Epäluottamuslause taloyhtiön hallitukselle ja erottaminen

Avaintiedot

Laki ei tunne epäluottamuslausetta, vaan hallitus vaihdetaan erottamalla ja valitsemalla uusi.
Erottaminen ei vaadi perusteluja. Päätökseen riittää yli puolet annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava erottaminen ja uuden valinta, sillä muuten kokous voi vain keskustella.

Epäluottamuslause taloyhtiön hallitukselle

Epäluottamuslause taloyhtiön hallitukselle on osakkaiden ilmoitus siitä, että he eivät enää luota hallitukseen. Asunto-osakeyhtiölaki ei tunne käsitettä, joten pelkällä lausumalla ei ole oikeusvaikutusta. Oikeudellinen keino on hallituksen erottaminen ja uuden valitseminen yhtiökokouksessa.

Hallitus jättää kokoukset pitämättä, korjaukset lykkääntyvät, eikä tieto kulje osakkaille. Moni osakas harkitsee silloin epäluottamuslausetta hallitukselle. Laki ei kuitenkaan tunne koko sanaa, joten pelkkä lausuma ei muuta mitään. Hallitus vaihdetaan erottamalla se yhtiökokouksessa ja valitsemalla uusi samassa kokouksessa. Sen voi tehdä kesken toimikauden ilman perusteluja. Tältä sivulta näet, miten vaatimus muotoillaan niin, että kokous voi oikeasti päättää asiasta.

Mitä epäluottamuslause tarkoittaa taloyhtiössä?

Epäluottamuslause on taloyhtiössä ilmoitus siitä, että hallitus ei enää nauti osakkaiden luottamusta. Sana on lainattu politiikasta, eikä sillä ole asunto-osakeyhtiössä oikeusvaikutusta.

Sanaa ei ole laissa

Asunto-osakeyhtiölaissa sana epäluottamuslause ei esiinny kertaakaan. Käsite kuuluu eduskuntaan ja kunnallishallintoon. Kuntalaissa valtuusto voi erottaa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he eivät nauti valtuuston luottamusta. Asunto-osakeyhtiölaissa vastaavaa ehtoa ei ole, koska erottaminen ei vaadi lainkaan perustetta. Taloyhtiössä luottamuspula hoidetaan siksi samalla välineellä kuin hallituksen valinta.

Milloin epäluottamus on aiheellinen

Toimiva hallitus on taloyhtiölle elinehto. Kiinteistöliiton mukaan yhtiökokouksen päätöksillä ei ole käytännössä merkitystä, ellei niitä panna toimeen. Juuri tähän epäluottamus tavallisesti kiteytyy. Kokouksia ei kutsuta koolle, päätetyt korjaukset eivät etene tai osakkaat eivät saa pyytämiään tietoja. Hyvin hoidettua yhtiötä taas arvostetaan Kiinteistöliiton mukaan asuntomarkkinoilla asti.

Passiivinen puheenjohtaja voi halvaannuttaa koko hallituksen. Se, mitä hyvin toimivalta hallitukselta voi odottaa, selviää hallituksen tehtävistä ja vastuista.

Pelkkä lausuma ei muuta mitään

Yleinen käsitys on, että kymmenesosa osakkaista voi antaa hallitukselle epäluottamuslauseen, jonka jälkeen hallitus joutuu eroamaan. Laki ei toimi näin. Rajakin lasketaan osakkeista, ei osakkaiden määrästä.

Yhtiökokous voi keskustella luottamuksesta vapaasti, mutta päätöksiä se voi tehdä vain kokouskutsussa mainituista asioista. Jos kutsussa ei lue erottamista, keskustelu jää keskusteluksi. Siksi lausuma muotoillaan alusta asti vaatimukseksi hallituksen erottamisesta.

Miten taloyhtiön hallituksen voi erottaa?

Hallituksen jäsenen erottaa se, joka on hänet valinnut, eli käytännössä yhtiökokous. Näin voi tehdä myös kesken toimikauden.

Yhtiökokous valitsee ja erottaa

Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet, joten sama kokous voi vapauttaa heidät tehtävästään. Tavallisesti valinta tehdään kerran vuodessa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Jäsenen toimikausi päättyy, kun seuraava valinnasta päättävä varsinainen kokous päättyy. Yhtiöjärjestys eli taloyhtiön omat säännöt voi määrätä määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta.

Perusteluja ei tarvita

Erottamiselle ei tarvita laista löytyvää perustetta. Riittää, että yhtiökokouksen enemmistö haluaa vaihtaa hallituksen. Lain esitöiden mukaan erottamisoikeutta ei voi rajoittaa edes yhtiöjärjestyksellä. Vaatimukseen ei siis tarvitse kirjata syytöksiä, mikä suojaa esittäjää turhalta riidalta. Käytännössä syyt kannattaa silti valmistautua kertomaan kokouksessa.

Erottamista voi vaatia myös pian valinnan jälkeen. Laki sallii erottamisen nimenomaan kesken toimikauden, joten tuore valinta ei suojaa hallitusta.

Koko hallitus vai yksi jäsen

Erottaa voi koko hallituksen kerralla tai vain yhden jäsenen. Koko hallituksen vaihto on selkein ratkaisu, kun luottamus on mennyt laajasti. Yhden jäsenen erottaminen sopii tilanteeseen, jossa ongelma on yksilöity. Erotettavalle jäsenelle on hyvän tavan mukaan varattava tilaisuus tulla kuulluksi kokouksessa. Yhtiökokous voi myös hylätä ehdotuksen, jolloin hallitus jatkaa entisellään.

Eroaminen on eri asia

Hallituksen jäsen voi myös itse erota tehtävästään kesken toimikauden. Eroaminen tulee voimaan aikaisintaan, kun siitä on ilmoitettu hallitukselle, eikä sille tarvitse esittää perusteita. Eronneen tai erotetun tilalle tulee ensin varajäsen, jos sellainen on valittu. Ilman varajäsentä uusi jäsen valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Puheenjohtajaa ei eroteta erikseen

Puheenjohtajan asema on eri asia kuin hallituksen jäsenyys. Yhtiökokous erottaa henkilön hallituksesta, mutta puheenjohtajan valitsee tavallisesti hallitus keskuudestaan. Tyytymättömyys puheenjohtajaan hoidetaan siis joko hallituksen sisällä tai erottamalla hänet kokonaan hallituksesta.

Miten epäluottamuslause esitetään?

Käytännössä epäluottamuslause esitetään kirjallisena vaatimuksena ylimääräisen yhtiökokouksen pitämisestä. Vaatimuksen sanamuoto ratkaisee, voiko kokous päättää asiasta.

Kirjallinen vaatimus kokouksesta

Ylimääräistä kokousta voivat vaatia osakkaat, joilla on yhdessä kymmenesosa kaikista osakkeista. Pienessä yhtiössä raja voi täyttyä yhdenkin osakkaan osakkeilla. Vaatimus tehdään kirjallisesti tietyn asian käsittelemistä varten. Kaikki vaatijat allekirjoittavat sen. Hallituksen on lähetettävä kokouskutsu kahden viikon kuluessa vaatimuksen saapumisesta.

Jos hallitus ei lähetä kutsua määräajassa, osakas voi hakea Lupa- ja valvontavirastolta oikeutta kutsua kokous itse koolle. Tarkemmat vaiheet ja keinot hallituksen kieltäytyessä on koottu ohjeeseen ylimääräisestä yhtiökokouksesta.

Sanamuoto ratkaisee

Kokouskutsussa on mainittava selvästi, että kokouksessa päätetään hallituksen erottamisesta ja uuden valinnasta. Pelkkä maininta luottamuksen käsittelystä ei riitä päätöksen pohjaksi. Vaatimukseen kirjataan siksi valmis päätösehdotus.

Kokouskutsun kirjaus	Voiko kokous päättää erottamisesta
Päätetään hallituksen vaihtamisesta	Kyllä
Keskustellaan hallituksen luottamuksesta	Ei, vain keskustelu
Käsitellään osakkaiden epäluottamuslause	Ei ilman erottamisehdotusta

Hallitus voi liittää osakkaiden vaatimuksen kutsuun sellaisenaan. Näin asia tulee esitetyksi juuri siinä muodossa kuin vaatijat sen kirjoittivat. Jos vaatimuksessa on vain yleistä arvostelua ilman päätösehdotusta, Kiinteistöliitto suosittelee, että hallitus pyytää osakkaalta täsmennystä ennen kutsun laatimista.

Varsinainen kokous riittää

Useimmissa yhtiöissä hallituksen valinta on joka vuosi varsinaisen yhtiökokouksen asialistalla. Jos kokous on jo tulossa, erillistä vaatimusta ei tarvita. Tyytymätön osakas voi asettua itse ehdolle tai ehdottaa uusia jäseniä suoraan kokouksessa. Isännöintiliiton asiantuntijan mukaan ylimääräistä kokousta kannattaa vaatia vain silloin, kun asia ei voi odottaa seuraavaan varsinaiseen kokoukseen.

Yksi osakas voi ehdottaa

Kymmenesosan raja koskee vain ylimääräisen kokouksen vaatimista. Yksittäinen osakas saa oman asiansa minkä tahansa yhtiökokouksen käsiteltäväksi, kun hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta ajoissa ennen kokouskutsua. Erottamisehdotuksen tekemiseen kokouksessa ei tarvita mitään osakemäärää. Henkilövaalissa ei tarvita edes kannatusta.

Yhtiökokouksen osallistujat äänestävät kättä nostamalla kokoustilassa

Miten asia käsitellään yhtiökokouksessa?

Erottaminen ratkaistaan tavallisella enemmistöpäätöksellä. Uusi hallitus valitaan heti samassa kokouksessa, mutta vaalissa sääntö on eri.

Äänestys erottamisesta

Ehdotus hyväksytään, jos sitä kannattaa yli puolet annetuista äänistä. Raja lasketaan annetuista äänistä, joten poissaolijat eivät estä päätöstä. Jokainen osake tuottaa yhden äänen. Yksi osakas voi kuitenkin äänestää enintään viidesosalla kokouksessa edustetuista äänistä. Molemmista voi olla omia määräyksiä yhtiöjärjestyksessä.

Uuden hallituksen vaali

Uusien jäsenten valinta on vaali, jossa valituiksi tulevat eniten ääniä saaneet. Yli puolen kannatusta ei vaadita, ellei kokous erikseen päätä siitä ennen vaalia. Ehdolle voi asettua itse. Itseään saa äänestää.

Sääntö	Erottamispäätös	Uuden hallituksen vaali
Hyväksymisen raja	Yli puolet annetuista äänistä	Eniten ääniä saaneet
Äänten mennessä tasan	Kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee	Arpa ratkaisee

Uudet ehdokkaat sovitaan valmiiksi ennen kokousta. Näin erotettavan hallituksen tilalle on heti esittää nimet, eikä yhtiö jää ilman hallitusta.

Erotetun toimikausi päättyy kokoukseen

Erotetun jäsenen toimikausi päättyy, kun erottamisesta päättävä yhtiökokous päättyy. Kokous voi päättää muustakin ajankohdasta. Uuden hallituksen toimikausi alkaa samasta hetkestä.

Kokousta ei voi ohittaa

Hallituksen vaihto onnistuu vain laillisesti koolle kutsutussa yhtiökokouksessa. Korkein oikeus katsoi vuonna 2013, että yksittäisen hallituksen jäsenen omin päin koolle kutsuman kokouksen päätökset olivat mitättömiä, vaikka kokous oli valinnut yhtiölle uuden hallituksen.

Mitättömään päätökseen voi vedota vielä moiteajan jälkeenkin. Lievempi kokousvirhe riitautetaan moitekanteella kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä. Oikotietä hallituksen vaihtoon ei ole.

Mitä erottamisen jälkeen tapahtuu?

Erotetun hallituksen vastuu ei katkea kokouksen ovelle. Uudella hallituksella on heti muutama käytännön tehtävä.

Vastuu ei pääty erottamiseen

Erotettu hallitus vastaa toimistaan koko toimikautensa ajalta. Vastuuvapaudesta päätetään varsinaisessa yhtiökokouksessa tilinpäätöksen yhteydessä. Erotettu jäsen ei osakkaana saa äänestää omasta vastuuvapaudestaan. Myönnetty vastuuvapaus ei sido yhtiötä, jos kokoukselle ei ole annettu olennaisesti oikeita ja riittäviä tietoja.

Jos vastuuvapaus on myönnetty, kanne yhtiön hyväksi on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä. Oikeus vaatia vahingonkorvausta yhtiölle kuuluu yhtiökokoukselle. Myös osakkaat, joilla on kymmenesosa kaikista osakkeista, voivat ajaa kannetta yhtiön hyväksi.

Vastuuvapauden epääminen ei toisaalta ole epäluottamuslause. Epääminen turvaa yhtiön oikeuden vaatia vahingonkorvausta, mutta hallituksen kokoonpanoon se ei vaikuta. Hallituksen vahingonkorvausvastuusta kerrotaan tarkemmin erikseen.

Uusi hallitus ilmoitetaan kaupparekisteriin

Hallituksen vaihdos ilmoitetaan kaupparekisteriin viivytyksettä. Laissa ei ole päivämääräistä takarajaa, mutta ilmoituksen laiminlyönnistä voi kehotuksen jälkeen seurata laiminlyöntimaksu. Ajantasaiset tiedot varmistavat, että viranomaisten ja pankin viestit tavoittavat oikeat henkilöt. Ilmoituksen tekee tavallisesti isännöitsijä tai uusi puheenjohtaja.

Jos uutta hallitusta ei löydy

Taloyhtiöllä on aina oltava hallitus, joten erottaminen ilman uusia ehdokkaita ei ratkaise mitään. Ilman toimivaa hallitusta yhtiö on Kiinteistöliiton sanoin käytännössä täysin toimintakyvytön.

Jäseneksi käy myös yhtiön ulkopuolinen henkilö, esimerkiksi palkattu hallitusammattilainen. Alaikäinen, konkurssissa oleva tai yhteisö ei jäseneksi kelpaa. Eroavaa jäsentä voi pyytää jatkamaan seuraavaan kokoukseen, mutta velvollisuutta siihen ei ole.

Isännöitsijä ei korvaa hallitusta. Uusi hallitus päättää myös isännöitsijän vaihtamisesta, sillä valinta kuuluu hallituksen toimivaltaan.

Usein kysytyt kysymykset

Tarvitseeko hallituksen erottamista perustella?

Ei tarvitse. Laki ei aseta erottamiselle mitään perustetta, vaan yhtiökokouksen enemmistön tahto riittää. Erottamisen syistä keskustellaan silti tavallisesti kokouksessa, koska ne vaikuttavat siihen, miten osakkaat äänestävät.

Riittääkö epäluottamuslause erottamaan hallituksen?

Ei riitä. Lausumalla ei ole oikeusvaikutusta, koska asunto-osakeyhtiölaki ei tunne koko käsitettä. Hallitus vaihtuu vasta, kun yhtiökokous päättää erottamisesta ja valitsee uuden. Kokouskutsussa on mainittava molemmat.

Voiko yhtiökokous erottaa myös isännöitsijän?

Ei voi. Isännöitsijän valinta ja erottaminen kuuluvat hallituksen toimivaltaan. Jos osakkaat haluavat vaihtaa isännöitsijän, tie kulkee uuden hallituksen kautta.

Voiko puheenjohtajan erottaa yhtiökokouksessa?

Yhtiökokous voi erottaa puheenjohtajan hallituksen jäsenyydestä, jolloin puheenjohtajuus päättyy samalla. Pelkän puheenjohtajan roolin vaihtaa tavallisesti hallitus itse, koska se valitsee puheenjohtajan keskuudestaan.

Laskuri

Missä kunnossa taloyhtiösi on?

Luottamuspula kärjistyy tavallisesti rahasta ja remonteista. Asuntoanalyysi laskee taloyhtiön korjausvelan ja tulevien remonttien suuruusluokan suoraan asuntoilmoituksesta, joten näet, mistä hallituksen tekemättömät työt oikeasti kertovat.

Arvioi taloyhtiösi tulevat korjaukset Avaa esimerkkiraportti

Lähteet

Näytä 30 lähdettä: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, Korkein oikeus ja muut

Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 7 luku 13 § (Hallituksen jäsenen erottaminen): "Hallituksen jäsenen voi ennen toimikauden päättymistä erottaa se, joka on hänet valinnut. --- Erotetun jäsenen toimikausi päättyy erottamisesta päättävän yhtiökokouksen päättyessä, jollei yhtiökokous päätä muusta ajankohdasta." finlex.fi.
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 7 luku 9 § (Hallituksen jäsenten valinta): "Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet." finlex.fi.
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 7 luku 11 § (Hallituksen jäsenen toimikausi): "Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy valintaa seuraavan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muusta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta." finlex.fi.
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 7 luku 8 § (Hallituksen jäsenet ja puheenjohtaja): "Puheenjohtajan valitsee hallitus, jos hallitusta valittaessa ei ole päätetty toisin tai yhtiöjärjestyksessä ei määrätä toisin." finlex.fi.
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 7 luku 12 § (Hallituksen jäsenen eroaminen): "Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään ennen toimikauden päättymistä. Eroaminen tulee voimaan aikaisintaan, kun siitä on ilmoitettu hallitukselle." finlex.fi.
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 7 luku 14 § (Hallituksen täydentäminen): "Jos hallituksen jäsenen tehtävä tulee kesken toimikauden avoimeksi --- jäsenen sijalle tulee varajäsen sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään tai varajäsentä valittaessa on päätetty. Jos varajäsentä ei ole, hallituksen muiden jäsenten on huolehdittava siitä, että uusi jäsen valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi." finlex.fi.
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 15 § (Esteellisyys): osakkeenomistaja tai hänen valtuutettunsa ei saa äänestää asiassa, joka koskee vastuuvapauden myöntämistä osakkeenomistajalle itselleen. finlex.fi.
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 5 § (Ylimääräinen yhtiökokous): "Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos sitä vaativat tilintarkastaja, toiminnantarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista. Vaatimuksen on oltava kirjallinen ja kokouksen pitämistä on vaadittava tietyn asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on toimitettava kahden viikon kuluessa vaatimuksen saapumisesta." finlex.fi.
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 6 § (Oikeus saada asia käsiteltäväksi): "Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle tämän lain nojalla kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun." finlex.fi.
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 12 § (Käsiteltävät asiat): "Yhtiökokouksessa saadaan päättää vain asiasta, joka on mainittu kokouskutsussa tai joka yhtiöjärjestyksen mukaan on käsiteltävä kokouksessa." finlex.fi.
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 26 § (Enemmistöpäätös): "Yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, jollei tässä laissa säädetä toisin. Vaalissa tulee valituksi eniten ääniä saanut. Yhtiökokous voi ennen vaalia päättää, että valitaan se, joka saa yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla ja muu äänestys puheenjohtajan äänellä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin." finlex.fi.
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 18 § (Koolle kutsuminen): jos yhtiökokousta ei kutsuta koolle lain mukaisesti, Lupa- ja valvontaviraston tulee muun muassa osakkeenomistajan hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhtiön kustannuksella. finlex.fi.
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 7 luku 1 § (Hallitus ja isännöitsijä): "Yhtiöllä on oltava hallitus." finlex.fi.
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 7 luku 10 § (Hallituksen jäsenen kelpoisuus): jäseneltä ei edellytetä osakkeenomistusta; jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö, alaikäinen, konkurssissa oleva eikä se, jolle on määrätty edunvalvoja tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. finlex.fi.
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 23 luku 1 § (Päätöksen moite): "Moitekanne yhtiötä vastaan on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä." finlex.fi.
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 24 luku 8 § (Vastuuvapauden vaikutus): "Yhtiökokouksen päätös vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenelle tai isännöitsijälle ei ole sitova, jos yhtiökokoukselle ei ole annettu olennaisesti oikeita ja riittäviä tietoja päätöksestä tai toimenpiteestä, joka on aiheuttanut vahingon ja joka on korvausvelvollisuuden perusteena." finlex.fi.
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 24 luku 9 § (Kanneoikeus): "Jos korvausvelvollinen on saanut yhtiökokouksen päätöksellä vastuuvapauden, kanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa yhtiökokouksen päätöksestä." Saman pykälän mukaan osakkeenomistajilla, joilla on kymmenesosa kaikista osakkeista, on oikeus ajaa omissa nimissään korvauskannetta yhtiön hyväksi. finlex.fi.
Hallituksen esitys HE 24/2009 vp (asunto-osakeyhtiölaiksi), 7 luvun 13 §:n perustelut: "Vakiintuneen kannan mukaan erottamisoikeutta ei voida sopimuksin tai yhtiöjärjestysmääräyksin rajoittaa." finlex.fi.
Korkein oikeus, ratkaisu KKO 2013:74: yksittäinen hallituksen jäsen oli kutsunut yhtiökokouksen koolle yksin ilman toimivaltaa, ja kokous oli valinnut yhtiölle uuden hallituksen. "Koska kokouskutsua koskevia säännöksiä on näin yhtiökokousta 28.9.2011 järjestettäessä olennaisesti rikottu, mainitun yhtiökokouksen päätökset ovat asunto-osakeyhtiölain 23 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla mitättömiä." finlex.fi.
Kuntalaki 410/2015, 34 § (Luottamushenkilöiden erottaminen kesken toimikauden): "Valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän ja kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta." finlex.fi.
Lexia Asianajotoimisto (Hallituksen jäsenen erottaminen kesken toimikauden, 31.3.2025): kokouskutsussa on selvästi mainittava, että kokouksessa päätetään hallituksen tai sen jäsenen erottamisesta ja tarvittaessa uuden valinnasta. "Pelkkä yleinen maininta hallituksen luottamuksen käsittelemisestä ei ole riittävä." Erottamispäätöksen tueksi ei vaadita erityisiä perusteluja. lexia.fi.
Suomen Kiinteistöliitto (Osakkaan asia yhtiökokoukseen, lakipähkinä 27.1.2026): käsiteltäväksi vaadittava asia on mainittava vaatimuksessa selkeästi, mutta sitä ei tarvitse perustella. Ilman päätösehdotusta asiasta voidaan vain keskustella. Isännöitsijän valinta ja erottaminen kuuluvat yksinomaan hallituksen toimivaltaan. kiinteistoliitto.fi.
Suomen Kiinteistöliitto (Ylimääräinen yhtiökokous, lakipähkinä): kaikkien ylimääräistä yhtiökokousta vaativien osakkaiden on allekirjoitettava vaatimus, ja vaatimuskirje kannattaa liittää kokouskutsun liitteeksi. kiinteistoliitto.fi.
Suomen Kiinteistöliitto (Ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumisesta kieltäytyminen, lakipähkinä 11.2.2025): vaatimuksen voi lähettää myös isännöitsijälle, jonka on informoitava hallitusta vastaanotetusta vaatimuksesta. kiinteistoliitto.fi.
Suomen Kiinteistöliitto (Hallituksen valinta yhtiökokouksessa): vaaleissa valituiksi tulevat eniten ääniä saaneet, tasatilanteessa vaali ratkaistaan lähtökohtaisesti arvalla. Henkilövaaleissa ei tarvita kannatusta, ja itsensä äänestäminen on sallittua. kiinteistoliitto.fi.
Suomen Kiinteistöliitto (Taloyhtiön hallituksen jäsenen eroaminen ja hallituksen täydentäminen, lakipähkinä 26.5.2025): hallituksen jäsenellä on oikeus erota tehtävästään kesken toimikauden ilman perusteita. "Jos hallitus ei edes varajäsenineen ole päätösvaltainen, on ylimääräinen yhtiökokous hallituksen täydentämiseksi järjestettävä." kiinteistoliitto.fi.
Suomen Kiinteistöliitto (Huonosti toimiva hallitus voi amputoida taloyhtiön, lakipähkinä 5.4.2014): "Ilman toimivaa hallitusta yhtiö on käytännössä täysin toimintakyvytön." Yhtiökokouksen päätöksillä ei ole käytännössä merkitystä, ellei niitä panna toimeen, ja passiivinen puheenjohtaja voi halvaannuttaa hallituksen työn. kiinteistoliitto.fi.
Isännöintiliitto / Kotitalo (Ole liikkeellä jo ennen yhtiökokousta, 19.2.2026): lähellä varsinaista yhtiökokousta tyytymättömyyttä hallitukseen ei tarvitse erikseen vaatia esityslistalle, koska hallituksen valinnasta päätetään joka tapauksessa. Muulloin käsiteltävä asia on hallituksen erottaminen ja uuden hallituksen valinta. Pienessä yhtiössä jopa yksi osakas voi täyttää kymmenesosan ehdon. kotitalolehti.fi.
Kiinteistölehti (Äänimäärä ja äänileikkuri yhtiökokouksessa): osakkaan käytettävissä olevien äänten enimmäismäärä on viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, ei yhtiön koko osakekannasta. kiinteistolehti.fi.
Kiinteistölehti (Uuden hallituksen tiedot ilmoitettava kaupparekisteriin, 24.3.2026): hallituksen vaihtuessa yhtiön tiedot on päivitettävä viivytyksettä kaupparekisteriin, ja Patentti- ja rekisterihallitus voi kehotuksen jälkeen määrätä laiminlyöntimaksun sille, joka jättää puutteet korjaamatta. kiinteistolehti.fi.