Väestönsuoja taloyhtiössä

Pelastuslaki vaatii väestönsuojan uudisrakennukseen, jonka kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä, ja taloyhtiön hallitus vastaa suojan käyttökunnosta pelastuslain 76 §:n nojalla. Käytännössä tämä tarkoittaa S1-luokan kellarisuojaa, vuositarkastusta, kymmenen vuoden välein tehtävää tiiveyskoetta ja sitä, että suoja on saatavissa käyttöön 72 tunnin kuluessa viranomaisen käskystä.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Sisältö perustuu pelastuslakiin 379/2011, sisäministeriön asetukseen väestönsuojien teknisistä vaatimuksista 506/2011, valtioneuvoston asetuksiin väestönsuojista 408/2011 ja väestönsuojan laitteista ja varusteista 409/2011 sekä asunto-osakeyhtiölakiin (Finlex). Päivitetty 20.6.2026.

Milloin taloyhtiön on pakko rakentaa väestönsuoja?

Väestönsuoja on pelastuslain mukaan pakollinen uudisrakennukseen, jonka kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä. Muissa kuin asuinrakennuksissa raja on 1 500 neliömetriä.

Kerrosala-rajat

Raja ratkaisee, rakennetaanko taloon oma suoja vai ohjataanko asukkaat yhteissuojaan.

Lähde: pelastuslaki 379/2011, 71 § (Finlex).

Pelastuslakia täydentävät asetukset

Tekniset yksityiskohdat tulevat kolmesta asetuksesta. Valtioneuvoston asetus väestönsuojista määrittää suojaluokat ja koon, sisäministeriön asetus suojan rakenteet ja kunnossapidon, ja valtioneuvoston asetus väestönsuojan laitteista ja varusteista laitteiden vaatimukset.

Lainsäädäntö on uudistumassa: pelastuslain toisen vaiheen uudistus oli lausunnolla kesällä 2026, ja se täsmentäisi väestönsuojan käyttöönotto- ja tarkastussäännöksiä. Nykyinen pelastuslaki ja 1 200 neliömetrin rakentamisraja ovat voimassa, kunnes muutos hyväksytään.

Suojan on kestettävä paineaaltoa, sirpaleita, sortumia ja säteilyä sekä mahdollistettava vähintään 72 tunnin yhtäjaksoinen oleskelu. Olemassa olevassa kerrostalossa suoja on tyypillisesti kellarissa, ja sen luokka näkyy sijoituspiirustuksista.

Pientalot ja rivitalot

Pientaloihin ja rivitaloihin ei yleensä rakenneta omaa suojaa. Asukkaat ohjataan pelastusviranomaisen osoittamaan yhteissuojaan, josta vastaa kunta tai muu viranomainen.

Kerrosala-raja on 1 200 neliömetriä, ja sen alle jäävän rakennuksen asukkaat ovat aina yhteissuojan piirissä.

Mihin luokkaan oman taloyhtiön väestönsuoja kuuluu?

Olemassa oleva taloyhtiön väestönsuoja kuuluu tyypillisesti S1-luokkaan. Näin on, jos kyseessä on 1960-luvulta alkaen rakennettu suomalainen kerrostalo.

Suojaluokat

Luokka kertoo, kuinka raskaasti suoja on mitoitettu kestämään poikkeusolojen kuormia.

Suojaluokan tarkistus

Luokka ja varustelu lukevat rakennuksen sijoituspiirustuksissa ja huoltokirjassa. Pelastusviranomainen näkee samat tiedot kunnan rakennusvalvonnan kautta, jos asiakirjat eivät löydy yhtiöstä.

Suojaluokka vaikuttaa siihen, millaisia varusteita suojassa pitää olla. S1-luokassa minimivarustus on ilmanvaihtolaitteisto, paineventtiilit, hätäpoistumistie ja perusvarustelu, ei kalliita erityislaitteita.

Tavallisen suomalaisen kerrostalon suoja on S1. Jos asiakirjoissa lukee muuta, se on harvinaisuus. Suojaluokat ja rakenne on käyty tarkemmin läpi sivulla väestönsuojan vaatimukset, ja varustelu sivulla väestönsuojan varusteet.

Kuka taloyhtiössä vastaa väestönsuojan kunnosta?

Pelastuslain 76 §:n mukaan väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että suoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Taloyhtiössä tämä vastuu kuuluu hallitukselle.

Pelastuslain velvoite

Pelastuslain 76 § velvoittaa pitämään väestönsuojan sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet sellaisessa kunnossa, että suoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Lain 12 § velvoittaa lisäksi huoltamaan ja tarkastamaan suojan laitteet ja varusteet. Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n mukaan yhtiö pitää kunnossa rakennuksen yhteiset tilat, joihin väestönsuoja kuuluu.

Käytännön tehtävät voidaan siirtää isännöitsijälle tai pelastuslaitoksen kouluttamalle väestönsuojanhoitajalle. Vastuu ei siirry hallitukselta pois, vaikka työ tehtäisiin ulkopuolisen toimijan kanssa.

Hallituksen tehtävät

• Nimeää väestönsuojanhoitajan ja kirjaa nimen yhtiön asiakirjoihin.
• Sisällyttää väestönsuojan vuosittaiseen kunnossapitosuunnitelmaan ja pelastussuunnitelmaan.
• Pitää huoltopäiväkirjaa, johon kirjataan tarkastukset, korjaukset ja varustehankinnat.
• Varmistaa, että suojan kulkureitit ja hätäpoistumistiet ovat esteettömiä.
• Tiedottaa asukkaille suojan sijainnista ja käyttöohjeesta.

Asukkaiden vastuulla on varautua omilla perustarvikkeillaan eli vedellä, ruoalla, lääkkeillä ja hygieniatarvikkeilla sen varalta, että suoja joudutaan ottamaan käyttöön. Tämä on varautumissuositus, ei laissa yksittäiselle asukkaalle asetettu pakollinen velvollisuus.

Hallitus voi delegoida työn, mutta ei vastuuta. Pelastuslain 76 § sitoo aina kiinteistön omistajaa.

Milloin väestönsuojaan mennään ja kuka antaa käskyn?

Väestönsuojaan siirrytään vain viranomaisen käskystä ja vain poikkeusoloissa, kuten aseellisen uhkan aikana. Normaaliolojen onnettomuudessa annettu yleinen vaaramerkki ei tarkoita väestönsuojaan menemistä.

Vaaramerkin ohjeet

Yleinen vaaramerkki on nouseva ja laskeva sireeniääni. Sen kuullessa siirrytään sisälle, suljetaan ovet, ikkunat ja ilmanvaihto ja avataan radio viranomaisten ohjeita varten. Väestönsuojaan mennään vasta, jos viranomainen erikseen niin käskee.

Käyttöönotto viranomaisen käskystä

Hallituksen ja väestönsuojanhoitajan tehtävä on huolehtia, että suoja on otettavissa käyttöön 72 tunnissa, jos käsky tulee. Suojan käyttöönotto ja rauhan ajan käyttö on käyty tarkemmin läpi sivulla väestönsuojan käyttö.

Miten palovaroitinvastuu muuttuu taloyhtiössä 2024-2026?

Pelastuslain muutos siirtää palovaroitinvelvollisuuden asukkaalta rakennuksen omistajalle 1.1.2026 alkaen. Siirtymäaikana 1.1.2024 - 31.12.2025 vastuu pysyy asukkaalla tai osakkaalla.

Vastuun siirtymä

Taulukko kokoaa, kuka vastaa palovaroittimesta kunakin ajankohtana.

Lähde: pelastuslaki 379/2011, 17 § ja muutossäädös 436/2023 (Finlex).

Hallituksen valmistautuminen

Hallituksen on huolehdittava, että jokaisessa huoneistossa on toimiva palovaroitin. Asennusten määrä noudattaa asetuksen mitoitusta, eli yksi varoitin kutakin alkavaa 60 neliömetriä kohden. Asennuksen ja kunnossapidon kustannukset voidaan kattaa yhtiövastikkeella.

Asukkaan velvollisuus rajoittuu siirtymän jälkeen ilmoittamiseen: jos varoitin piippaa pariston loppumisen merkkinä tai laite vaurioituu, asukas ilmoittaa siitä yhtiölle. Asukkaan tahallaan rikkoma varoitin voidaan kuitenkin laskuttaa vahingonkorvauksena.

Yhteys väestönsuojaan

Sekä väestönsuoja että palovaroitin kuuluvat pelastuslain paloturvallisuuden ja varautumisen kokonaisuuteen, jossa vastuu on jakautunut yhtiön ja asukkaan välillä. Vastuun tarkka raja muuttuu 2026, ja se kannattaa kirjata yhtiön pelastussuunnitelmaan samalla kuin väestönsuojan tarkastukset.

Vuodesta 2026 alkaen palovaroitin on taloyhtiön asia, ei asukkaan. Siirtymäaika 2024-2025 on poikkeus, ei sääntö.

Milloin väestönsuoja on tarkastettava ja tiivistettävä?

Väestönsuoja on pidettävä siten kunnossa, että se on saatettavissa käyttökuntoon 72 tunnin kuluessa viranomaisen käskystä. Tiiveyskoe tehdään vähintään kymmenen vuoden välein.

Tarkastusvälit

Pelastuslain 76 § vaatii 72 tunnin käyttövalmiuden, ja sisäministeriön asetus säätää tiiveyskokeen välin.

Yleisimmät puutteet

Yleisin syy läpäisemättömään tiiveyskokeeseen on oven tiivisteiden kuluminen tai ilmanvaihtoventtiilien vuoto. Toinen toistuva puute on tukkeutuneet hätäpoistumistiet ja varastoidut tavarat sulkulaitteiden edessä.

Pelastusviranomainen voi antaa kirjallisen korjausmääräyksen, jolloin korjaus on tehtävä määräajassa. Tarkastusten tulokset kirjataan huoltopäiväkirjaan, joka säilytetään yhtiön asiakirjoissa.

Kymmenen vuoden tiiveyskoe ei ole suositus, vaan asetuksen minimi. Vuositarkastus on suositus, mutta käytännössä välttämätön. Tarkastuksen tekijä, kohteet ja dokumentointi on käyty läpi sivulla väestönsuojan tarkastus.

Saako väestönsuojaa pitää varastona ja silti noudattaa 72 tunnin sääntöä?

Väestönsuojaa saa pitää rauhanaikana varastona, mutta vain sillä ehdolla, että se on tyhjennettävissä ja saatettavissa varsinaiseen käyttötarkoitukseen 72 tunnin kuluessa viranomaisen käskystä.

Varastokäytön rajat

• Suojaan varastoitavien tavaroiden määrä on pidettävä sellaisena, että ne voidaan siirtää pois sallitussa ajassa. Käytännön ohje on, että keskeiset käytävät ja kulkureitit ovat aina vapaita.
• Suojan rakenteita, sähköjä, vesipisteitä tai ilmanvaihtokanavia ei saa muuttaa tavalla, joka heikentäisi käyttökuntoa. Ilmanvaihtoventtiilit ja paineventtiilit on pidettävä toimintakuntoisina.
• Suojan ovet, hätäpoistumistiet ja sulkulaitteet on pidettävä suljettavissa ja avattavissa esteettömästi. Hallitus voi tarvittaessa antaa ohjeen varastokäytöstä asukkaille.

72 tunnin ehto

Hyvä käytäntö on, että hallitus kirjaa varastokäytön säännöt pelastussuunnitelmaan ja merkitsee selvästi, mitkä alueet ovat varastointiin tarkoitettuja ja mitkä on pidettävä vapaina. Säännölliset asukastiedotteet ja huoltokirjan merkinnät vähentävät puutteita.

Ilmoituksessa kannattaa muistuttaa, että tila on lähtökohtaisesti väestönsuoja, ei pysyvä varasto. Käytännön esimerkki: 4 m³ tavaraa metrin korkuisin laatikoin on siirrettävissä parin tunnin talkoilla, 40 m³ ei ole.

Sallittu varasto on aina taipuva järjestely, ei pysyvä omistuksen muoto. 72 tunnin sääntö on raja, jota ei saa lykätä. Varastoinnin ja rauhan ajan käytön säännöt on käsitelty tarkemmin sivulla väestönsuojan käyttö.

Paljonko väestönsuojan ylläpito maksaa taloyhtiössä?

Tavanomaisen taloyhtiön väestönsuojan ylläpito asettuu 200-500 euroon vuodessa, kun huollot ja tarkastukset tehdään säännöllisesti. Suuruusluokka on Asuntoanalyysin kooste julkisista elinkaariarvioista.

Ylläpidon kustannukset

Taulukko erottaa säännöllisen vuosiylläpidon kertaluonteisista kustannuksista 20-30 vuoden tarkastelujaksolla.

Hintaa nostavat tekijät

Eniten kustannusta nostaa pitkä huoltamattomuus. Jos ilmanvaihto, tiivisteet, sulkulaitteet ja varusteet uusitaan yhdellä kertaa, hinta voi nousta moninkertaiseksi vuosiylläpitoon nähden.

Luotettava taloyhtiökohtainen hinta saadaan vain kohdekohtaisesta tarjouksesta. Esitetyt luvut ovat suuntaa-antavia.

Säännöllinen huolto pitää väestönsuojan kustannukset matalalla. Laiminlyöty suoja muuttuu yllättäen kymmenientuhansien euron peruskorjaukseksi.

Mitä Asuntoanalyysin aineisto kertoo väestönsuojien ikäkannasta?

Noin puolet Suomen kerrostalokannasta on rakennettu ennen vuotta 1980. Juuri tämä kanta on väestönsuojien kunnossapidon painopisteessä.

Ikäkanta kohorteittain

Vanhimmat suojat ovat ehtineet useamman tiiveyskoekierroksen, ja niiden laitteisto on alkuperäisnormien mukainen.

Laskelman lähde

Asuntoanalyysin oma laskelma yhdistää väestönsuojan kymmenen vuoden tiiveyskoejakson Tilastokeskuksen asuinkerrostalojen valmistumisvuoden jakaumaan (raku 15er, asuinkerrostalo, koko maa, 2025). Taulukko ei ole Tilastokeskuksen tai pelastusviranomaisen julkaisema, vaan tämän sivun johdettu yhteenveto, sama lähde ja kantajako kuin salaojaremontti-sivun laskelmassa.

Miten väestönsuoja näkyy taloyhtiön kunnossapidossa?

Väestönsuoja on yksi taloyhtiön kunnossapitokohteista, ja se kuuluu asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 3 §:n mukaiseen vuosittaiseen kirjalliseen selvitykseen seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeesta.

Asiakirjat

Hallituksen viiden vuoden kunnossapitotarveselvitykseen, pelastussuunnitelmaan ja huoltokirjaan. Tarkastusten ja tiiveyskokeiden tulokset säilytetään yhtiön asiakirjoissa, jotta seuraava hallitus tai isännöitsijä näkee historian.

Käytännön vastuunjako muiden taloyhtiön kunnossapitokohteiden kanssa on koottu erilliseen vastuunjakotaulukkoon. Väestönsuojan ja muiden rakennusosien yhteisvaikutus näkyy korjausvelassa.

Korjausvelka ostajalle

Ostaja näkee väestönsuojan tilanteen isännöitsijäntodistuksesta vain niukasti. PTS-selvitys ja viimeisin tarkastuspöytäkirja ovat luotettavampia lähteitä, ja niitä kannattaa pyytää hallitukselta erikseen.

Kun väestönsuoja katsotaan samassa kokonaisuudessa kuin kattoremontti ja putkiremontti, kuva taloyhtiön kunnossapidon kokonaiskustannuksesta täydentyy ostohetkeen mennessä.

Väestönsuojan kunto kertoo, kuinka huolellisesti hallitus hoitaa pieniä, harvoin laskutettavia velvoitteita. Se on ostajalle epäsuora signaali kokonaisuuden hoidosta.

Usein kysytyt kysymykset

Onko taloyhtiöllämme oltava väestönsuoja?

Kyllä, jos uudisrakennuksen kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä. Pelastuslain 71 § velvoittaa rakentamaan väestönsuojan tällaisille asuinrakennuksille. Pientaloissa ja rivitaloissa omaa suojaa ei yleensä edellytetä, vaan asukkaat ohjataan pelastusviranomaisen osoittamaan yhteissuojaan. Olemassa olevan kerrostalon suojan tiedot löytyvät rakennuksen sijoituspiirustuksista.

Kuka vastaa väestönsuojan kunnosta taloyhtiössä?

Vastuu on kiinteistön omistajalla eli taloyhtiössä hallituksella. Pelastuslain 76 § velvoittaa pitämään suojan ja sen laitteet sellaisessa kunnossa, että suoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Käytännön tehtävät voidaan siirtää isännöitsijälle tai nimetylle väestönsuojanhoitajalle, mutta lopullinen vastuu pysyy hallituksella. Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 § asettaa yhtiön vastuulle rakennuksen yhteiset tilat.

Kuinka usein väestönsuoja pitää tarkastaa?

Sisäministeriön asetuksen mukaan tiiveyskoe on tehtävä vähintään kymmenen vuoden välein. Vuosittainen tarkastus on yleisesti suositeltu käytäntö. Tarkastuksessa käydään läpi suojan rakenteet, ilmanvaihtolaitteisto, suodattimet, ovet, tiivisteet, hätäpoistumistiet ja varusteet. Tulokset kirjataan huoltopäiväkirjaan.

Kuka vastaa palovaroittimesta vuodesta 2026 alkaen?

Vastuu siirtyy taloyhtiölle 1.1.2026 alkaen pelastuslain muutoksen nojalla. Siirtymäaikana 1.1.2024 - 31.12.2025 vastuu pysyy asukkaalla tai osakkaalla. Muutoksen jälkeen taloyhtiö asentaa ja huoltaa palovaroittimet, ja asukas ilmoittaa vioista hallitukselle tai isännöitsijälle. Asukkaan tahallaan rikkoma varoitin voidaan kuitenkin laskuttaa vahingonkorvauksena.

Saako väestönsuojaa käyttää varastona?

Kyllä, mutta sillä ehdolla, että suoja on tyhjennettävissä ja saatettavissa varsinaiseen käyttötarkoitukseen 72 tunnin kuluessa viranomaisen käskystä. Suojan kulkureitit ja hätäpoistumistiet on pidettävä esteettöminä, eikä rakenteita, ilmanvaihtoa tai sähköjä saa muuttaa tavalla, joka heikentäisi käyttökuntoa.

Paljonko väestönsuojan ylläpito maksaa taloyhtiössä?

Asuntoanalyysin arvion mukaan, joka perustuu alan julkisiin elinkaariarvioihin, väestönsuojan ylläpitokustannukset asettuvat säännöllisesti huolletussa kohteessa 20-30 vuoden jaksolla keskimäärin noin 200-500 euroon vuodessa. Yksittäinen tiiveyskoe pienempine korjauksineen on tyypillisesti muutamasta sadasta eurosta muutamaan tuhanteen euroon. Pitkään huoltamattoman suojan peruskorjaus voi nousta huomattavasti tämän yli.