Väestönsuojan käyttö taloyhtiössä

Väestönsuojaa saa käyttää rauhan aikana varastona, kerhotilana tai kuntosalina, kunhan suoja saadaan väestönsuojakäyttöön 72 tunnissa pelastuslain 379/2011 mukaisesti. Käyttö ei saa heikentää osastoivia rakenteita eikä tukkia hätäpoistumistietä, ja varusteet on säilytettävä suojassa tai sen lähellä. Vastuu suojan käyttökunnosta on taloyhtiöllä kiinteistön omistajana.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Sisältö perustuu pelastuslakiin 379/2011, valtioneuvoston asetukseen väestönsuojista 408/2011 sekä asunto-osakeyhtiölakiin 1599/2009 (Finlex). Päivitetty 2.6.2026.

Saako väestönsuojaa käyttää rauhan aikana?

Saa. Väestönsuojaa voi käyttää normaalioloissa muuhunkin kuin suojautumiseen, ja useimmissa taloyhtiöissä suoja palveleekin arjessa varastona, kerhotilana, kuntosalina tai vaikka harrastetilana. Suoja on kallis rakentaa, joten sen pitäminen tyhjillään pelkkää poikkeustilannetta varten olisi tilan tuhlausta.

Rauhan ajan käytöllä on kuitenkin yksi sitova ehto: suoja on saatava takaisin väestönsuojakäyttöön 72 tunnissa. Tämä määräaika tulee pelastuslaista 379/2011, ja se ohjaa kaiken muun käytön. Mikä tahansa käyttö, joka estää suojan saamisen toimintakuntoon kolmessa vuorokaudessa, ei ole sallittua.

Lähde: pelastuslaki 379/2011 ja Sisäministeriön yleisopas väestönsuojan käyttöönotosta. Käytön on aina väistyttävä 72 tunnin käyttökuntoonsaattamisen tieltä.

Mihin käyttöä rajoitetaan?

Käyttö ei saa muuttaa suojan rakenteita pysyvästi. Osastoivia seiniä ei saa puhkaista, painekestäviä ovia ja luukkuja ei saa poistaa, eikä ilmanvaihtolaitteita tai venttiilejä saa peittää niin, ettei niitä saa käyttöön. Suoja pysyy suojana vain, jos sen rakenteet ovat ehjät.

Myös kosteus ja lämpö on pidettävä kurissa. Väärin varastoitu tavara voi vaurioittaa suojan pintoja ja laitteita, jolloin määräaikaistarkastus ei enää mene läpi. Suojan kunnon seuranta kuuluu siksi osaksi rauhan ajan käyttöä, ei vain kymmenen vuoden välein tehtävää tarkastusta.

Saako osakas ottaa suojan omaan käyttöönsä?

Ei yksin. Väestönsuoja on rakennuksen yhteinen tila, jonka käytöstä päättää taloyhtiö, ei yksittäinen osakas. Yksittäinen osakas ei voi varata suojaa pelkästään omaksi varastokseen ilman yhtiön päätöstä, koska tila on kaikkien osakkaiden yhteinen.

Rauhan ajan käyttö on sallittua, mutta se ei saa koskaan estää suojan saamista toimintakuntoon 72 tunnissa.

Mitä 72 tunnin käyttökuntoonsaattaminen tarkoittaa?

Väestönsuoja, sen laitteet ja varusteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että suoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Aika lasketaan siitä, kun viranomainen antaa väestönsuojien käyttöönottomääräyksen. Kolmessa vuorokaudessa suoja on tyhjennettävä, koottava ja varustettava suojautumista varten.

Lähde: pelastuslaki 379/2011 ja Sisäministeriön yleisopas väestönsuojan käyttöönotosta. Toimenpiteet on suunniteltava etukäteen, jotta ne ehtii tehdä määräajassa.

Miten 72 tunnin suunnitelma laaditaan?

Suunnitelma käyttöönotosta kuuluu kiinteistön pelastussuunnitelmaan. Siinä kuvataan, kuka tyhjentää suojan, mistä koottavat rakenteet löytyvät ja missä järjestyksessä työ tehdään. Hyvä suunnitelma kertoo myös, kenelle tehtävät on jaettu, jotta työ ei jää yhden henkilön varaan.

Suunnitelma kannattaa pitää ajan tasalla ja asukkaiden saatavilla. Kun väestönsuojan käyttötapa muuttuu, esimerkiksi varastosta kerhotilaksi, käyttöönottosuunnitelma päivitetään vastaamaan uutta tilannetta.

Miksi 72 tuntia on tärkeä raja?

Kolme vuorokautta on aika, jonka kuluessa suojan on oltava valmis ottamaan ihmiset sisään. Jos suoja on täynnä tavaraa eikä kokoamisesta ole suunnitelmaa, määräaika ylittyy helposti. Siksi rauhan ajan käyttö ja 72 tunnin valmius on suunniteltava yhdessä, ei erikseen.

72 tuntia ei ole tavoite vaan pelastuslain vaatimus. Rauhan ajan käytön on mahduttava sen sisään.

Mitä väestönsuojassa saa säilyttää ja mitä ei?

Väestönsuojassa saa säilyttää tavaraa, joka on siirrettävissä pois kolmessa vuorokaudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa irtainta varastoa, kuten asukkaiden varastokomeroita, polkupyöriä tai kausitavaraa. Säilytys ei saa estää kulkua eikä peittää suojan laitteita.

Lähde: pelastuslaki 379/2011 ja Sisäministeriön yleisopas. Tarkat paloturvallisuusohjeet antaa oman alueen pelastuslaitos.

Miksi hätäpoistumistie on pidettävä auki?

Hätäpoistumistie on suojan toinen uloskäynti, jota pitkin suojasta pääsee pois, jos pääovi tukkeutuu. Jos tie on täynnä tavaraa, suoja ei täytä vaatimuksiaan, vaikka muu kunto olisi hyvä. Reitti on pidettävä vapaana myös rauhan ajan käytössä.

Sama koskee suojan venttiilejä ja sulkulaitteita. Niiden edessä ei saa säilyttää tavaraa, koska ne on saatava liikkumaan käyttöönoton yhteydessä. Tukossa oleva venttiili voi pilata koko suojan tiiviyden.

Mihin suojan varusteet sijoitetaan?

Suojan varusteet säilytetään suojassa tai sen välittömässä läheisyydessä, ei hajallaan muualla kiinteistössä. Näin ne ovat saatavilla heti, kun suoja otetaan käyttöön. Varusteiden tarkemmat vaatimukset on koottu erilliselle väestönsuojan varusteet -sivulle.

Säilytä vain sellaista, jonka saa pois kolmessa vuorokaudessa. Kiinteät rakennelmat ja vaaralliset aineet eivät kuulu väestönsuojaan.

Kenen vastuulla väestönsuojan käyttö taloyhtiössä on?

Vastuu suojan käyttökunnosta on kiinteistön omistajalla, taloyhtiössä siis yhtiöllä. Pelastuslain 379/2011 76 § velvoittaa pitämään väestönsuojan, sen laitteet ja varusteet sellaisessa kunnossa, että suoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Tämä velvoite kattaa myös rauhan ajan käytön valvonnan.

Miten vastuu jakautuu hallituksen ja asukkaiden kesken?

Hallitus vastaa siitä, että suojan käyttö on ohjeistettu ja että suoja pysyy käyttökuntoisena. Käytännön valvonnan voi siirtää isännöitsijälle tai nimetylle väestönsuojanhoitajalle. Asukkaat noudattavat suojan käyttöohjetta, mutta lopullinen vastuu pysyy yhtiöllä.

Asunto-osakeyhtiölain 1599/2009 4 luvun 2 §:n mukaan rakennuksen yhteiset tilat, joista väestönsuoja on yksi, kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuulle. Yksittäinen osakas ei vastaa suojan kunnosta erikseen, vaan kulu katetaan yhtiövastikkeella.

Kuka päättää käyttökuntoon palauttavan korjauksen?

Pienen, käyttökunnon palauttavan korjauksen hallitus voi teettää tavanomaisena kunnossapitona ilman yhtiökokousta. Laajemman korjauksen päättää yhtiökokous, ja päätös syntyy yli puolen annettujen äänten enemmistöllä asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 §:n mukaan.

Kahden kolmasosan määräenemmistö koskee vain yhtiöjärjestyksen muuttamista (6 luku 27 §) ja kustannusten tasajakoa vastikeperusteesta poiketen (6 luku 32 §). Väestönsuojan korjaus ei kumpaakaan vaadi, vaan se päätetään tavanomaisella enemmistöllä.

Mitä rauhan ajan käytön laiminlyönnistä seuraa?

Pelastusviranomainen tarkastaa väestönsuojan kunnon palotarkastuksen yhteydessä. Jos suoja on tukossa tavarasta, hätäpoistumistie suljettu tai laitteet huoltamatta, viranomainen voi antaa kirjallisen korjausmääräyksen, jossa havaitut puutteet on korjattava annetussa määräajassa. Pelastuslaitos määrittää palotarkastusten välin kohteen riskin perusteella, joten suojan kunto voi tulla arvioiduksi muulloinkin kuin kymmenen vuoden välein tehtävässä määräaikaistarkastuksessa.

Laiminlyönti jää aina taloyhtiön vastuulle. Jos korjausmääräystä ei noudateta, viranomainen voi tehostaa määräystä uhkasakolla. Käytännössä puutteet ratkeavat halvemmalla, kun suojan käyttöä valvotaan jatkuvasti ja varastoitu tavara pidetään kurissa, eikä ongelmia pääse kasautumaan tarkastusten väliin.

Suojan käyttötapa kannattaa kirjata ylös, jotta tarkastaja ja pelastusviranomainen tietävät, mihin tilaa käytetään ja miten se tyhjennetään tarvittaessa. Selkeä merkintä nopeuttaa sekä palotarkastusta että suojan käyttöönottoa, ja se osoittaa, että yhtiö hoitaa velvoitteensa suunnitelmallisesti. Sama tieto kannattaa viedä myös suojan käyttöohjeeseen ja kiinteistön pelastussuunnitelmaan.

Miten väestönsuojan käyttö suunnitellaan ja ohjeistetaan?

Rauhan ajan käyttö suunnitellaan osana kiinteistön pelastussuunnitelmaa. Suunnitelmassa kuvataan, mihin suojaa käytetään, miten se saadaan käyttökuntoon 72 tunnissa ja kuka vastaa mistäkin tehtävästä. Selkeä ohjeistus pitää käytön hallinnassa ja estää tilannetta, jossa suoja täyttyy huomaamatta tavarasta.

Mitä käyttöohjeeseen kirjataan?

Käyttöohjeeseen kirjataan, mitä suojassa saa säilyttää, mitkä alueet on pidettävä vapaina ja kuka valvoo käyttöä. Ohje kannattaa pitää näkyvillä suojan ovella ja asukkaiden saatavilla, jotta käyttötapa pysyy yhtenäisenä myös asukkaiden vaihtuessa.

Väestönsuoja kuuluu asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 3 §:n mukaiseen vuosittaiseen kirjalliseen selvitykseen seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeesta. Suojan käytön ja kunnon merkitseminen tähän selvitykseen pitää korjaustarpeen näkyvissä ajoissa.

Miten käyttö liittyy määräaikaistarkastukseen?

Rauhan ajan käyttö ja kymmenen vuoden välein tehtävä tarkastus tukevat toisiaan. Hyvin hoidettu käyttö pitää suojan kunnossa tarkastusten välillä, ja tarkastus puolestaan paljastaa käytön aiheuttamat puutteet. Tarkastuksen sisältö ja määräaika on kuvattu erikseen väestönsuojan tarkastus -sivulla.

Suojan kunto kannattaa katsoa osana koko taloyhtiön kunnossapidon kokonaisuutta, jonka muut rakennusosat näkyvät korjausvelassa. Väestönsuoja on yksi monista yhteisistä tiloista, joiden kunto vaikuttaa taloyhtiön arvoon ja turvallisuuteen.

Suunniteltu käyttö on turvallista käyttöä. Kun ohje on selvä ja 72 tunnin valmius on mietitty etukäteen, suoja palvelee sekä arjessa että poikkeustilanteessa.

Usein kysytyt kysymykset

Saako väestönsuojaa käyttää varastona?

Saa. Väestönsuojaa voi käyttää rauhan aikana varastona, kunhan suoja saadaan väestönsuojakäyttöön 72 tunnissa pelastuslain 379/2011 mukaisesti. Säilytettävän tavaran on oltava siirrettävissä pois määräajassa, eikä se saa peittää suojan ovia, venttiilejä tai hätäpoistumistietä. Palavia nesteitä ja vaarallisia aineita ei saa säilyttää suojassa.

Mitä 72 tunnin käyttökuntoonsaattaminen tarkoittaa?

Se tarkoittaa, että väestönsuoja, sen laitteet ja varusteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että suoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Aika lasketaan viranomaisen antamasta käyttöönottomääräyksestä. Kolmessa vuorokaudessa suoja tyhjennetään, koottavat rakenteet asennetaan, kulkureitit avataan ja laitteet tarkistetaan.

Saako väestönsuojaan rakentaa kiinteitä rakenteita?

Vain sellaisia, jotka eivät heikennä suojan osastointia tai estä sen käyttöönottoa 72 tunnissa. Osastoivia seiniä ei saa puhkaista, painekestäviä ovia ja luukkuja ei saa poistaa, eikä ilmanvaihtolaitteita saa peittää. Kiinteä rakennelma, joka hidastaa tyhjennystä yli määräajan, ei ole sallittu.

Kenen vastuulla väestönsuojan käyttö taloyhtiössä on?

Vastuu suojan käyttökunnosta on kiinteistön omistajalla eli taloyhtiöllä. Pelastuslain 379/2011 76 § velvoittaa pitämään suojan ja sen laitteet sellaisessa kunnossa, että suoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa, ja asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n mukaan rakennuksen yhteiset tilat kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuulle. Hallitus vastaa käytön ohjeistuksesta.

Voiko väestönsuojan vuokrata asukkaalle varastoksi?

Väestönsuoja on rakennuksen yhteinen tila, jonka käytöstä päättää taloyhtiö, ei yksittäinen osakas. Yhtiö voi osoittaa suojasta varastokäyttöä asukkaille, mutta käytön on aina väistyttävä 72 tunnin käyttökuntoonsaattamisen tieltä. Käyttö ei saa heikentää osastointia eikä tukkia hätäpoistumistietä.