Avaintiedot
- Märkätilojen uusiminen kustantaa arviolta 16 500 euroa kylpyhuonetta kohden, noin 40 prosenttia perinteisen putkiremontin hinnasta.
- Pesuhuone on remontissa poissa käytöstä noin 6-12 viikkoa, ilman märkätilojen uusimista viikosta kuukauteen.
- Putkiremonteista 45 prosentissa uusitaan kaikki kylpyhuoneet ja 32 prosentissa ei yhtään.
Märkätila
Märkätila on huonetila, jonka lattia on käyttötarkoituksensa vuoksi vedelle alttiina ja jonka seinille voi roiskua tai tiivistyä vettä. Kylpyhuone ja suihkuhuone ovat märkätiloja. Putkiremontissa märkätilat joko uusitaan vedeneristyksineen tai rajataan urakan ulkopuolelle.
Perinteisessä putkiremontissa asunnosta puretaan juuri kylpyhuone, joten suurin osa laskusta ja haitasta syntyy siellä. Märkätilojen osuus on arviomme mukaan noin 40 prosenttia koko urakan hinnasta. Niiden kuivuminen myös määrää, kuinka monta viikkoa asunto on poissa käytöstä. Oman kylpyhuoneen iästä ja papereista voi päätellä etukäteen, puretaanko se, mitä yhtiö maksaa ja mistä voi vaatia hyvitystä. Tällä sivulla esitellään märkätilojen osuus putkiremontin kustannuksista, yhtiön perustaso, hyvitys aiemmasta remontista, osakkaan omat valinnat ja haitta-aika.
Uusitaanko märkätilat putkiremontissa?
Perinteisessä putkiremontissa märkätilat yleensä uusitaan, mutta ei aina. Isännöintiliiton putkiremonttibarometri seuraa kylpyhuoneiden kohtaloa hankkeissa vuosittain.
Barometrin luvut
Kylpyhuoneiden ohittaminen on yleistynyt. Vielä vuonna 2024 vain noin neljännes hankkeista jätti kylpyhuoneet uusimatta.
| Mitä kylpyhuoneille tehtiin | Osuus hankkeista |
|---|---|
| Uusittiin tai kunnostettiin kaikki | 45 % |
| Uusittiin tai kunnostettiin osa | 19 % |
| Ei uusittu eikä kunnostettu | 32 % |
| Jotain muuta | 4 % |
Isännöintiliiton putkiremonttibarometri 2026.
Miksi kylpyhuone avataan
Syy on rakenteessa. Viemärit ja niiden hajotukset kulkevat kylpyhuoneen lattiassa, joten putkien vaihto vaatii lattian purkamisen betonipintaan asti. Samalla rikkoutuu vedeneristys, eikä avattua märkätilaa saa sulkea ilman uutta.
Vastuu jakautuu tässä selvästi. Korkeimman oikeuden mukaan yhtiö vastaa vedeneristeestä ja sen alla olevista rakenteista, osakas vedeneristeen yläpuolisista tasoitteista ja pintamateriaaleista.
Vanhoissa taloissa avaamiselle on toinenkin syy. Märkätilojen vedeneristystä koskevat pakottavat määräykset tulivat voimaan vasta vuoden 1999 alussa. Sitä vanhemmassa kylpyhuoneessa on usein vain bitumisively ja korotettu reuna, ei nykyaikaista vedeneristettä. Putkiremontti nostaa märkätilat kerralla nykymääräysten tasoon.
Sukitus ja märkätilat
Viemärin sisäpuolinen korjaus eli sukitus ei avaa rakenteita, joten kylpyhuoneet säilyvät ennallaan. Siksi märkätilojen kunto ohjaa menetelmävalintaa. Jos suuri osa kylpyhuoneista on jo uusittu, niiden avaaminen uudelleen on kynnyskysymys, joka puoltaa putkien elinkaarta jatkavia menetelmiä. Menetelmien erot käydään läpi sukituksen ja perinteisen putkiremontin vertailussa.
Elinkaaret selittävät, miksi valinta on vaikea. Vedeneristetty märkätila kestää arviomme mukaan noin 25 vuotta ja uusittu putkisto noin 50 vuotta. Perinteisen putkiremontin jälkeen kylpyhuoneet tulevat siis uusittaviksi kertaalleen jo ennen seuraavaa putkiremonttia.
Paljonko märkätilojen uusiminen maksaa?
Märkätilojen uusiminen kustantaa arviomme mukaan noin 16 500 euroa kylpyhuonetta kohden arvonlisäveroineen.
Märkätilan osuus putkiremontista
Perinteinen putkiremontti kustantaa arviolta 750 euroa asuinneliöltä arvonlisäveroineen. Arvio jakautuu kolmeen osaan, joista märkätilat ovat suurin. Koko urakan hinnan muodostuminen on eritelty putkiremontin hinnassa.
| Urakan osa | Arvio, euroa asuinneliöltä |
|---|---|
| Käyttövesiputkien uusiminen | 208 |
| Viemärien uusiminen | 272 |
| Märkätilojen uusiminen | 297 |
Asuntoanalyysin KOR 2026 -pohjainen kustannusarvio, sis. ALV. Osien summa 777 on kokonaishintaa suurempi, koska yhdessä tehtynä urakka hinnoittuu noin 750 euroon. Luvut ovat suuntaa antavia.
Mitä uusiminen sisältää
Kylpyhuoneen täydellinen uusiminen kattaa koko ketjun. Pinnat ja pintalaatta puretaan betonipintaan, lattiaan valetaan uudet kaadot, rakenteet vedeneristetään, seinät ja lattia laatoitetaan ja vesikalusteet sekä kylpyhuoneen sähköt asennetaan uusiksi.
Asunnon koko ja kylpyhuoneet
Kylpyhuoneen uusiminen maksaa suunnilleen saman pienessä ja suuressa asunnossa. Jokaisessa asunnossa on omansa, joten neliöhinta on ankarin pienille asunnoille. Sama noin 16 500 euron kylpyhuone on 40 neliön yksiössä yli 400 euroa asuinneliöltä mutta 90 neliön perheasunnossa alle 200 euroa.
Rakennusinsinöörien liiton ja Isännöintiliiton oppaan mukaan pienten huoneistojen talossa putkiremontin neliökustannukset voivat olla jopa kaksinkertaiset suurhuoneistoiseen taloon verrattuna. Kylpyhuoneiden ja erillisten wc-tilojen määrä ratkaisee neliöhinnan.
Mihin tasoon yhtiö kunnostaa kylpyhuoneen?
Yhtiö palauttaa kylpyhuoneen ajankohdan perustasoon. Pinnat kuuluvat vastuunjaossa osakkaalle, mutta putkiremontissa yhtiö korjaa nekin, koska ne rikkoutuvat yhtiön oman korjaustyön takia.
Perustason määräytyminen
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiö korjaa huoneiston sisäosat ajankohdan perustasoon yhtiössä. Juristi Kirsi Ruutu tiivistää perustason niin, että se on kaikki se, minkä yhtiö on talossa toteuttanut.
Putkiremontin valinnoista tulee samalla uusi perustaso, eli jos urakassa laatoitetaan kaikki kylpyhuoneet, laatta on jatkossa yhtiön vastuutasoa. Koko talon vastuurajat on käyty läpi putkiremontin vastuunjaossa.
Aiemmat omat parannukset
Perustaso toimii myös toiseen suuntaan. Korkein oikeus on linjannut, että osakkaan teettämän erityisvarustelun, kuten tavallisen pinnan tilalle asennetun laatoituksen ja lattialämmityksen, palauttamisen lisäkustannus jää osakkaalle. Sillä ei ole merkitystä, asensiko varustelun nykyinen osakas vai joku edeltäjistä.
Vanha kylpyhuone ja nykymääräykset
Vanhaa rakennetta ei palauteta vanhaan tasoon silloin, kun se on purettu. Kosteusasetus vaatii, että roiskevedelle altistuvien pintojen takana oleva rakenne on vedeneristetty. Pelkkä laatoitus ei asetuksen ohjeen mukaan toimi vedeneristeenä. Ennen vuotta 1994 valmistuneessa talossa purkutöitä edeltää lisäksi asbestikartoitus.
Vedeneristystyön tekee ympäristöministeriön ohjeen mukaan ensisijaisesti sertifioitu märkätilojen vedeneristäjä. Vaatimus ei ole laissa, mutta ohje kuvaa hyvää rakentamistapaa, joten työn dokumentit kannattaa vaatia huoltokirjaan. Tekniikka ja materiaalit on käyty läpi kylpyhuoneen vesieristyksessä.
Saako osakas hyvityksen remontoidusta kylpyhuoneesta?
Voi saada, mutta ei automaattisesti. Yhtiökokous voi alentaa osakkaan vastiketta, jos huoneistossa aiemmin tehty työ vähentää yhtiön kustannuksia.
Hyvityksen ehdot
Laki ei käytä sanaa hyvitys, vaan puhuu yhtiövastikkeen alentamisesta. Päätöksen tekee yhtiökokous tavallisella enemmistöllä eli yli puolella annetuista äänistä.
Käytännön ehdot ovat tiukat. Aiemman remontin on vastattava yhtiön hanketta niin, että työ on yhtiön hyödynnettävissä ja tuottaa sille todellisen säästön. Kiinteistöliitto Uudenmaan mukaan edellytys on myös, että remontista on aikanaan ilmoitettu yhtiölle ja yhtiö on voinut valvoa työn.
Näyttö kuuluu osakkaalle, joten remontin suunnitelmat, tarkastuspöytäkirjat ja kuitit kannattaa säilyttää. Korkein oikeus ei ole antanut hyvityssäännöksestä ennakkopäätöstä, joten riitatilanteissa nojataan lain sanamuotoon.
Hyvityksen määrä
Lain laskusääntö on yksinkertainen. Laki vertaa kahta lukua, yhtiölle syntyvää säästöä ja osakkaan omaa vastikeosuutta remontista. Alennus on enintään näistä pienempi.
Jos kylpyhuoneen rajaaminen urakasta säästää yhtiöltä arviolta 10 000 euroa ja osakkaan vastikeosuus remontista on 14 000 euroa, alennus on enintään 10 000 euroa. Osakas ei siis koskaan saa enempää kuin yhtiö säästää.
Määrää pienentää ikävähennys. Mitä vanhempi oma remontti on, sitä pienempi hyvitys. Laskentaperusteena käytetään yleensä rakenteiden teknistä käyttöikää. Märkätilan noin 25 vuoden käyttöiästä kulunut osuus syö hyvitystä, eikä laki anna laskentaan tarkkaa kaavaa.
Hyvityksen vaatiminen
Hyvitystä on vaadittava itse. Yhtiöllä ei ole velvollisuutta selvittää oma-aloitteisesti, mitä huoneistoissa on aiemmin tehty. Vaatimus kannattaa esittää kirjallisesti hankesuunnitteluvaiheessa, ennen kuin urakan laajuudesta päätetään, koska säästö syntyy vain, jos kylpyhuone rajataan urakasta. Kiinteistölehden mukaan yhtiökokous päättää hyvityksen periaatteista ja voi valtuuttaa hallituksen laskemaan lopullisen määrän osakkaan toimittamien dokumenttien pohjalta.
Oikeutta pitää kylpyhuone remontin ulkopuolella hyvitys ei anna. Urakan laajuudesta päättää yhtiökokous. Yhtiö saa teettää vastuulleen kuuluvat työt myös uusitussa kylpyhuoneessa.
Mitä omia valintoja osakas voi tehdä?
Osakas voi tilata remontin yhteydessä perustason ylittäviä muutoksia omaan laskuunsa. Valinnat kirjataan huoneistokortille ennen urakan alkua.
Huoneistokortti ja lisätyöt
Huoneistokortti on lomake, johon osakas merkitsee perustasosta poikkeavat toiveensa, kuten kalliimmat laatat, suihkuseinän tai uudet kalusteet. Osakasmuutokset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus, sillä Kiinteistölehden haastatteleman urakoitsijan mukaan lähes kaikissa taloyhtiöhankkeissa tehdään jotain osakasmuutoksia ja kolmasosassa isompia muutostöitä.
Julkista hinnastoa lisätöille ei ole, vaan hinnat tulevat urakoitsijan yksikköhinnoista. Muutostyö kannattaa silti tehdä remontin aikana, koska silloin säästyy toiselta purku- ja vedeneristyskerralta. Juristi Kirsi Ruutu neuvoo tilaamaan osakasmuutokset suoraan urakoitsijalta, jotta jää selvä näyttö siitä, mikä on osakkaan omaa työtä.
Lattialämmitys ja varusteet
Lattialämmitys on muutakin kuin mukavuutta. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan se edesauttaa yhdessä ilmanvaihdon kanssa märkätilan pintojen kuivumista.
Lämmitystä ei kannata karsia. Jos vesikiertoinen patteri jää urakassa pois eikä tilalle tule lattialämmitystä, kylpyhuoneesta voi tulla asunnon kylmin huone.
Lokakuusta 2026 alkaen osakas vastaa lain mukaan muutostyönsä kunnossapidosta, joten oma lattialämmitys on jatkossa nimenomaisesti osakkaan huollettava.
Kotitalousvähennys putkiremontissa
Verottajan linja on tässä tiukka. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan yhtiön päättämästä putkiremontista ei saa kotitalousvähennystä miltään osin, vaikka osakas sopisi töistä ja maksaisi suoraan urakoitsijalle. Verohallinnon ohjeen ainoa nimetty poikkeus on kylpyhuoneen laajentaminen, jonka työkustannuksista vähennyksen saa.
Oma erillinen remontti on eri asia. Kun osakas tilaa ja maksaa itse työn, joka kuuluu hänen omalle vastuulleen, työn osuus on vähennyskelpoinen siltä osin kuin yhtiö ei korvaa kustannuksia.
Kauanko kylpyhuone on poissa käytöstä?
Kun viemärit, käyttövesiputket ja märkätilat uusitaan, pesuhuone- ja wc-tilat ovat poissa käytöstä noin 6-12 viikkoa. Ilman märkätilojen uusimista häiriöaika jää viikosta kuukauteen.
Märkätilat tahdistavat remontin
Rakennustuotannon professori Arto Saari on kuvannut putkiremontin luontevaksi työalueeksi putkinousun ja siihen liittyvät märkätilat. Neljän päivän läpimenoaika ei hänen mukaansa ole mahdollinen, kun viemärit ja vedeneristykset uusitaan, koska kastuneille rakenteille on varattava riittävä kuivumisaika. Kuivuminen todetaan mittauksin, joten aikataulun pohja on fysiikassa, ei urakoitsijan tehokkuudessa.
Asuminen remontin aikana
Moni muuttaa märkätilavaiheen ajaksi muualle, koska asunnossa ei voi peseytyä eikä käyttää omaa wc-tilaa. Koko talon hanke kestää kuukausia. Tarkempi aikataulu vaiheineen on käyty läpi putkiremontin kestossa ja putkiremontin vaiheissa.
Usein kysytyt kysymykset
Onko kodinhoitohuone märkätila?
Asetuksen määritelmä ratkaisee, ei huoneen nimi. Kodinhoitohuone, jossa on lattiakaivo ja jossa vesi pääsee lattialle, suunnitellaan yleensä märkätilana. Pelkkä pesukoneliitäntä kuivassa tilassa ei tee huoneesta märkätilaa.
Tarvitseeko erillinen wc-tila vedeneristyksen?
Seiniin ei tarvita. Kosteusasetuksen mukaan vedeneristystä ei vaadita erillisen wc-tilan eikä löylyhuoneen seinässä pinnoitteen takana. Poikkeus koskee vain seiniä, joten lattia vedeneristetään erillisessäkin wc-tilassa.
Voiko kylpyhuoneen laajentaa putkiremontin yhteydessä?
Voi. Putkiremontti on usein halvin hetki laajennukselle, koska rakenteet ovat joka tapauksessa auki. Laajennus on osakkaan muutostyö, josta ilmoitetaan yhtiölle kirjallisesti ja johon tarvitaan usein myös kunnan lupa.
Laskuri
Missä kunnossa taloyhtiösi on?
Märkätilat ovat putkiremontin suurin yksittäinen kustannuserä. Asuntoanalyysin laskuri arvioi taloyhtiön tulevat remontit ja kustannukset myynti-ilmoituksen tai omien tietojen pohjalta.
Lähteet
Näytä 20 lähdettä: Isännöintiliitto, VTT Tiedotteita 2483 ja muut
- Asuntoanalyysin laskurin perusarvot: märkätilojen uusiminen 297 euroa asuinneliöltä, noin 55 asuinneliön asuntoa ja yhtä kylpyhuonetta kohden noin 16 500 euroa (sis. ALV), käyttöikä 25 vuotta; perinteinen putkiremontti 750 euroa asuinneliöltä. KOR 2026 -pohjainen kustannusarvio. Luvut ovat suuntaa antavia. asuntoanalyysi.com
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009: 4 luku 1-3 § kunnossapitovastuu ja ajankohdan perustaso, 5 luku 1-2 § osakkaan muutostyöt, 6 luku 26 § enemmistöpäätös, 6 luku 32 § 1 momentti yhtiövastikkeen alentaminen ja 6 luku 33 § tavanomaisen tason ylittävä uudistus. finlex.fi
- Laki asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta 535/2026, voimaan 1.10.2026: 5 luvun 1 §:n uusi säännös osakkeenomistajan vastuusta muutostyön kunnossapidosta. finlex.fi
- Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017: 2 § märkätilan ja vedeneristyksen määritelmät, 28 § märkätilan vedeneristys ja rakenteet, 29 § lattian kaltevuus. finlex.fi
- Ympäristöministeriön ohje rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (28.2.2020): sertifioitu märkätilojen vedeneristäjä, alle 10 vuotta vanhan vedeneristyksen osakorjaus, laatoitus ei toimi vedeneristeenä, lattialämmitys ja ilmanvaihto kuivumisen edesauttajina. ym.fi
- KKO:2015:87: yhtiö vastaa vedeneristeestä ja sen alla olevista rakenteista, osakas vedeneristeen yläpuolisista tasoitteista ja pintamateriaaleista; 1950-luvun kylpyhuoneen pintalaatta oli yhtiön vastuulle kuuluvaa rakennetta. finlex.fi
- KKO:2003:80: osakkaan tai edeltäjän teettämän erityisvarustelun, kuten laatoituksen ja lattialämmityksen, palauttamisen lisäkustannus kuuluu osakkeenomistajalle. finlex.fi
- Itä-Suomen hovioikeus 7.2.2008 nro 144 (lainvoimainen): vedeneristys on rakenteena yhtiön kunnossapitovastuulla; osakas sai puuttuvan vedeneristyksen asentamisen kustannukset yhtiöltä. finlex.fi
- KHO:2012:21: osakkaalla ei ollut oikeutta kotitalousvähennykseen asunto-osakeyhtiön päättämän ja sen vastuulle kuuluvan putkiremontin kustannuksista. finlex.fi
- Verohallinnon ohje VH/7684/00.01.00/2024 (voimassa 1.1.2025 alkaen): kotitalousvähennys asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä; kylpyhuoneen laajentaminen putkiremontin yhteydessä ainoana nimettynä poikkeuksena. vero.fi
- Isännöintiliitto, Putkiremonttibarometri 2026: kylpyhuoneiden käsittely hankkeissa (45 % uusi kaikki, 19 % osan, 32 % ei yhtään), perinteisen toteutuksen mediaani 890 euroa asuinneliöltä, märkätilojen puutteelliset vedeneristykset suunnittelun käynnistäjänä. isannointiliitto.fi
- Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ja Isännöintiliitto: Taloyhtiömme putkiremontti, jokaisen osakkaan työkirja (2020): hinta-arviot hintatasossa kevät 2011 (sis. ALV 23 %), häiriöajat, huoneistokortti ja perustaso. isannointiliitto.fi
- VTT Tiedotteita 2483, Putkiremonttien uudet hankinta- ja palvelumallit (2009): odotusten ja toteutuman ero märkätilojen uusimisessa, märkätilojen kunnon vaikutus menetelmävalintaan. vtt.fi
- FINE Vakuutuslautakunta, ratkaisusuositus FINE-064222 (31.1.2024): märkätilojen vedeneristyksen pakottavat määräykset voimaan 1.1.1999; sitä vanhempien kylpyhuoneiden tyypillinen rakenne. fine.fi
- Kiinteistöliitto Uusimaa: hyvityksen edellytyksenä on, että osakkaan remontista on ilmoitettu yhtiölle ja yhtiöllä on ollut mahdollisuus valvoa sitä. ukl.fi
- Suomen Kiinteistölehti: hyvityksen neljä edellytystä, osakkaan aktiivisuusvaatimus, ikävähennys ja tekninen käyttöikä laskentaperusteena. kiinteistolehti.fi
- Suomen Kiinteistölehti (19.10.2016): osakasmuutokset putkiremontissa; lähes kaikissa hankkeissa tehdään osakasmuutoksia ja noin kolmasosassa isompia muutostöitä. kiinteistolehti.fi
- Taloustaito: perustaso taloyhtiön remontissa, juristi Kirsi Ruudun haastattelu. taloustaito.fi
- Rakennuslehti (29.3.2021): Verohallinnon ja Kiinteistöliiton kanta kotitalousvähennykseen taloyhtiön kylpyhuoneremontissa; yhtiö palauttaa putkiremontissa myös pintarakenteet. rakennuslehti.fi
- Rakennuslehti, professori Arto Saaren blogikirjoitus (24.11.2016): putkiremontin työalue on putkinousu märkätiloineen; kuivumisajat määräävät läpimenoajan. rakennuslehti.fi