeyhtiölain mukainen maksu, jota osakas maksaa yhtiön menojen kattamiseksi. Hoitovastike ja rahoitusvastike ovat käytännön termejä: laki puhuu yhtiövastikkeesta ja sen eri lajeista.

Vastikelajit

Lähde: asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 3 luku 2-3 § ja 4 a § (Finlex). Pääomavastikkeella katetaan oletuksena pitkävaikutteiset menot, jos yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä.

Pääomavastike eli rahoitusvastike on lain oma termi lainanhoitovastikkeelle. Hoitovastike taas on vakiintunut nimitys vastikkeelle, jolla juoksevat menot katetaan, vaikka laki ei sanaa käytäkään.

Lakiperusta

Osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan (3 luku 1 §). Vastikkeella saa kattaa laissa luetellut menot: kiinteistön hankinnan ja rakentamisen, käytön ja kunnossapidon, perusparannukset ja uudistukset, yhteishankinnat sekä muut yhtiön velvoitteet.

Lista on väljä tarkoituksella. Käytännössä raja kulkee siinä, kuuluuko meno yhtiölle: osakkaan oman remontin maksaa osakas, yhtiön rakenteiden korjauksen yhtiö vastikkeilla.

Maksuperuste

Maksuperusteesta määrätään yhtiöjärjestyksessä. Perusteena voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä tai hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus (3 luku 4 §).

Vedelle on oma sääntönsä: veden yhteishankinnan menot peritään luotettavasti mitatun todellisen kulutuksen mukaan (3 luku 4 a §). Sääntö koskee yhtiöitä, joiden vesimittarit on asennettu 23.11.2020 jälkeen haetun rakennusluvan perusteella.

Vastike ja käyttökorvaukset

Vastikkeen rinnalla yhtiö perii käyttökorvauksia, kuten vesimaksuja sekä sauna- ja autopaikkamaksuja. Siksi yhtiön hoitokulut ovat keskimäärin suuremmat kuin hoitovastike: erotus katetaan käyttökorvauksilla ja muilla tuotoilla.

Kerrostaloyhtiön hoitokulut olivat vuonna 2025 keskimäärin 6,17 euroa neliöltä kuukaudessa, kun osakkailta perityt hoitovastikkeet olivat 5,21 euroa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 1,3 prosenttia (Tilastokeskus).

Maksuvelvollisuus alkaa, kun omistusoikeus siirtyy ostajalle (3 luku 6 §). Käytön estymisestä on oma pykälänsä: jos huoneistoa ei voi käyttää, vastikkeesta on vähennettävä määrä, jolla yhtiön käyttö- ja kunnossapitokulut vähenevät (3 luku 5 §).

Uudiskohteessa perustajaosakas eli rakennuttaja maksaa vastiketta myymättömistä osakkeista, sillä maksuvelvollisuus seuraa omistusta. Ennen huoneiston hallinnan luovutusta kuluista vastaa myyjä (asuntokauppalaki).

Paljonko yhtiövastike on keskimäärin?

Kerrostaloyhtiön hoitovastike oli keskimäärin 5,21 euroa neliöltä kuukaudessa vuonna 2025 (Tilastokeskus). Keskiarvo kätkee suuret erot talon iän ja sijainnin mukaan.

Vastike talon iän mukaan

Lähde: Tilastokeskus, Asunto-osakeyhtiöiden talous 2025 (StatFin-taulukko 15gi), kerrostaloyhtiöt. Rahoitusvastike on tilaston tuloutettu pääomavastike eli rahastoimaton osuus.

Vanhimmassa kannassa hoitovastike on korkein, koska ylläpito ja korjaukset maksavat eniten. Matalimmillaan hoitovastike on 1970-luvun taloissa.

Uusimmissa taloissa rahoitusvastike on ylivoimaisesti suurin rakennusaikaisten yhtiölainojen takia, joten kokonaisvastike on raskain 2010-luvun taloissa, noin 12 euroa neliöltä kuukaudessa. Pelkkä hoitovastike kertoo asumisen hinnasta vain puolet.

Kaupunkien erot

Lähde: Suomen Kiinteistöliiton hoitovastikekysely 2025 (julkaistu 18.6.2025, 5 134 taloyhtiötä), kerrostalot. Kyselyn keskiarvo poikkeaa Tilastokeskuksen tilinpäätösaineistosta lähteen ja vuoden eron takia.

Pääkaupunkiseudun kerrostaloissa hoitovastike oli 5,31 euroa neliöltä kuukaudessa. Kyselyn yhtiöistä 44 prosenttia nosti vastiketta tai esitti korotusta vuonna 2025.

Kunnallisissa kustannuksissa erot ovat vielä jyrkemmät. Indeksitalo-vertailun kallein kunta oli Järvenpää (4,35 €/m²/kk) ja halvin Kokkola (2,81), ja Helsingissä kunnalliset kustannukset jopa laskivat hieman vuonna 2025 (Kiinteistöliitto).

Kunnalliset maksut vastikkeessa

Lähde: Kiinteistöliiton Indeksitalo 2025 (julkaistu 11.9.2025, 59 kuntaa). Luvut ovat vertailukustannuksia mallitalolle (10 000 m³, 40 asuntoa), eivät hoitovastikkeen keskiarvoja.

Nämä neljä erää ovat yhteensä noin 3 euroa neliöltä kuukaudessa eli noin puolet kerrostalon hoitokuluista. Loput ovat korjauksia, huoltoa ja hallintoa, joiden täysi rivijako on käyty läpi tilinpäätöksen lukuohjeessa.

Miksi yhtiövastike nousee?

Hoitovastikkeet nousivat jyrkimmin vuonna 2023, ja sen jälkeen tahti on rauhoittunut. Vuodelle 2026 ennustetaan suurissa kaupungeissa 2-3 prosentin nousua.

Hoitovastikkeen kehitys

Lähde: Suomen Kiinteistöliiton hoitovastikekyselyt, kerrostalot koko maa. Vuoden 2023 piikki johtui energian hinnan ja korjauskustannusten noususta.

Nousu ei koske kaikkia yhtiöitä. Vuonna 2025 noin puolet yhtiöistä piti vastikkeen ennallaan ja 6 prosenttia laski sitä, ja neljä viidestä arvioi taloutensa vakaaksi (Kiinteistöliitto).

Nousun syyt

Vuonna 2025 nopeimmin kallistuivat vesi- ja jätevesimaksut (+11,4 %), siivous (+10,0 %) sekä käyttö ja huolto (+9,4 %). Lainapuolella suunta kääntyi: korkokulut laskivat 17,1 prosenttia ja pääomavastikkeet nousivat enää 0,6 prosenttia (Tilastokeskus).

Verotus on noussut rakenteellisesti: maapohjan kiinteistöveron alaraja nostettiin vuoden 2024 alusta 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin, mikä pakotti 245 kuntaa korottamaan veroprosenttiaan (valtiovarainministeriö).

Syyt ovat suurelta osin yhtiön ulottumattomissa: kunnalliset taksat, energia ja verot. Siksi vastikkeen nousu ei yleensä kerro huonosta hoidosta vaan kustannusympäristöstä. Korottaneista yhtiöistä 57 prosenttia nosti vastiketta vähintään 5 prosenttia vuonna 2025 (Kiinteistöliitto).

Näkymä 2026

Kiinteistöliiton talousarvio-ohje lokakuulta 2025 arvioi kaukolämmitteisten kerrostalojen hoitokulujen kasvavan suurissa kaupungeissa 2-3 prosenttia vuonna 2026. Tilastokeskuksen ylläpitoindeksi näytti vuoden 2025 lopussa asuinkerrostaloille 2,4 prosentin vuosinousua.

Indeksi ei sisällä kiinteistöveroa eikä tontinvuokraa, joten vuokratontilla olevan yhtiön vastikkeen todellinen nousu voi olla suurempi. Tontin lunastus tai vuokrankorotus näkyy vastikkeessa heti. Pääkaupunkiseudulla vesimaksuihin on lisäksi luvassa noin 5 prosentin korotus vuonna 2026.

Kuka vastikkeesta päättää?

Vastikkeen suuruudesta päättää yhtiökokous, ei hallitus eikä isännöitsijä. Korotus ei siis voi olla mielivaltainen, vaan se perustuu talousarvioon.

Yhtiökokouksen päätös

Varsinainen yhtiökokous päättää talousarviosta ja yhtiövastikkeen määrästä (6 luku 3 §). Samassa kokouksessa esitetään hallituksen selvitys seuraavien viiden vuoden korjaustarpeista, ja se kytkee vastikkeen tuleviin remontteihin.

Osakas näkee siis perusteen itse: talousarvio kertoo, mihin vastike mitoitettiin, ja tilinpäätös, mihin se kului. Kysymykset voi esittää kokouksessa.

Ylimääräinen vastike

Yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen perimään ylimääräisen vastikkeen tai jättämään kuukauden perimättä. Käytäntö perustuu kokouksen omaan talousarviopäätökseen, ei erilliseen pykälään.

Hallitus ei voi yksin päättää toimista, jotka vaikuttavat olennaisesti osakkaan vastikkeenmaksuvelvollisuuteen (7 luku 2 §). Jos rahat loppuvat kesken vuoden, iso korotus vaatii ylimääräisen yhtiökokouksen (6 luku 4 §).

Korotuksen rajat

Korotus jakautuu osakkaille yhtiöjärjestyksen maksuperusteen mukaan, eikä perusteesta voi poiketa kuin laissa erikseen säädetyissä tilanteissa. Osakkaiden yhdenvertaisuus rajoittaa päätöksiä (1 luku 10 § ja 6 luku 14 §): yhtiökokous ei saa tehdä päätöstä, joka tuottaa osakkaalle epäoikeutettua etua.

Yhtiö ei tuota voittoa: vastiketta saa periä vain menojen kattamiseksi (3 luku 1-2 §). Mahdollista ylijäämää ei makseta osakkaalle takaisin, vaan se siirtyy seuraavalle vuodelle ja hillitsee tulevaa vastiketta. Kohtuullinen puskuri on silti sallittu.

Ratkaisussa KKO 2016:43 korkein oikeus katsoi, että vastikkeiden perusteet ovat väistämättä jossain määrin kaavamaisia, eikä yhdenvertaisuus takaa jokaiselle samaa hyötyä suhteessa maksettuun vastikkeeseen.

Lainvastaisen korotuspäätöksen voi riitauttaa moitekanteella kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä (23 luku 1 §). Tilapäiseen tarpeeseen vastataan ylimääräisellä vastikkeella ja pysyvään uudella talousarviolla, ja perusteen näkee aina kokousasiakirjoista.

Maksuperusteen muuttaminen

Yhtiövastikkeen maksuperusteesta voidaan poiketa ja perustetta muuttaa vain laissa säädetyin edellytyksin (3 luku 8 §). Yhtiöjärjestykseen kirjatun perusteen muuttaminen vaatii yhtiökokouksen määräenemmistön eli vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista (6 luku 27 § ja 34 §).

Jos muutos lisää yksittäisen osakkaan maksuvelvollisuutta, tarvitaan lisäksi tämän osakkaan suostumus (6 luku 35 §). Poikkeus on veden kaltainen todellinen kulutus: silloin perusteen voi vaihtaa tavallisella enemmistöllä. Kohtuuttoman määräyksen voi viime kädessä saattaa tuomioistuimen muutettavaksi (6 luku 36 §).

Mitä tapahtuu, jos vastike jää maksamatta?

Maksamaton vastike etenee perinnästä pahimmillaan huoneiston hallintaanottoon. Ostajan vastuu myyjän rästeistä on tarkasti rajattu.

Perintä ja ostajan vastuu rästeistä

Erääntyneet vastikkeet yhtiö perii kuten muutkin saatavat. Maksamattomalle vastikkeelle kertyy korkolain mukaista viivästyskorkoa, joka on Suomen Pankin viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä, eli 9,5 prosenttia alkuvuonna 2026 (4 §). Uusi omistaja vastaa myyjän rästeistä vain rajatusti: enintään omistusoikeuden siirtokuukauden ja viiden sitä edeltävän kuukauden vastikkeista (3 luku 7 §).

Maksumuistutuksesta yhtiö saa periä enintään 12 euroa, sillä vastikesaatava ei ole kuluttajasaatava (perintälaki). Vuonna 2025 noin 45 prosentilla taloyhtiöistä oli vastikerästejä, keskimäärin 1 036 euroa yhtiötä kohden (Kiinteistöliitto).

Ennen isännöitsijäntodistuksen päiväystä erääntyneistä eristä vastuu koskee vain niitä, jotka on mainittu todistuksessa. Rästit kannattaa siis tarkistaa todistuksesta ennen kauppaa.

Huoneiston hallintaanotto

Jos osakas ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta, yhtiökokous voi päättää huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi (8 luku 2 §). Sitä ennen hallituksen on annettava kirjallinen varoitus (8 luku 3 §), eikä vähäinen laiminlyönti riitä hallintaan ottamiseen.

Päätös on annettava osakkaalle tiedoksi 60 päivän kuluessa (8 luku 4 §). Osakas voi moittia sitä 30 päivän kuluessa tiedoksiannosta (8 luku 5 §). Vuonna 2025 viisi prosenttia taloyhtiöistä otti huoneiston hallintaansa (Kiinteistöliitto).

Hallintaan otettu huoneisto vuokrataan, ja vuokrasta katetaan yhtiön saatavia (8 luku 6 §). Keino on järeä, ja siihen joudutaan harvoin.

Miten ostaja arvioi vastiketta?

Vastiketta ei arvioida yksin suuruuden vaan talon iän ja korjaustilanteen valossa. Halpa vastike vanhassa talossa on useammin varoitus kuin etu.

Halpa vastike voi olla riski

Matala hoitovastike ja ohut korjaushistoria tarkoittavat usein, että tulevat remontit eivät vielä näy maksussa. Vertaa kohteen vastiketta tämän sivun taulukoihin: selvästi ikäluokan keskiarvoa matalampi vastike on varoitusmerkki, ei säästö.

Vertaa aina neliökohtaista vastiketta, älä kuukausisummaa. Sama 300 euron vastike on pienessä asunnossa kallis ja suuressa edullinen, joten vain €/m²-luku on vertailukelpoinen.

Asuntoanalyysin laskuri arvioi talon tulevat remontit ja niiden vastikevaikutuksen, joten halvan vastikkeen todellinen hinta selviää ennen tarjousta.

Vastike ilmoituksissa ja verotuksessa

Myynti-ilmoituksissa hoito-, rahoitus- ja tonttivastike eritellään, ja viralliset määrät kertoo isännöitsijäntodistus. Lainaosuuden maksutavat on käyty läpi rahoitusvastikesivulla.

Vuokranantajalle hoitovastike on vähennyskelpoinen vuokratulosta. Rahoitusvastikkeen vähennys riippuu yhtiön kirjaustavasta, joka on selostettu tuloutus vai rahastointi -sivulla.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on hoitovastikkeella ja rahoitusvastikkeella?

Hoitovastikkeella katetaan juoksevat menot: käyttö, huolto, hallinto, lämmitys ja vuosikorjaukset. Rahoitusvastikkeella eli lain termein pääomavastikkeella katetaan pitkävaikutteiset menot, kuten peruskorjaukset ja niiden lainanhoito. Yhdessä ne muodostavat yhtiövastikkeen.

Paljonko yhtiövastike on keskimäärin?

Kerrostaloyhtiöiden hoitovastike oli Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 5,21 euroa neliöltä kuukaudessa vuonna 2025, ja sen päälle tuli tuloutettua rahoitusvastiketta keskimäärin 2,36 euroa. Kiinteistöliiton kyselyssä hoitovastike oli 4,72 euroa vuonna 2025. Helsingissä taso on selvästi maan keskiarvoa korkeampi.

Voiko taloyhtiö periä ylimääräisen vastikkeen?

Voi, jos yhtiökokous on siitä päättänyt tai valtuuttanut hallituksen perimään sen. Hallitus ei voi yksin päättää toimista, jotka vaikuttavat olennaisesti osakkaan maksuvelvollisuuteen, joten iso kesken vuoden tuleva korotus vaatii ylimääräisen yhtiökokouksen.

Vastaako ostaja myyjän maksamattomista vastikkeista?

Vain rajatusti. Uuden omistajan vastuu on enintään omistusoikeuden siirtokuukauden ja viiden sitä edeltävän kuukauden vastikkeiden summa. Ennen isännöitsijäntodistuksen päiväystä erääntyneistä eristä ostaja vastaa vain, jos ne on mainittu todistuksessa.