Epäluottamuslause taloyhtiön hallitukselle

Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiössä ei ole muodollista epäluottamuslausetta. Jos osakkaat eivät luota hallitukseen, oikea keino on erottaa hallituksen jäsenet yhtiökokouksessa, joka on heidät valinnut. Vähemmistö voi vaatia tätä varten ylimääräistä yhtiökokousta.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Päivitetty 13.6.2026.

Mitä epäluottamuslause hallitukselle tarkoittaa?

Epäluottamuslause on arkikielinen ilmaus, ei lain käsite. Se kuvaa tilannetta, jossa osakkaat eivät luota hallitukseen ja haluavat sen vaihtuvan.

Epäluottamus ja laki

Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole muodollista epäluottamuslausetta. Laki ei tunne menettelyä, jossa hallitus väistyisi pelkän moitteen perusteella.

Sen sijaan laki antaa selkeän keinon: hallituksen jäsenen voi erottaa se, joka on hänet valinnut (laki, 7 luku 13 §). Käytännössä tämä tarkoittaa yhtiökokousta, joka valitsee hallituksen jäsenet (laki, 7 luku 9 §).

Hallitus johtaa taloyhtiötä osakkaiden lukuun. Jos se menettää osakkaiden luottamuksen, osakkailla on oltava keino vaihtaa se, ja laki turvaa tämän oikeuden yhtiökokoukselle.

Epäluottamus muuttuu siis konkreettiseksi vasta, kun yhtiökokous päättää erottaa hallituksen. Pelkkä tyytymättömyys tai kirjelmä ei vielä vaihda hallitusta.

Tämä on tärkeä ero. Osakas ei voi yksin syrjäyttää hallitusta, vaan asiasta päättää yhtiökokous, jossa kaikki osakkaat saavat äänensä kuuluviin.

Milloin epäluottamus syntyy

Epäluottamus syntyy yleensä, kun hallitus laiminlyö tehtäviään tai toimii osakkaiden edun vastaisesti. Tavallisia syitä ovat huono viestintä, päätösten viivästely ja epäselvä rahankäyttö.

Joskus syynä on yksittäinen riita tai luottamuspula puheenjohtajan ja osakkaiden välillä. Tällöin kannattaa harkita, onko ongelma koko hallituksessa vai yhdessä jäsenessä.

Tyytymättömyys kasvaa usein vähitellen. Yksittäinen virhe harvoin riittää, mutta toistuvat laiminlyönnit ja vastaamatta jääneet kysymykset murentavat luottamuksen ajan myötä.

Selvin merkki on, että hallitus ei vastaa osakkaiden kysymyksiin tai jättää kunnossapidon hoitamatta. Tällöin tyytymättömyys on yleensä aiheellista ja asiaan on syytä puuttua.

Ennen kuin hallitus erotetaan, on hyvä selvittää, mistä tyytymättömyys johtuu. Moni ongelma ratkeaa keskustelulla, ja hallitus vaihdetaan vasta viimeisenä keinona.

Kuka voi erottaa hallituksen?

Hallituksen erottaa se, joka on sen valinnut. Lähes aina tämä on yhtiökokous, jossa osakkaat käyttävät päätösvaltaa.

Yhtiökokous päättää

Hallituksen jäsenen voi erottaa toimestaan se elin, joka on hänet valinnut (laki, 7 luku 13 §). Koska yhtiökokous valitsee hallituksen, myös erottaminen kuuluu yhtiökokoukselle.

Hallitus erotetaan tavallisella enemmistöllä, ellei yhtiöjärjestys (eli yhtiön omat säännöt) muuta määrää (laki, 6 luku 26 §). Yksittäinen osakas ei voi erottaa hallitusta, vaan päätös tehdään kokouksessa yhdessä.

Hallitus tai isännöitsijä ei voi estää päätöstä. Heidän tehtävänsä on panna kokouksen päätös täytäntöön, vaikka se koskisi heitä itseään.

Päätös sitoo myös niitä osakkaita, jotka äänestivät toisin. Enemmistön tahto ratkaisee, kunhan kokous on kutsuttu koolle oikein ja asia on ollut esityslistalla.

Koko hallitus vai yksittäinen jäsen

Yhtiökokous voi erottaa yhden jäsenen, useita jäseniä tai koko hallituksen. Valinta riippuu siitä, onko ongelma yhdessä henkilössä vai koko kokoonpanossa.

Usein riittää, että vaihdetaan se jäsen, johon tyytymättömyys kohdistuu. Koko hallituksen vaihto on perusteltua, jos luottamus on mennyt laajemmin.

Yhden jäsenen vaihto on tavallisesti vähemmän riitaisa kuin se, että koko hallitus vaihdetaan kerralla. Maltillinen ratkaisu myös säilyttää yhtiössä arvokasta kokemusta.

Puheenjohtajan rooli on usein keskeinen. Jos ongelmat kohdistuvat häneen, hallitus voi valita keskuudestaan uuden puheenjohtajan ilman koko hallituksen vaihtoa.

Hallitukseen on tämän jälkeen valittava riittävä määrä jäseniä, jotta se pysyy päätösvaltaisena. Valinta kannattaa hoitaa samassa kokouksessa.

Osakkaiden kannattaa miettiä uudet ehdokkaat etukäteen. Hyvä hallitus tarvitsee osaavia ja sitoutuneita jäseniä, ei vain uusia kasvoja vanhojen tilalle.

Miten hallitus erotetaan käytännössä?

Hallitus erotetaan yhtiökokouksen päätöksellä. Asia on siksi saatava kokouksen esityslistalle ennen kuin siitä voidaan päättää.

Asian saaminen kokoukseen

Osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, kun hän vaatii sitä kirjallisesti riittävän ajoissa (laki, 6 luku 6 §). Näin asia voidaan ottaa esille seuraavassa kokouksessa.

Jos asia on kiireellinen, vähemmistö voi vaatia ylimääräistä yhtiökokousta. Osakkaat, joilla on yhteensä kymmenesosa kaikista osakkeista, voivat vaatia kokousta tietyn asian käsittelyä varten (laki, 6 luku 5 §).

Vaatimus tehdään kirjallisesti, ja siinä yksilöidään käsiteltävä asia. Hallituksen on kutsuttava kokous koolle vaatimuksen saatuaan (ylimääräinen yhtiökokous).

Vaatimus kannattaa perustella selkeästi. Mitä konkreettisemmin ongelmat kuvataan, sitä helpommin muut osakkaat ottavat asiaan kantaa kokouksessa.

Päätös ja uuden valinta

Kokouksessa hallitus erotetaan äänestämällä. Jos enemmistö kannattaa vaihtoa, päätös tulee voimaan heti tai päätöksessä mainittuna ajankohtana.

Päätöksen jälkeen valitaan uusi jäsen tai uusi hallitus. Jos hallitus ei muuten ole päätösvaltainen, yhtiökokous on kutsuttava koolle täydentämään sitä (laki, 7 luku 14 §).

Jos jäljelle jääneet jäsenet tai varajäsen riittävät päätösvaltaisuuteen, uuden jäsenen valinnan voi jättää seuraavaan kokoukseen (Kiinteistöliitto). Näin yhtiön toiminta ei katkea.

Uusi hallitus aloittaa heti, kun valinta on tehty. Vanha hallitus luovuttaa asiakirjat ja keskeneräiset asiat seuraajilleen, jotta yhtiön toiminta jatkuu katkotta.

Tarvitaanko hallituksen vaihtoon syytä?

Hallituksen vaihtoon ei tarvita laissa määriteltyä syytä. Yhtiökokous voi erottaa hallituksen jäsenen luottamuksen puutteen perusteella.

Erottaminen ilman perustetta

Hallituksen jäsenen voi erottaa milloin tahansa kesken toimikauden (laki, 7 luku 13 §). Päätöstä ei tarvitse perustella laissa luetellulla syyllä, vaan riittää, että yhtiökokous niin päättää.

Tämä tekee hallituksesta vastuullisen osakkaille. Jos hallitus menettää osakkaiden luottamuksen, sen voi vaihtaa ilman raskasta menettelyä.

Vaikka syytä ei tarvita, hyvä peruste auttaa saamaan enemmistön taakse. Konkreettiset esimerkit laiminlyönneistä vakuuttavat muut osakkaat paremmin kuin pelkkä erimielisyys.

Joustavuus on tarkoituksellista. Luottamustehtävässä toimivan hallituksen on voitava vaihtua nopeasti, jos osakkaat niin tahtovat, eikä raskasta näyttöä vaadita.

Sama joustavuus suojaa myös hallitusta. Koska tehtävä ei ole työsuhde, kumpikaan osapuoli ei ole sidottu määräaikaan, vaan luottamus arvioidaan tarvittaessa kokouksessa uudelleen.

Erotetun jäsenen asema

Erotetun jäsenen toimikausi päättyy ennenaikaisesti. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy lain mukaan muuten valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, eli noin vuoden mittaisena. Toistaiseksi jatkuva toimikausi on poikkeus, joka edellyttää yhtiöjärjestyksen määräystä, ja yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä myös muusta määräaikaisesta toimikaudesta (laki, 7 luku 11 §).

Erotettu jäsen ei saa korvausta, koska tehtävä on luottamustoimi eikä työsuhde. Hän vastaa kuitenkin toimikautensa aikaisista laiminlyönneistä normaalien vastuusääntöjen mukaan.

Erotettu jäsen voi myös itse erota tehtävästään ennen kokousta (laki, 7 luku 12 §). Lopputulos on tällöin sama, eli hallitukseen valitaan uusi jäsen.

Vastuu ei pääty tehtävän loppuessa. Jos jäsen on toimikautensa aikana aiheuttanut yhtiölle vahinkoa huolimattomuudellaan, hän voi joutua siitä vastuuseen myöhemminkin.

Erotettu jäsen voi asettua myöhemmin uudelleen ehdolle. Mikään ei estä valitsemasta häntä takaisin hallitukseen, jos osakkaiden luottamus palaa.

Mitä vaihtoehtoja epäluottamukselle on?

Erottaminen on järein keino, eikä se ole aina paras. Usein ongelma ratkeaa kevyemmin.

Milloin mikäkin keino sopii

Oikea keino riippuu tilanteesta. Alla on koottu tavallisimmat tilanteet ja niihin sopivat keinot, kevyimmästä järeimpään.

Lähde: asunto-osakeyhtiölaki, 2009 (6 luku 5 ja 6 §, 7 luku 13 §).

Taulukko on suuntaa antava. Jokainen tilanne on omanlaisensa, mutta yleensä kannattaa aloittaa kevyimmästä keinosta ja edetä järeämpään vasta tarvittaessa.

Keskustelu ja vaikuttaminen

Ennen erottamista kannattaa kertoa hallitukselle, mihin osakkaat ovat tyytymättömiä. Moni ongelma johtuu viestinnän puutteesta ja korjaantuu, kun odotukset käydään yhdessä läpi.

Osakas voi myös tehdä hallitukselle ehdotuksia ja pyytää asioita esityslistalle. Aktiivinen osallistuminen vaikuttaa usein enemmän kuin jälkikäteinen tyytymättömyys.

Hyvä keino on pyytää hallitusta avaamaan päätöksensä kokouksessa. Usein selviää, että päätökselle on perustelut, jotka eivät vain olleet osakkaiden tiedossa.

Kirjallinen palaute hallitukselle on usein tehokasta. Kun huolet on kirjattu, hallituksen on otettava niihin kantaa, ja samalla syntyy dokumentti mahdollista myöhempää käsittelyä varten.

Uuden hallituksen valinta kokouksessa

Hallitus valitaan tavallisesti varsinaisessa yhtiökokouksessa kerran vuodessa. Jos toimikausi on päättymässä, uudet jäsenet voi valita silloin ilman erillistä erottamispäätöstä.

Tämä on usein sujuvin tie. Vanha hallitus väistyy luontevasti, kun yhtiökokous valitsee tilalle uudet jäsenet vuosittaisen valinnan yhteydessä.

Osakkaiden kannattaa valmistella hyvät ehdokkaat etukäteen. Pelkkä vanhan hallituksen vaihtaminen ei auta, jos tilalle ei löydy osaavia ja sitoutuneita jäseniä (hallituksen tehtävät).

Ehdokkaita kannattaa etsiä laajasti osakkaiden joukosta. Erilainen osaaminen, kuten talous- tai rakennusala, vahvistaa hallituksen kykyä hoitaa yhtiön asioita.

Uusien jäsenten kanssa kannattaa käydä läpi yhtiön tilanne ja tulevat hankkeet. Hyvä perehdytys auttaa hallitusta pääsemään heti työhön kiinni.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko taloyhtiön hallituksen erottaa kesken toimikauden?

Voi. Yhtiökokous voi erottaa hallituksen jäsenen tai koko hallituksen milloin tahansa kesken toimikauden. Erottamiseen ei tarvita laissa määriteltyä syytä, vaan riittää, että yhtiökokous niin päättää tavallisella enemmistöllä. Erottamisesta päättää se elin, joka on hallituksen valinnut.

Miten erottaminen saadaan yhtiökokouksen käsittelyyn?

Osakas voi vaatia asiaa varsinaisen yhtiökokouksen esityslistalle kirjallisesti riittävän ajoissa. Jos asia on kiireellinen, osakkaat, joilla on yhteensä kymmenesosa kaikista osakkeista, voivat vaatia ylimääräistä yhtiökokousta erottamisen käsittelyä varten. Vaatimus tehdään kirjallisesti ja siinä yksilöidään käsiteltävä asia.

Saako erotettu hallituksen jäsen korvausta?

Ei saa pelkästä erottamisesta, koska hallituksen jäsenyys on luottamustoimi eikä työsuhde. Erotettu jäsen vastaa kuitenkin toimikautensa aikaisista laiminlyönneistä tavallisten vastuusääntöjen mukaan. Hän voi myös itse erota tehtävästään ennen kokousta, jolloin lopputulos on sama.