Avaintiedot
- Taloyhtiö saa käyttää väestönsuojaa normaaliaikana esimerkiksi varastona tai kerhotilana, kunhan se tyhjenee nopeasti.
- Suoja on saatettava käyttökuntoon 72 tunnin kuluessa viranomaisen määräyksestä.
- Väestönsuojanhoitaja johtaa käyttöönoton ennalta tehdyn suunnitelman mukaan.
Väestönsuojan käyttöönotto
Väestönsuojan käyttöönotto tarkoittaa toimenpiteitä, joilla normaaliajan käytössä ollut suoja saatetaan suojautumiskuntoon viranomaisen määräyksestä. Suoja tyhjennetään, tiivistetään ja sen oma ilmanvaihto käynnistetään enintään 72 tunnin kuluessa. Käyttöönoton johtaa väestönsuojanhoitaja ennalta tehdyn suunnitelman mukaan.
Väestönsuoja on suurimman osan ajasta tavallista taloyhtiön tilaa. Normaaliaikana sitä saa käyttää muuhun, kunhan se on nopeasti tyhjennettävissä. Poikkeusoloissa suoja on saatettava käyttökuntoon 72 tunnin kuluessa viranomaisen määräyksestä. Käyttöönoton johtaa siihen perehdytetty väestönsuojanhoitaja ennalta tehdyn suunnitelman mukaan. Oikea käyttö ja harjoiteltu käyttöönotto pitävät suojan valmiina juuri silloin, kun sitä tarvitaan.
Mihin väestönsuojaa saa käyttää normaaliaikana?
Suojatila ei ole tyhjillään odottamassa kriisiä. Rakennusluvan mukainen käyttö on sallittu, kunhan suoja säilyy nopeasti tyhjennettävissä.
Sallitut käyttötavat
Normaalioloissa suojaa saa käyttää moneen tarkoitukseen. Tyypillisiä ovat kokous- ja kerhotila, kuntosali, irtaimistovarasto sekä sosiaalitilat. Käyttö pysyy rakennusluvan mukaisena. Ehto on selvä.
Varastokäyttö on yleisin tapa hyödyntää suojaa. Tavarat on kuitenkin voitava siirtää pois nopeasti. Se, milloin suoja on ylipäätään pakollinen, on käsitelty väestönsuojan yleissivulla.
Käyttö kannattaa suunnitella suojan varsinaisen tehtävän ehdoilla. Mitä väljempää säilytys on, sitä nopeammin tila tyhjenee. Näin käyttöönotto ei viivästy turhaan.
Suojan käyttö ei estä sen varsinaista tehtävää. Tila palvelee arjessa taloyhtiötä ja on silti valmiina kriisiin. Kaksoisrooli onnistuu, kun rajat ovat selvät.
Kielletyt käyttötavat
Kaikki käyttö ei ole sallittua. Suojaan ei saa varastoida tavaraa, josta jää kosteus- tai hajuhaittoja. Palavat nesteet ja nestekaasu ovat kiellettyjä.
Rakenteita ei saa muuttaa suojan vastaiseksi. Kiinteät väliseinät, liimatut seinäverhoilut ja luukkuja haittaavat rakennelmat estävät käyttöönoton. Kulkureittejä ja laitteita ei saa tukkia tavaralla.
Kielto on yksinkertainen. Mikään säilytys ei saa hidastaa suojan tyhjentämistä tai vaurioittaa sen rakenteita. Rajat on hyvä kirjata taloyhtiön ohjeisiin.
Kiellot suojaavat suojan omaa tehtävää. Ne varmistavat, että tila on käyttöönotettavissa juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Sääntöjen noudattaminen on osa kunnossapitoa.
Käyttö ja taloyhtiön säännöt
Suojan käytöstä kannattaa sopia yhteisesti. Kun käyttö kirjataan järjestyssääntöihin, asukkaat tietävät, mihin tilaa saa käyttää. Selkeät säännöt estävät suojan täyttymisen tavaralla.
Jos suojaa vuokrataan tai sen käyttö muuttuu, muutos on otettava huomioon suunnitelmassa. Vastuu suojan käyttökunnosta säilyy taloyhtiöllä käyttötavasta riippumatta. Tämä on hyvä muistaa tiloja vuokrattaessa.
Käytön rajat on hyvä käydä läpi myös uusien osakkaiden kanssa. Väärä säilytystapa huomataan usein vasta tarkastuksessa. Selkeä ohje ehkäisee ongelmat ennalta.
Miten väestönsuoja otetaan käyttöön poikkeusoloissa?
Kriisin uhatessa tavallinen tila muuttuu takaisin suojaksi. Aikaa käyttökuntoon saattamiseen on määräyksestä enintään 72 tuntia.
Käyttöönottomääräys ja 72 tuntia
Käyttöönotto alkaa aina viranomaisen päätöksestä. Määräyksen antaa hyvinvointialueen tai sisäministeriön pelastusviranomainen. Vasta tämän jälkeen suoja laitetaan kuntoon. Järjestys ratkaisee.
Suoja on saatava käyttökuntoon viipymättä, viimeistään 72 tunnin kuluessa määräyksestä. Aika on lyhyt. Siksi tyhjentäminen ja varustaminen on suunniteltava etukäteen, jotta jokainen tietää tehtävänsä heti.
Määräys voi koskea yhtä aluetta tai koko maata. Poikkeusoloissa sähköiset viestimet voivat olla poikki, jolloin viranomainen tiedottaa ja opastaa kiinteistöjä suoraan. Ohjeet kannattaa siksi tuntea ennalta.
Aikaraja on sama kaikille suojille. Se pätee riippumatta siitä, mihin suojaa on normaaliaikana käytetty. Tyhjä ja väljä suoja lähtee liikkeelle nopeammin.
Väestönsuojanhoitaja johtaa
Käyttöönottoa ei jätetä sattuman varaan. Sitä johtaa siihen perehdytetty väestönsuojanhoitaja apulaisineen. Johtovastuu on yhdellä nimetyllä henkilöllä.
Joskus koulutettua hoitajaa ei ole paikalla. Silloin muut kiinteistössä olevat aloittavat suunnitelman mukaiset purkamis- ja varustamistoimet. Kirjallinen ohje pitää työn oikeilla raiteilla.
Ensimmäisenä nimetään hoitaja ja apulaiset sekä asennetaan suojaan opastavat kyltit. Sen jälkeen ohjeet jaetaan kiinteistön käyttäjille ja muille suojaan tuleville. Työnjako sovitaan heti alussa.
Perehdytys tehdään hyvissä ajoin. Kun hoitaja on käynyt suojan läpi rauhassa, käyttöönotto ei ole ensi kertaa vastassa vasta kriisissä. Kokemus lyhentää jokaista vaihetta.
Käyttöönotto- ja purkusuunnitelma
Suojalla on oma käyttöönotto- ja purkusuunnitelma. Se on osa taloyhtiön pelastussuunnitelmaa. Suunnitelma kuvaa, miten suoja saatetaan käyttökuntoon ja miten sitä käytetään suojautumisen aikana.
Suunnitelma pidetään ajan tasalla. Kun suojan normaaliajan käyttötarkoitus muuttuu, suunnitelma päivitetään vastaamaan uutta tilannetta. Näin ohje ei vanhene käytön mukana.
Suunnitelmaan kuuluu suojan pohjapiirustus ja luettelo käyttöönoton toimista. Uusien suojien materiaaliluettelo toimii ohjeena, jos alkuperäistä ei löydy. Asiakirjat säilytetään paikassa, josta ne löytyvät kriisissä.
Mitä käyttöönotossa käytännössä tehdään?
Käyttökuntoon saattaminen etenee vaiheittain. Tavarat pois, tiiviys kuntoon, ilmanvaihto käyntiin.
Tyhjennys ja purku
Suoja tyhjennetään ensin kokonaan. Kaikki varastoitu ylimääräinen tavara siirretään ennalta sovittuun paikkaan. Sijoituspaikan on oltava mietittynä valmiiksi. Muuten työ ruuhkautuu.
Käyttöönottoa haittaavat rakenteet puretaan seuraavaksi. Kevyet väliseinät, lämmöneristävät verhoukset ja normaalikäytön ovet poistetaan. Myös ilmastointikonetta ympäröivä suojahäkki puretaan pois.
Purkutyö kannattaa kirjata purkusuunnitelmaan sitä mukaa kuin se etenee. Näin seuraava tekijä näkee, mitä on jo tehty. Kirjaus estää päällekkäisen työn kiireessä.
Tiiviyden varmistaminen
Tiiviys on suojautumisen perusta. Normaaliajan ilmanvaihtoaukot suljetaan asentamalla sulkulevyt paikoilleen. Yksikään ympärysrakenteen läpi johtava kanava ei saa jäädä auki. Vuoto pilaa ylipaineen.
Ovien, luukkujen sekä ylipaine- ja padotusventtiilien tiiviys tarkistetaan. Seinien ja läpivientien vuotokohdat tiivistetään tarvittaessa tiivistysmassalla. Sulkuteltta asennetaan suojaoven sisäpuolelle valmiusasentoon.
Sulkuteltta jätetään valmiusasentoon, josta se on käytettävissä nopeasti. Sulkeutuessaan se erottaa puhtaan suojatilan ulkopuolisesta ilmasta. Ilman ehjää tiivistystä ylipaine ei pysy suojassa.
Tekniset tiiviysvaatimukset ja tiiviyskoe on kuvattu tarkemmin sivulla väestönsuojan vaatimukset.
Ilmanvaihto, vesi ja poistumistie
Suojan oma ilmanvaihto otetaan käyttöön viimeisenä. Ilmanottoputki asennetaan paikalleen ja ilmanottokanavista poistetaan roskat ja vesi. Laite tuottaa suojaan ylipaineen, joka estää epäpuhtauksien pääsyn sisään.
Vesihuolto ja poistumistie varmistetaan samassa yhteydessä. Vesisäiliöt täytetään ja käymälä valmistellaan. Hätäpoistumistien lukot avataan. Maanalainen reitti kaivetaan tarvittaessa auki.
Myös sähkö, valaistus ja viestiyhteydet tarkistetaan käyttöönoton yhteydessä. Suojan valaistuksen on toimittava myös hätäpoistumisreitillä. Toimiva yhteys ulos on kriisissä tärkeä.
Vasta kun kaikki vaiheet on tehty, suoja on valmis. Tarkistuslista auttaa varmistamaan, ettei yksikään kohta jää tekemättä. Valmis suoja odottaa suojautumiskäskyä.
Miten suojassa toimitaan?
Suojautuminen alkaa viranomaisen kehotuksesta. Yleinen vaaramerkki kertoo, että on suojauduttava.
Suojautumiskehotus ja siirtyminen
Suojaan siirrytään vasta, kun viranomainen antaa kehotuksen. Merkki tulee yleisen vaaramerkin ja viranomaistiedotteen kautta. Ohjeita seurataan tarkasti. Kiirettä ei ole.
Yleinen vaaramerkki on nouseva ja laskeva äänimerkki. Se tarkoittaa, että on siirryttävä sisälle tai lähimpään suojaan. Radiosta ja viranomaiskanavista saa lisäohjeet.
Vaaramerkki ei aina tarkoita väestönsuojaan menoa. Usein riittää, että siirtyy sisälle, sulkee ovet ja ikkunat ja pysäyttää ilmanvaihdon. Viranomainen kertoo, kumpi on tarpeen.
Väestönsuojaan siirtyminen on siis vasta järein toimi. Monessa tilanteessa kotona tai lähitilassa suojautuminen riittää. Väestönsuojaan mennään, kun viranomainen erikseen niin määrää.
Mitä suojaan otetaan mukaan
Suojaan varataan perustarpeet lyhyeksi ajaksi. Tavallisimpia ovat juomavesi, lääkkeet, tärkeät asiakirjat ja lämmin vaate. Nämä on helppo koota valmiiksi jo kotona.
Tavaraa ei kannata ottaa liikaa. Suojassa on rajallinen tila usealle asukkaalle. Vain välttämätön mahtuu mukaan. Tila on ahdas.
Kotivara tarkoittaa kotona valmiina pidettäviä perustarpeita lyhyeksi ajaksi. Sama varaus palvelee sekä kotona että väestönsuojassa. Erillistä pakkaamista ei tarvita, kun kotivara on ajan tasalla.
Suojassa oleskelu
Suojassa noudatetaan annettuja ohjeita. Ovet pidetään suljettuina ja ilmanvaihto päällä. Ylipaine pidetään yllä koko suojautumisen ajan.
Suojasta poistutaan vasta, kun viranomainen antaa siihen luvan. Aikaa suojassa voi kulua tunteja tai pidempään. Rauhallinen toiminta helpottaa yhdessäoloa.
Suojassa on hyvä pysyä rauhallisena ja auttaa muita. Lapsille ja iäkkäille varataan mukava paikka. Yhteinen järjestys tekee odotuksesta siedettävämpää.
Suojassa oloa helpottaa, kun perusasiat on hoidettu. Ilma pysyy raikkaana oman ilmanvaihdon ansiosta. Odotus sujuu turvallisemmin kuin suojan ulkopuolella.
Miten käyttövalmius pidetään yllä?
Suoja on käyttökelpoinen vain, jos sitä huolletaan ja harjoitellaan. Valmius rakennetaan ennen kriisiä.
Väestönsuojanhoitajan tehtävät
Taloyhtiö nimeää suojalle hoitajan ja varahoitajan. Hoitaja tuntee suojan, sen laitteet ja käyttöönottosuunnitelman. Hän seuraa suojan kuntoa ja valmiutta. Työ on jatkuvaa.
Hoitajan yhteystiedot pidetään ajan tasalla. Asukkaiden on hyvä tietää, kuka suojasta vastaa. Tieto kirjataan taloyhtiön pelastussuunnitelmaan.
Hoitaja ei tee työtä yksin. Hän ohjaa apulaisia ja asukkaita käyttöönoton aikana. Selkeä vastuunjako nopeuttaa jokaista vaihetta.
Harjoittelu ja koulutus
Nopea käyttöönotto edellyttää harjoittelua. Kun vaiheet on käyty läpi etukäteen, työ sujuu määräajassa. Väestönsuojanhoitajille on saatavilla koulutusta.
Suojaan opastavat kyltit auttavat kriisissä. Selkeät opasteet ohjaavat asukkaat perille nopeasti. Pienikin valmistelu säästää arvokasta aikaa.
Käyttöönottoa voi harjoitella osana taloyhtiön muuta turvallisuustyötä. Kun jokainen tietää roolinsa, 72 tunnin raja on helppo pitää. Harjoitus paljastaa myös puuttuvat työkalut. Puute korjataan heti.
Suunnitelman ja tietojen ylläpito
Käyttöönotto- ja purkusuunnitelma pidetään ajan tasalla. Suojan pohjapiirustus ja materiaaliluettelo säilytetään suunnitelman liitteenä. Näistä selviää, mitä työkaluja ja tarvikkeita käyttöönotto vaatii.
Suojan varusteet ja niiden luettelo on kuvattu sivulla väestönsuojan varusteet. Määräaikainen tarkastus on kuvattu sivulla väestönsuojan tarkastus. Yhdessä nämä pitävät suojan jatkuvasti valmiina.
Ajantasainen suunnitelma nopeuttaa käyttöönottoa eniten. Kun asiakirjat ovat kunnossa, kuka tahansa perehtynyt löytää tiedot heti. Vanhentunut ohje hidastaa työtä juuri kriisin hetkellä.
Usein kysytyt kysymykset
Mihin väestönsuojaa saa käyttää normaaliaikana?
Normaalioloissa väestönsuojaa saa käyttää rakennusluvan mukaisesti esimerkiksi kokous- tai kerhotilana, kuntosalina, irtaimistovarastona tai sosiaalitilana. Ehtona on, että suoja on nopeasti tyhjennettävissä eikä käyttö vahingoita sen rakenteita. Kosteus- tai hajuhaittoja aiheuttava varastointi, palavat nesteet ja nestekaasu ovat kiellettyjä. Kulkureittejä tai luukkuja ei saa tukkia.
Kuinka nopeasti väestönsuoja on otettava käyttöön?
Väestönsuoja on saatettava käyttökuntoon viimeistään 72 tunnin kuluessa siitä, kun hyvinvointialueen tai sisäministeriön pelastusviranomainen antaa käyttöönottomääräyksen. Näin lyhyt aika onnistuu vain, jos tyhjentäminen ja varustaminen on suunniteltu etukäteen. Suunnitelma pitää työn aikataulussa myös silloin, kun tekijöitä on vähän.
Kuka johtaa väestönsuojan käyttöönoton?
Vastuu käyttöönotosta on ennalta nimetyllä väestönsuojanhoitajalla, jota apulaiset avustavat. Taloyhtiö nimeää sekä hoitajan että varahoitajan etukäteen. Jos kumpikaan ei ole paikalla kriisin alkaessa, talon muut asukkaat käynnistävät suunnitelman mukaiset toimet. Kirjallinen suunnitelma ohjaa toimintaa myös ilman johtajaa.
Mitä suojaan otetaan mukaan?
Mukaan otetaan vain välttämätön lyhyeksi ajaksi. Valmis kotivara riittää tähän ilman erillistä varautumista. Suojassa on rajallisesti tilaa, joten ylimääräistä ei kannata tuoda. Viranomainen ohjaa asukkaat lähimpään suojaan.
Laskuri
Missä kunnossa taloyhtiösi on?
Analysoimme taloyhtiön korjaustarpeen ja kunnossapidon suoraan asuntoilmoituksesta. Näin näet, mitkä rakenteet ja järjestelmät kaipaavat huoltoa ja miten väestönsuoja istuu taloyhtiön kunnossapitoon.
Lähteet
Näytä 3 lähdettä: Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos ja muut
- Pelastuslaki (379/2011): väestönsuoja on saatettava käyttökuntoon viipymättä, viimeistään 72 tunnin kuluessa siitä, kun pelastusviranomainen on antanut käyttöönottomääräyksen. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379
- Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos, Ohje väestönsuojan käyttöönottoon (28.8.2024): normaaliaikana suojaa voidaan käyttää kokous- tai kerhotilana, kuntosalina, irtaimistovarastona tai sosiaalitilana; käyttöönotossa suoja tyhjennetään ja puretaan, tiiviys varmistetaan sulkulevyin ja venttiilejä tarkistaen sekä oma ilmanvaihto otetaan käyttöön ylipaineen tuottamiseksi. Pelastustoimi.fi. https://pelastustoimi.fi/documents/25266713/144482759/PPpela+ohje+v%C3%A4est%C3%B6nsuojan+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6nottoon.pdf
- Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK), Väestönsuojan käyttöönotto ja käyttö (opas 2025): käyttöönoton johtaa siihen perehdytetty väestönsuojanhoitaja; käyttöönotto- ja purkusuunnitelma on osa kiinteistön pelastussuunnitelmaa. SPEK. https://www.spek.fi/wp-content/uploads/2025/01/spek_oppaat_2025_vaestonsuojan_kayttoonotto_ja_kaytto_2025_01_28_v01-1.pdf