Ker­ros­ta­lon säh­kö­re­mont­ti

Kerrostalon sähköremontissa uusitaan talon sähkönjakelua pääkeskuksesta huoneistoihin asti. Remontti tehdään kodeissa, joissa asutaan koko työn ajan, joten laajuus ratkaisee sekä laskun että haitan. Tällä sivulla esitellään remontin laajuudet, korjaustarpeen merkit, vaiheet tarkastuksineen ja asukkaalle näkyvät vaikutukset.

Milloin kerrostalon sähköremontti tulee ajankohtaiseksi?

Sähköjärjestelmä uusitaan yleensä muun remontin yhteydessä, ei kalenterin takia. Rakennusvuosi kertoo silti, mitä talon seinissä todennäköisesti on.

Käyttöikä ja ajoitus

Käytämme täydelle sähköremontille 40 vuoden käyttöikää, joka perustuu sähköalan järjestelmäohjeisiin. Käyttöikä on suunnitteluoletus, ei määräys. Kiinteistöliiton asiantuntijan mukaan sähköjä joudutaan hyvin harvoin uusimaan siksi, että ne olisivat käyttöikänsä päässä. Käytännössä ajoituksen ratkaisee useimmin putkiremontti, jonka yhteydessä sähköt kannattaa uusia samalla.

Rakennusvuosi kertoo asennustavat

Määräykset ovat kiristyneet vaiheittain. Jokainen kiristys koskee vasta sen jälkeen tehtyjä asennuksia. Tukesin mukaan maadoittamattomia pistorasioita sai asentaa kuiviin huoneisiin vielä 1990-luvulle asti. Vanha asennus ei muutu laittomaksi, mutta se jää vaille nykyisten asennusten suojauksia.

Suurin puute on vikavirtasuoja, joka katkaisee vaarallisen vuotovirran ja puuttuu yleensä ennen vuotta 1998 tehdyistä asennuksista.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, 2026.

Vanhan korjaaminen vai laajentaminen

Raja kulkee korjauksen ja laajennuksen välissä. Tukesin mukaan vanhaa asennusta saa korjata sen oman aikakauden vaatimusten mukaan, mutta laajennus on tehtävä nykymääräyksin. Kun huoneistoon halutaan lisää pistorasioita tai uusia ryhmiä, uudet osat rakennetaan nykyvaatimusten mukaan vikavirtasuojineen. Tämä raja selittää, miksi pienestä toiveesta kasvaa joskus laaja remontti.

Mistä sähköremontin tarpeen tunnistaa?

Selvimmät merkit näkyvät ja kuuluvat asunnossa. Talon tasolla tarve todetaan asiakirjoista ja kuntotutkimuksella.

Merkit asunnossa

Tukes neuvoo tarkkailemaan kytkimiä, pistorasioita ja ryhmäkeskusta, arkikielessä sulaketaulua.

• Sulakkeet palavat usein tai vikavirtasuoja laukeaa.
• Valot välkkyvät oudosti.
• Rasiasta tai keskuksesta tulee palaneen käryä, rätinää tai sirinää.
• Pistotulppa tuntuu kuumalta.
• Pistorasian kosketinaukkojen ympärillä on tummia jälkiä.
• Rasioiden tai kytkinten kuorissa on halkeamia tai rakoja.

Moni merkeistä palautuu samaan syyhyn. Löystynyt liitos lämpenee. Tukesin mukaan se voi sytyttää viereisen materiaalin palamaan. Keskuksen tummentumat kertovat samasta ilmiöstä. Viimeistään silloin asennukset kannattaa huollattaa ammattilaisella.

Myös jatkojohtojen varaan rakennettu arki on merkki. Vanhoissa asennuksissa pistorasioita on usein liian vähän nykyisiin tarpeisiin.

Sähköpalot

Merkkien vakavuus näkyy palotilastoissa. Sähköstä syttyviä ja rakenteisiin asti eteneviä rakennuspaloja on noin 500 vuosittain. Yli puolet sähköpaloista johtuu Tukesin mukaan asennusten tai laitteiden vikaantumisesta. Kunnon seuranta jää taloyhtiölle itselleen.

Asiakirjat ja kuntotutkimus

Hallituksen kunnossapitotarveselvitys (arvio tulevista korjaustarpeista) ja isännöitsijäntodistus kertovat, onko sähköjä uusittu ja mitä on suunniteltu. Ostajalle ne ovat ainoa ikkuna talon sähköjen tilaan. Varmuuden antaa sähköjärjestelmän kuntotutkimus, jossa asennusten kunto mitataan.

Mitä kerrostalon sähköremontti kattaa?

Vaihtoehdot eroavat siinä, kuinka syvälle huoneistoihin työ ulottuu.

Kolme laajuutta

Kevyessä saneerauksessa uusitaan keskukset ja huonokuntoisimmat osat, mutta huoneistojen johdotuksiin ei kosketa. Nousujohtoremontissa uusitaan lisäksi pääkeskus ja nousujohdot, siis kaapelit joilla sähkö nousee pääkeskukselta huoneistoihin. Täysremontissa uusitaan myös asuntojen sisäiset johdotukset, pistorasiat ja kytkimet.

Sähköurakoitsija Terawattin esimerkkiurakassa yleisissä tiloissa uusittiin sähkönsyöttö, pääkeskukset ja nousujohdot, huoneistoissa ryhmäkeskukset, antenni- ja yleiskaapelointipisteet sekä lieden ja astianpesukoneen syötöt.

Sähkösuunnittelua käsittelevän opinnäytteen mukaan vanhat nousujohdot ovat yleensä yksivaiheisia ja ne korvataan kolmivaiheisilla, koska tehontarve on kasvanut. Saman lähteen mukaan liittymiskaapeli joudutaan käytännössä aina uusimaan, sillä sen koko ei riitä kasvaneille kuormille. Laajuuksien kustannukset asuntoa kohti on eritelty sähköremontin hinnan sivulla.

Miksi osittainen ei aina onnistu

Moni yhtiö haluaisi uusia vain rasiat. Tukesin mukaan pelkkien pistorasioiden vaihtaminen maadoitettuihin ei yleensä ole mahdollista eikä sallittua, koska vanhoista asennuksista puuttuu suojamaadoitusjohdin. Myös vikavirtasuoja edellyttää, että johdossa on erilliset nolla- ja suojajohtimet. Laajempi muutos vetää usein mukanaan sekä johdotuksen että keskuksen uusimisen.

Palovaroittimet siirtyivät taloyhtiölle

Remontin laajuuteen vaikuttaa myös tuore lakimuutos. Palovaroittimien hankinta ja kunnossapito siirtyivät pelastuslain muutoksella rakennuksen omistajalle, kerrostalossa taloyhtiölle, 1.1.2026 alkaen. Sisäasiainministeriön asetus vaatii asuntoon vähintään yhden palovaroittimen jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden.

Kun sähköjä uusitaan, ympäristöministeriön asetus edellyttää sähköverkkoon kytkettyjä palovaroittimia. Moni yhtiö hoitaa velvoitteen sähköremontin yhteydessä, kun asentajat ovat joka tapauksessa jokaisessa asunnossa.

Miten sähköremontti etenee?

Korjaushanke etenee viidessä vaiheessa hankesuunnittelusta vastaanottoon. Asukkaalle näkyvä työmaa on niistä vasta neljäs vaihe.

Hankesuunnittelusta urakkaan

Kiinteistölehden mukaan vaiheet ovat hankesuunnittelu, suunnittelu, valmistelu, korjausrakentaminen sekä vastaanotto ja takuu. Hankesuunnittelu alkaa, kun yhtiökokous on päättänyt sen rahoituksesta. Konsulttiyhtiö Susteran mukaan hankesuunnittelu ratkaisee jopa 90 prosenttia hankkeen kustannuksista. Siihen kannattaa varata kuukausia. Tarjousten perusteella neuvotteluihin valitaan yleensä kaksi tai kolme urakoitsijaa.

Putkiremontin yhteydessä sähköurakka on sivu-urakka, joka sovittaa aikataulunsa pääurakoitsijan aikatauluun. Urakan aikana työmaalla pidetään konsulttiyhtiön mukaan työmaakokouksia parin kolmen viikon välein. Valvoja käy työmaalla viikoittain.

Ennen töiden alkua pääurakoitsija pitää asukkaille tiedotustilaisuuden, josta sovitaan Kiinteistölehden mukaan jo tarjouspyynnössä. Suunnitteluvaiheessa hankkeelle nimetään myös turvallisuuskoordinaattori.

Toteutus rappu kerrallaan

Työmaalla remontti etenee rappu kerrallaan. Syy on talon rakenteessa. Sähkö jaetaan taloon rappukohtaisilla nousujohdoilla. Kun yksi nousujohto katkaistaan, sähköt katoavat koko rapun asunnoista.

Vanhat asennusputket ovat usein halkaisijaltaan liian pieniä uusille johtimille. Uudet nousujohdot vedetään siksi yleensä porraskäytävään palosuojattuihin koteloihin, mikä muuttaa porraskäytävän ilmettä. Kotelot mitoitetaan kestämään paloa vähintään puoli tuntia.

Asunnossa ratkeaa remontin näkyvin kysymys, jäävätkö uudet johdot seinän sisään vai pintaan. Putkitetussa asennuksessa uudet johtimet saadaan Tukesin mukaan usein vedettyä vanhoihin putkiin. Putkettomassa tai pinta-asennetussa järjestelmässä johdotuksen uusiminen on työläämpää.

Silloin uudet ryhmäjohdot vedetään alakattojen kautta. Seiniä roilotetaan vain tarvittavilta osin. Roilo on johtoa varten seinään piikattava ura. Sen paikkaus kuuluu urakkaan. Loput reitit tehdään pinta-asennuksena listoihin ja kanaviin.

Tarkastukset ja takuu

Sähkölaitteistoa ei saa ottaa käyttöön ilman käyttöönottotarkastusta. Laki vaatii tarkastuksen myös muutostöille. Siitä huolehtii urakoitsija. Työ tarkastetaan vaiheittain sen edetessä. Pöytäkirjat luovutetaan rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta, johon osallistuvat konsulttiyhtiön mukaan hallitus, urakoitsija ja valvojat.

Kerrostalo, jossa on enemmän kuin kaksi asuinhuoneistoa, on sähköturvallisuuslaissa luokan 1 sähkölaitteisto, joten laajalle muutostyölle tehdään lisäksi varmennustarkastus. Sen tekee riippumaton valtuutettu tarkastaja kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta.

Tarkastuksesta kiinnitetään tarra pääkeskukseen. Todistus säilytetään vähintään kymmenen vuotta. Tämän jälkeen asuinrakennuksen sähköjä ei tarkasteta säännöllisesti. Poikkeus ovat talon liiketilat, joiden sähköt tarkastetaan kymmenen vuoden välein, jos niiden ylivirtasuoja on yli 35 ampeeria. Urakan takuuaika on kaksi vuotta vastaanotosta.

Mitä remontti tarkoittaa asukkaalle?

Suurimmat haitat ovat sähkökatkot, pöly ja äänet.

Sähkökatkot ja tiedotus

Sähköt katkaistaan työn ajaksi rappu tai linja kerrallaan. Katkoista pitää opinnäytteen mukaan tiedottaa etukäteen ja tiedotteessa on kerrottava katkon arvioitu kesto. Tiedote jaetaan käytännössä postilaatikkoihin. Sama lähde nostaa syyksi etätyön, sillä ilmoittamaton katko voi kaataa asukkaan työpäivän. Se muistuttaa huomioimaan tiedotteissa myös ruotsinkieliset asukkaat.

Ennen töiden alkua asunnoissa pidetään yleensä katselmus, jossa asukkaan kanssa käydään läpi juuri hänen asunnossaan tehtävät työt.

Pöly ja äänet

Äänekkäintä on roilojen piikkaus, joka kuuluu betonirungossa koko taloon. Pöly leviää herkästi, joten huonekalut ja lattiat suojataan työn ajaksi. Opinnäytteen mukaan 1930-1950-lukujen talojen asennusputket voivat olla kreosootilla kyllästettyjä. Niiden purkajalta vaaditaan suojavarusteet. Asukkaalle se näkyy huolellisempana osastointina ja pistävänä hajuna purkutyön aikana.

Osakkaan omat työt

Remontti on osakkaalle halvin hetki omiin parannuksiin, koska asentajat ja avatut reitit ovat jo talossa. Omaan huoneistoon voi tilata lisätöitä, esimerkiksi lisäpistorasioita, jotka osakas maksaa itse. Itse tekemisen raja on silti tiukka, sillä kiinteät asennukset kuuluvat aina ammattilaiselle.

Kannattaako sähköt uusia putkiremontin yhteydessä?

Kannattaa, jos putkiremontti on näköpiirissä. Erikseen tehty sähköremontti kustantaa sähköurakoitsija LSK:n julkaiseman erittelyn mukaan 10-15 prosenttia enemmän kuin putkiremontin osana tehty.

Kustannus- ja aikatauluetu

Säästö syntyy yhteisistä reiteistä ja työmaasta, sillä putkiremontti avaa samat rakenteet, joita kaapelit tarvitsevat. Kiinteistöliiton asiantuntijan mukaan sähkö on linjasaneerauksen kustannuksista edullisin osuus, eikä sähköjä juuri uusita erillisenä hankkeena.

Insinööritoimisto Planmaxin mukaan yhdistäminen on myös suunnittelun kannalta järkevin ajankohta. Aikaa kannattaa varata realistisesti. Turkulaisen opinnäytteen mukaan putkiremonttihanke kestää valmisteluista valmistumiseen pari kolme vuotta.

Kesto ilman kaunistelua

Kerrostalon sähköremontin kokonaiskestosta ei ole julkaistua mitattua tietoa. Verkossa kiertävät kestoarviot ovat urakoitsijoiden markkinointisivuja. Ne ovat keskenään ristiriidassa. Luotettavin ankkuri on oman urakan aikataulu, jonka pääurakoitsija laatii ja jota edellä kuvatut tarkastusten määräajat rytmittävät. Aikataulusta kannattaa kysyä hallitukselta ennen yhtiökokousta, ei urakoitsijan verkkosivulta.

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö asunnosta muuttaa pois sähköremontin ajaksi?

Ei yleensä. Sähköremontin aikana asunnossa voi tavallisesti asua, toisin kuin laajassa putkiremontissa. Haittana ovat päiväsaikaan tehtävät sähkökatkot, pöly ja piikkauksen äänet. Katkoista tiedotetaan etukäteen, jolloin esimerkiksi etätyöpäivät voi suunnitella tiedotteiden mukaan.

Pitääkö vanha sulaketaulu uusia sähköremontissa?

Käytännössä kyllä. Sähkösuunnittelua käsittelevän opinnäytteen mukaan keskukset uusitaan saneerauksessa kokonaan, sillä vanhat tulppasulakekeskukset ovat alimitoitettuja eikä niissä ole vikavirtasuojia. Uusi ryhmäkeskus tuo automaattisulakkeet ja vikavirtasuojat myös vanhaan asuntoon.

Saako sähkötöitä tehdä itse?

Vain vähäisiä töitä. Tukesin mukaan sähkötöitä saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset, joilla on asianmukaiset oikeudet. Tavallinen sähkönkäyttäjä saa tehdä vain pieniä töitä, kuten vaihtaa sulakkeen, jos osaa tehdä sen turvallisesti. Kiinteisiin asennuksiin ei saa koskea itse.

Kuka vastaa palovaroittimista remontin jälkeen?

Taloyhtiö. Pelastuslain muutoksen jälkeen rakennuksen omistaja hankkii palovaroittimet ja pitää ne toimintakunnossa. Asukkaan velvollisuudeksi jää ilmoittaa vioista viipymättä taloyhtiölle. Taloyhtiöllä on myös oikeus päästä huoneistoon varoittimien huoltoa varten.