Kerrostalon sähköremontti

Kerrostalon sähköremontti uusii rakennuksen sähköjärjestelmän eli nousujohdot, ryhmäkeskukset ja pääkeskuksen. Sähköjärjestelmä on taloyhtiön perusjärjestelmä, josta yhtiö vastaa, ja yhtiökokous päättää remontista tavallisella enemmistöllä (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 30 §).

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Sisältö perustuu asunto-osakeyhtiölakiin 1599/2009, sähköturvallisuuslakiin 1135/2016 ja Tukesin ohjeisiin. Päivitetty 3.6.2026.

Mitä kerrostalon sähköremontti kattaa?

Kerrostalon sähköremontti uusii rakennuksen sähköjärjestelmän. Tähän kuuluvat pääkeskus, nousujohdot ja huoneistojen ryhmäkeskukset. Usein samalla uusitaan myös antenni- ja yleiskaapelointi.

Laajuus ja vastuu

Remontin laajuus vaihtelee. Kevyimmillään uusitaan vain nousujohdot ja keskukset, laajimmillaan myös huoneistojen johdotus ja pistorasiat. Laajuus ratkaisee sekä hinnan että aikataulun.

Sähkö on yksi taloyhtiön tärkeimmistä järjestelmistä. Se palvelee jokaista huoneistoa ja yhteisiä tiloja päivittäin. Siksi sen kunto vaikuttaa koko talon turvallisuuteen ja asumismukavuuteen.

Lähde: asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luku 2-3 § (Finlex). Yhtiö vastaa perusjärjestelmistä, osakas huoneiston sisäosista.

Nousujohto vai täyssaneeraus

Nousujohtoremontti uusii sähkön syötön liittymästä huoneiston ryhmäkeskukseen asti. Huoneiston sisällä vaihdetaan vain ryhmäkeskus. Tämä on kevyempi ja edullisempi vaihtoehto.

Täyssähkösaneeraus uusii lisäksi huoneiston johdotuksen ja pistorasiat. Se on kattavin ratkaisu ja sopii, kun huoneistojen sähkö on jo vanhentunut. Valinta riippuu järjestelmän kunnosta.

Taloyhtiö valitsee näiden väliltä budjetin ja kunnon mukaan. Nousujohtoremontti riittää, jos huoneistojen sähkö on kunnossa. Täyssähkösaneeraus kannattaa, kun johdotus on yhtä vanhaa kuin nousujohdot.

Vastuunjako

Yhtiö vastaa sähköjärjestelmästä perusjärjestelmänä (asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §). Tähän kuuluvat pääkeskus, nousujohdot ja huoneistojen ryhmäkeskukset sekä yhtiön rakentama perustason johdotus.

Osakas vastaa huoneiston sisäosista (4 luvun 3 §). Käytännössä osakkaan vastuulla ovat hänen itse asentamansa pisteet ja kalusteet. Yhtiön alkuperäinen perustaso pysyy kuitenkin yhtiön vastuulla.

Raja kulkee yhtiön perustason ja osakkaan oman työn välissä. Jos osakas on teettänyt lisäpisteitä tai oman ryhmäkeskuksen, ne ovat hänen vastuullaan. Epäselvässä tilanteessa vastuunjako tarkistetaan yhtiöjärjestyksestä eli taloyhtiön omista säännöistä.

Milloin kerrostalon sähkö pitää uusia?

Sähköjärjestelmän käyttöikä on noin 30-40 vuotta. Kaapeloinnit kestävät tavallisesti 20-30 vuotta ja keskukset 30-40 vuotta.

Ikä ja riskit

Vanhassa talossa riskit kasvavat iän myötä, ja käyttöiän jälkeen uusinta tulee harkittavaksi. Kangaseristeinen rättikaapeli ja alumiinijohdot ovat tyypillisiä vanhan kannan ongelmia. Ne lisäävät vikoja ja pahimmillaan paloriskiä.

Uusinnan merkit

Selvin merkki on toistuva vikaantuminen ja sulakkeiden palaminen. Myös vanha tulppasulaketaulu, puuttuva maadoitus ja riittämätön teho kertovat iästä. Asiantuntijan kuntotutkimus antaa luotettavan kuvan.

Ikä yksin ei kuitenkaan pakota uusimaan. Toimiva järjestelmä voi palvella pitkään, jos sitä on huollettu. Kuntotutkimus ratkaisee tarpeen, ei pelkkä rakennusvuosi.

Sähkö aiheuttaa silti osan rakennuspaloista. Tukesin mukaan sähköpaloihin ja palovaaroihin liittyy yli 2 000 hälytystä vuodessa. Riski kasvaa, jos vanhaa järjestelmää ei huolleta, joten kunnon seuranta on tärkeää.

Vanha järjestelmä ei myöskään aina riitä nykyiseen sähkönkäyttöön. Induktioliesi, sauna ja sähköauto vaativat aiempaa enemmän tehoa. Jos sulakkeet palavat toistuvasti, teho voi olla loppumassa.

Ajoitus putkiremonttiin

Sähköremontti kannattaa usein ajoittaa putkiremontin kanssa samaan aikaan. Kun rakenteet ovat auki putkitöitä varten, sähkötyöt onnistuvat samalla edullisemmin.

Yhteinen toteutus säästää tavallisesti 10-15 prosenttia sähkötöiden hinnasta. Samalla vältetään kahteen kertaan tehtävä purku ja viimeistely. Tämä on yksi taloyhtiön tehokkaimmista tavoista hallita kustannuksia.

Miten sähköauton latauspisteet liittyvät sähköremonttiin?

Sähköauton lataus on yksi yleisimmistä syistä päivittää taloyhtiön sähköä. Latauspisteet vaativat riittävän tehon ja usein kuormanhallinnan.

Päätös latauksesta

Sähköremontti on luonteva hetki varautua lataukseen. Latauspisteistä päättää yhtiökokous tavallisella enemmistöllä, kun yhtiö hallitsee pysäköintiä eikä liittymää tarvitse suurentaa. Jos kustannukset nousevat olennaisesti, vain niitä haluavat osakkaat maksavat oman osuutensa.

Latausvalmius samalla

Latausvalmiuden rakentaminen sähköremontin yhteydessä on edullista. Kun keskuksia ja johtoja uusitaan, latauksen vaatima kapasiteetti on helppo huomioida. Jälkikäteen tehtynä työ maksaa enemmän.

Vanhojen pysäköintialueiden sähköverkko ei usein kestä monen auton yhtäaikaista latausta. Kuormanhallinta jakaa tehon autojen kesken. Näin taloyhtiö saa useamman latauspisteen ilman liittymän suurentamista.

Latausvalmius nostaa myös asunnon arvoa. Ostajat arvostavat mahdollisuutta ladata sähköautoa kotona. Tämä tekee investoinnista kannattavan myös pitkällä aikavälillä, kun sähköautojen määrä kasvaa.

Kapasiteetti on kuitenkin yhteinen ja rajallinen. Sitä ei voi antaa yksittäisten osakkaiden käyttöön niin, ettei muilla ole vastaavaa mahdollisuutta.

Kuka päättää sähköremontista ja kuka maksaa?

Sähköremontista päättää yhtiökokous tavallisella enemmistöllä (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 30 §). Koska sähköjärjestelmän uusinta on kunnossapitoa, päätös ei vaadi määräenemmistöä eikä yksimielisyyttä, ja hallitus valmistelee asian kokoukseen.

Vastikeperuste

Kustannukset jaetaan normaalin vastikeperusteen mukaan. Tämä eroaa esimerkiksi hissin jälkiasennuksesta, jossa kulut jaetaan kerroksittain. Sähköremontin maksaa siis koko taloyhtiö tavanomaisen vastikkeen suhteessa.

Rahoitus ja laina

Sähköremontin kulut katetaan vastikkeella saman perusteen mukaan kuin muutkin yhtiön kulut. Suuri remontti rahoitetaan tavallisesti taloyhtiölainalla, joka maksetaan takaisin pääomavastikkeella. Osakas voi maksaa oman osuutensa kerralla tai vastikkeena.

Vastikeperusteesta poikkeaminen vaatisi kaikkien osakkaiden suostumuksen. Käytännössä sähköremontti jaetaan aina tavallisen vastikkeen mukaan, koska se hyödyttää koko taloa. Näin jokainen osakas osallistuu osuutensa verran.

Sähkötöiden pätevyys

Osakas ei voi tehdä sähkötöitä itse: kiinteät asennukset saa tehdä vain Tukesin rekisteriin merkitty sähköurakoitsija, jolla on nimetty sähkötöiden johtaja (sähköturvallisuuslaki). Maallikko ei saa vaihtaa kiinteää pistorasiaa, kytkintä eikä ryhmäkeskusta.

Maallikko saa tehdä vain pieniä töitä, kuten vaihtaa sulakkeen tai lampun. Koko sähköremontti on aina ammattilaisen työtä. Tämä takaa sähköturvallisuuden ja vakuutusten voimassaolon vahingon sattuessa.

Paljonko kerrostalon sähköremontti maksaa?

Sähköremontin hinta riippuu laajuudesta. Nousujohtoremontti maksaa tavallisesti 9 000-11 000 euroa asuntoa kohti.

Asuntokohtainen hinta

Täyssähkösaneeraus maksaa noin 11 000-13 000 euroa asuntoa kohti. Hinta ilmoitetaan asuntoa kohti, koska koko talon urakka jaetaan asuntojen kesken. Yksittäisen huoneiston ryhmäkeskuksen uusinta maksaa noin 2 500-3 000 euroa. Tarkemman erittelyn ja kustannusten jaon näkee sähköremontin hinta -sivulta.

Hinta-arviot ovat alan keskimääräisiä lukuja, ja tarkka summa selviää vasta kohdekohtaisesta tarjouksesta. Talon koko, johtojen kunto ja remontin laajuus vaikuttavat lopputulokseen eniten.

Hinnan tekijät

Suurin tekijä on remontin laajuus eli tehdäänkö nousujohtoremontti vai täyssähkösaneeraus. Myös rakennuksen ikä, johtojen reititys ja keskusten määrä vaikuttavat. Sähköauton latausvalmius nostaa hintaa, mutta lisää talon arvoa.

Putkiremontin yhteydessä tehty sähköremontti on edullisempi. Hinnasta noin puolet on työtä, noin kolmasosa materiaaleja ja loput suunnittelua. Tarjoukseen kannattaa pyytää selkeä erittely.

Myös alueelliset erot näkyvät hinnassa. Pääkaupunkiseudulla työ on tyypillisesti kalliimpaa kuin pienemmillä paikkakunnilla. Tarjouksia kannattaa pyytää useammalta urakoitsijalta ja vertailla niiden sisältöä.

Tarvitaanko sähköremonttiin tarkastus?

Kyllä. Sähkötyön tehnyt urakoitsija tekee aina käyttöönottotarkastuksen ennen järjestelmän käyttöönottoa.

Varmennustarkastus

Lisäksi taloyhtiön kokoiseen kohteeseen vaaditaan riippumaton varmennustarkastus: paritaloa suurempi asuinrakennus kuuluu sen piiriin sulakekoosta riippumatta, joten vaatimus koskee käytännössä kaikkia kerrostaloja. Tarkastus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta. Tarkastuksen tekee valtuutettu tarkastaja.

Määräaikaistarkastus

Tavallinen asuinkerrostalo ei ole määräaikaistarkastusvelvollinen. Tukesin mukaan velvoite ei varsinaisesti koske asuinrakennuksia. Tämä on yleinen väärinkäsitys taloyhtiöissä.

Kymmenen vuoden välein toistuva määräaikaistarkastus koskee vain yli 35 ampeerin liike- ja toimitiloja. Jos taloyhtiössä on tällaisia tiloja, velvoite kohdistuu niihin. Asia avataan sähköjärjestelmän kuntotutkimus -sivulla.

Taloyhtiö on kuitenkin sähkölaitteiston haltija ja vastaa sen turvallisuudesta. Vaikka pakollista määräaikaistarkastusta ei ole, järjestelmän kuntoa kannattaa seurata säännöllisesti. Vapaaehtoinen kuntotutkimus on tähän hyvä työkalu.

Miten kerrostalon sähköremontti etenee?

Sähköremontti alkaa kuntotutkimuksesta, joka selvittää järjestelmän kunnon ja uusintatarpeen. Sen pohjalta laaditaan suunnitelma ja kustannusarvio.

Hankkeen vaiheet

Hyvä suunnitelma antaa yhtiökokoukselle selkeän pohjan päätökselle. Päätöksen jälkeen taloyhtiö kilpailuttaa urakan ja valitsee urakoitsijan. Työn aikana osa sähköistä on poissa käytöstä, joten asukkaita tiedotetaan katkoista. Lopuksi tehdään tarkastukset ennen käyttöönottoa.

Koko hanke kestää suunnittelusta käyttöönottoon useita kuukausia. Hyvä valmistelu ja avoin tiedotus pitävät haitan kurissa. Asukkaat saavat tiedon katkoista ja aikataulusta etukäteen, mikä vähentää epätietoisuutta ja turhia huolia.

Kuntotutkimus

Kuntotutkimus on asiantuntijan selvitys sähköjärjestelmän kunnosta ja jäljellä olevasta käyttöiästä. Se sisältää silmämääräisen tarkastuksen, mittauksia ja toimintakokeita. Tutkimus on perusta remontin suunnittelulle.

Kuntotutkimuksen tekee pätevä kuntotutkija. Raportti kertoo, mitkä osat ovat tulleet tiensä päähän ja mitkä kestävät vielä vuosia. Näin remontti mitoitetaan oikein eikä rahaa mene hukkaan. Kuntotutkimuksen maksu on pieni verrattuna koko sähköremontin kustannukseen.

Kuntotutkimus kannattaa teettää ennen suurta päätöstä. Se erottaa todelliset uusintatarpeet pelkästä iästä ja estää turhat investoinnit. Tarkemman kuvan saa sähköjärjestelmän kuntotutkimus -sivulta, ja koko taloyhtiön korjausvelan korjausvelka-sivulta.

Usein kysytyt kysymykset

Kuka vastaa kerrostalon sähköstä, taloyhtiö vai osakas?

Taloyhtiö vastaa sähköjärjestelmästä perusjärjestelmänä, eli pääkeskuksesta, nousujohdoista ja huoneistojen ryhmäkeskuksista sekä yhtiön rakentamasta perustason johdotuksesta (asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §). Osakas vastaa huoneiston sisäosista, käytännössä itse asentamistaan pisteistä ja kalusteista (4 luvun 3 §).

Kuka päättää kerrostalon sähköremontista?

Sähköremontista päättää yhtiökokous tavallisella enemmistöllä (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 30 §). Sähköjärjestelmän uusinta on kunnossapitoa, joten päätös ei vaadi määräenemmistöä eikä yksimielisyyttä. Kustannukset jaetaan normaalin vastikeperusteen mukaan.

Milloin kerrostalon sähköjärjestelmä pitää uusia?

Sähköjärjestelmän käyttöikä on noin 30-40 vuotta, kaapeloinnit 20-30 vuotta ja keskukset 30-40 vuotta. Uusinta tulee harkittavaksi tämän jälkeen, mutta ikä yksin ei pakota uusimaan. Toistuvat viat, vanha rättikaapeli, alumiinijohdot tai riittämätön teho kertovat tarpeesta. Kuntotutkimus ratkaisee, ei pelkkä rakennusvuosi.

Voiko osakas tehdä kerrostalon sähkötyöt itse?

Osakas ei voi tehdä kiinteitä sähkötöitä itse: ne saa tehdä vain Tukesin rekisteriin merkitty sähköurakoitsija, jolla on nimetty sähkötöiden johtaja (sähköturvallisuuslaki). Maallikko ei saa vaihtaa kiinteää pistorasiaa, kytkintä eikä ryhmäkeskusta, vaan saa tehdä vain pieniä töitä kuten vaihtaa sulakkeen.

Pitääkö kerrostalon sähkö tarkastaa määräajoin?

Tavallista asuinkerrostaloa ei koske määräaikaistarkastusvelvoite. Tukesin mukaan velvoite ei varsinaisesti koske asuinrakennuksia. Kymmenen vuoden välein toistuva tarkastus koskee vain yli 35 ampeerin liike- ja toimitiloja. Sähköremontin jälkeen tehdään käyttöönottotarkastus ja lisäksi varmennustarkastus kolmen kuukauden kuluessa.