Il­ma­läm­pö­pump­pu ker­ros­ta­loon

Kerrostaloasunto voi lämmetä helteellä yli asumisterveysasetuksen rajojen. Korkein oikeus vahvisti vuonna 2021, että osakas saa asentaa ilmalämpöpumpun omalle huoneistoparvekkeelleen muutostyönä, jota taloyhtiö ei voi kieltää ilman laissa säädettyjä perusteita. Kun ilmoitus, ehdot ja kondenssiveden reitti ovat kunnossa, laite viilentää ensi kesänä ilman riitaa naapureiden tai hallituksen kanssa. Seuraavassa esitellään asennusoikeuden rajat, muutostyöilmoituksen vaiheet, kustannukset, oikea asennustapa, osakkaalle jäävät vastuut ja viilennystarpeen tausta.

Saako ilmalämpöpumpun asentaa kerrostaloon?

Omalle huoneistoparvekkeelle saa. Asennus on osakkaan muutostyö, jonka kieltämiseen yhtiö tarvitsee laissa säädetyn perusteen.

Korkeimman oikeuden linja

Riita alkoi turkulaisesta talosta, jossa ylimmän kerroksen osakas asennutti pumpun parvekkeelleen kiellosta huolimatta. Ylimääräinen yhtiökokous kielsi laitteet koko yhtiössä.

Korkein oikeus ratkaisi asian osakkaan hyväksi vuonna 2021. Yhtiökokouksen yleiskielto oli asunto-osakeyhtiölain vastainen ja siten pätemätön, koska lain kieltoperusteet eivät täyttyneet. Asennus oli tehty asianmukaisesti ja käyntiääni vertautui oikeuden mukaan jääkaappiin.

Oikeus ei silti antanut rajatonta lupaa. Punninta tehdään aina tapauskohtaisesti, eli osakkaan hyötyä verrataan yhtiölle ja naapureille aiheutuvaan haittaan. Ehtoja saa asettaa edelleen.

Parveke ja ulkoseinä

Ratkaisun ydin on parvekkeen asema. Parveke, jolle kuljetaan vain asunnon läpi, kuuluu lain mukaan osakehuoneistoon. Huoneisto, parveke ja niiden välinen ulkoseinän osa muodostavat oikeuden mukaan yhtenäisen alueen, jossa osakkaan muutostyöoikeus pätee.

Ulkoseinä pysyy silti yhtiön kunnossapidettävänä rakenteena. Kunnossapitovastuu (se, kumpi rakenteen korjaukset maksaa) ei kuitenkaan ratkaise muutostyöoikeutta, vaan vaikuttaa vain siihen, millaisia ehtoja työlle voidaan asettaa. Riidan kohteena ollut läpivienti oli halkaisijaltaan 63 millimetriä. Reikä porattiin kantavia rakenteita vaurioittamatta.

Mihin asennusoikeus ei yllä

Oikeus koskee vain omaa huoneistoparveketta. Muualla ulkoyksikkö tulee yhtiön hallitsemaan tilaan, jolloin tarvitaan yhtiön suostumus, jota laki ei velvoita antamaan.

Asunto-osakeyhtiölaki, korkein oikeus 2021 sekä Helsingin ja Tampereen rakennusvalvonnan ohjeet.

Sama raja on vahvistettu jo aiemmin rivitalon pihasta, sillä muutostyöoikeus ei ulotu yhtiön hallitsemalle piha-alueelle. Ranskalainen parveke estää asennuksen usein kokonaan, koska ulkoyksikölle ei ole paikkaa kaiteen takana.

Miten muutostyöilmoitus etenee?

Asennus alkaa aina kirjallisella muutostyöilmoituksella hallitukselle tai isännöitsijälle. Arkikielen lupa tarkoittaa laissa ilmoituksen käsittelyä ja siihen liitettäviä ehtoja.

Ilmoituksen sisältö

Laki vaatii etukäteisilmoituksen aina, kun työ voi vaikuttaa yhtiön vastuulla olevaan rakennuksen osaan. Ulkoseinän läpivienti täyttää tämän ehdon jokaisessa asennuksessa.

Hyvä ilmoitus kertoo laitemallin, ulko- ja sisäyksikön sijoituksen, läpiviennin toteutuksen, kondenssiveden reitin, sähkökytkennän ja asentajan pätevyyden. Asiantuntijat suosittelevat lisäksi asennustyön valokuvaamista vaiheittain, jotta vastuukysymykset ovat myöhemmin todennettavissa.

Käsittely taloyhtiössä

Yhtiön on käsiteltävä ilmoitus viivytyksettä. Kielteinen päätös on perusteltava. Hallituksen käsittely kestää Isännöintiliiton mukaan yleensä vähintään kaksi viikkoa. Koko prosessiin kannattaa varata muutamia viikkoja.

Nopeus riippuu yhtiön valmiudesta. Jos yhtiökokous on jo linjannut asennusten reunaehdot, hallituksen lupa riittää eikä uutta kokousta tarvita. Hallitus voi antaa luvan myös ilman yhtiökokouksen linjausta. Päätös on silloinkin oikeudellisesti pätevä. Ilman valmista linjausta hankinta ehtii harvoin saman kesän helteisiin.

Ehdot ja kielto

Ehtojen on lain mukaan oltava tarpeen vahingon tai haitan välttämiseksi. Kieltää saa vain, jos työn haitta on suurempi kuin osakkaan hyöty.

Käytännön ehtolistat ovat vakiintuneet. Eräs vantaalainen taloyhtiö vaati yhteishankinnassaan viittä ehtoa. Ulkoyksikkö ei saa näkyä julkisivussa, äänitason on jäätävä alle 45 desibelin eikä yksikköä saa kiinnittää rakenteeseen. Lisäksi kondenssivesi johdetaan hallitusti pois ja huolto jää osakkaalle.

Moni yhtiö sallii vain viilennyskäytön, rajaa käytön toukokuusta elokuuhun tai varaa oikeuden rajoittaa yökäyttöä äänihaitan vuoksi.

Vanha kieltopäätös

Moni yhtiökokous kielsi pumput ennen vuotta 2021, eivätkä kaikki kiellot ole enää voimassa olevan oikeuskäytännön mukaisia. Hallitus ei saa noudattaa lain vastaista yhtiökokouksen päätöstä, joten vanha yleiskielto ei anna perustetta hylätä ilmoitusta.

Kiinteistöliitto suosittelee tekemään uuden periaatepäätöksen, joka vastaa nykyistä oikeustilaa. Samalla varmistuu osakkaiden yhdenvertainen kohtelu, kun ilmoitukset hyväksytään tai hylätään samoilla perusteilla hallituksen kokoonpanosta riippumatta.

Mitä ilmalämpöpumppu kustantaa?

Asennettuna laite kustantaa kerrostaloasuntoon arviolta 1 400-1 900 euroa. Työn osuudesta saa kotitalousvähennyksen ja käyttösähkö jää kymmeniin euroihin vuodessa.

Hankintahinta

Valtioneuvoston selvityksen 40 laitemallin kartoituksessa asennettu pumppu kustansi 81 neliön kerrostaloasuntoon noin 1 900 euroa vuoden 2023 hintatasossa arvonlisäveroineen. Vantaalaisen taloyhtiön 2020-luvun alun yhteishankinnassa perustarjoukset asettuivat 1 350-1 543 euroon ja lisätöineen vertailuhinta 1 500-1 742 euroon arvonlisäverollisina.

Lisätyöt kannattaa kysyä tarjoukseen valmiiksi. Yhteishankinnassa kylmäaineputken lisämetrit kustansivat 40-50 euroa metriltä, erillinen sähkösyöttö sähkökeskukselta alkaen 150 euroa ja timanttiporattu läpivienti betoniin 200-249 euroa. Laitekauppojen vuoden 2026 hinnastoissa asennettujen pakettien haarukka on suunnilleen 800-2 500 euroa laitteen tehon ja asennuksen vaativuuden mukaan.

Kotitalousvähennys

Verohallinnon ohjeen mukaan ilmalämpöpumpun asennustyö huoneiston ulkopuolelle tai parvekkeelle oikeuttaa kotitalousvähennykseen myös osakehuoneistossa. Vähennys on 35 prosenttia työn osuudesta ja enintään 1 600 euroa henkilöltä. Omavastuu on 150 euroa. Hallitus on esittänyt vähennykseen korotusta takautuvasti vuodelle 2026, mutta esitys ei ole vielä laki.

Vähennys lasketaan vain työstä, ei laitteesta. Työn osuus kannattaa vaatia laskulle eriteltynä. Menettelyn vaiheet kuvataan remontin kotitalousvähennyksen oppaassa. Vantaalaisessa yhteishankinnassa työn osuus vaihteli tarjouksissa 350 eurosta 800 euroon. Taloyhtiö hylkäsi ylisuuret työosuudet vähennyskeinotteluna.

Käyttökustannus

Kerrostaloasunnon viilennys on kuluttanut Kiinteistöliiton mukaan sähköä noin 50-200 kilowattituntia vuodessa. Maaliskuun 2026 sähkön kokonaishinnalla, joka oli kotitalouksilla noin 23-27 senttiä kilowattitunnilta, se tarkoittaa arviolta 10-55 euroa vuodessa.

Kulutus pysyy pienenä, kun lämpötilaa ei yritetä painaa talvilukemiin. Viilennykselle riittää 23-25 asteen taso, sillä jo muutaman asteen pudotus helpottaa helteellä.

Miten asennus tehdään oikein?

Asennuksen saa tehdä vain Tukesin rekisteröimä kylmälaiteliike. Sijoitus, läpivienti ja kondenssiveden reitti määräävät, pysyykö laite riidattomana.

Asentajan pätevyys

Pumpun kylmäaineet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, joten laitetta ei saa asentaa itse eikä teettää epäpätevällä liikkeellä. Sekä liikkeen että asentajan pätevyys tarkistetaan Tukesin rekisteristä. Työstä on saatava asennustodistus. Laittomasti asennetun laitteen vahingon vakuutusyhtiö voi jättää korvaamatta.

Sähkötöissä raja kulkee kiinteässä kytkennässä. Pistotulpan saa kytkeä pistorasiaan itse, mutta uusi rasia tai kiinteä kytkentä vaatii sähköasennusoikeudet. Kymmenen ampeerin sulake yleensä riittää. Suositus on oma vikavirtasuojattu rasia osakkaan oman sähkömittarin takana.

Sijoitus ja läpivienti

Ulkoyksikkö sijoitetaan parvekekaiteen taakse niin, ettei se erotu julkisivusta. Helsingin ja Tampereen rakennusvalvonnat eivät vaadi ohjeen mukaiselle asennukselle rakentamislupaa, mutta suojellussa tai arvokkaassa rakennuksessa luvan tarve varmistetaan erikseen. Läpinäkyvän kaiteen taakse Tampere edellyttää julkisivun sävyistä säleikköä.

Putket viedään huoneiston puolella, ei julkisivua pitkin. Läpivienti tehdään suojaputkella ja tiivistetään höyrytiiviiksi kantavia rakenteita varoen. Lasitetulla parvekkeella parvekelasit pidetään käytön aikana riittävästi auki, ettei parvekkeesta tule lämpöloukkua.

Melu

Mikään laki ei aseta valmista melurajaa vanhan talon parvekepumpulle. Siksi yhtiöt lainaavat ehtoihinsa uudisrakentamisen suunnitteluarvon, jonka mukaan ulkotilan keskiäänitaso saa olla enintään 45 ja enimmäistaso 50 desibeliä. Kapeakaistaiselle äänelle arvot ovat tiukemmat 40 ja 45 desibeliä.

Asunnon sisällä pätee asumisterveysasetus. Teknisten laitteiden melun toimenpideraja on asuinhuoneessa päivällä 35 ja yöllä 30 desibeliä. Mittauksia tehdään vain ongelmatilanteissa. Ajan mittaan äänihaitta syntyy usein kuluneista tärinäkumeista, jotka päästävät värinän talon runkoon.

Kondenssivesi

Viilentävä sisäyksikkö kuivattaa huoneilmaa. Vesi on johdettava hallitusti pois, sillä kesähelteellä sitä kertyy useita litroja ja vakuutusyhtiön mukaan suurimmillaan yli 20 litraa vuorokaudessa.

Ensisijainen reitti on parvekkeen lattiakaivo tai vesilukollinen viemäröinti, joskus pienellä pumpulla. Pelkkä ulosheittoputki on riskipaikka, sillä vesi voi valua alemmalle parvekkeelle ja aiheuttaa herkästi naapuririidan. Poistoletkun tukos taas ohjaa veden omaan asuntoon, joten letku testataan keväällä kaatamalla sisäyksikköön vähän vettä.

Mitkä vastuut osakkaalle jäävät?

Laite on osakkaan omaisuutta ja kaikki sen kulut ovat osakkaan. Vastuu ei pääty asennukseen, vaan seuraa laitetta aina asunnon myyntiin asti.

Huolto ja käyttöikä

Osakas huoltaa laitteen omalla kustannuksellaan. Sisäyksikön suodattimet puhdistetaan vähintään kerran kuukaudessa. Ammattihuollon väliksi Kiinteistölehti suosittelee kahta tai kolmea vuotta, kun taas lämpöpumppualan yhdistys arvioi pesun tarpeen noin viiden vuoden välein ja pelkässä viilennyskäytössä harvemmin.

Käyttöikäarviot vaihtelevat samaan tapaan. Tukes arvioi lämpöpumppujen kestävän 10-25 vuotta, Kiinteistölehti noin 10-15 vuotta. Toimialajärjestön tilastossa pumppujen myynnistä yli kolmannes on jo vanhan laitteen vaihtoja.

Vahingot ja vakuutus

Vesivahinko on pumppujen yleisin vahinkotyyppi. Rakenteisiin päässyt vuoto voi kasvaa kymmenien tuhansien eurojen korjaukseksi. Tavallisimmat syyt ovat tukkeutunut poistoputki, yksikön jäädyttävä likainen suodatin ja vinoon asennettu sisäyksikkö.

Vakuutus ei kanna kaikkea. Asennusvirheestä johtuvaa vahinkoa kotivakuutus ei yleensä korvaa, vaan korvausta haetaan virheen tehneeltä asennusliikkeeltä. Siksi asennustodistus ja valokuvat kannattaa säilyttää laitteen koko eliniän.

Purku yhtiön remontissa

Kun yhtiön korjaus vaatii yksiköiden irrottamisen, osakas maksaa purkamisen ja takaisinasennuksen. Ehto on kirjattu Kiinteistöliiton malliehtoihin. Se koskee esimerkiksi julkisivuremonttia ja parvekkeiden korjauksia.

Siksi kunnossapitotarveselvitys (arvio tulevista korjauksista) ja korjaussuunnitelmat kannattaa lukea ennen hankintaa. Lähivuosille ajoitettu julkisivu- tai parveketyö tarkoittaa pumpun omistajalle tiedossa olevaa lisäkulua.

Myynti ja uusi omistaja

Osakkaan ja yhtiön muutostyösopimus ei sido asunnon ostajaa ilman tämän omaa sitoumusta. Pysyvä vastuunjako syntyy vasta yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä. Asennus kirjataan yhtiön muutostyörekisteriin ja isännöitsijäntodistukseen, jolloin tieto kulkee kaupan mukana.

Lokakuussa 2026 voimaan tuleva asunto-osakeyhtiölain muutos selkiyttää asetelmaa. Osakas vastaa silloin muutostyönsä kunnossapidosta ja siitä yhtiölle myöhemmin aiheutuvista ylimääräisistä kunnossapitokuluista suoraan lain nojalla. Asunnon hintaa uusi pumppu ei välittäjän kokemuksen mukaan suoraan nosta.

Kuinka yleinen viilennystarve on?

Kuumuus ei ole mukavuuskysymys vaan mitattu ongelma. Kerrostaloissa ylilämpöä on tutkimusten mukaan vaikeinta torjua ilman koneellista viilennystä.

Kerrostalojen ylikuumeneminen

Aalto-yliopiston aineistossa yli 10 500 kerrostaloasunnosta kolmannes lämpeni hellekesänä 2021 yli 30 asteeseen. Neljässä prosentissa ylittyi asumisterveysasetuksen 32 asteen toimenpideraja. Lähes kaikissa asunnoissa lämpötila kävi hetkittäin yli 27 asteessa.

Kiviset rungot varaavat lämpöä ja luovuttavat sitä vielä hellejakson jälkeen, joten betonikerrostalo jäähtyy hitaimmin. Kesällä 2025 yli 30 asteen päiviä mitattiin yhtäjaksoisesti ennätykselliset 22 päivää.

Terveys ja tutkimusnäyttö

Valtioneuvoston selvityksen mukaan helleaallot aiheuttavat Suomessa keskimäärin noin 110 ennenaikaista kuolemaa ja 170 sairaalahoitojaksoa vuodessa. Terveyshaittoja voi tutkijan mukaan ilmetä jo 26-30 asteen huonelämpötilassa.

Kerrostaloasunnoista vain 4,4 prosenttiin on asennettu ilmalämpöpumppu. Siksi selvitys arvioi, että juuri kerrostalojen viilennys ehkäisisi helteiden terveyshaittoja eniten, sillä passiiviset keinot eivät niissä yksin riitä. Asuntokohtaista pumppua selvitys piti erittäin kustannustehokkaana ratkaisuna.

Yleisyys taloyhtiöissä

Kiinteistöliiton kyselyssä 65 prosenttia taloyhtiöistä oli kokonaan ilman koneellista viilennystä. Lähes 70 prosenttia vastaajista piti osaa asunnoista kesällä liian kuumina. Noin joka kolmannessa taloyhtiössä pumppu on vähintään yhdessä asunnossa.

Ilmalämpöpumppuja myytiin toimialajärjestön tilastossa 96 000 vuonna 2025. Yhtiöiden suhtautuminen on samalla muuttunut suopeammaksi. Talon yhteiset vaihtoehdot, kuten keskitetty jäähdytys, kuvataan kerrostalon jäähdytyksen oppaassa.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko ilmalämpöpumpun asentaa asuntoon, jossa ei ole parveketta?

Käytännössä harvoin. Ulkoyksikkö tarvitsee paikan, jollainen julkisivulla vaatii yhtiön suostumuksen. Laki ei velvoita yhtiötä antamaan suostumusta. Parvekkeettomien asuntojen viilennys ratkeaa yleensä vasta talon yhteisellä jäähdytysjärjestelmällä.

Saako vuokralainen asentaa ilmalämpöpumpun vuokra-asuntoon?

Ei omin päin. Muutostyöilmoituksen tekee osakas, joten vuokralainen tarvitsee ensin vuokranantajan suostumuksen ja tämän jälkeen asia etenee omistajan nimissä taloyhtiölle. Ilman molempia laite on luvaton.

Saako kerrostalon ilmalämpöpumpulla lämmittää talvella?

Usein ei, sillä moni yhtiö rajaa ehdoissa käytön viilennykseen. Lämmityskäytössä ulkoyksikkö tuottaa sulamisvettä ja jäätymisriskin. Hyöty jää pieneksi, koska lämmitys sisältyy jo vastikkeeseen mutta pumpun sähkö kuluu omalta mittarilta.

Saako ilmalämpöpumpun asentaa itse?

Ei saa. Kylmäaineita käsittelevä asennus kuuluu lain mukaan vain Tukesin rekisterissä olevalle kylmälaiteliikkeelle. Itse asennetun laitteen vahingot voivat jäädä vakuutuksesta korvaamatta ja ilmoituksen ehdot täyttymättä.

Tarvitaanko asennukseen yhtiökokouksen päätös vai riittääkö hallitus?

Hallituksen päätös riittää ja on oikeudellisesti pätevä. Yhtiökokouksen periaatepäätös ei ole lupaehto vaan työkalu, jolla reunaehdot ja osakkaiden yhdenvertainen kohtelu lyödään lukkoon etukäteen.

Mitä tapahtuu, jos naapuri valittaa pumpun melusta?

Yhtiö selvittää haitan ja voi rajoittaa käyttöä vasta todellisen haitan perusteella, tavallisimmin yöaikaan. Äänitaso mitataan vain ongelmatilanteissa. Kulunut tärinänvaimennus on syytä tarkistaa ensimmäisenä, sillä runkoääni on tavallinen valituksen aihe.