Ker­ros­ta­lon säh­kön­ku­lu­tus

Keskuslämmitetyn kerrostaloasunnon sähkönkulutuksen mediaani on noin 1 400 kilowattituntia vuodessa, mutta asukasmäärä ja varustelu venyttävät haarukan moninkertaiseksi. Osa talon sähköstä kulkee kokonaan eri mittarin kautta ja maksetaan vastikkeessa. Tällä sivulla esitellään kulutusluvut, sähkön jakautuminen, asukkaan ja taloyhtiön sähkön rajanveto sekä keinot kulutuksen pienentämiseen.

Mikä on kerrostaloasunnon tyypillinen sähkönkulutus?

Esimerkkilaskelmissa kerrostaloasunto kuluttaa 1 400-3 100 kilowattituntia vuodessa. Asukasmäärä ja varustelu ratkaisevat paikan haarukassa, eivät neliöt.

Mediaani ja haarukka

Tuorein kattava lukema tulee sähkömittareiden omasta datasta. Tilastokeskuksen Datahub-aineistoon perustuva keskuslämmitetyn kerrostalohuoneiston vuosikulutuksen mediaani oli vuonna 2023 noin 1 400 kilowattituntia. Puolet asunnoista kulutti tätä vähemmän ja puolet enemmän. Mediaani kuvaa keskimmäistä asuntoa, joten yksittäiset suurkuluttajat eivät vedä sitä ylöspäin niin kuin keskiarvoa.

Aineisto kattaa käytännössä koko maan, sillä Datahubiin kirjautuu noin neljä miljoonaa sähkönkäyttöpaikkaa.

Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011 -tutkimus antaa haarukalle muodon. Sen esimerkeissä yhden asukkaan kerrostaloasunto kuluttaa 1 400 kilowattituntia ja kolmen asukkaan 2 400 kilowattituntia vuodessa. Runsaasti varusteltu yksiö kiukaineen ja lattialämmityksineen nousee 3 000 kilowattituntiin.

Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011 -tutkimusraportti, 2013.

Kulutus ei kasva asukasmäärän tahdissa. Kolme asukasta kuluttaa esimerkeissä vain 70 prosenttia enemmän kuin yksi, sillä kylmälaitteiden kaltainen peruskuorma ei riipu asukkaista. Kerrostaloasuntokunnista lähes kaksi kolmasosaa on yhden asukkaan talouksia, joten mediaani istuu lähellä yksin asuvan lukua.

Vaasan Sähkön oma arvio osuu samaan haarukkaan: yksin asuvalle 1 500 ja kahdelle asukkaalle 2 500 kilowattituntia vuodessa.

Mistä luvut tulevat

Suomen viimeisin laaja tutkimus kotitalouksien sähkönkäytöstä on vuodelta 2011. Uudempaa ei ole tehty, vaan Tilastokeskus rakensi laitesähkön tilastolaskentansa saman tutkimuksen varaan. Sähköyhtiöiden keskiarvosivut kierrättävät samoja lukuja. Osa nimeää lähteen suoraan.

Tarkistamattomiakin lukuja liikkuu. Yhden energiayhtiön julkaisema kerrostalojakauma summautuu 135 prosenttiin. Toinen ilmoittaa kylpyhuoneen lattialämmitykselle 50-150 kilowattituntia vuorokaudessa, mikä tarkoittaisi vuodessa kymmenien tuhansien kilowattituntien kulutusta. Tämän sivun ankkuri on siksi mittaridataan perustuva tuore mediaani.

Mihin sähkö kerrostaloasunnossa kuluu?

Kaukolämmitetyssä kerrostalossa asukkaan sähkö menee lähes kokonaan kodin laitteisiin. Erien järjestys riippuu varustelusta.

Suurimmat erät

Koko asuntokannan keskijakauma vuoden 2011 tutkimuksessa antaa kärjen tavalliselle asunnolle: kylmälaitteet 18 prosenttia, sisävalaistus 12 prosenttia ja liesi 9 prosenttia. Tietokoneet ja televisio lisälaitteineen vievät yhdessä enemmän kuin kylmälaitteet. Pyykinpesu ja astianpesu jäävät neljään prosenttiin kumpikin.

Osuudet ovat vuoden 2011 kuva. Ainakin valaistuksen paino on sen jälkeen keventynyt. Koko asuntokannan valaistussähkö on led-lamppujen myötä enää alle puolet vuoden 2011 tasosta.

Varustelu kääntää järjestyksen. Motivan esimerkissä yksi asukas asuu 50 neliön kaukolämmitetyssä kerrostaloasunnossa, jossa on lattialämmitys ja oma kiuas. Asunto kuluttaa 3 100 kilowattituntia vuodessa. Erät asettuvat silloin näin:

Motiva Oy, 2024. Esimerkkiasunto 50 m2, yksi asukas.

Lattialämmitys ja kiuas

Lattialämmitys vie Motivan esimerkissä kolmanneksen koko asunnon sähköstä, enemmän kuin mikään muu erä. Verkkokeskusteluissa toistuva väite lattialämmityksen säästövaikutuksesta ei pidä kaukolämmitetyssä talossa paikkaansa, vaan kyse on asunnon suurimmasta yksittäisestä kulutuserästä.

Säädöt ratkaisevat erän koon. Vuoden 2011 tutkimuksen esimerkeissä oikein säädetty parin neliön lattialämmitys vie 360 kilowattituntia vuodessa, mutta kulutus voi nousta kymmenkertaiseksi, jos kaapelilla lämmitetään asuntoa varsinaisen lämmityksen sijasta.

Lattialämmitys on ollut kerrostaloasuntojen nopeimmin kasvava kulutuserä. Sen osuus asuntojen sähköstä nousi vuosina 2006-2011 kolmesta prosentista kahdeksaan. Lattialämmitys löytyi jo useammasta kuin joka neljännestä kerrostaloasunnosta.

Oma kiuas vie Motivan esimerkissä 350 kilowattituntia vuodessa. Kahden tunnin saunominen kuluttaa 7-13 kilowattituntia, sillä yli puolet sähköstä menee saunan esilämmitykseen.

Kuka maksaa minkäkin sähkön?

Kerrostalossa sähkö kulkee kahdenlaisten mittareiden kautta. Asukas maksaa omansa sähkölaskussa ja yhtiön osuuden vastikkeessa.

Oma mittari ja oma sopimus

Asetus sähköntoimitusten mittauksesta vaatii, että jokainen sähkönkäyttöpaikka varustetaan omalla mittarilla erikseen. Jokaisella asunnolla on siis oma mittari ja asukkaalla oma sähkösopimus. Verkkokeskustelujen väite, että naapureiden kulutusta jaettaisiin kaikkien laskuihin, ei pidä paikkaansa. Lasku perustuu oman etäluettavan mittarin lukemiin, jotka verkkoyhtiö lukee vähintään kerran vuorokaudessa.

Taloyhtiön kiinteistösähkö

Kiinteistösähköä mitataan talon omalla mittarilla. Asukkaan omaa osuutta kutsutaan arkikielessä käyttösähköksi. Pesutuvan koneet käyvät yhtiön sähköllä, oma pesukone omalla.

Kiinteistösähköllä toimivat hissi, porras- ja ulkovalaistus, ilmanvaihdon puhaltimet ja pumput, autolämmitystolpat, pesutupa, talosauna, kylmäkellari ja räystäslämmitykset.

Tutkimus kuvaa saman rajan toisin päin: lämmitysjärjestelmän sähkö, autojen lämmitys ja osa valaistuksesta näkyvät taloyhtiön sähkönkäyttönä, eivät asukkaan laskussa. Kiinteistösähkön kulutus on kasvanut ilmanvaihdon mukana kahdesti: kun painovoimainen ilmanvaihto vaihtui 1960-luvulla koneelliseen poistoon ja kun vuoden 2003 jälkeen siirryttiin koneelliseen tulo-poistoilmanvaihtoon.

Kiinteistösähköä kuluu kerros- ja rivitaloissa 2-6 kilowattituntia rakennuskuutiota kohden vuodessa, keskimäärin neljän prosentin osuus hoitokuluista. Kiinteistöliiton Indeksitalo-vertailun tyyppitalo, 40 huoneiston hissillinen kerrostalo, kuluttaa kiinteistösähköä 40 000 kilowattituntia vuodessa. Tyyppitalon luku vastaa neljää kilowattituntia rakennuskuutiolta, siis haarukan keskivaiheita.

Kytkennän rajatapaukset

Raja ei kulje kaikissa taloissa samasta kohdasta. Asuntokohtainen ilmanvaihtokone ja märkätilan lattialämmitys on osassa taloista kytketty huoneiston mittariin ja osassa kiinteistösähköön, jolloin sama laite näkyy eri talojen asukkaille eri laskussa. Kahden samalla tavalla asuvan naapurin laskut voivat siksi erota selvästi.

Oman talon kytkennän kertoo isännöitsijä. Tutkimuksen esimerkeissä huoneistokohtainen ilmanvaihto vie oikein käytettynä 500 kilowattituntia vuodessa.

Miten lämmitystapa muuttaa lukuja?

Neljä kerrostaloa viidestä lämpiää kaukolämmöllä, eikä lämmitys silloin näy asukkaan sähkölaskussa. Sähkölämmitteinen kerrostalo on harvinainen poikkeus.

Kaukolämpö hallitsee

Kerrostaloista 79 prosenttia lämpiää kauko- tai aluelämmöllä, ja kaukolämmön osuus kerrostalojen lämmitysenergiasta on 82 prosenttia. Lämmitys ja lämmin vesi maksetaan tällöin osana vastiketta tai vuokraa. Samaa reittiä kulkee yhteisten tilojen ja pihan sähkö.

Moni ei tätä tiedä. Vuoden 2011 tutkimuksessa kerrostaloasujista 32 prosenttia ei osannut nimetä asuntonsa lämmitystapaa.

Sähkölämmitteinen kerrostalo on harvinainen

Sähköllä lämpiäviä kerrostaloja on 2 848, reilut neljä prosenttia kannasta. Niissä lämmitys näkyy suoraan asukkaan laskussa ja vuosikulutus on moninkertainen kaukolämpötaloon verrattuna.

Kokoluokan näyttävät rivitalot, joille tilasto erottelee lämmitystavan. Suoraan sähköllä lämmitetyn rivitaloasunnon mediaani oli noin 7 800 kilowattituntia vuodessa ja keskuslämmitetyn noin 2 500. Kerrostaloissa ero on samansuuntainen.

Miten omaa kulutusta vertaillaan?

Oma mitattu kulutus on parempi vertailukohta kuin mikään keskiarvo. Sen näkee laskun lisäksi Datahubista.

Oma mittausdata

Fingridin OmaDatahub näyttää oman käyttöpaikan kulutuksen, vertaa sitä vertailuryhmään ja antaa viedä tiedot CSV-muotoon. Vertailuryhmä kertoo, paljonko samankaltaiset taloudet kuluttavat. Palveluun kirjaudutaan Suomi.fi-tunnistuksella, ja historia säilyy enintään kuusi vuotta. Sama tuntidata löytyy myös oman sähköyhtiön palvelusta. Taloyhtiön oman käyttöpaikan tiedot hallitus saa katseltavakseen Suomi.fi-valtuudella.

Kulutuspiikkien ajankohta paljastaa niiden syyn. Jatkuva tasainen pohjakuorma viittaa lattialämmitykseen tai vanhaan kylmälaitteeseen, arki-iltojen piikit ruoanlaittoon ja viihde-elektroniikkaan.

Energiatodistus ei kerro kulutusta

Asuntoilmoituksissa näkyvä energialuokka perustuu laskennalliseen vertailulukuun, joka lasketaan rakennuksen vakioidulla käytöllä, ei mitattuun kulutukseen. Laki vaatii kirjaamaan todistukseen myös todellisen kulutuksen, jos tieto on saatavilla. Energialuokka kertoo siis rakennuksen ominaisuuksista, ei siitä, paljonko juuri sinun laskusi on. Talon sähköjen kunnon selvittää sähköjärjestelmän kuntotutkimus.

Miten kulutusta pienennetään kerrostalossa?

Asukas hallitsee omaa mittariaan ja hallitus yhtiön mittaria. Suurimmat säästöt löytyvät lattialämmityksestä ja valaistuksesta.

Asukkaan keinot

Kylpyhuoneen lattialämmityksen säätö on tehokkain yksittäinen toimi. Keskikokoinen kylpyhuone voi lattialämmityksineen viedä jopa 2 000 kilowattituntia vuodessa. Helenin mitoitustaulukossa kolmen neliön kylpyhuoneen haarukka on käyttötavasta riippuen 540-1 980 kilowattituntia. Ero tutkimuksen 360:een on pinta-alaa ja käyttöä, ei ristiriita.

Oikealla säädöllä kulutuksen voi puolittaa. Termostaatin pudotus ja lämmityksen sammutus lämpimäksi kaudeksi näkyvät laskussa suoraan, sillä asunnon varsinainen lämmitys tulee kaukolämmitetyssä talossa joka tapauksessa pattereista.

Loput keinot ovat pienempiä. Vanhan kylmälaitteen vaihto pienentää tasaista pohjakuormaa. Saunomistottumukset näkyvät kiukaan erässä. Jos asunnon sähköt ovat muuten remontin tarpeessa, vaiheet ja vaihtoehdot on käyty läpi kerrostalon sähköremontin sivulla.

Yhtiön keinot

Ledit kuluttavat energianeuvonnan mukaan noin 60 prosenttia vähemmän kuin loisteputket. Valaistuksen ohjaus säästää lisäksi ainakin puolet ohjaamattomaan verrattuna. Porraskäytäviin ja varastoihin suositellaan liiketunnistimia. Ilmanvaihdon oikea käyttö ja kunnossapito säästävät 2,5 prosenttia kiinteistösähköstä.

Autolämmitystolpissa vanha keskitetty ohjaus jättää virran päälle useiksi tunneiksi, vaikka moottorin esilämmitykseen riittää viileällä puoli tuntia ja kovilla pakkasilla enintään kaksi tuntia. Motiva suosittelee tolppiin ajastimia, joista lämmitystä saa enintään pariksi kolmeksi tunniksi kerrallaan. Sähköä säästyy myös lämpötiloista: talosaunalle riittää 70-80 astetta ja kylmäkellarille 4-6 astetta.

Usein kysytyt kysymykset

Paljonko kerrostalokaksion sähkönkulutus on vuodessa?

Kulutus seuraa asukasmäärää ja varustelua enemmän kuin huonelukua. Yksin asuvan kerrostaloasunnon kulutus on 1 400-1 500 kilowattituntia ja kahden asukkaan noin 2 500 kilowattituntia vuodessa. Sähköinen lattialämmitys tai ahkera kiukaan käyttö voi nostaa kaksion kulutuksen 3 000 kilowattituntiin.

Miksi naapurin sähkölasku on pienempi, vaikka asumme samalla tavalla?

Todennäköisimmät syyt ovat varustelu ja mittariraja. Kylpyhuoneen lattialämmitys voi yksin selittää yli tuhannen kilowattitunnin eron. Myös kytkentä vaihtelee taloittain, joten sama laite voi olla toisella naapurilla yhtiön mittarin takana. Kulutusta ei jaeta asuntojen kesken, vaan jokaisella asunnolla on oma mittari.

Kannattaako kylpyhuoneen lattialämmitys sammuttaa kesäksi?

Kulutuksen puolesta kannattaa, sillä jatkuvasti päällä oleva lattialämmitys on kaukolämmitetyn kerrostaloasunnon suurin yksittäinen kulutuserä. Säädön ja kesätauon yhteisvaikutus voi olla satoja kilowattitunteja vuodessa. Kostean tilan kuivumisesta kannattaa huolehtia hyvällä ilmanvaihdolla, jos lämmitys on kokonaan pois.

Kuka maksaa ilmanvaihdon sähkön, asukas vai taloyhtiö?

Talon yhteinen ilmanvaihto kuuluu kiinteistösähköön, jonka taloyhtiö maksaa ja jakaa osakkaille vastikkeessa. Asuntokohtainen ilmanvaihtokone on sen sijaan osassa taloista kytketty huoneiston mittariin ja osassa kiinteistösähköön. Kytkennän voi tarkistaa isännöitsijältä tai kokeilemalla, katkeaako koneen virta asunnon omasta sähkötaulusta.