Sähköremontin hinta kerrostalossa

Kerrostalon sähköremontti maksaa tavallisesti 9 000-13 000 euroa asuntoa kohti laajuuden mukaan. Taloyhtiö maksaa uusinnan, koska sähkö on yhtiön perusjärjestelmä, ja putkiremontin yhteydessä tehtynä työ on 10-15 prosenttia edullisempi.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Sisältö perustuu alan hinta-arvioihin, asunto-osakeyhtiölakiin 1599/2009 ja Sähkötiedon käyttöikätietoihin. Päivitetty 3.6.2026.

Paljonko kerrostalon sähköremontti maksaa?

Kerrostalon sähköremontti maksaa tavallisesti 9 000-13 000 euroa asuntoa kohti. Hinta riippuu remontin laajuudesta eli siitä, uusitaanko vain nousujohdot vai myös huoneistojen sähkö.

Asuntokohtainen hinta

Hinta ilmoitetaan asuntoa kohti, koska koko talon urakka jaetaan asuntojen kesken. Asuntokohtainen hinta auttaa osakasta hahmottamaan oman osuutensa. Tarkka summa määräytyy kuitenkin vastikeperusteen mukaan, ei jaettuna tasan asuntojen kesken. Suurempi huoneisto maksaa siten suuremman osuuden kuin pieni huoneisto, koska sillä on enemmän osakkeita ja suurempi vastike.

Lähde: alan hinta-arviot (sähköurakoitsijat, Kiinteistölehti) 2025-2026. Hinta vaihtelee talon koon ja kunnon mukaan.

Nousujohtoremontti

Nousujohtoremontti uusii sähkön syötön liittymästä huoneiston ryhmäkeskukseen asti. Siihen kuuluvat pääkeskus, nousujohdot ja huoneistojen ryhmäkeskukset. Huoneiston sisällä vaihdetaan vain ryhmäkeskus.

Tämä on kevyempi ja edullisempi vaihtoehto. Se sopii, kun huoneistojen sähkö on vielä kunnossa mutta talon nousut ja keskukset ovat vanhentuneet. Useimmissa taloissa tämä on riittävä laajuus.

Nousujohtoremontti parantaa myös tehoa ja turvallisuutta. Uudet nousut ja keskukset kestävät nykyistä sähkönkäyttöä paremmin. Samalla vanhat vikaherkät osat poistuvat käytöstä ja paloriski pienenee.

Täyssähkösaneeraus

Täyssähkösaneeraus uusii lisäksi huoneistojen johdotuksen ja pistorasiat. Se on kattavin vaihtoehto ja maksaa siksi enemmän. Tämä sopii, kun huoneistojen sähkö on yhtä vanhaa kuin talon nousut.

Laajuus kannattaa valita kuntotutkimuksen perusteella. Jos huoneistojen johdot kestävät vielä, nousujohtoremontti riittää. Jos koko järjestelmä on tullut tiensä päähän, täyssähkösaneeraus on järkevämpää.

Täyssähkösaneeraus aiheuttaa enemmän haittaa asukkaille, koska työ ulottuu huoneistoihin. Pinnat avataan ja johdot vedetään uudelleen. Tämä kannattaa huomioida aikataulussa ja tiedottaa asukkaille hyvissä ajoin.

Täyssähkösaneeraus kannattaa, jos huoneistojen johdot ovat alkuperäiset ja talo on rakennettu ennen 1980-lukua. Tällöin myös huoneistojen sähkö on usein teknisen käyttöikänsä lopussa. Kerralla tehty työ on edullisempi kuin kahdessa vaiheessa tehty.

Mistä sähköremontin hinta muodostuu?

Sähköremontin hinta jakautuu työhön, materiaaleihin ja suunnitteluun. Työ on suurin erä, koska asennus vaatii ammattitaitoa ja aikaa.

Kustannusten jakauma

Materiaalit ovat toiseksi suurin erä. Työn suuri osuus selittää, miksi sähkötyöt kannattaa ajoittaa muiden remonttien kanssa. Kun työmaa on jo pystyssä, sama työ tehdään tehokkaammin. Tämä pienentää työn osuutta kokonaishinnasta.

Lähde: alan hinta-arviot 2025-2026. Lisäksi hankkeeseen kannattaa varata noin kymmenen prosentin puskuri muutostöitä varten.

Hintaa nostavat tekijät

Suurin tekijä on remontin laajuus eli tehdäänkö nousujohtoremontti vai täyssähkösaneeraus. Myös rakennuksen ikä, johtojen reititys ja keskusten määrä vaikuttavat. Vanha talo ilman valmiita johtoreittejä nostaa hintaa.

Sähköauton latausvalmius lisää kustannusta, mutta nostaa talon arvoa. Alueelliset erot näkyvät hinnassa, sillä pääkaupunkiseudulla työ on tyypillisesti kalliimpaa. Tarkka summa selviää kohdekohtaisesta tarjouksesta.

Talon koko vaikuttaa kokonaishintaan, mutta asuntokohtainen hinta pysyy melko vakaana. Suuressa talossa urakka jakautuu useammalle asunnolle. Pienessä talossa kiinteät kustannukset jäävät harvemman maksettaviksi.

Kuka maksaa sähköremontin, taloyhtiö vai osakas?

Taloyhtiö maksaa sähköjärjestelmän uusinnan, koska sähkö on yhtiön perusjärjestelmä (asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §). Tähän kuuluvat pääkeskus, nousujohdot ja huoneistojen ryhmäkeskukset.

Vastikejako

Kustannukset katetaan vastikkeella ja jaetaan normaalin vastikeperusteen mukaan, kuten muutkin yhtiön kulut. Jakoa ei tehdä kerroksittain, toisin kuin hissin jälkiasennuksessa. Jokainen osakas osallistuu osuutensa verran.

Osakkaan osuus

Osakas maksaa itse huoneiston sisäosat, eli itse asentamansa pisteet ja kalusteet (asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 3 §). Jos osakas haluaa esimerkiksi enemmän pistorasioita kuin yhtiön perustaso sisältää, hän maksaa lisätyön muutostyönä.

Yhtiön perustaso pysyy aina yhtiön vastuulla. Osakkaan oma muutostyö ei siirrä yhtiön vastuuta, mutta osakas vastaa itse teettämästään lisätyöstä. Vastuunjaon rajat tarkistetaan yhtiöjärjestyksestä eli talon omista säännöistä.

Osakkaan kannattaa ilmoittaa omat sähkömuutoksensa taloyhtiölle etukäteen. Näin yhtiö tietää, mitkä työt kuuluvat sen vastuulle ja mitkä osakkaalle. Selkeä jako vähentää riitoja myöhemmin.

Osakas voi myös teettää oman huoneiston lisätyöt yhtiön urakan yhteydessä. Tällöin hän maksaa vain oman osuutensa, ja työ hoituu samalla kertaa. Tämä on usein edullisin tapa tehdä omat sähkömuutokset.

Voiko sähköremontin tehdä putkiremontin yhteydessä edullisemmin?

Sähköremontin voi tehdä putkiremontin yhteydessä edullisemmin, ja se kannattaa usein ajoittaa samaan aikaan.

Säästön suuruus

Kun rakenteet ovat auki putkitöitä varten, sähkötyöt onnistuvat samalla edullisemmin. Yhteinen toteutus säästää tavallisesti 10-15 prosenttia sähkötöiden hinnasta. Tämä on yksi taloyhtiön tehokkaimmista tavoista hallita kustannuksia. Samalla asukkaiden haitta jää kertaluonteiseksi yhden remonttijakson ajaksi.

Ajoitus kannattaa suunnitella pitkän aikavälin suunnitelmassa. Kun putki- ja sähköremontti osuvat samaan ajankohtaan, taloyhtiö hyötyy eniten. Tämä vaatii ennakointia ja kuntotutkimuksia molemmista järjestelmistä.

Säästön synty

Yhteinen toteutus poistaa päällekkäisen työn. Rakenteita ei avata kahteen kertaan, ja telineet sekä suojaukset palvelevat molempia remontteja. Suunnittelu ja työmaa hoituvat yhdellä kertaa.

Säästö syntyy myös aikataulusta. Yksi yhteinen hanke kestää vähemmän kuin kaksi erillistä. Tämä vähentää sekä kustannuksia että asukkaille koituvaa haittaa.

Mitä sähköremonttiin kannattaa sisällyttää?

Sähköremontin yhteydessä kannattaa miettiä myös tulevat tarpeet. Sähköauton latausvalmius, riittävä tehonsyöttö ja nykyaikainen yleiskaapelointi ovat yleisiä lisäyksiä.

Latausvalmius lisänä

Lisäykset maksavat samalla kertaa tehtynä vähemmän kuin jälkikäteen. Latausvalmius on yleisin lisätoive. Kun keskuksia ja johtoja uusitaan, latauksen vaatima kapasiteetti on helppo varata. Tämä nostaa myös asunnon arvoa pitkällä aikavälillä.

Latauksen ajoitus

Latausvalmius kannattaa rakentaa heti, koska se on silloin edullista. Vanhojen pysäköintialueiden verkko ei usein kestä monen auton yhtäaikaista latausta. Kuormanhallinta jakaa tehon, joten useampi piste mahtuu samaan liittymään.

Latauspisteistä päättää yhtiökokous tavallisella enemmistöllä, kun liittymää ei tarvitse suurentaa. Jos kustannukset nousevat olennaisesti, vain niitä haluavat osakkaat maksavat oman osuutensa. Yhteinen kapasiteetti on rajallinen, eikä sitä voi varata vain harvojen käyttöön.

Yleiskaapelointi eli tietoliikennekaapelointi kannattaa uusia samalla. Vanha kaapelointi ei aina riitä nykyiseen tiedonsiirtoon. Uusi kaapelointi parantaa asumismukavuutta pienellä lisähinnalla.

Lisäykset kannattaa päättää jo suunnitteluvaiheessa. Kun urakka kilpailutetaan kerralla, hinta on selkeämpi ja työ etenee sujuvasti. Jälkikäteen tilatut lisät nostavat sekä hintaa että haittaa.

Miten sähköremontti rahoitetaan?

Taloyhtiö rahoittaa suuren sähköremontin tavallisesti taloyhtiölainalla. Laina maksetaan takaisin pääomavastikkeella useiden vuosien aikana.

Laina ja vastike

Lainalla kustannus ei tule osakkaille kerralla maksettavaksi. Lainan ehdot vaikuttavat suoraan kuukausittaiseen pääomavastikkeeseen. Pitkä laina-aika pienentää kuukausierää mutta lisää korkokuluja. Taloyhtiö kilpailuttaa lainan ja valitsee sopivan vaihtoehdon.

Rahoitus kannattaa suunnitella yhdessä muiden tulevien remonttien kanssa. Jos edessä on myös putki- tai julkisivuremontti, lainat ja vastikkeet on hyvä sovittaa yhteen. Näin vastike ei nouse hallitsemattomasti.

Kertamaksu vai vastike

Useimmissa taloyhtiöissä osakas voi maksaa oman osuutensa kerralla tai vastikkeena. Kertamaksu pienentää tulevaa pääomavastiketta. Vaihtoehto kannattaa varmistaa hallitukselta ennen päätöstä.

Kertamaksu sopii osakkaalle, jolla on säästöjä ja joka haluaa välttää korkokulut. Vastikkeena maksaminen taas keventää kertarasitusta. Valinta riippuu osakkaan omasta taloudesta.

Rahoitusvaihtoehto vaikuttaa myös asunnon myyntiin. Ostaja näkee jäljellä olevan lainaosuuden isännöitsijäntodistuksesta. Maksettu lainaosuus nostaa myyntihintaa kohti velatonta hintaa, koska ostajalle ei jää yhtiölainaa maksettavaksi.

Miten sähköremonttiin kannattaa varautua kustannuksissa?

Sähköremonttiin varaudutaan pitkän aikavälin suunnitelmassa. Kun sähköjärjestelmä lähestyy 30 vuoden ikää, se kannattaa kirjata kunnossapidon suunnitelmaan.

Käyttöikä ja varaus

Sähköjärjestelmän käyttöikä on noin 30-40 vuotta, kaapeloinnit 20-30 vuotta ja keskukset 30-40 vuotta. Näiden lähestyessä loppuaan kustannukseen kannattaa varautua etukäteen, jolloin remontti ei tule yllätyksenä. Hyvä ennakointi tasaa vastikkeen nousua.

Kuntotutkimus budjetoinnissa

Kuntotutkimus kertoo, mitkä osat on uusittava ja milloin. Sen pohjalta remontti mitoitetaan oikein eikä rahaa mene hukkaan. Tutkimus erottaa todelliset tarpeet pelkästä iästä.

Tutkimuksen avulla taloyhtiö voi myös pyytää vertailukelpoiset tarjoukset. Kun urakoitsijat tietävät tarkan laajuuden, hinnat ovat keskenään vertailtavissa. Ilman tutkimusta tarjoukset perustuvat arvioon ja hajonta on suurta. Luotettava lähtötieto on siksi paras tapa hallita remontin kustannuksia ja välttää ikäviä yllätyksiä.

Tarkemman kuvan sähköjärjestelmän kunnosta saa sähköjärjestelmän kuntotutkimus -sivulta. Koko taloyhtiön korjausvelan ja tulevien vastikevaikutusten näkee korjausvelka-sivulta.

Hyvä budjetti perustuu tutkittuun tietoon, ei pelkkiin arvauksiin. Kun korjaustarpeet tunnetaan ajoissa, taloyhtiö voi rahastoida varoja etukäteen. Tämä pienentää kertarasitusta ja pitää vastikkeen nousun maltillisena.

Usein kysytyt kysymykset

Paljonko kerrostalon sähköremontti maksaa asuntoa kohti?

Kerrostalon sähköremontti maksaa tavallisesti 9 000-13 000 euroa asuntoa kohti. Nousujohtoremontti maksaa 9 000-11 000 euroa asuntoa kohti ja täyssähkösaneeraus 11 000-13 000 euroa. Huoneiston ryhmäkeskuksen uusinta maksaa noin 2 500-3 000 euroa. Hinta vaihtelee talon koon ja kunnon mukaan.

Kuka maksaa kerrostalon sähköremontin?

Taloyhtiö maksaa sähköjärjestelmän uusinnan, koska sähkö on yhtiön perusjärjestelmä (asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §). Kustannukset jaetaan normaalin vastikeperusteen mukaan, ei kerroksittain. Osakas maksaa itse vain huoneiston sisäosat eli itse asentamansa pisteet ja kalusteet (4 luvun 3 §).

Mistä sähköremontin hinta muodostuu?

Sähköremontin hinta jakautuu työhön, materiaaleihin ja suunnitteluun. Työ ja projektinjohto ovat noin puolet hinnasta, materiaalit noin kolmasosa ja suunnittelu loput. Lisäksi hankkeeseen kannattaa varata noin kymmenen prosentin puskuri muutostöitä varten.

Kannattaako sähköremontti tehdä putkiremontin yhteydessä?

Sähköremontti kannattaa usein ajoittaa putkiremontin kanssa samaan aikaan, koska rakenteet ovat silloin auki putkitöitä varten. Yhteinen toteutus säästää tavallisesti 10-15 prosenttia sähkötöiden hinnasta, kun rakenteita ei avata kahteen kertaan. Samalla asukkaiden haitta jää kertaluonteiseksi.

Miten kerrostalon sähköremontti rahoitetaan?

Taloyhtiö rahoittaa suuren sähköremontin tavallisesti taloyhtiölainalla, joka maksetaan takaisin pääomavastikkeella useiden vuosien aikana. Osakas voi useimmissa taloyhtiöissä maksaa oman osuutensa kerralla tai vastikkeena. Kertamaksu pienentää tulevaa pääomavastiketta ja säästää korkokuluja.