Taloyhtiön hallitus

Taloyhtiön hallitus johtaa yhtiön hallintoa. Se valmistelee asiat, valvoo isännöintiä ja huolehtii kiinteistön suunnitelmallisesta kunnossapidosta. Jäsenet valitaan osakkaista yhtiökokouksessa, ja suurista remonteista päättää yhtiökokous. Tehtävät ja vastuu perustuvat asunto-osakeyhtiölain säännöksiin.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Päivitetty 13.6.2026.

Mitä taloyhtiön hallitus tekee?

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja siitä, että kiinteistöä hoidetaan suunnitelmallisesti. Se valmistelee päätökset, valvoo isännöintiä ja vie isot asiat yhtiökokouksen ratkaistaviksi.

Lakisääteiset tehtävät

Hallituksen perustehtävä on kirjattu asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 2 §:ään. Sen mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon järjestämisestä.

Saman pykälän mukaan hallitus vastaa myös kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä. Lisäksi hallituksen on toimittava huolellisesti ja yhtiön edun mukaisesti (laki, 1 luku 11 §).

Lähde: asunto-osakeyhtiölaki, 2009 (Finlex). Pykälät koskevat kaikkia asunto-osakeyhtiöitä yhtiön koosta riippumatta.

Hallinnon valvonta

Suuri osa hallituksen arjesta on valvontaa. Hallitus seuraa taloutta, vertaa toteumaa talousarvioon ja varmistaa, että isännöinti hoitaa sovitut asiat.

Käytännössä valvonta tarkoittaa tilien seurantaa ja urakoiden etenemisen tarkistamista kokouksissa. Hallitus varmistaa myös, että osakkaille jaetaan riittävästi tietoa (Isännöintiliitto, 2024). Hallitus ei tee työtä itse, vaan vastaa siitä, että työ tulee tehdyksi.

Kunnossapidon suunnittelu

Hallituksen tärkein pitkän aikavälin tehtävä on pitää kiinteistön kunnossapito ennakoituna. Laki vaatii hallitukselta kirjallisen selvityksen seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeesta. Selvitys esitetään varsinaisessa yhtiökokouksessa (laki, 6 luku 3 §).

Moni taloyhtiö täydentää tätä pidemmällä kunnossapitosuunnitelmalla eli PTS:llä, joka kattaa esimerkiksi kymmenen vuotta. Hyvä hallintotapa -suositus pitää suunnitelmallisuutta yhtenä hallitustyön peruspilareista (Kiinteistöliitto, 2021).

Mikä on hallituksen ja isännöitsijän työnjako?

Hallitus päättää ja valvoo, isännöinti hoitaa juoksevan hallinnon. Tämä raja on taloyhtiön yleisin epäselvyys, joten kannattaa sopia se kirjallisesti heti hallituksen järjestäydyttyä.

Hallitus päättää ja valvoo

Hallitus vastaa linjasta: se valmistelee isot hankkeet, valitsee isännöinnin ja valvoo sen työtä. Hyvä hallintotapa -suosituksen mukaan hallitus katsoo eteenpäin ja vaalii osakkaiden omaisuuden arvoa (Kiinteistöliitto, 2021).

Hallitus voi myös ottaa yksittäisen juoksevan asian itselleen (laki, 7 luku 7 §).

Isännöinti hoitaa juoksevat asiat

Isännöitsijä huolehtii kiinteistön päivittäisestä pidosta ja muusta juoksevasta hallinnosta hallituksen ohjeiden mukaan (laki, 7 luku 17 §). Käytännössä isännöinti hoitaa kirjanpidon, maksuliikenteen, sopimukset ja asukasviestinnän. Hallitus antaa suunnan, isännöinti panee sen toimeen.

Lähteet: asunto-osakeyhtiölaki, 2009 (7 luku 17 §); Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus, 2021. Tarkka työnjako sovitaan isännöintisopimuksessa.

Mitä hallituksen puheenjohtaja tekee?

Puheenjohtaja johtaa hallituksen työtä ja pitää yhteyttä isännöintiin kokousten välillä. Rooli on muuten samanlainen kuin muilla jäsenillä, mutta työmäärä ja vastuu painottuvat puheenjohtajalle.

Puheenjohtajan tehtävät

Puheenjohtaja valmistelee kokoukset isännöinnin kanssa, johtaa keskustelua ja varmistaa, että päätökset pannaan toimeen. Hän on usein hallituksen ja isännöinnin pääyhteyshenkilö, mikä lisää työtä kokousten välillä. Tämän vuoksi puheenjohtajalle maksetaan yleensä muita jäseniä suurempi palkkio.

Puheenjohtajan valinta

Puheenjohtajan valitsee hallitus keskuudestaan, ei yhtiökokous (laki, 7 luku 8 §). Poikkeus on mahdollinen vain, jos yhtiöjärjestys eli taloyhtiön omat säännöt määräävät toisin. Tämä yllättää monet, sillä jäsenet valitaan yhtiökokouksessa. Isännöitsijä voi toimia puheenjohtajana vain poikkeustapauksessa. Se vaatii yhtiöjärjestyksen luvan tai kaikkien osakkaiden suostumuksen (Kiinteistöliitto, 2024).

Kuka voi olla hallituksen jäsen ja miten jäsenet valitaan?

Hallitukseen valitaan yleensä kolmesta viiteen jäsentä, ja heidät valitsee yhtiökokous. Jäseneksi sopii käytännössä kuka tahansa täysi-ikäinen, eikä jäsenen tarvitse omistaa osaketta.

Valinta ja toimikausi

Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet (laki, 7 luku 9 §). Toimikausi jatkuu toistaiseksi ja päättyy käytännössä seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen (laki, 7 luku 11 §). Saman jäsenen voi valita uudelleen rajatta, sillä laki ei rajoita kausien määrää.

Kelpoisuus

Jäsenen ei tarvitse olla osakas eikä asua talossa. Kelpoisuuden esteitä on vähän. Jäsen ei saa olla alaikäinen, konkurssissa tai edunvalvonnassa (laki, 7 luku 10 §).

Asiantuntemusta laki ei vaadi. Kuten Isännöintiliitto muistuttaa, hallituksen ei tarvitse olla kiinteistönpidon ammattilainen, sillä sitä työtä varten on isännöinti ja muut asiantuntijat (Isännöintiliitto, 2024).

Eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota tehtävästään ilmoittamalla siitä hallitukselle (laki, 7 luku 12 §). Yhtiökokous voi myös erottaa jäsenen kesken kauden (laki, 7 luku 13 §).

Jos hallitus jää vajaaksi eikä varajäsentä ole, jäljellä olevat jäsenet huolehtivat, että täydentävä valinta tehdään (laki, 7 luku 14 §). Tämän vuoksi varajäsenen valinta on pienessäkin yhtiössä kannattavaa.

Mikä on hallituksen jäsenen vastuu?

Hallituksen jäsen vastaa siitä, että hän toimii huolellisesti, mutta henkilökohtainen korvausvastuu syntyy vasta huolimattomuudesta tai tahallisesta vahingosta. Pelkkä hyvässä uskossa tehty päätös ei johda vastuuseen.

Huolellisuusvelvollisuus

Laki vaatii, että hallitus toimii huolellisesti ja edistää yhtiön etua (laki, 1 luku 11 §). Tämä on jokaisen jäsenen perusvelvollisuus. Huolimaton voi olla myös passiivinen: tietämättömyys tai poissaolo ei poista vastuuta, jos jäsen on laiminlyönyt tehtävänsä. Hallituksen jäsenyys on siis aktiivinen rooli, ei pelkkä nimi pöytäkirjassa.

Vahingonkorvausvastuu

Jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tehtävässään tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle (laki, 24 luku 1 §). Moni jäsen pelkää henkilökohtaista vastuuta, mutta se on rajattu: vastuu vaatii virheen ja siitä syntyneen vahingon.

Näin kävi tapauksessa, jossa korkein oikeus piti hallituksen jäsentä henkilökohtaisesti korvausvelvollisena puutteellisesta isännöitsijäntodistuksesta aiheutuneesta vahingosta (korkein oikeus 2010:17). Korvauskanne on nostettava viimeistään viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jona päätös tehtiin (laki, 24 luku 10 §).

Olemme nähneet hallituksia, joissa korjaukset lykkääntyivät vuosi toisensa jälkeen. Kun putkiremontti lopulta tuli, se yllätti yhtiön valmistautumattomana; esimerkiksi 40 asunnon talossa lasku voi nousta yli miljoonaan euroon. Suunnitelmallisuus on tästä syystä paras vastuunsuoja, jonka hallitus voi itselleen hankkia.

Näin vastuusta voi vapautua

Jos jäsen vastustaa päätöstä, hän voi pyytää eriävän mielipiteensä kirjattavaksi pöytäkirjaan (laki, 7 luku 6 §). Tämä yleensä vapauttaa hänet kyseisen päätöksen korvausvastuusta. Vapautus ei kuitenkaan päde, jos jäsen silti osallistuu päätöksen toimeenpanoon (Kiinteistöliitto, 2025). Moni taloyhtiö ottaa lisäksi hallituksen vastuuvakuutuksen, joka kattaa osan korvausriskistä.

Milloin hallituksen jäsen on esteellinen?

Jäsen on esteellinen, kun käsiteltävä asia koskee hänen omaa etuaan ja tämä etu voi olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa. Esteellinen jäsen ei saa osallistua asian käsittelyyn.

Esteellisyyden tilanteet

Jäsen ei saa käsitellä asiaa, jossa hän on yhtiön vastapuolena. Sama koskee tilannetta, jossa hänellä on odotettavissa olennaista hyötyä (laki, 7 luku 4 §). Tavallisin tilanne on jäsenen oma vastuuvapaus tai sopimus, jossa jäsen tai hänen läheisensä on toinen osapuoli.

Esteellisyys käytännössä

Jos hallitus esimerkiksi tilaa remontin yritykseltä, jonka jäsen omistaa, kyseinen jäsen ei saa osallistua tarjouksen valintaan. Hän poistuu asian käsittelyn ajaksi, ja tämä kirjataan pöytäkirjaan. Avoin esteellisyyden tunnistaminen suojaa sekä jäsentä että yhtiötä myöhemmiltä riitautuksilta.

Paljonko hallituksen palkkio on ja miten siitä päätetään?

Hallituspalkkiot ovat Suomessa maltillisia, ja noin kaksi kolmesta taloyhtiöstä maksaa niitä. Palkkiosta päättää yhtiökokous hallituksen esityksestä.

Tyypilliset palkkiot

Palkkio maksetaan joko kokouskohtaisena tai vuosipalkkiona. Kiinteistöliiton hallituskyselyn mukaan tasot ovat seuraavat (Kiinteistöliitto, 2022). Puheenjohtaja saa muita enemmän, koska työtä kertyy kokousten välilläkin.

Lähde: Kiinteistöliiton hallituskysely, 2022. Puheenjohtajan kokouspalkkio on keskiarvo, muut luvut mediaaneja. Pääkaupunkiseudulla tasot ovat jonkin verran muuta maata korkeammat.

Päättäminen ja verotus

Palkkiosta päättää yhtiökokous, ja hallitus tekee siitä esityksen (Kiinteistöliitto, 2021). Palkkio on saajalleen veronalaista tuloa, ja siitä toimitetaan ennakonpidätys samaan tapaan kuin palkasta. Jäsen ei voi laskuttaa hallituspalkkiota oman yrityksensä kautta tavallisesta hallitustyöstä.

Miten pienen taloyhtiön hallitus toimii?

Pienessäkin taloyhtiössä on oltava hallitus, mutta se voi olla kevyt. Laki sallii yhden jäsenen hallituksen, kunhan mukana on varajäsen.

Vähimmäiskokoonpano

Jos hallituksessa on vähemmän kuin kolme jäsentä, mukana on oltava ainakin yksi varajäsen (laki, 7 luku 8 §; Kiinteistöliitto, 2024). Pieni yhtiö voi siis pärjätä yhden tai kahden jäsenen ja varajäsenen voimin, ja kokouksia pidetään harvemmin kuin isossa kohteessa.

Pienessä yhtiössä ei myöskään ole pakko olla ammatti-isännöintiä, vaan hallinto voidaan hoitaa itse.

Kun kukaan ei halua mukaan

Yleinen pulma on, ettei kukaan osakas halua hallitukseen. Ketään ei voi pakottaa, mutta ratkaisuja on. Yhtiö voi ostaa ulkopuolisen ammattipuheenjohtajan tai hallitusammattilaisen palvelun, tai jakaa tehtävät kevyemmin useamman osakkaan kesken. Ulkopuolinen apu maksaa, mutta se on usein halvempi kuin hoitamaton kunnossapito.

Kannattaako hallitukseen lähteä?

Hallitustyö on kohtuullisen kevyttä ja vaikutusmahdollisuus omaan asumiseen on suora. Vastuu on todellinen mutta rajattu, joten useimmille osakkaille mukaan lähteminen kannattaa.

Työmäärä ja kokoukset

Hallitus kokoontuu tyypillisesti neljästä kuuteen kertaa vuodessa. Kokousten välissä työ on lähinnä sähköpostien lukua ja päätösten seurantaa. Tarve uusille jäsenille on suuri, sillä hallitusten jäsenet ovat ikääntyneitä. Keski-ikä on 62 vuotta, ja yli puolet on täyttänyt 64 vuotta (Isännöintiliitto, 2024). Nuorempia osakkaita tarvitaan jatkuvuuden vuoksi.

Hyödyt suhteessa vastuuseen

Hallituksessa pääsee vaikuttamaan oman talon korjauksiin, talouteen ja vastiketasoon, eli juuri niihin asioihin, jotka ratkaisevat asumisen hinnan. Palkkio on pieni, mutta tieto oman taloyhtiön tilasta on arvokasta etenkin, jos harkitsee asunnon myyntiä tai ostoa. Kun jäsen toimii huolellisesti ja kirjaa kantansa pöytäkirjaan, vastuuriski pysyy hallinnassa.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko hallituksen jäseneksi joutua vastoin tahtoaan?

Ei voi. Hallitukseen valitaan vain henkilö, joka antaa siihen suostumuksensa, joten ketään ei voi pakottaa jäseneksi. Yhtiökokous ei voi nimetä osakasta hallitukseen ilman tämän lupaa. Pienessä taloyhtiössä, jossa kukaan ei halua mukaan, ratkaisu on yleensä ulkopuolinen ammattipuheenjohtaja tai hallitusammattilaisen palvelu, ei pakottaminen.

Voiko hallituksen jäsen joutua maksamaan vahingon omasta pussistaan?

Voi, mutta vain harvoin. Korvausvastuu vaatii, että jäsen on aiheuttanut yhtiölle vahinkoa tahallaan tai huolimattomuudella. Tavallinen, hyvässä uskossa ja huolellisesti tehty päätös ei johda vastuuseen, vaikka se osoittautuisi jälkikäteen huonoksi. Vastuuta voi rajata kirjaamalla eriävän mielipiteen pöytäkirjaan ja ottamalla hallituksen vastuuvakuutuksen.

Tarvitseeko pienen taloyhtiön isännöitsijää?

Ei välttämättä. Laki ei pakota pientä taloyhtiötä ottamaan ammatti-isännöintiä, vaan hallinto voidaan hoitaa itse. Käytännössä ammatti-isännöinti on lähes kaikilla yli kymmenen huoneiston kerrostaloilla, kun taas pienimmät yhtiöt hoitavat asiat usein itse. Itse hoitaessa kannattaa varmistaa, että kirjanpito ja lakisääteiset selvitykset tehdään silti oikein.

Voiko hallitus päättää remontista ilman yhtiökokousta?

Yleensä ei. Hallitus ei voi yksin päättää remontista, joka nostaa yhtiövastiketta tai on osakkaille poikkeuksellisen suuri, vaan ne kuuluvat yhtiökokoukselle. Hallitus valmistelee hankkeen ja vie sen kokouksen päätettäväksi. Poikkeuksena on kiireellinen vahingontorjunta, kuten vesivahingon rajaaminen, jonka hallitus saa hoitaa heti (Kiinteistöliitto, 2024).