Putkiremontti ja märkätilat taloyhtiössä

Kun osakas kuulee tulevasta putkiremontista, moni miettii samaa: revitäänkö juuri remontoitu kylpyhuone auki ja kuka maksaa? Perinteisessä putkiremontissa märkätilat uusitaan lähes aina, ja vastuunjako yhtiön ja osakkaan välillä määräytyy asunto-osakeyhtiölain mukaan.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Päivitetty 20.7.2026.

Miksi märkätilat uusitaan putkiremontissa?

Huoli kylpyhuoneen kohtalosta on ymmärrettävä, ja moni osakas toivoo, että juuri remontoitu kylpyhuone säästyisi. Perinteisessä putkiremontissa (eli linjasaneerauksessa) märkätilat joudutaan kuitenkin avaamaan.

Mitä märkätilaan kuuluu

Märkätila on huonetila, jossa pinnat joutuvat alttiiksi vedelle: kylpyhuone, suihkutila, sauna ja kodinhoitohuone. Putkiremontissa märkätilat uusitaan lähes aina perinteisellä menetelmällä.

Isännöintiliiton putkiremonttibarometrin (2024) mukaan käyttövesijohtoja uusittiin 96 prosentissa hankkeista, ja viemäreitä uusittiin, pinnoitettiin tai sukitettiin 58 prosentissa. Käyttövesijohtojen uusiminen avaa lähes aina lattiarakenteen ja siten märkätilan, kun taas viemärin sukitus voi säästää märkätilan pinnat.

Märkätila on kodin vaativin kosteusympäristö. Kun sekä putket että märkätilarakenteet uusitaan kerralla, kylpyhuone saadaan täyttämään nykyiset turvallisuus- ja vedeneristysmääräykset.

Miksi kylpyhuone avataan

Moni osakas kysyy hallitukselta, miksi vasta kolme vuotta sitten remontoitu kylpyhuonekin avataan. Viemäri- ja käyttövesiputket kulkevat lattiarakenteen sisällä, joten kun lattia avataan putkien uusimista varten, vedeneristys rikkoutuu väistämättä. Vedeneristys on tehtävä uudelleen koko märkätilaan.

Monissa vanhemmissa taloissa laatan alle ei ole tehty lainkaan nykyaikaista vedeneristystä. Putkiremontti korjaa samalla tämän puutteen.

Kuka maksaa märkätilan uusimisen?

Taloyhtiö maksaa putket, vedeneristyksen ja sen alla olevat rakenteet, lattiakaivon sekä hanat ja wc-istuimen, osakas laatoituksen, pinnat ja altaat (asunto-osakeyhtiölaki, 4 luku 2-3 §). Tämä jako on monen taloyhtiöriidan ytimessä.

Vastuunjako rakennusosittain

Vastuunjako perustuu asunto-osakeyhtiölakiin 4 luku 2-3 § ja korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiin. Yhtiöjärjestys (taloyhtiön omat säännöt) voi muuttaa jakoa.

Rajanveto kulkee rakenteen ja pinnan välistä, ei huoneen tai kalusteen mukaan. Kaikki vedeneristykseen asti on yhtiön, sen päälle jäävä pinta osakkaan.

Yhtiön velvollisuus uusia märkätila syntyy vauriosta tai elinkaaren päästä, ei osakkaan toiveesta. Jos osakas teettää vapaaehtoisen märkätilamuutoksen ilman vauriota, hän vastaa siitä itse ja voi joutua vastuuseen huolimattomasti tehdyn työn aiheuttamista vahingoista.

Käytännössä taloyhtiö uusii usein myös pintamateriaalit perustasolle (niin sanottu yhtiön taso). Osakas voi valita kalliimmat laatat tai kalusteet omalla kustannuksellaan.

Perustaso käytännössä

Perustaso tarkoittaa tavanomaista tilan käyttötarkoitusta vastaavaa tasoa korjaushetkellä. Taloyhtiö uusii märkätilan perustasoon: vedeneristykset, lattiakaivot ja märkätilan sähkövedot.

Perustason on oltava yhdenvertainen kaikille osakkaille (asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 10 §). Osakas maksaa itse perustasoa paremmat valinnat. Kiinteistölehden mukaan yhtiön perustason materiaalivalinnat vaikuttavat yllättävän vähän kokonaishintaan, vain satoja euroja asuntoa kohden.

Korkein oikeus 2015:87

Korkein oikeus linjasi vuonna 2015, että yhtiö vastaa vedeneristeestä ja sen alla olevista rakenteista. Osakas vastaa vedeneristeen päällä olevista tasoitteista ja pintamateriaaleista, joten raja kulkee vedeneristeen kohdalta.

Ratkaisu koski vanhaa rakennetta, jossa paksu pintalaatta sijaitsi vedeneristeen päällä. Tällöin myös pintalaatta luettiin yhtiön vastuulle kuuluvaksi rakenteeksi.

Korkein oikeus 1991:160

Vanhemmassa ennakkopäätöksessä korkein oikeus totesi, että muovimatto, joka toimii ainoana vedeneristysrakenteena, on rakenteen osa. Vaikka muovimatto voisi normaalisti olla sisäpinta, sen vedeneristystoiminto tekee siitä rakenteellisen ja siten taloyhtiön vastuulla olevan.

Periaate on selvä: vedeneristeet ovat aina yhtiön vastuulla riippumatta siitä, mikä materiaali toimii vedeneristyksenä.

Voiko osakas saada hyvitystä juuri remontoidusta kylpyhuoneesta?

Kyllä, ja tämä oikeus perustuu lakiin. Jos osakas on remontoinut kylpyhuoneen omalla kustannuksellaan eikä taloyhtiön tarvitse tehdä samaa työtä uudelleen, osakas voi vaatia yhtiövastikkeeseen alennusta (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 §).

Hyvityksen laskenta

Laki ei anna hyvitykselle kiinteää kaavaa. Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 § perustuu siihen säästöön, jonka taloyhtiö saa, kun osakkaan aiemmin kustantamaa ja yhä käyttökelpoista työtä ei tarvitse tehdä uudelleen.

Hyvitys annetaan yhtiövastikkeen alennuksena, ja sen enimmäismäärä on pienempi kahdesta: yhtiön säästö tai osakkaan oma vastikeosuus. Käytännössä alennus mitoitetaan usein märkätilan jäljellä olevan käyttöiän mukaan.

• Hyvityksen pohjana on yhtiölle syntyvä säästö, jota arvioidaan remontin jäljellä olevan käyttöiän avulla.
• Märkätilan elinkaari on noin 25 vuotta (Kiinteistöliitto).
• Jos osakas remontoi 5 vuotta sitten ja elinkaari on 25 vuotta, jäljellä on 20 vuotta eli 80 % arvosta.
• Hyvityksestä päättää yhtiökokous enemmistöpäätöksellä (6 luku 26 §).

Hyvityksen hakeminen

Osakas ei saa hyvitystä automaattisesti. Hyvitystä on vaadittava itse, ja se kannattaa nostaa esiin viimeistään hankkeen päätöksenteon yhteydessä. Hyvityksen edellytykset ovat: työ on yhtiön hyödynnettävissä, siitä syntyy säästöä ja työ on toteutettu osakkaan omilla varoilla.

Hyvitys koskee vain osakkaan omalla kustannuksella tekemää remonttia. Jos edellinen osakas remontoi ja myyntihintaan sisältyi kylpyhuoneen arvo, hyvitysoikeus ei välttämättä siirry.

Paljonko märkätilan osuus maksaa putkiremontissa?

Märkätilan osuus on tyypillisessä kolmiossa noin 10 000-17 000 euroa, Asuntoanalyysin arvion mukaan karkeasti kolmasosa putkiremontin kokonaishinnasta. Koko remontti maksaa perinteisessä linjasaneerauksessa Isännöintiliiton mukaan helposti yli 1 000 euroa asuinneliöltä, ja pääkaupunkiseudulla usein yli 1 500 euroa asuinneliöltä.

Märkätilan työvaiheet

Märkätilan uusiminen putkiremontissa etenee selkeässä järjestyksessä:

• Vanhat laatat, tasoitteet ja vedeneristys puretaan.
• Uudet putket asennetaan ja lattiakaivo vaihdetaan.
• Uusi vedeneristys levitetään ja kuivatetaan.
• Laatoitus tehdään ja kalusteet asennetaan viimeiseksi.

Vedeneristys on kriittisin työvaihe. Se levitetään vähintään kahtena kerroksena, ja jokaisen kerroksen on kuivuttava ennen seuraavaa. Seinien ja lattian liittymäkohdat vahvistetaan nauhalla. Lattiakaivon liitos vedeneristykseen on erityisen herkkä kohta, ja sen oikea toteutus ratkaisee märkätilan pitkäikäisyyden.

Kustannus tilatyypeittäin

Kustannusarviot ovat Asuntoanalyysin oma arvio. Hinnat sisältävät purun, asennuksen ja pintamateriaalit perustasolle.

Tyypillisessä kolmiossa (kylpyhuone, erillinen wc ja keittiön putkipiste) märkätilaosuuden kokonaiskustannus on siten 10 000-17 000 euroa. Tämä on iso osa koko putkiremontin hinnasta.

Märkätilan remontin kesto

Oman asunnon märkätilan työvaihe kestää perinteisessä putkiremontissa tyypillisesti 4-6 viikkoa. Aikaan sisältyvät purku (3-5 päivää), putkiasennus (1-2 viikkoa), vedeneristys (viikko kuivatuksineen), laatoitus (1-2 viikkoa) ja kalusteasennus (2-3 päivää).

Sinä aikana kylpyhuonetta ja usein myös keittiötä ei voi käyttää, koska vesi- ja viemäriliitännät ovat poikki.

Valmistautuminen remonttiin

Ennen märkätilan purkutyön alkua osakkaan on tyhjennettävä kylpyhuone kokonaan: pesuaineet, kosmetiikka, pyyhkeet ja pienet kalusteet. Pesukoneen siirto on sovittava urakoitsijan kanssa erikseen. Yleensä pesukone voidaan siirtää toiseen huoneeseen.

Pöly leviää purkutyön aikana muihin huoneisiin, vaikka ovet pidettäisiin kiinni. Arvokalusteet ja elektroniikka kannattaa suojata tai siirtää pois remontoitavan tilan lähettyviltä. Urakoitsija suojaa lattiat ja oviaukot, mutta hienopöly tunkeutuu silti muualle.

Märkätilan remontin aikana asunnon vesi ja viemäri eivät toimi. Pesu ja wc hoidetaan yleensä sijaisasunnossa tai naapurin luona. Taloyhtiö ei ole velvollinen järjestämään väistöasumista, mutta osa taloyhtiöistä neuvottelee yhteisen ratkaisun lähistön vuokra-asunnoista. Sijaisasuntoa kannattaa etsiä ajoissa, koska lyhytaikaisia vuokrasopimuksia on pääkaupunkiseudulla vähän tarjolla.

Säästö yhdistämällä

Talotekniikkatöiden ja märkätilojen yhdistäminen samaan urakkaan on selvästi edullisempaa kuin niiden teettäminen erikseen. Tämä johtuu siitä, että purku, suojaus ja työmaalogistiikka tehdään vain kerran.

Erillinen kylpyhuoneremontti maksaa perustasolla tyypillisesti useita tuhansia euroja. Putkiremontin yhteydessä märkätila on usein edullisempi, koska purkutyö kuuluu joka tapauksessa urakkaan.

Milloin märkätilan uusiminen on edessä?

Märkätilan tekninen elinkaari on noin 25 vuotta (Kiinteistöliitto). Putkiremontti on edessä tyypillisesti 40-60 vuoden iässä, jolloin märkätilat ovat yleensä jo yhden tai kahden elinkaaren ikäiset.

Uusimisen merkit

Merkkejä siitä, että märkätila tarvitsee uusimista:

• Lattiakaivon ympärillä kosteusjälkiä tai homekasvustoa.
• Laatoituksen saumat murtuilevat tai irtoavat.
• Vedeneristys on ennen vuotta 1999 asennettu (vanhat menetelmät eivät täysin täytä nykystandardeja).
• Viemärikuvauksessa havaittu putkiston kulumista märkätilaosuuksilla.

Tekninen käyttöikä vertailussa

Käyttöikätiedot: Rakennustieto RT 103765 (2025, korvasi KH 90-00403:n) ja Kiinteistöliitto.

Miten sukitus vaikuttaa märkätiloihin?

Sukituksessa viemäriputki korjataan sisäpuolelta avaamatta rakenteita, joten märkätiloja ei välttämättä tarvitse avata.

Milloin märkätila silti avataan

Tilanne on harvoin näin selkeä.

• Jos käyttövesiputket tarvitsevat uusimista (pintavedot), rakenteita joudutaan avaamaan.
• Jos vedeneristys on elinkaaren päässä, se kannattaakin uusia samalla.
• Hybridiremonteissa (sukitus ja osittainen perinteinen) märkätilat avataan usein käyttövesiputkien takia.

Perinteinen vai sukitus

Perinteinen menetelmä on ainoa tapa muuttaa kylpyhuoneen kalustejärjestystä, koska rakenteet avataan. Perinteisessä menetelmässä asunnon vesi, viemäri ja sähkö ovat poissa noin 8-12 viikkoa, ja märkätilan oma työvaihe on tästä 4-6 viikkoa.

Sisäpuolisten menetelmien käyttöiät eroavat: sukitetun putken suunniteltu käyttöikä on noin 40-50 vuotta ja kevyemmän pinnoituksen 10-20 vuotta (Kiinteistöliitto). Perinteisesti uusitun putken käyttöikä on noin 50 vuotta. Pitkällä aikavälillä perinteinen menetelmä on usein kokonaistaloudellisesti edullisempi.

Perinteisellä menetelmällä toteutetussa putkiremontissa kosteusvaurioiden riski on pienempi, koska vedeneristys uusitaan kokonaan nykymääräysten mukaisesti. Tämä on tärkeä seikka pitkän tähtäimen arvioinnissa.

Mikä on osakkaan osuus märkätilan kustannuksesta?

Osakkaan osuus lasketaan asuinneliöiden mukaan. Isännöintiliiton mukaan putkiremontti maksaa helposti yli 1 000 euroa asuinneliöltä, ja pääkaupunkiseudulla usein yli 1 500 euroa.

Mistä kustannusero syntyy

Märkätilojen osuus osakkaan kustannuksesta on Asuntoanalyysin arvion mukaan karkeasti kolmasosa. Osakkaan lopullinen kustannus riippuu märkätilan koosta, valitusta perustasosta ja siitä, tilaako osakas tasonparannuksia. Kahden saman talon asunnon märkätilakustannus voi erota tuhansia euroja pelkästään pinta-alan ja varustelutason takia.

Tasonparannuksen suunnittelu

Osakkaalle tämä tarkoittaa, että märkätilan tasonparannus (kalliimmat laatat, allaskaluste, lattialämmitys) kannattaa suunnitella ajoissa ennen putkiremonttia. Tasonparannus maksaa tyypillisesti 3 000-8 000 euroa kylpyhuonetta kohden urakkasopimuksen lisätyönä.

Usein kysytyt kysymykset

Saako osakas valita omat laatat putkiremontissa?

Kyllä. Taloyhtiö uusii märkätilan perustasolle (yhtiön taso). Osakas voi valita kalliimmat laatat tai kalusteet omalla kustannuksellaan erillisellä sopimuksella urakoitsijan kanssa.

Kuka maksaa lattiakaivon uusimisen?

Taloyhtiö. Lattiakaivo on osa viemärijärjestelmää ja kuuluu yhtiön kunnossapitovastuulle (asunto-osakeyhtiölaki 4:2).

Pitääkö kylpyamme vaihtaa suihkuksi putkiremontissa?

Ei pakolla. Osakas voi yleensä valita ammeen tai suihkun yhtiön perustason rajoissa. Ammeen poisto on käyttötavan muutos, joka kannattaa ilmoittaa taloyhtiölle, ja vedeneristys on tehtävä oikein muutoksen yhteydessä.

Voiko taloyhtiö päättää olla uusimatta märkätiloja putkiremontissa?

Kyllä, jos menetelmä ei edellytä märkätilan avaamista (esimerkiksi sukitus). Mutta jos märkätilan vedeneristys on elinkaaren päässä, yhtiön kannattaa uusia se samalla.