Avaintiedot
- Yhtiövastikkeen keskiarvo vaihtelee alueen, talon iän ja tyypin mukaan.
- Vastike on korkein pääkaupunkiseudulla ja vanhoissa taloissa.
- Vertaa omaa vastikettasi saman tyypin, alueen ja iän taloihin, ei maan keskiarvoon.
Keskimääräinen yhtiövastike
Keskimääräinen yhtiövastike on osakkailta perittävän vastikkeen tilastollinen keskiarvo neliötä kohti kuukaudessa. Kerrostalon hoitovastike on koko maassa keskimäärin 4,9 euroa asuinneliöltä kuukaudessa. Taso vaihtelee alueen, talon iän ja tyypin mukaan.
Kerrostalon hoitovastike on koko maassa keskimäärin 4,9 euroa asuinneliöltä kuukaudessa. Luku vaihtelee alueen, talon iän ja tyypin mukaan. Oman vastikkeen vertaaminen keskiarvoon kertoo, onko se korkea vai matala. Vertaa kuitenkin oikeaan vertailuryhmään, ei pelkkään maan keskiarvoon.
Paljonko yhtiövastike on keskimäärin?
Yhtiövastikkeelle ei ole yhtä oikeaa lukua. Keskiarvo antaa silti vertailun pohjan.
Kerrostalon keskiarvo
Tuorein luku kerrostalolle on 4,9 euroa neliöltä. Se on Tilastokeskuksen tilastoima asuinhuoneistoista peritty vastike, joka kuvaa menneen vuoden toteutunutta tasoa koko maassa. Esimerkiksi 60 neliön asunnossa se on noin 290 euroa kuukaudessa. Kaksio ja iso perheasunto maksavat samassa talossa saman verran neliötä kohti. Oma asunto voi poiketa tästä paljon.
Rivitalon keskiarvo
Rivitalossa vastike on matalampi. Keskiarvo jää 3,9 euroon neliöltä. Ero kerrostaloon syntyy hissin ja yhteisten tilojen puutteesta. Rivitalossa on vähemmän yhteistä hoidettavaa. Pienessä yhtiössä yksi korjaus voi silti nostaa vastiketta nopeasti tavallista korkeammalle tasolle. Tyyppi kannattaa huomioida heti.
Peritty vastike vertailukohtana
Keskiarvo tarkoittaa perittyä vastiketta, ei talon todellisia kuluja. Todelliset hoitokulut ovat neliötä kohti hieman korkeammat. Erotus katetaan muilla tuotoilla kuten liiketilojen vuokrilla. Vertaa siis omaa maksuasi perittyyn vastikkeeseen. Ero näiden kahden luvun välillä hämää monia ostajia. Kuluihin vertaaminen antaa väärän kuvan.
Vaihteluväli on suuri
Keskiarvo kätkee suuren vaihtelun. Osa taloista perii alle 3 euroa asuinneliöltä, osa yli 8 euroa asuinneliöltä. Sama neliömäärä voi näissä taloissa tarkoittaa hyvin erisuuruista kuukausilaskua. Keskiarvo on näin ollen vain karkea vertailukohta. Todellinen taso riippuu talon iästä, sijainnista ja kunnosta enemmän kuin mistään yksittäisestä luvusta.
Mistä keskimääräinen vastike koostuu?
Yhtiövastike jakautuu kahteen osaan. Hoitovastike kattaa juoksevat menot ja pääomavastike eli lainaosuuden maksu hoitaa taloyhtiön lainan.
Hoitovastikkeen osuus
Suurin osa vastikkeesta on hoitovastiketta. Kerrostalossa hoito-osa on noin 4,9 euroa neliöltä. Se kattaa lämmityksen, veden, huollon ja hallinnon, siis talon jokapäiväisen pyörittämisen. Lämmitys on näistä suurin yksittäinen erä. Tämän osan sisällöstä kerrotaan tarkemmin hoitovastikkeen omassa oppaassa.
Pääomavastikkeen osuus
Pääomavastike vaihtelee taloyhtiön lainan mukaan. Velattomassa talossa se on lähellä nollaa. Vastikään rakennetussa talossa se voi olla hoitovastiketta suurempi. Tilastojen keskiarvo on kerrostalossa noin 2,4 euroa asuinneliöltä, mutta luku on vain suuntaa antava.
Isolla remonttilainalla pääomavastike voi olla yli 6 euroa asuinneliöltä. Silloin lainanhoito ylittää talon ylläpidon. Velaton talo ja tuore remonttikohde ovat tässä kohtaa ääripäät. Lainan lyhennystavasta kerrotaan pääomavastikkeen oppaassa.
Vastikkeet yhteensä
Yhteensä kerrostalon vastike yltää noin 7 euroon neliöltä. Luku on vähimmäisarvio. Se ei sisällä rahastoituja lainalyhennyksiä, jotka nostavat todellista maksua. Rahastoitu osa voi jäädä tilaston keskiarvon ulkopuolelle mutta näkyy silti osakkaan tilillä. Taulukko kokoaa osat. Luvut ovat euroa asuinneliöltä kuukaudessa.
| Vastikkeen osa | Kerrostalo |
|---|---|
| Hoitovastike | 4,88 |
| Pääomavastike | 2,36 |
| Yhteensä | 7,24 |
Miten vastike eroaa alueittain?
Sijainti näkyy vastikkeessa. Pääkaupunkiseudulla maksetaan enemmän kuin muualla.
Pääkaupunkiseutu kallein
Kerrostalon hoitovastike on pääkaupunkiseudulla korkein. Siellä keskiarvo nousee 5,9 euroon neliöltä. Muualla maassa se jää noin 4,5 euroon. Ero on lähes kolmannes. Kallis maa, korkeampi kiinteistövero ja palvelut selittävät sen.
Miksi pääkaupunki on kallein
Pääkaupunkiseudun korkeampi vastike ei johdu vain kalliista maasta. Kiinteistövero, tontinvuokrat ja palkat ovat siellä korkeammat kuin muualla. Myös hissillisiä taloja on suhteessa enemmän. Suurten kaupunkien palkkataso nostaa lisäksi huoltoyhtiöiden hintoja. Nämä tekijät nostavat hoidon hintaa neliötä kohti. Ero muuhun maahan on pysynyt vuodesta toiseen samana.
Alueiden erot
Erot suuralueiden välillä ovat selkeät. Etelä-Suomi on kalliimpi, Länsi-Suomi edullisin. Erot ovat kuitenkin pienempiä kuin kaupunkien sisällä. Kalliin kaupungin keskustassa vastike on korkeampi kuin saman alueen laidalla. Pohjoisessa hoito on koko maan edullisinta. Luvut ovat euroa asuinneliöltä kuukaudessa.
| Alue | Kerrostalo |
|---|---|
| Koko maa | 4,88 |
| Pääkaupunkiseutu | 5,90 |
| Etelä-Suomi | 5,22 |
| Itä-Suomi | 4,64 |
| Länsi-Suomi | 4,42 |
| Pohjois-Suomi | 4,37 |
Kaupunkikohtainen tieto
Virallinen tilasto ei erottele yksittäisiä kaupunkeja. Se jakaa maan vain kuuteen suuralueeseen. Tarkkaa kaupunkikohtaista keskiarvoa ei mistään virallisesta lähteestä saa, joten oman kaupungin todellisen tason näkee parhaiten seuraamalla alueen omia myynti-ilmoituksia ja niiden vastiketietoja. Ne kertovat tason. Saman kaupungin uusi ja vanha talo eroavat silti paljon.
Miten talon ikä ja tyyppi vaikuttavat?
Talon ikä ja tyyppi selittävät suuren osan eroista. Vaikutus ei ole aina suora.
Ikä ei ratkaise yksin
Hoitovastike ei kasva tasaisesti talon iän myötä. Ennen vuotta 1960 rakennetut talot ovat kalleimpia hoitaa. Edullisimpia ovat vuosien 1970 ja 2000 välillä valmistuneet. Aivan uusissa taloissa hoitovastike on jälleen hieman korkeampi. Käyrä on siis U:n muotoinen.
Vanhan talon korkea hoitovastike johtuu kalliimmasta lämmityksestä ja tiheämmästä huollosta. Hyvin peruskorjattu vanha talo voi silti olla edullinen hoitaa. Talon kunto ratkaisee lopulta enemmän kuin pelkkä rakennusvuosi. Laiminlyöty talo tulee ennen pitkää kalliiksi.
Uuden talon yllätys
Uuden talon matala hoitovastike voi pettää. Rakentamislaina nostaa pääomavastikkeen usein suureksi. Vuoden 2010 jälkeen valmistuneessa kerrostalossa kokonaisvastike voi olla lähes kaksinkertainen vanhaan nähden. Kokonaisvastike voi tällaisessa talossa olla yli 11 euroa asuinneliöltä. Suurin osa summasta on lainanhoitoa, ei kiinteistön ylläpitoa. Lainaosuus selittää eron, ei hoito. Katso siis molemmat luvut.
Kerrostalo vai rivitalo
Kerrostalon vastike on yleensä rivitaloa korkeampi. Kerrostalossa on hissi, yhteiset tilat ja enemmän hoidettavaa. Rivitalossa asukkaat hoitavat usein osan pihasta itse. Hissi on kerrostalon vastikkeen yksi näkyvimmistä nostajista. Ero näkyy suoraan vastikkeessa.
Koko vaikuttaa tasoon
Koko vaikuttaa. Pienessä yhtiössä samat kiinteät kulut, kuten hallinto, vakuutus ja huoltosopimus, jakautuvat huomattavasti harvemmille neliöille kuin suuressa taloyhtiössä. Sama palvelu maksaa asukasta kohti enemmän. Yksittäinen iso lasku tuntuu pienessä yhtiössä heti. Pieni yhtiö voi siten olla neliötä kohti kalliimpi.
Lämmitystapa vaikuttaa
Lämmitystapa selittää osan talojen välisistä eroista. Kaukolämpötalon ja maalämpötalon vastikkeet voivat poiketa tuntuvasti. Öljylämmitteinen vanha talo on usein kallein lämmittää. Energiaremontti voi laskea hoitovastiketta pysyvästi. Lämmityksen osuus koko vastikkeesta on kaikissa taloissa suuri. Tämä ei näy talon iästä suoraan.
Mistä keskiarvoluvut tulevat?
Vastikkeiden keskiarvot tulevat kahdesta lähteestä. Molemmat kertovat hieman eri asian.
Tilastokeskuksen luvut
Tilastokeskus kokoaa vastiketiedot vuosittain. Luvut perustuvat laajaan otokseen taloyhtiöitä. Ne kuvaavat menneen vuoden toteutunutta tasoa. Tämä on virallisin lähde vastikkeiden tasosta. Se katsoo taaksepäin, ei tulevaan. Vastikkeet ovat nousseet viime vuosina yleistä hintatasoa nopeammin. Lämmitys, korjaukset ja korot ovat kallistuneet samaan aikaan.
Kiinteistöliiton kysely
Kiinteistöliitto tekee oman vastikekyselynsä. Toisin kuin Tilastokeskuksen taaksepäin katsova tilasto, tämä kysely kerää isännöitsijöiltä arvion siitä, mihin suuntaan vastikkeet ovat eri puolilla maata lähitulevaisuudessa menossa. Suunta on nyt loivempi. Nousuvauhti on viime aikoina hidastunut. Kaksi lähdettä täydentävät toisiaan.
Peritty vastike vai kulut
Tilastossa on kaksi lukua, jotka menevät helposti sekaisin. Peritty vastike on se, mitä osakas maksaa. Hoitokulut ovat talon todelliset menot, jotka ovat hieman korkeammat. Ero perityn vastikkeen ja hoitokulujen välillä on yleensä pieni. Suurissa taloissa liiketilojen vuokrat kaventavat sitä. Vertaa omaa maksuasi perittyyn vastikkeeseen. Näin luvut pysyvät vertailukelpoisina.
Kumpaan lukuun luottaa
Oman vastikkeen vertailuun sopii Tilastokeskuksen peritty vastike. Se on lähimpänä sitä, mitä osakas todella maksaa. Kiinteistöliiton kysely kertoo paremmin tulevasta suunnasta. Molemmat ovat luotettavia omassa tehtävässään. Tärkeintä on tietää, kumpaa lukua kulloinkin katsoo.
Onko oma vastikkeeni korkea vai matala?
Keskiarvo kertoo, missä sinä olet. Se ei yksin kerro, onko vastike liian korkea.
Laske oma neliöhinta
Muunna oma vastikkeesi vertailukelpoiseksi. Jaa kuukausivastike asuntosi pinta-alalla. Tulos on vastikkeesi euroa asuinneliöltä kuukaudessa. Esimerkiksi 250 euron vastike 55 neliön asunnossa on noin 4,5 euroa asuinneliöltä. Vasta tämä luku on vertailukelpoinen keskiarvoon. Moni ei ole koskaan laskenut sitä.
Vertaa oikeaan ryhmään
Älä vertaa maan keskiarvoon. Vertaa omaan ryhmääsi eli saman talotyypin, saman alueen ja saman ikäluokan taloihin, koska vain ne kertovat, mikä juuri sinun talollesi on todella normaali taso. Rivitalon vertaaminen kerrostalon keskiarvoon johtaa harhaan. Oikea ryhmä antaa oikean vastauksen. Väärä ryhmä synnyttää turhan huolen.
Erota lainaosuus pois
Erota hoitovastike ja pääomavastike ennen vertailua. Vain hoito-osa kertoo talon tehokkuudesta. Pääomavastike riippuu lainasta, ei hoidon tasosta. Kysy myyjältä tai isännöitsijältä molempien osien erittely. Korkea lainaosuus ei tarkoita kallista taloa vaan tuoretta remonttia.
Matala voi olla riski
Keskiarvoa matalampi vastike ei ole aina hyvä uutinen. Se voi kertoa lykätyistä korjauksista. Ne tulevat maksettaviksi myöhemmin isona summana. Ostajan kannattaa pyytää kunnossapitotarveselvitys eli suunnitelma tulevista korjauksista ennen kauppaa. Taloyhtiön korjausvelan arvio kertoo, onko matala vastike aitoa säästöä vai tuleva riski.
Pyydä erittely epäselvässä
Jos vastike tuntuu korkealta, pyydä taloyhtiöltä talousarvion erittely. Siitä näkee, mihin rahat todella menevät. Suurimmat erät ovat yleensä lämmitys, korjaukset ja lainanhoito. Erittely kertoo, onko korkea vastike perusteltu vai ei. Tietojen saaminen on osakkaan oikeus.
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko yhtiövastike on keskimäärin neliöltä?
Koko maan keskiarvo on kerrostalossa 4,9 euroa neliöltä kuukaudessa, rivitalossa noin 3,9 euroa. Luku on osakkailta peritty vastike, ei talon todellisia kuluja. Pääomavastike tulee tämän päälle silloin, kun taloyhtiöllä on lainaa.Onko viisi euroa neliöltä paljon yhtiövastiketta?
Se on lähellä kerrostalon keskiarvoa, joten ei poikkeuksellisen paljon. Vastaus riippuu kuitenkin vertailuryhmästä. Pienessä vanhassa pääkaupunkiseudun talossa se on tavallinen, halvan alueen uudessa talossa taas korkea. Vertaa aina saman tyypin, alueen ja iän taloihin.Miksi vastikkeeni on korkeampi kuin naapuritalossa?
Sama neliömäärä ei tarkoita samaa vastiketta. Eroa selittävät talon ikä, lämmitystapa, tontin omistus, taloyhtiön laina, koko ja palvelut kuten hissi. Naapuritalo voi olla uudempi tai velaton. Vertaa siksi vastikkeita vasta, kun tiedät näiden tekijöiden erot.Onko kerrostalossa vai rivitalossa korkeampi vastike?
Kerrostalossa vastike on keskimäärin korkeampi kuin rivitalossa. Kerrostalossa on hissi, yhteiset tilat ja enemmän yhteistä hoidettavaa. Rivitalossa asukkaat hoitavat usein osan piha- ja ulkotöistä itse. Rivitalon vastike jää tämän vuoksi yleensä matalammaksi.Miten vertaan omaa vastikettani keskiarvoon oikein?
Jaa ensin kuukausivastike asuntosi pinta-alalla, niin saat oman vastikkeesi neliötä kohti. Vertaa tulosta saman talotyypin, alueen ja ikäluokan taloihin, älä maan keskiarvoon. Erota vielä hoito- ja pääomavastike, koska vain hoito-osa kertoo talon tehokkuudesta.Laskuri
Missä kunnossa taloyhtiösi on?
Keskiarvo kertoo, missä taloyhtiösi sijaitsee. Asuntoanalyysi kertoo, miksi. Se arvioi taloyhtiön korjausvelan ja tulevat remontit, joten näet, onko matala vastike aitoa säästöä vai lykättyä kulua.
Lähteet
Näytä 4 lähdettä: Tilastokeskus, Suomen Kiinteistöliitto ja muut
- Tilastokeskus, Asunto-osakeyhtiöiden talous 2025 (StatFin-taulukot 15gi ja 15gj, tilastovuosi 2025, julkaistu 16.6.2026, yksikkö senttiä neliöltä kuukaudessa): kerrostalojen asuinhuoneistovastike keskimäärin 4,88 euroa asuinneliöltä kuukaudessa (koko maa), suuralueittain 4,37-5,90 euroa (pääkaupunkiseutu korkein); rivitalossa 3,87 euroa. Koko hoitovastike kaikki tilat mukaan lukien 5,21 euroa; todelliset hoitokulut 6,17 euroa. Pääomavastikkeen rahastoimaton osuus kerrostalossa 2,36 euroa. Otos noin 1 700 taloyhtiötä. Luvut sisältävät taloyhtiön verolliset menot; yhtiövastike ei ole arvonlisäverollinen erä. stat.fi.
- Tilastokeskus, Asunto-osakeyhtiöiden talous, käsitteet: hoitovastike on osakkailta perittävä maksu, jolla katetaan yhtiön juoksevia kuluja; hoitokulut ovat tuloslaskelman erä, joka kuvaa hoidosta aiheutuvia todellisia kuluja. Erä on hieman perittyä vastiketta suurempi, koska osa kuluista katetaan muilla tuotoilla. stat.fi.
- Suomen Kiinteistöliitto, vastikkeet ja hoitovastikekysely: yhtiövastike koostuu hoitovastikkeesta ja mahdollisesta pääomavastikkeesta; liiton vastikekysely ennakoi vastikkeiden nousuvauhtia, joka on viime aikoina hidastunut. Kuntakohtaisissa kiinteistön kustannuksissa on suuria eroja kuntien välillä. kiinteistoliitto.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 3 luku 4 § (yhtiövastikkeen maksuperuste): vastikkeen maksuperusteesta on määrättävä yhtiöjärjestyksessä; perusteena voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala tai osakkeiden lukumäärä. Tämä määrää, miten keskimääräinen vastike jakautuu osakkaiden kesken. finlex.fi.