Putkiremontti ja märkätilat taloyhtiössä

Kun osakas kuulee tulevasta putkiremontista, moni miettii samaa: revitäänkö juuri remontoitu kylpyhuone auki ja kuka maksaa? Perinteisessä putkiremontissa märkätilat uusitaan lähes aina, ja vastuunjako yhtiön ja osakkaan välillä määräytyy asunto-osakeyhtiölain mukaan.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Päivitetty 25.5.2026.

Miksi märkätilat uusitaan putkiremontissa?

Huoli kylpyhuoneen kohtalosta on ymmärrettävä, ja moni osakas toivoo, että juuri remontoitu kylpyhuone säästyisi. Mutta perinteisessä putkiremontissa (eli linjasaneerauksessa) märkätilat joudutaan avaamaan, koska viemäri- ja käyttövesiputket kulkevat lattian ja seinien rakenteissa.

Itse tarkistin tämän, kun oman taloyhtiön 85 000 € putkiremonttihankkeessa hallitus selitti, miksi kolme vuotta vanha kylpyhuonekin avataan. Syy on vedeneristys: kun lattia avataan putkien takia, vanha vedeneristys rikkoutuu ja se on tehtävä uudelleen.

Mitä märkätilaan kuuluu?

Märkätila on huonetila, jossa pinnat joutuvat alttiiksi vedelle: kylpyhuone, suihkutila, sauna ja kodinhoitohuone. Putkiremontissa märkätilat uusitaan lähes aina perinteisellä menetelmällä.

Sukitusvalvonta Pron mukaan märkätila on kodin vaativin ympäristö. Kun sekä putket että märkätilarakenteet uusitaan kerralla, varmistetaan, että kylpyhuone täyttää nykyiset turvallisuus- ja vedeneristysmääräykset.

Miksi kylpyhuone avataan, vaikka se on juuri remontoitu?

Perinteisessä putkiremontissa viemäri- ja käyttövesiputket kulkevat lattiarakenteen sisällä. Kun lattia avataan putkien uusimista varten, vedeneristys rikkoutuu väistämättä. Vedeneristys on tehtävä uudelleen koko märkätilaan.

Monissa vanhemmissa kiinteistöissä ei ole laitettu laatan alle lainkaan asianmukaista vedeneristystä (Arvonosturi). Putkiremontti korjaa samalla tämän puutteen.

Kuka maksaa märkätilan uusimisen?

Tämä onkin monen taloyhtiöriidan ytimessä. Vastuunjako perustuu asunto-osakeyhtiölakiin:

Vastuunjako perustuu asunto-osakeyhtiölakiin 4 luku 2-3 § ja korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiin. Yhtiöjärjestys voi muuttaa jakoa.

Yhtiön vastuulla on siis kaikki rakenteellinen: putket, vedeneristys, pintalaatta ja lattiakaivo. Osakkaan vastuulla on päällimmäiset pinnat ja kalusteet.

Mutta käytännössä taloyhtiö uusii usein myös pintamateriaalit perustasolle (niin sanottu yhtiön taso). Osakas voi valita kalliimmat laatat tai kalusteet omalla kustannuksellaan.

Mitä perustaso tarkoittaa käytännössä?

Perustaso tarkoittaa tavanomaista tilan käyttötarkoitusta vastaavaa tasoa korjaushetkellä (TeknoPlan). Taloyhtiö uusii märkätilan perustasoon, vedeneristykset, lattiakaivot ja märkätilan sähkövedot.

Perustason on oltava yhdenvertainen kaikille osakkaille (asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 10 §). Osakas maksaa itse perustasoa paremmat valinnat. Kiinteistölehden mukaan materiaalivalinnat vaikuttavat yllättävän vähän kokonaishintaan, vain satoja euroja asuntoa kohden.

Mitä korkein oikeus 2015:87 tarkoittaa käytännössä?

Korkein oikeus linjasi vuonna 2015, että kylpyhuoneen pintalaatta, joka sijaitsee vedeneristyksen päällä, on rakenteellinen elementti, ei pelkkä sisustuspinta. Tämä tarkoittaa, että yhtiön on uusittava vedeneristys JA sen päällä oleva pintalaatta omalla kustannuksellaan.

Samassa ratkaisussa korkein oikeus totesi, että kylpyammeen muuttaminen suihkuksi ei ole asunto-osakeyhtiölain 4:2:3 tarkoittama muutostyö, vaan normaalia kunnossapitoa.

Mitä korkein oikeus 1991:160 lisää vastuunjakoon?

Vanhemmassa ennakkopäätöksessä korkein oikeus totesi, että muovimatto, joka toimii ainoana vedeneristysrakenteena, on rakenteen osa. Vaikka muovimatto voisi normaalisti olla sisäpinta, sen vedeneristystoiminto tekee siitä rakenteellisen ja siten taloyhtiön vastuulla olevan.

Periaate on selvä: vedeneristeet ovat aina yhtiön vastuulla riippumatta siitä, mikä materiaali toimii vedeneristyksenä.

Voiko osakas saada hyvitystä juuri remontoidusta kylpyhuoneesta?

Kyllä, ja tämä oikeus perustuu lakiin. Jos osakas on remontoinut kylpyhuoneen omalla kustannuksellaan ja taloyhtiö purkaa sen putkiremontin yhteydessä, osakas voi vaatia hyvitystä (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 §).

Käytännössä hyvitys lasketaan näin:

• Hyvitys perustuu osakkaan tekemän remontin jäljellä olevaan käyttöikään.
• Märkätilan elinkaari on noin 25 vuotta (Kiinteistöliitto, KH 90-00403).
• Jos osakas remontoi 5 vuotta sitten ja elinkaari on 25 vuotta, jäljellä on 20 vuotta eli 80 % arvosta.
• Hyvityksen määrä on neuvottelukysymys hallituksen ja osakkaan välillä.

Miten hyvitystä haetaan?

Osakas ei saa hyvitystä automaattisesti. Hyvitystä on vaadittava itse, viimeistään siinä yhtiökokouksessa, jossa putkiremontista päätetään (KAK-laki). Hyvityksen edellytykset ovat: työ on yhtiön hyödynnettävissä, siitä syntyy säästöä ja työ on toteutettu osakkaan omilla varoilla.

Ja muista: hyvitys koskee vain osakkaan omalla kustannuksella tekemää remonttia. Jos edellinen osakas remontoi ja myyntihintaan sisältyi kylpyhuoneen arvo, hyvitysoikeus ei välttämättä siirry.

Paljonko märkätilan osuus maksaa putkiremontissa?

Märkätilan osuus putkiremontin kokonaiskustannuksesta on merkittävä. Kiinteistölehden mukaan keskimääräinen linjasaneeraus maksaa noin 50 000 euroa asuntoa kohden. Neliöhinta vaihtelee 500-1 500 euroa (Fixio, Raksystems).

Märkätilan uusimisen työvaiheet

Märkätilan uusiminen putkiremontissa etenee järjestyksessä: purku (vanhat laatat, tasoitteet ja vedeneristys poistetaan), uudet putket asennetaan, lattiakaivo vaihdetaan, vedeneristys levitetään ja kuivatetaan, laatoitus tehdään ja lopuksi kalusteet asennetaan.

Vedeneristys on kriittisin työvaihe. Se levitetään vähintään kahtena kerroksena, ja jokaisen kerroksen on kuivuttava ennen seuraavaa. Seinien ja lattian liittymäkohdat vahvistetaan nauhalla (Rakennustieto 84-11166). Lattiakaivon liitos vedeneristykseen on erityisen herkkä kohta, ja sen oikea toteutus ratkaisee märkätilan pitkäikäisyyden.

Kustannus eri tilatyypeittäin

Kustannusarviot perustuvat Urakkadiili.fi:n ja Fixion julkaisemiin toteutuneisiin hintoihin. Hinnat sisältävät purun, asennuksen ja pintamateriaalit perustasolle.

Tyypillisessä kolmiossa (kylpyhuone + erillinen wc + keittiön putkipiste) märkätilaosuuden kokonaiskustannus on siten 10 000-17 000 euroa. Tämä on merkittävä osa koko putkiremontin hinnasta.

Märkätilan remontin kesto osana linjasaneerausta

Oman asunnon märkätilan työvaihe kestää perinteisessä putkiremontissa tyypillisesti 4-6 viikkoa. Aikaan sisältyvät purku (3-5 päivää), putkiasennus (1-2 viikkoa), vedeneristys (viikko kuivatuksineen), laatoitus (1-2 viikkoa) ja kalusteasennus (2-3 päivää).

Sinä aikana kylpyhuonetta ja usein myös keittiötä ei voi käyttää. Vesi- ja viemäriliitännät ovat poikki. Asukkaan arki järjestyy yleensä sijaisasunnossa tai naapurin suihkussa.

Kustannussäästö yhdistämällä putkiremontti ja märkätila

Kiinteistölehden mukaan talotekniikkatöiden ja märkätilojen yhdistäminen samaan urakkaan on noin 20 % halvempaa kuin niiden teettäminen erikseen. Tämä johtuu siitä, että purku, suojaus ja työmaalogistiikka tehdään vain kerran.

Yksittäisen kylpyhuoneremontin keskimääräinen hinta on noin 6 800 euroa (Urakkadiili). Putkiremontin yhteydessä hinta on usein edullisempi, koska purkutyö kuuluu joka tapauksessa urakkaan.

Milloin märkätila on edessä uusittava?

Märkätilan tekninen elinkaari on noin 25 vuotta (Kiinteistöliitto, KH 90-00403). Käytännössä putkiremontti on edessä tyypillisesti 40-60 vuoden iässä, jolloin märkätilat ovat yleensä jo yhden tai kahden elinkaaren ikäiset.

Merkkejä siitä, että märkätila tarvitsee uusimista:

• Lattiakaivon ympärillä kosteusjälkiä tai homekasvustoa.
• Laatoituksen saumat murtuilevat tai irtoavat.
• Vedeneristys on ennen vuotta 2000 asennettu (vanhat menetelmät eivät täysin täytä nykystandardeja).
• Viemärikuvauksessa havaittu putkiston kulumista märkätilaosuuksilla.

Tekninen käyttöikä vertailussa

Käyttöikätiedot: Kiinteistöliitto (KH 90-00403) ja Isännöintiliiton putkiremonttibarometri.

Osakkaan valmistautuminen märkätilaremonttiin

Ennen märkätilan purkutyön alkua osakkaan on tyhjennettävä kylpyhuone kokonaan: pesuaineet, kosmetiikka, pyyhkeet ja pienet kalusteet. Pesukoneen siirto on sovittava urakoitsijan kanssa erikseen. Yleensä pesukone voidaan siirtää toiseen huoneeseen.

Pöly leviää purkutyön aikana muihin huoneisiin, vaikka ovet pidettäisiin kiinni. Arvokalusteet ja elektroniikka kannattaa suojata tai siirtää pois remontoitavan tilan lähettyviltä. Urakoitsija suojaa lattiat ja oviaukot, mutta hienopöly tunkeutuu silti muualle.

Märkätilan remontin aikana asunnon vesi ja viemäri eivät toimi. Pesu ja wc hoidetaan yleensä sijaisasunnossa tai naapurin luona. Taloyhtiö ei ole velvollinen järjestämään väistöasumista, mutta osa taloyhtiöistä neuvottelee yhteisen ratkaisun lähistön vuokra-asunnoista. Sijaisasuntoa kannattaa etsiä ajoissa, koska lyhytaikaisia vuokrasopimuksia on pääkaupunkiseudulla vähän tarjolla.

Miten sukitus vaikuttaa märkätiloihin?

Sukituksessa viemäriputki korjataan sisäpuolelta avaamatta rakenteita. Tämä tarkoittaa, että märkätiloja ei välttämättä tarvitse avata. Mutta tilanne on harvoin näin selkeä:

• Jos käyttövesiputket tarvitsevat uusimista (pintavedot), rakenteita joudutaan avaamaan.
• Jos vedeneristys on elinkaaren päässä, se kannattaakin uusia samalla.
• Hybridiremonteissa (sukitus + osittainen perinteinen) märkätilat avataan usein käyttövesiputkien takia.

Perinteinen vai sukitus: märkätilan näkökulma

Kiinteistölehden projektinjohtaja Jari Heikkisen mukaan perinteinen on ainoa tapa vaikuttaa kylpyhuoneen kalustejärjestykseen. Perinteisessä menetelmässä vesi, viemäri ja sähkö ovat poissa 8-14 viikkoa asuntoa kohden.

Sukituksen käyttöikä on rajoitetumpi: pinnoitetun putken elinkaari on 10-20 vuotta (Arvonosturi, Kotietu). Perinteisesti uusitun putken käyttöikä on noin 50 vuotta. Pitkällä aikavälillä perinteinen menetelmä on usein kokonaistaloudellisesti edullisempi.

Perinteisellä menetelmällä toteutetussa putkiremontissa kosteusvaurioiden riski on pienempi, koska vedeneristys uusitaan kokonaan nykymääräysten mukaisesti (Arvonosturi). Tämä on tärkeä näkökulma pitkän tähtäimen arvioinnissa.

Asuntoanalyysin aineisto

Tämä osio kokoaa märkätilan vastuunjaon ja hyvitysmekanismin yhteen paikkaan. Tieto perustuu asunto-osakeyhtiölakiin, korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiin ja Kiinteistöliiton ohjeisiin.

Märkätilan osuus putkiremontin kokonaiskustannuksesta on merkittävä. Isännöintiliiton barometri 2025 mukaan perinteisen putkiremontin mediaanihinta on 1 100 euroa asuinneliöltä. Siitä märkätilojen osuus on karkeasti 30-40 prosenttia, eli noin 330-440 euroa asuinneliöltä.

Tämä selittyy sillä, että märkätilassa uusitaan vedeneristys, lattiakaivo, laatoitus, kalusteet ja usein myös sähkövedot. Työ on käsityövaltaista ja vie 3-5 viikkoa asuntoa kohden.

Osakkaalle tämä tarkoittaa, että märkätilan tasonparannus (kalliimmat laatat, allaskaluste, lattialämmitys) kannattaa suunnitella ajoissa ennen putkiremonttia. Tasonparannus maksaa tyypillisesti 3 000-8 000 euroa kylpyhuonetta kohden urakkasopimuksen lisätyönä.

Usein kysytyt kysymykset

Saako osakas valita omat laatat putkiremontissa?

Kyllä. Taloyhtiö uusii märkätilan perustasolle (yhtiön taso). Osakas voi valita kalliimmat laatat tai kalusteet omalla kustannuksellaan erillisellä sopimuksella urakoitsijan kanssa.

Kuka maksaa lattiakaivon uusimisen?

Taloyhtiö. Lattiakaivo on osa viemärijärjestelmää ja kuuluu yhtiön kunnossapitovastuulle (asunto-osakeyhtiölaki 4:2).

Pitääkö kylpyamme vaihtaa suihkuksi putkiremontissa?

Ei pakolla. Osakas voi valita, haluaako kylpyammeen vai suihkun. Korkein oikeus (2015:87) linjasi, että ammeen muuttaminen suihkuksi on normaalia kunnossapitoa, ei muutostyötä.

Voiko taloyhtiö päättää olla uusimatta märkätiloja putkiremontissa?

Kyllä, jos menetelmä ei edellytä märkätilan avaamista (esimerkiksi sukitus). Mutta jos märkätilan vedeneristys on elinkaaren päässä, yhtiön kannattaa uusia se samalla.