Vä­es­tön­suo­jan tekniset vaa­ti­muk­set

Väestönsuoja on rakennettava kestämään räjähdyksen paine ja rakennuksen sortuma. Valtioneuvoston asetus määrää rakenteiden paksuuden, suojan koon ja tiiviyden. S1-luokan teräsbetonisuojan seinät ja katto ovat paksua betonia. Suoja on lisäksi ilmatiivis. Näin suoja toimii, kun tavallinen rakennus ei enää suojaa. Vaatimukset varmistetaan suunnittelussa ja määräaikaisessa tarkastuksessa.

Mitä väestönsuojan rakenteilta vaaditaan?

Väestönsuojan rakenteet mitoitetaan kestämään räjähdys ja sortuma. Valtioneuvoston asetus asettaa vaatimukset paineelle ja rakennepaksuudelle.

Painekuorman kesto

Rakenteet mitoitetaan paineaallon kuormalle. S1-luokan teräsbetonisuojan on kestettävä 100 kilopascalin paine, mikä vastaa yhtä baaria. Vaatimus on ehdoton.

Korkeammat luokat kestävät enemmän. S2-luokan suoja mitoitetaan 200 kilopascalin ja kalliosuoja 300 kilopascalin paineelle. Asuinrakennuksen suoja on lähes aina S1-luokkaa.

Paine ei ole ainoa kuorma. Rakenteet mitoitetaan myös sortumalle, paineen palautukselle ja tärähdyksille. Kuormat käsitellään staattisina. Mitoituksessa käytetään varmuuskerrointa.

Paineaalto iskee suojaan hetkessä. Rakenteen on kestettävä isku ja palauduttava. Varmuuskerroin pitää mitoituksen turvallisella puolella.

Painekuorma ilmoitetaan kilopascaleina. Sadan kilopascalin isku on rakenteelle huomattava. Järeä kuori kestää sen.

Rakenteiden paksuus

Suojan kuori on paksua teräsbetonia. S1-luokan väestönsuojan ympärysseinien ja katon on oltava vähintään 300 millimetriä teräsbetonia. Näin kuori kantaa paineen ja sortuman.

Muille rakenteille on oma rajansa. Lattian, kantavien väliseinien, pilarien ja kaksikerroksisen suojan välipohjan on oltava vähintään 150 millimetriä teräsbetonia. Paksuus mitoitetaan suojaluokan mukaan.

Kalliosuoja on oma tyyppinsä. Sen katto ja seinät lujitetaan ruiskubetonilla ja pulteilla kallioon. Ratkaisu poikkeaa teräsbetonisuojan mitoituksesta.

Kalliosuojan ruiskubetonikerros on teräsbetoniseinää ohuempi. Katossa kerroksen on oltava vähintään 60 millimetriä ja seinissä 40 millimetriä. Kallio itse kantaa suuren osan kuormasta.

Paksuus ei ole sattumanvarainen. Se johdetaan suoraan suojaluokan painekuormasta. Ohuempi seinä ei kestäisi mitoitettua iskua.

Sirpale- ja säteilysuojaus

Paksu betoni suojaa muultakin kuin paineelta. Se vaimentaa ionisoivaa säteilyä ja pysäyttää sirpaleet. Suojaava vaikutus perustuu massaan.

Asetus vaatii erikseen sirpalesuojauksen. Rakenteiden on kestettävä myös rakennussortuman kuorma. Yhdessä nämä tekevät suojasta turvallisen vaaran hetkellä.

Suojaava massa on koko rakenteen idea. Mitä paksumpi betoni, sitä paremmin se vaimentaa säteilyä ja iskuja. Paksuudesta ei tingitä missään kohdassa.

Säteilysuoja on osa suojan tehtävää. Betonimassa vaimentaa haitallisen säteilyn. Tämä toimii ilman erillistä laitetta.

Kuinka suuri väestönsuojan on oltava?

Suojan koko määräytyy rakennuksen kerrosalasta. Vaatimus varmistaa suojapaikan kaikille asukkaille.

Suojatilan pinta-ala

Asuinrakennuksen suojatilalle on selkeä vähimmäiskoko. Varsinaisen suojatilan on oltava vähintään kaksi prosenttia rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosalasta. Suojan on kuitenkin aina oltava vähintään 20 neliömetriä.

Tämä osuus tuottaa käytännössä usean asukkaan suojan. Suuremmassa talossa suojatila on vastaavasti isompi. Vähimmäiskoko koskee lähinnä pieniä kohteita.

Kerrosala lasketaan rakennuksen kaikista kerroksista. Laskentaan otetaan asuin- ja aputilat. Tästä summasta lasketaan kahden prosentin osuus.

Muissa rakennuksissa vaatimus on pienempi. Myymälä-, teollisuus-, tuotanto- ja varastotiloissa suojatilan on oltava vähintään yksi prosentti kerrosalasta. Milloin suoja ylipäätään on pakollinen, on käsitelty väestönsuojan yleissivulla.

Varsinainen suojatila

Vaatimus koskee varsinaista suojatilaa. Sillä tarkoitetaan ihmisten oleskeluun tarkoitettua tilaa. Käytäviä ja teknisiä tiloja ei lasketa mukaan.

Suojatilan on oltava käyttökelpoinen ihmisille. Tilan on oltava riittävän korkea ja selkeästi rajattu. Näin suojaan mahtuu asukkaita mitoituksen mukaisesti.

Suojan on oltava myös tarpeeksi korkea. Matala tila ei sovi ihmisten oleskeluun pitkäksi aikaa. Korkeus varmistetaan jo suunnittelussa.

Suojatilan on oltava selkeästi rajattu. Ympärillä olevat käytävät ja tekniset tilat palvelevat suojaa mutta eivät kuulu suojatilaan. Raja vaikuttaa suoraan vaadittuun pinta-alaan.

Mitoitus henkilömäärän mukaan

Suojapaikkoja on oltava talon asukkaille. Mitä suurempi rakennus, sitä suurempi suoja. Suunnittelija laskee vaaditun pinta-alan asetuksen mukaan.

Mitoitus tehdään jo suunnitteluvaiheessa. Riittävä pinta-ala ja tilavuus takaavat paikan jokaiselle. Näin suoja palvelee koko taloyhtiötä.

Mitoitus sitoo suojan rakennuksen kokoon. Suurempi asukasmäärä vaatii suuremman suojatilan. Laskenta perustuu asetuksen prosenttiosuuksiin.

Suojapaikka lasketaan neliöinä henkilöä kohti. Riittävä pinta-ala takaa tilan istua ja levätä. Ahdas suoja ei täytä vaatimusta.

Mitä tiiviydeltä ja ilmanvaihdolta vaaditaan?

Suojan on oltava ilmatiivis ja varustettu omalla ilmanvaihdolla. Nämä pitävät myrkylliset aineet ulkona.

Ilmatiiviys ja ylipaine

Tiiviys on suojan toiminnan perusta. Suoja on saatava ilmatiiviiksi, jotta ulkoilman epäpuhtaudet pysyvät ulkona. Ilman tiiviyttä ylipaine ei pysy.

Ilmanvaihto tuottaa suojaan ylipaineen. Ylipaine estää epäpuhtauksien pääsyn rakenteiden vuotokohdista. Tiiviys ja ylipaine toimivat yhdessä.

Pienikin vuoto heikentää molempia. Tiiviys tarkistetaan säännöllisesti tarkastuksessa. Toimiva ylipaine kertoo tiiviistä suojasta.

Ilmatiiviys mitataan erillisellä kokeella. Kuoren on pidettävä paine sisällään. Pienet vuodot paikannetaan ja tiivistetään.

Ilmanvaihto ja suodatus

Suojassa on oltava oma ilmanvaihtolaite. Laite tuo suojaan raitista ilmaa ja suodattaa siitä myrkylliset aineet. Suodatus on ilmanvaihdon tärkein tehtävä.

Laitteen on toimittava myös ilman sähköä. Käsikäyttö varmistaa ilmansaannin sähkökatkon aikana. Suojan varusteet ja niiden ylläpito on kuvattu sivulla väestönsuojan varusteet.

Ilmanvaihtolaite on suojan tärkein varuste. Ilman toimivaa laitetta suoja ei täytä tehtäväänsä. Laitteen kunto tarkistetaan määräajoin.

Suodatin poistaa ilmasta hiukkaset ja kaasut. Puhdas ilma pitää suojan asuinkelpoisena tuntikausia. Suodattimet uusitaan ohjeen mukaan.

Ilman suodatinta suoja ei suojaa kaasuilta. Suodatin on keskeinen osa suojan varustusta.

Ovet, luukut ja läpiviennit

Suojan aukot ovat sen heikoin kohta. Ovien ja luukkujen on oltava painetta kestäviä ja tiiviitä. Läpiviennit tiivistetään erikseen.

Venttiilit pitävät ilmavirran hallinnassa. Ylipaine- ja padotusventtiilit päästävät ilman ulos mutta estävät sen paluun. Jokainen vuotokohta heikentää suojaa.

Aukot tiivistetään huolella. Ovien ja luukkujen kumitiivisteet on pidettävä ehjinä. Kuluneet tiivisteet uusitaan ajoissa.

Ovi on suunniteltu kestämään sama paine kuin seinä. Se sulkeutuu tiiviisti kehystään vasten. Saranat ja lukot pidetään toimintakunnossa.

Millaista mitoitusta ja laitteita vaaditaan?

Rakenteiden ja laitteiden mitoitus perustuu asetukseen. Suunnittelija noudattaa määrättyjä kuormia ja tuotevaatimuksia.

Kuormitusmitoitus

Rakenteet mitoitetaan usealle kuormalle yhtä aikaa. Näitä ovat paine, sortuma, paineen palautus ja tärähdys. Teräsbetonirakenteet mitoitetaan näiden yhdistelmälle.

Mitoitus voidaan tehdä kahdella tavalla. Se tehdään joko laskennallisesti tai taulukkomitoituksena. Kumpikin johtaa asetuksen vaatimaan lujuuteen.

Taulukkomitoitus nopeuttaa suunnittelua. Se sopii tavanomaisiin S1-luokan suojiin. Vaativammat kohteet mitoitetaan laskennallisesti.

Mitoitus tähtää yhteen tulokseen. Rakenteen on kestettävä pahin mahdollinen kuormayhdistelmä. Tämä varmistetaan laskelmilla.

Perustukset ja kalliosuojat

Perustukset mitoitetaan suojan kuormille. Suunnittelussa otetaan huomioon pystypaine ja sortumakuorma. Perustusten on kannettava koko suoja.

Kalliosuojalla on omat sääntönsä. Sen lujitukset ja ruiskubetonointi mitoitetaan erikseen. Ratkaisu riippuu kallion laadusta ja suojan sijainnista.

Kalliosuoja rakennetaan usein laajempaa aluetta varten. Se palvelee monta taloyhtiötä yhtä aikaa. Taloyhtiön oma suoja on lähes aina teräsbetonia.

Perustus siirtää suojan kuormat maapohjaan. Suunnittelussa huomioidaan pysty- ja sortumakuormat. Vakaa perustus estää suojan liikkumisen iskussa.

Laitteet ja tuotteet

Suojan laitteille on omat vaatimuksensa. Väestönsuojan laitteiden ja tuotteiden on täytettävä asetuksen ehdot. Vain vaatimukset täyttäviä tuotteita saa käyttää.

Tuotevaatimukset koskevat ovia, venttiilejä ja ilmanvaihtoa. Nämä osat ovat suojan toiminnan kannalta keskeisiä. Hyväksytty tuote takaa vaaditun suojaustason.

Tuotteiden kelpoisuus osoitetaan asiakirjoin. Nämä säilytetään suojan käyttöönottosuunnitelman liitteenä. Näin kelpoisuus on tarkastettavissa myöhemmin.

Väärä tai hyväksymätön osa voi pettää juuri tarpeen hetkellä. Tuotteiden alkuperä ja kelpoisuus varmistetaan siis etukäteen.

Vastuu on rakennuksen omistajalla. Omistaja huolehtii, että suojan koko, rakenne ja sijainti täyttävät vaatimukset. Käytännön mitoituksen tekee suunnittelija.

Miten vaatimusten täyttyminen varmistetaan?

Vaatimukset varmistetaan suunnittelussa ja tarkastuksissa. Suunnittelija mitoittaa, viranomainen valvoo.

Suunnittelu ja valvonta

Jo suunnitteluvaiheessa vaatimukset otetaan huomioon. Sen jälkeen suunnittelija mitoittaa suojan asetuksen mukaan. Toteutus tarkistetaan rakennuslupavaiheessa.

Käytännössä valvonta jakautuu kahdelle viranomaiselle. Rakennusvalvonta ja pelastusviranomainen valvovat, että suoja täyttää vaatimukset. Näin virheet havaitaan ennen käyttöönottoa.

Valvonta ei pääty rakentamiseen. Suojan kuntoa seurataan koko sen elinkaaren ajan. Vastuu säilyy rakennuksen omistajalla.

Suunnitteluvaiheessa valitaan suojaluokka ja mitoitus. Valinta perustuu rakennuksen kokoon ja sijaintiin. Väärä valinta korjautuu vielä lupavaiheessa.

Mitoituksen oikeellisuudesta vastaa suunnittelija. Viranomainen tarkistaa lopputuloksen. Kaksi silmäparia vähentää virheitä.

Tiiviyskoe ja tarkastus

Tiiviys on todennettava käytännössä. Suojan tiiviys varmistetaan tiiviyskokeella, jonka kulku on kuvattu väestönsuojan tarkastuksessa. Havaitut puutteet korjataan.

Määräajoin tehtävä tarkastus käy läpi rakenteet, ovet, venttiilit ja ilmanvaihdon. Näin suoja pysyy vaatimusten mukaisena.

Tärkein yksittäinen mittaus on tiiviyskoe. Se paljastaa piilevät vuodot rakenteessa. Hyväksytty koe todistaa suojan tiiviiksi.

Vanhan suojan vaatimukset

Vanha suoja on rakennettu aikansa säännöillä. Silloin tarkastaja arvioi, mikä taso vastaa nykyistä käyttöä. Kaikkia uusia vaatimuksia ei sovelleta takautuvasti.

Havainnot ohjaavat tulevia korjauksia. Puutteet kannattaa ottaa mukaan taloyhtiön kunnossapitosuunnitelmaan. Näin suoja pysyy kunnossa suunnitellusti.

Vanhankin suojan on oltava käyttökelpoinen. Tarkastus kertoo, mitkä osat kaipaavat uusimista. Korjaukset ajoitetaan muun kunnossapidon yhteydessä.

Ikä ei poista suojan tehtävää. Suojan on toimittava, vaikka se olisi vuosikymmeniä vanha. Tarkastus varmistaa toimivuuden.

Uudet vaatimukset koskevat pääosin uudisrakentamista. Olemassa olevaa suojaa ei muuteta niiden mukaiseksi heti. Peruskorjaus on luonteva hetki päivittää suoja.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka paksut väestönsuojan seinien on oltava?

S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan ympärysseinien ja katon on oltava vähintään 300 millimetriä paksua teräsbetonia. Lattian, kantavien väliseinien, pilarien ja kaksikerroksisen suojan välipohjan on oltava vähintään 150 millimetriä teräsbetonia. Paksuudet mitoitetaan niin, että kuori kestää 100 kilopascalin paineaallon ja rakennussortuman kuorman.

Kuinka suuri väestönsuojan on oltava?

Asuinrakennuksen varsinaisen suojatilan on oltava vähintään kaksi prosenttia rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosalasta. Muissa kuin asuinrakennuksissa, kuten varasto- ja teollisuustiloissa, vaatimus on vähintään yksi prosentti kerrosalasta. Suojan on kuitenkin aina oltava vähintään 20 neliömetriä.

Miksi väestönsuojassa on ylipaine?

Ylipaine estää myrkyllisten aineiden pääsyn suojaan rakenteiden mahdollisista vuotokohdista. Suojan oma ilmanvaihtolaite tuottaa ylipaineen ja suodattaa samalla raitisilman epäpuhtaudet. Siksi suojan on oltava ilmatiivis: ilman tiivistä kuorta ylipainetta ei saada pidettyä yllä.

Kuka vastaa vaatimusten täyttymisestä?

Rakennuksen omistaja eli taloyhtiö vastaa siitä, että väestönsuojan koko, rakenne ja sijainti täyttävät asetuksen vaatimukset. Käytännön mitoituksen tekee suunnittelija. Rakennusvalvonta ja pelastusviranomainen valvovat toteutusta. Tiiviys ja kunto todennetaan myöhemmin määräaikaisessa tarkastuksessa.