Sähköauton latauspiste taloyhtiössä

Sähköauton latauspiste taloyhtiössä on osin lakisääteinen ja osin vapaaehtoinen hanke. Latauspistelaki 733/2020 vaatii latauspistevalmiuden uudiskohteeseen ja laajaan korjaukseen, kun pysäköintipaikkoja on yli neljä. Itse latauspisteen asennuksesta päättää yhtiökokous, ja osakas saa yleensä asentaa oman latauspisteen omalle autopaikalleen.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden diplomi-insinööri. Sisältö perustuu latauspistelakiin 733/2020 ja asunto-osakeyhtiölakiin 1599/2009 (Finlex), ARA:n ja Varken latausinfra-avustuksen ehtoihin sekä Motivan ja Suomen Kiinteistöliiton julkiseen ohjeistukseen. Päivitetty 1.6.2026.

Onko sähköauton latauspiste taloyhtiössä pakollinen?

Latauspiste itse ei ole taloyhtiölle pakollinen, mutta latauspistevalmius on tietyissä tilanteissa lakisääteinen. Latauspistevalmius eli valmis kaapelointi ja putkitus latauspistettä varten on tehtävä, kun talo rakennetaan uutena tai sitä korjataan laajasti.

Velvoite tulee latauspistelaista 733/2020, jonka koko nimi on laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla. Laki panee Suomessa toimeen EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin latausvelvoitteet.

Asuintalossa laki vaatii valmiuden, ei valmista latauspistettä. Jokaiseen autopaikkaan on siis vedettävä putkitus ja kaapelointi, jotta latauspiste voidaan asentaa myöhemmin ilman seinien ja asfaltin avaamista uudelleen.

Milloin latauspistevalmius on lakisääteinen?

Uutta asuintaloa rakennettaessa valmius on tehtävä kaikkiin autopaikkoihin, jos paikkoja on yli neljä (733/2020, 5 §). Sama velvoite koskee laajaa korjausta, kun talo korjataan laajamittaisesti ja työ ulottuu pysäköintialueeseen tai sen sähköihin (6 §).

Laajamittainen korjaus tarkoittaa laissa hanketta, jonka kustannus ylittää neljänneksen rakennuksen arvosta. Kynnys täyttyy taloyhtiössä helposti, kun pihaa, perustuksia tai sähköjä uusitaan ison remontin yhteydessä.

Koskeeko velvoite vanhaa taloyhtiötä?

Pelkkä rakennuksen ikä ei velvoita mihinkään. Vanhalle taloyhtiölle velvoite syntyy vasta, kun se ryhtyy laajaan korjaukseen, joka koskee autopaikkoja tai niiden sähköjä.

Käytännössä julkisivu-, salaoja- tai pihasaneeraus voi laukaista valmiusvelvoitteen. Siksi tuleva iso remontti on luonteva hetki tehdä latausvalmius kerralla kuntoon, vaikka latauspisteitä ei vielä asennettaisi.

Mitä eroa on latauspistevalmiudella ja latauspisteellä?

Ero on hinnassa ja ajoituksessa. Latauspistevalmius on halpa tehdä silloin, kun pihaa tai sähköjä joka tapauksessa kaivetaan auki. Latauspisteen voi asentaa valmiuden päälle myöhemmin, kun lataustarve kasvaa.

Lähde: latauspistelaki 733/2020, 2, 5 ja 6 § (Finlex) sekä Motiva, latauspisteet taloyhtiöihin.

Valmiuden teettäminen jälkikäteen erillisenä työnä on kallista, koska piha ja sähkönousut avataan uudelleen. Siksi valmius kannattaa tehdä juuri silloin, kun talossa muutenkin korjataan pihaa tai sähköjä.

Miksi valmius kannattaa tehdä korjauksen yhteydessä?

Kaapelireitti ja maakaivu ovat suurin yksittäinen kustannus latausvalmiutta tehtäessä. Kun kaivanto on jo auki esimerkiksi salaoja- tai sähköremontissa, valmius syntyy pienellä lisätyöllä.

Myöhempi erillinen kaivuhanke voi maksaa moninkertaisesti saman valmiuden verrattuna siihen, että se tehdään muun työn rinnalla. Tämä kannattaa laskea jo silloin, kun taloyhtiön muista remonteista päätetään.

Valmiuden tekeminen myös nostaa autopaikkojen arvoa ja talon kiinnostavuutta ostajan silmissä. Sähköauton lataus on yhä useammalle ostajalle ehto, joten valmius palvelee taloa pitkään, vaikka latauspisteitä asennettaisiin vasta vuosien päästä.

Kuka päättää latauspisteen asentamisesta taloyhtiössä?

Latauspisteen asentamisesta yhtiön hallitsemille autopaikoille päättää yhtiökokous. Suomen Kiinteistöliiton ohjeen mukaan latausjärjestelmä on taloyhtiön käyttöä parantava uudistus, josta voidaan päättää yli puolen äänten enemmistöllä (asunto-osakeyhtiölaki 6 luku 26 §).

Hallitus valmistelee hankkeen, hankkii tarjoukset ja tuo asian yhtiökokoukseen. Päätösehdotuksessa on hyvä eritellä lataustehot, kustannus ja se, miten sähkö laskutetaan käyttäjiltä.

Hyvin pohjustettu päätös syntyy ilman riitaa. Kun osakkaat näkevät etukäteen hinnan, tehot ja laskutuksen, kokouksessa keskustellaan ratkaisusta, ei epävarmuudesta, ja päätös pysyy lainmukaisena.

Tarvitaanko päätökseen määräenemmistö?

Tavallinen latausjärjestelmän asennus yhtiön paikoille tehdään yleensä yksinkertaisella enemmistöllä. Jos hanke muuttaa yhtiöjärjestystä tai autopaikkojen hallintaa, tarvitaan kahden kolmasosan määräenemmistö (6 luku 27 §).

Yhdenvertaisuusperiaate ohjaa myös kustannusten jakoa. Yhtiökokous ei saa jakaa latauksen kuluja niin, että maksavat ne, joilla ei ole autopaikkaa eikä hyötyä järjestelmästä.

Miten latauksen sähkö laskutetaan?

Käytetty sähkö kannattaa kohdentaa lataajalle, jotta muut osakkaat eivät maksa toisen tankkausta. Useimmat järjestelmät mittaavat jokaisen latauksen erikseen ja laskuttavat käytön todellisen kulutuksen mukaan.

Yhteisen järjestelmän kiinteät kulut, kuten kaapelointi ja kuormanhallinta, jaetaan yleensä autopaikkojen kesken. Selkeä laskutusmalli kannattaa kirjata jo päätökseen, jotta riitoja ei synny jälkikäteen.

Saako osakas asentaa oman latauspisteen autopaikalleen?

Yleensä saa. Osakkaalla on oikeus tehdä omalle autopaikalleen muutostyö, johon latauspisteen asennus kuuluu. Suomen Kiinteistöliiton mukaan yhdenvertaisuus vaatii, että saman mahdollisuuden saavat samoin ehdoin myös muut osakkaat.

Oikeus koskee paikkaa, joka on osakkaan hallinnassa joko osakkeiden tai yhtiöjärjestyksen kautta. Yhtiön vuokraamaan paikkaan osakas ei voi vaatia omaa latauspistettä, vaan silloin asiasta päättää yhtiö.

Latauspisteen asennus on osakkaan muutostyö, koska se yleensä kytkeytyy yhtiön sähköjärjestelmään. Siksi osakas tekee siitä etukäteen kirjallisen muutostyöilmoituksen hallitukselle (asunto-osakeyhtiölaki 5 luku 2 §).

Mitä muutostyöilmoituksessa pitää kertoa?

Ilmoituksessa kuvataan laite, sen teho ja se, mihin sähkönsyöttöön latauspiste kytketään. Liitteeksi käy sähkösuunnitelma tai pätevän asentajan kuvaus työstä, jotta hallitus näkee työn vaikutuksen yhtiön sähköihin.

Selkeä ilmoitus nopeuttaa käsittelyä. Kun hallitus saa heti riittävät tiedot, lupa ja sen ehdot voidaan antaa ilman lisäkyselyjä, ja työ pääsee alkuun nopeammin.

Milloin taloyhtiö voi asettaa ehtoja tai kieltää työn?

Hallitus käsittelee ilmoituksen viipymättä ja voi asettaa ehtoja, jotka suojaavat rakennusta ja muita osakkaita. Ehtona voi olla esimerkiksi sähkösuunnittelijan tarkastus tai laitteen liittäminen yhteiseen kuormanhallintaan.

Taloyhtiö voi kieltää työn vain, jos siitä koituu kohtuutonta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkaalle. Pelkkä halu odottaa yhteistä järjestelmää ei riitä kieltämisen perusteeksi, jos osakas vastaa omista kuluistaan.

Haittana voidaan pitää esimerkiksi sitä, että sähköliittymä ei kestä uutta kuormaa ilman vahvistusta. Tällöin hallitus voi vaatia kuormanhallintaa tai lykätä työtä siihen, kunnes liittymän riittävyys on selvitetty.

Kuka maksaa osakkaan oman latauspisteen?

Osakas vastaa oman muutostyönsä kuluista ja ilmoituksen käsittelystä syntyvistä kuluista. Hän maksaa myös lataamansa sähkön, joka mitataan erikseen alamittarilla tai latauslaitteen omalla mittauksella.

Jos taloyhtiö myöhemmin rakentaa yhteisen järjestelmän, osakkaan aiemmin asentama laite voidaan liittää siihen sovituin ehdoin. Tästä on hyvä sopia jo siinä vaiheessa, kun muutostyöilmoitus käsitellään.

Paljonko latauspiste taloyhtiössä maksaa?

Yhden latausvalmiin paikan hinta on tyypillisesti noin 1 500-3 500 euroa. Hinta riippuu kaapelireitin pituudesta, sähköliittymän koosta ja siitä, tarvitaanko kuormanhallintaa.

Hinta nousee, jos pääkeskus on kaukana pysäköintialueesta tai sähköliittymä ei riitä usealle laturille. Halvin ratkaisu syntyy silloin, kun valmius tehdään muun pihatyön rinnalla yhdellä kaivulla.

Lähde: latausalan julkiset hinta-arviot 2025 ja ARA:n sekä Varken latausinfra-avustuksen ehdot. Luvut ovat suuntaa antavia.

Onko ARA-avustusta enää saatavilla?

Asuinrakennusten sähköautojen latausinfra-avustuksen haku on jo päättynyt. Uusia hakemuksia ei oteta vastaan, joten avustusta ei kannata laskea uuden hankkeen rahoitukseen.

Avustus oli 35 prosenttia hyväksytyistä kuluista, enintään 1 400 euroa latausvalmista paikkaa kohden ja enintään 90 000 euroa hakijaa kohden. Maksatusta jo myönnetyistä päätöksistä haetaan viimeistään vuoden 2026 loppuun mennessä.

Koska tukea ei enää myönnetä uusiin hankkeisiin, hankkeen kannattavuus perustuu nyt valmiuden edulliseen ajoitukseen ja kuormanhallinnan tuomaan säästöön liittymässä. Niiden avulla lataus syntyy kohtuuhintaan ilman avustustakin.

Miksi kuormanhallinta tarvitaan latauspisteisiin?

Kuormanhallinta eli sähkötehon ohjaus on usein halvin tapa saada useita latauspisteitä vanhaan taloon. Motivan mukaan se jakaa käytettävissä olevan tehon laturien kesken, jolloin yhtään sulaketta ei ylikuormiteta.

Ilman ohjausta moni samanaikainen lataus voisi ylittää sähköliittymän tehon ja sammuttaa sulakkeet. Kuormanhallinnan avulla useampi auto lataa vuorotellen, eikä kallista liittymän vahvistusta välttämättä tarvita.

Voiko vanha sähköliittymä riittää?

Usein riittää. Motiva suosittelee, että hanke alkaa nykytilan kartoituksesta, jossa selvitetään käytettävissä oleva teho ja kaapeleiden kunto. Kartoituksen pohjalta nähdään, riittääkö nykyinen liittymä.

Hyvä suunnitelma kattaa lataustehot, kuormanhallinnan ja sähkön laskutuksen. Kun nämä ovat selvillä ennen yhtiökokousta, päätös on helppo tehdä ja kustannus pysyy hallinnassa.

Kannattaako latauspisteitä hankkia vähän kerrallaan?

Kannattaa, jos talossa on jo latausvalmius. Valmiuden päälle voi asentaa latauspisteitä sitä mukaa, kun osakkaat niitä tarvitsevat, ilman uutta kaivutyötä.

Vaiheittain etenevä hanke jakaa kulut usealle vuodelle ja pitää vastikepaineen pienenä. Kuormanhallinta auttaa tässä, koska sama sähköliittymä palvelee kasvavaa laturien määrää, kun teho jaetaan älykkäästi.

Miten latauspiste liittyy taloyhtiön korjausvelkaan?

Latauspistevalmius kannattaa ajoittaa muiden remonttien yhteyteen, ja siksi talon korjausvelka on hyvä tuntea etukäteen. Korjausvelka tarkoittaa sitä korjausten määrää, joka talolle on kertynyt, kun kunnossapitoa on lykätty.

Kun piha, salaojat tai sähköt ovat tulossa uusittaviksi, sama kaivu kantaa myös latausvalmiuden edullisesti. Tieto tulevista remonteista auttaa yhdistämään hankkeet ja välttämään saman pihan avaamisen kahdesti.

Miten varautua latauspisteeseen jo ennen ostoa?

Ostajan kannattaa tarkistaa, onko talossa jo latausvalmius tai latauspisteitä ja mitä yhtiökokous on niistä päättänyt. Tieto näkyy isännöitsijäntodistuksesta ja kokouspöytäkirjoista.

Jos lataus on vasta suunnitteilla, kannattaa katsoa, mihin muuhun remonttiin se voitaisiin yhdistää. Yhdessä tehty pihatyö ja latausvalmius säästävät rahaa, ja samalla näkee, miten hanke vaikuttaa tulevaan vastikkeeseen.

Asuntoanalyysi laskee taloyhtiön rakennusosien elinkaaren ja korjausvelan suoraan asuntoilmoituksesta. Näet, mitkä remontit ovat tulossa, ja osaat ajoittaa latausvalmiuden niiden yhteyteen edullisimmin.

Usein kysytyt kysymykset

Onko sähköauton latauspiste pakollinen taloyhtiössä?

Itse latauspiste ei ole pakollinen, mutta latauspistevalmius on. Latauspistelaki 733/2020 vaatii kaapeloinnin ja putkituksen jokaiseen autopaikkaan, kun talo rakennetaan uutena tai korjataan laajamittaisesti ja paikkoja on yli neljä. Valmiuden päälle latauspiste voidaan asentaa myöhemmin, mutta itse laitteen hankinta jää taloyhtiön päätettäväksi.

Millä enemmistöllä latauspisteistä päätetään yhtiökokouksessa?

Latausjärjestelmän asennus yhtiön hallitsemille autopaikoille tehdään yleensä yli puolen äänten enemmistöllä, koska kyse on taloyhtiön käyttöä parantavasta uudistuksesta (asunto-osakeyhtiölaki 6 luku 26 §). Jos hanke muuttaa yhtiöjärjestystä tai autopaikkojen hallintaa, tarvitaan kahden kolmasosan määräenemmistö (6 luku 27 §). Kustannusten jaossa on noudatettava osakkaiden yhdenvertaisuutta.

Saako osakas asentaa oman latauspisteen autopaikalleen?

Yleensä saa. Osakkaalla on oikeus asentaa latauspiste omalle autopaikalleen muutostyönä, ja yhdenvertaisuus vaatii saman mahdollisuuden samoin ehdoin myös muille. Koska työ kytkeytyy yhtiön sähköjärjestelmään, osakas tekee siitä etukäteen kirjallisen muutostyöilmoituksen hallitukselle (asunto-osakeyhtiölaki 5 luku 2 §). Taloyhtiö voi asettaa työlle ehtoja tai kieltää sen, jos siitä koituu kohtuutonta haittaa.

Paljonko latauspiste maksaa taloyhtiössä?

Yhden latausvalmiin paikan hinta on tyypillisesti noin 1 500-3 500 euroa, ja kuormanhallintajärjestelmä noin 1 000-3 000 euroa. Hinta riippuu kaapelireitin pituudesta ja sähköliittymän koosta. Edullisimmin valmius syntyy, kun se tehdään muun pihatyön yhteydessä yhdellä kaivulla. Luvut ovat suuntaa antavia latausalan julkisia hinta-arvioita.

Saako latauspisteeseen vielä ARA-avustusta?

Ei saa uusiin hankkeisiin. Asuinrakennusten sähköautojen latausinfra-avustuksen haku on jo päättynyt, eikä uusia hakemuksia oteta vastaan. Avustus oli 35 prosenttia hyväksytyistä kuluista, enintään 1 400 euroa latausvalmista paikkaa kohden ja enintään 90 000 euroa hakijaa kohden. Maksatusta jo myönnetyistä päätöksistä haetaan viimeistään vuoden 2026 loppuun mennessä.