Ker­ros­ta­lon jääh­dy­tyk­sen vaih­to­eh­dot

Kesähelteinä kerrostaloasunnot lämpenevät helposti epämukavan kuumiksi. Yhä useampi taloyhtiö pohtii viilennystä. Yleisin keino on osakkaan oma ilmalämpöpumppu, joka vaatii taloyhtiön luvan. Ulkoyksikön sijoitus ratkaisee, riittääkö hallituksen lupa vai tarvitaanko yhtiökokouksen päätös. Taloyhtiö voi myös hankkia yhteisen jäähdytyksen tai hyödyntää maalämpöä. Oikea keino ja oikea ajoitus pitävät kustannukset kurissa ja asunnot viileinä.

Miten kerrostaloa voi jäähdyttää?

Kerrostalon voi viilentää monella tavalla. Keinot eroavat teholtaan, hinnaltaan ja siltä, päättääkö niistä osakas vai taloyhtiö.

Ilmalämpöpumppu

Ilmalämpöpumppu on yleisin ja tehokkain viilennystapa. Se siirtää huoneen ylilämmön ulkoilmaan. Jo asteen tai parin viilennys riittää tekemään sisäilman miellyttäväksi, koska ilmasta poistuu samalla kosteutta. Laite on huoneistokohtainen, joten sen hankkii yleensä osakas omaan asuntoonsa. Sisäyksikkö asennetaan seinälle ja ulkoyksikkö parvekkeelle tai julkisivulle.

Laitteen valinta ratkaisee käyttömukavuuden. Pumpun teho mitoitetaan asunnon koon ja ikkunapintojen mukaan. Hiljainen malli häiritsee naapureita vähemmän. Ilmalämpöpumppu ei vaihda huoneilmaa, vaan kierrättää sitä sisäyksikön läpi. Kosteusvaurion synty pelkän viilennyksen takia on erittäin epätodennäköistä.

Ennen konetta on hyvä kokeilla passiivisia keinoja. Aurinkoa ei pidä päästää paistamaan suoraan sisään. Ikkunat varjostetaan sälekaihtimilla tai markiiseilla. Ovet ja ikkunat pidetään kiinni päivällä. Yön viileys hyödynnetään tuuletuksessa ja koneellisessa ilmanvaihdossa. Monessa asunnossa nämä keinot riittävät ilman erillistä laitetta.

Kaukojäähdytys

Kaukojäähdytys on keskitetty ratkaisu. Kaukolämpöyhtiöt tarjoavat sitä muutamissa kaupungeissa, muun muassa Helsingissä, Lahdessa, Porissa, Tampereella, Turussa ja Heinolassa. Putkistossa kiertää kylmä vesi, joka ottaa rakennuksesta lämpöä vastaan. Toimintatapa on käänteinen kaukolämmölle. Asunnoissa viileys jaetaan yleensä puhallinpattereilla.

Kaukojäähdytys on käyttäjälle maksullista. Se edellyttää taloon jäähdytysverkoston ja liittymän, joten jälkiasennus on iso investointi. Käytännössä se sopii parhaiten uudisrakennukseen tai laajaan peruskorjaukseen. Valmiissa vanhassa talossa kynnys on korkea. Ympäristön kannalta kaukojäähdytys on tehokas ratkaisu, koska kylmä tuotetaan keskitetysti.

Maalämpö ja muut keinot

Maalämpö tarjoaa viilennyksen lähes kaupan päälle. Jos taloyhtiössä on tai siihen suunnitellaan maalämpöä, viilennys saadaan usein samasta järjestelmästä maakylmänä. Maakylmä on käyttökustannuksiltaan edullinen ja ympäristön kannalta hyvä tapa.

Viileys jaetaan puhallinpattereilla, lattiaputkistolla tai ilmanvaihdon kanavien kautta. Kun passiivinen maakylmä ei riitä, maalämpöpumpun kompressori tuottaa lisää jäähdytystä. Suuressa järjestelmässä jäähdytyksen keräämä lämpö voidaan ottaa talteen käyttöveteen tai energiakaivojen lataukseen.

Taloyhtiö voi valita myös keskitetyn koneellisen jäähdytyksen. Silloin viileyttä jaetaan erillisillä puhallinpattereilla tai jäähdytyspalkeilla huoneisto kerrallaan. Järjestelmä säätää tehoa sen mukaan, missä viilennystä tarvitaan. Tämä on iso hanke. Sekin toteutetaan parhaiten uudisrakennuksen tai ison remontin yhteydessä.

Milloin kerrostalo tarvitsee jäähdytystä?

Jäähdytystarve on kasvanut lämpenevien kesien myötä. Kaikki asunnot eivät sitä silti tarvitse.

Kesähelteet ja ylilämpeneminen

Hellejaksot ovat pidentyneet. Eniten kuumenevat ylimmät kerrokset sekä etelään ja länteen avautuvat asunnot, joissa aurinko paistaa suoraan sisään. Makuuhuoneen kuumuus haittaa unta ja voi olla ikääntyneelle terveysriski. Kuumuus kertyy asuntoon päivän mittaan, jos rakenteet ehtivät lämmetä. Silloin viilennys palautuu hitaasti. Lämpenevä ilmasto pidentää helteitä. Viilennyksen tarve kasvaa vuosi vuodelta.

Ylilämpeneminen estetään ensin passiivisilla keinoilla. Aurinkosuojaus ja tehostettu yöajan tuuletus vievät pitkälle. Koneelliseen jäähdytykseen siirrytään vasta, kun nämä eivät riitä. Näin energiaa ei kulu turhaan. Rakennuksen massa vaikuttaa myös. Raskas betonirakenne varaa lämpöä hitaammin kuin kevyt rakenne.

Kesäajan huonelämpötilan raja

Uudisrakentamista sitoo sisäilmastoasetus. Sen mukaan asuinhuoneiston lämpötila saa ylittää 27 astetta enintään 150 astetunnin verran kesäkaudella. Raja ohjaa jo talon suunnittelua, jotta asunnot eivät kuumene liikaa. Se koskee uusia rakennuksia.

Olemassa olevaa kerrostaloa raja ei sido takautuvasti. Vanhassa talossa viilennys on vapaaehtoinen mukavuus- ja terveyskysymys. Osakas tai taloyhtiö päättää siitä itse. Asetus antaa silti hyvän tavoitetason myös vanhalle asunnolle.

Uudessa talossa raja varmistetaan jo suunnittelupöydällä. Suunnittelija arvioi kesän lämpötilat laskennallisesti ennen rakentamista. Näin ylilämpeneminen estetään rakenteilla ja varjostuksella ennen kuin konetta edes tarvitaan. Ostajalle hyvä kesäajan lämpötilanhallinta on selkeä laatutekijä.

Kenelle jäähdytys kannattaa

Eniten hyötyä on ylimmissä kerroksissa ja suurten ikkunapintojen asunnoissa. Myös silloin viilennys kannattaa, kun kuumuus on asukkaalle terveysriski. Näissä asunnoissa passiiviset keinot jäävät usein vajaiksi. Kone tuo tuntuvan avun. Hyvin mitoitettu laite viilentää nopeasti ja kuluttaa vähän sähköä. Alimmissa kerroksissa ja pohjoiseen avautuvissa asunnoissa tarve on pienempi.

Monelle riittää kevyempi ratkaisu. Aurinkosuojaus, yötuuletus ja huoneiston oikea käyttö laskevat lämpötilaa ilman laitetta. Koneelliseen viilennykseen siirrytään vasta, kun helle jää asuntoon näistä huolimatta.

Kuka päättää kerrostalon jäähdytyksestä?

Päätöksenteko riippuu siitä, kuka jäähdytyksen hankkii. Osakkaan oma laite ja taloyhtiön yhteinen ratkaisu kulkevat eri reittiä.

Osakkaan oma ilmalämpöpumppu

Osakkaan viilennyslaite on asunto-osakeyhtiölain mukainen muutostyö. Osakas tekee siitä hallitukselle muutostyöilmoituksen ennen asennusta. Hallitus harkitsee suostumuksen ja asettaa sille ehdot. Ilmoitus tehdään ajoissa ennen kesää.

Sijoitus ratkaisee luvan tason. Kun ulkoyksikkö tulee huoneiston parvekkeelle niin, ettei se näy ulospäin eikä muuta julkisivua, hallituksen lupa voi riittää. Näin on etenkin, jos yhtiökokous on jo tehnyt aiheesta periaatepäätöksen. Silloin lupa-asia etenee nopeasti.

Milloin tarvitaan yhtiökokouksen päätös

Julkisivu vaihtaa päätöksentekijää. Kun ulkoyksikkö kiinnittyy ulkoseinään, siis julkisivuun, muualla kuin huoneistoparvekkeella, kyse on yhtiön hallitsemaan rakennusosaan kohdistuvasta muutoksesta. Tällaisesta päättää yhtiökokous. Se voi myös kieltää julkisivua muuttavan asennuksen.

Yhtiökokouksessa asiasta päätetään lähtökohtaisesti enemmistöllä. Jos päätös johtaisi jonkun osakkaan epäyhdenvertaiseen kohteluun, häneltä tarvitaan erillinen suostumus. Yhdenvertaisuusperiaate ohjaa siihen, että kaikille asetetaan samat ehdot. Siksi linjaukset ankkuroidaan yhtiökokouksen päätökseen.

Taloyhtiön yhteinen jäähdytys

Keskitetystä jäähdytyksestä päättää aina yhtiökokous. Kaukojäähdytys, keskitetty koneellinen jäähdytys ja maakylmä ovat taloyhtiön uudistuksia. Ne muuttavat kiinteistön tekniikkaa pysyvästi. Siksi ne kuuluvat yhtiökokouksen pöydälle.

Iso jälkiasennus on järkevää kytkeä muuhun remonttiin. Kun jäähdytys toteutetaan julkisivu-, putki- tai lämmitysremontin yhteydessä, telineet ja suunnittelu palvelevat montaa työtä kerralla. Näin kokonaiskustannus jää pienemmäksi. Erillinen jäähdytyshanke on harvoin edullinen. Kustannukset katetaan yleensä vastikkeella tai erillisellä rahoitusvastikkeella.

Mitä osakkaan pitää huomioida ilmalämpöpumpussa?

Ilmalämpöpumpun asennuksessa on muutakin kuin lupa. Muutama tekninen asia estää haitat naapureille.

Sijoitus ja julkisivu

Ulkoyksikön paikka ratkaisee sekä luvan että ulkonäön. Parvekkeelle piiloon asennettu yksikkö ei muuta julkisivua. Ulkoseinälle näkyviin tuleva yksikkö taas muuttaa. Silloin tarkistetaan myös rakennusvalvonnan kanta. Yhtenäinen sijoitustapa pitää julkisivun siistinä. Naapureiden näkymä otetaan myös huomioon paikkaa valittaessa.

Taloyhtiö voi asettaa ehtoja laitteelle ja asennukselle. Ehdot koskevat esimerkiksi laitteen ominaisuuksia, kiinnitystä ja valvontaa. Näin asennukset pysyvät turvallisina ja samanlaisina. Osakkaan on hyvä sopia yksityiskohdat etukäteen.

Melu ja kondenssivesi

Ulkoyksikkö tuottaa ääntä. Meluhaitta naapureille on estettävä, joten äänitasoa rajataan sekä ulkona että asunnoissa. Hiljainen laite ja harkittu sijoitus vähentävät häiriötä. Tämä on tavallisin riidan aihe. Siihen on syytä varautua etukäteen.

Kondenssivesi on toinen huomioitava asia. Laitteesta tiivistyvä vesi johdetaan hallitusti pois, esimerkiksi parvekkeen vedenpoistoon. Vesi ei saa valua naapurin parvekkeelle tai rakenteisiin. Oikea putkitus estää kosteusvahingot.

Sopimus ja käyttö

Muutostyön ehdoista tehdään osakkaan ja yhtiön välinen sopimus. Asennus valvotaan. Käyttöönotosta toimitetaan pöytäkirja taloyhtiölle. Näin vastuut ovat selvät myöhemmin. Sopimus suojaa molempia osapuolia. Osakas vastaa oman laitteensa huollosta.

Käyttökustannus jää maltilliseksi. Asunnon vuotuinen viilentäminen ilmalämpöpumpulla on kuluttanut sähköä arviolta noin 50-200 kilowattituntia eli noin 5-25 euroa vuodessa. Laitetta käytetään vain todellisen tarpeen mukaan. Pois päältä lämmin asunto ei kuluta mitään.

Miten taloyhtiö varautuu jäähdytykseen?

Taloyhtiö varautuu parhaiten sopimalla pelisäännöt etukäteen. Näin viilennys ei etene sekavasti asunto kerrallaan.

Periaatepäätös ja yhtenäiset ehdot

Yhtiökokouksen periaatepäätös selkeyttää ilmalämpöpumppujen luvat. Kun ehdot laitteesta, sijoituksesta, melusta ja kondenssivedestä on kirjattu, hallitus voi myöntää luvat sujuvasti. Päätös kohtelee osakkaita yhdenvertaisesti. Se myös nopeuttaa asennuksia kesää kohti. Yhdenmukainen sopimuspohja jouduttaa jokaista uutta lupaa.

Yhtenäinen linja kannattaa. Se pitää julkisivun siistinä ja vähentää naapuririitoja. Samalla taloyhtiö tietää etukäteen, millaisia laitteita kiinteistöön tulee. Selkeät säännöt säästävät kaikkien aikaa.

Jäähdytys osana isoa remonttia

Keskitetty jäähdytys kannattaa ajoittaa muuhun remonttiin. Kaukojäähdytysliittymä tai koneellinen järjestelmä on edullisin toteuttaa silloin, kun kiinteistössä tehdään muutakin. Hyviä hetkiä ovat julkisivuremontti, putkiremontti ja lämmitysjärjestelmän uusiminen. Yksi työmaa tuottaa monta parannusta.

Maalämpöhanke on erityisen hyvä tilaisuus. Kun taloon rakennetaan maalämpöä, maakylmä saadaan lähes ilman lisäkustannusta lämmityksen rinnalle. Sama järjestelmä lämmittää talvella ja viilentää kesällä. Näin investointi tuottaa hyötyä ympäri vuoden.

Kirjaa jäähdytys suunnitelmaan

Jäähdytystarve kannattaa kirjata kunnossapitosuunnitelmaan. Silloin sen voi ajoittaa muiden korjausten kanssa oikein. Rakennuksen kunto ja tulevat remontit on hyvä kartoittaa ennen isoa investointia. Kartoitus kertoo, mikä ratkaisu taloon sopii. Hyvä suunnitelma erottaa kiireellisen tarpeen mukavuusinvestoinnista.

Suunnitelmallisuus pitää kustannukset hallinnassa. Kun viilennys tulee osana muuta korjaamista, se ei tule yllätyksenä. Näin taloyhtiö etenee ilman kiirettä. Lopputulos on viileä asunto ja tyytyväinen asukas.

Usein kysytyt kysymykset

Saako parvekkeelle asentaa ilmalämpöpumpun ilman lupaa?

Ei ilman lupaa. Osakas tekee taloyhtiölle muutostyöilmoituksen ennen asennusta. Jos ulkoyksikkö jää parvekkeelle piiloon eikä muuta julkisivua, hallituksen lupa voi riittää. Ulkoseinälle näkyviin tuleva laite vaatii yhtiökokouksen päätöksen.

Paljonko ilmalämpöpumpun käyttö maksaa kesässä?

Vähän. Asunnon viilentäminen on kuluttanut sähköä arviolta noin 50-200 kilowattituntia vuodessa. Se vastaa suunnilleen 5-25 euron sähkölaskua. Suurin kulu on itse laitteen hankinta, ei sen käyttö.

Onko kaukojäähdytystä saatavilla joka kaupungissa?

Ei ole. Kaukojäähdytystä tarjotaan vain osassa kaupunkeja, kuten Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Muualla viilennys hoidetaan ilmalämpöpumpulla tai maalämmöllä. Saatavuus on syytä tarkistaa oman alueen kaukolämpöyhtiöltä.

Voiko maalämmöllä myös viilentää asuntoja?

Voi. Maalämpöjärjestelmästä saadaan maakylmää, joka viilentää edullisesti. Sama järjestelmä lämmittää talvella ja viilentää kesällä. Etu on suurin, kun viilennys suunnitellaan jo maalämpöhankkeen yhteydessä.