Väestönsuojan vaatimukset taloyhtiössä

Väestönsuojan vaatimukset perustuvat pelastuslakiin ja valtioneuvoston asetukseen väestönsuojista. Ne määräävät, milloin suoja on rakennettava, mihin luokkaan se kuuluu ja kuinka kestävä rakenteen on oltava. Taloyhtiön yleisin tyyppi on S1-luokan teräsbetonisuoja, joka kestää yhden baarin paineaallon ja on mitoitettu vähintään 72 tunnin oleskeluun.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Päivitetty 20.6.2026.

Milloin taloyhtiöön on rakennettava väestönsuoja?

Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus syntyy vain uudisrakentamisessa ja määräytyy rakennuksen kerrosalan mukaan. Olemassa olevassa kerrostalossa suoja on yleensä rakennettu jo alun perin kellariin.

Rakentamiskynnys

Väestönsuoja rakennetaan pelastuslain 71 §:n mukaan uudisrakennukseen, jonka kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä. Rakennuksen on oltava pysyvässä asuin- tai työkäytössä, ja kynnys koskee yhtä rakennusta tai samalla tontilla olevaa rakennusryhmää.

Lähde: pelastuslaki 379/2011, 71 § (Finlex).

Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksissa raja on 1 500 neliömetriä. Kerrosala lasketaan rakennuslupapiirustuksista, ja raja koskee koko rakennusta tai rakennusryhmää, ei yksittäistä rappua tai porrashuonetta.

Velvollisuutta ei synny, jos tontilla on jo riittävä määrä lain mukaisia suojapaikkoja. Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi pelastusviranomaista kuultuaan myöntää vapautuksen tai helpotuksen, jos suojan rakentaminen aiheuttaa tavanomaista huomattavasti korkeammat kustannukset tai suuria teknisiä vaikeuksia.

Kerrosalan laskenta

Kynnys perustuu rakennuksen kerrosalaan, ei asuntojen lukumäärään. Käytännössä raja ylittyy jo melko pienessä kerrostalossa, joten valtaosaan kerrostaloista on rakennettu oma suoja. Pientaloihin ja rivitaloihin omaa suojaa ei yleensä tule, vaan asukkaat ovat yhteissuojan piirissä.

Muutos- ja korjaustyöt

Pelastuslain 72 § velvoittaa kunnostamaan väestönsuojan, jos rakennuksessa tehdään rakentamiseen verrattava korjaus, muutostyö tai käyttötarkoituksen muutos. Tällöinkin suoja saatetaan vaatimusten mukaiseksi vain soveltuvin osin.

Tavanomainen putki- tai julkisivuremontti ei yleensä laukaise kunnostamisvelvoitetta. Velvoite syntyy vasta laajassa, uudisrakentamiseen rinnastuvassa hankkeessa.

Kerrosalan kynnys on 1 200 neliömetriä. Sen ylittävään uuteen asuinrakennukseen tulee aina oma väestönsuoja.

Mihin suojaluokkaan taloyhtiön väestönsuoja kuuluu?

Valtioneuvoston asetus väestönsuojista jakaa suojat luokkiin S1, S2 ja kalliosuoja, ja taloyhtiön kerrostalossa yleisin tyyppi on S1-luokan teräsbetonisuoja. Luokka määrää sekä rakenteen kestävyyden että suurimman sallitun koon.

Luokkien vaatimukset

Kukin suojaluokka asettaa oman paineenkesto- ja kokorajansa.

Lähde: valtioneuvoston asetus väestönsuojista 408/2011 (Finlex). Luvut ovat asetuksen mitoitusarvoja.

Oman suojan luokka

Suojaluokka lukee rakennuksen sijoituspiirustuksissa ja huoltokirjassa. Jos asiakirjat eivät löydy yhtiöstä, pelastusviranomainen ja kunnan rakennusvalvonta näkevät samat tiedot. Tavallisen suomalaisen kerrostalon suoja on lähes aina S1, ja muut luokat ovat asuintaloissa harvinaisia.

Koon vaikutus

Yhden S1-suojan suurin koko on noin 135 neliömetriä, joten suurempi suojapaikkamäärä vaatii joko useamman S1-suojan tai siirtymisen S2-luokkaan. Asuintalossa tämä raja tulee vastaan harvoin, mutta suurissa kortteleiden yhteissuojissa luokka nousee S2:een tai kalliosuojaan.

Tavallisen kerrostalon suoja on S1. Jos asiakirjoissa lukee S2 tai kalliosuoja, kyseessä on suuri kohde tai yhteissuoja.

Mitkä ovat väestönsuojan rakenteelliset vaatimukset?

Väestönsuojan rakenteen on kestettävä paineaalto, sirpaleet, sortumat ja säteily sekä mahdollistettava vähintään 72 tunnin yhtäjaksoinen oleskelu. Vaatimukset koskevat seiniä, kattoa, ovia, sulkulaitteita ja ilmanvaihtoa, ja ne on määritelty valtioneuvoston asetuksessa väestönsuojista.

Seinät ja katto

S1-luokan suojan ympärysseinien ja katon on oltava vähintään 300 millimetriä paksua teräsbetonia. Lattian, kantavien väliseinien ja pilarien on oltava vähintään 150 millimetriä teräsbetonia. Paksu teräsbetonirakenne antaa suojan sekä paineaaltoa että säteilyä vastaan.

Paineenkesto mitoitetaan luokan mukaan: S1 kestää 100 kilopascalin kuormituksen, S2 kaksinkertaisen ja kalliosuoja kolminkertaisen. Rakenne mitoitetaan siis pysymään ehjänä, vaikka ulkona vaikuttaisi räjähdyksen paineaalto.

Ovet ja ilmanvaihto

Suojan ovien ja sulkulaitteiden on oltava tiiviitä ja painetta kestäviä, jotta suoja saadaan suljettua kaasu- ja painetiiviiksi. Ilmanvaihdon on toimittava myös erilleen suljettuna niin, että suojassa voi oleskella yhtäjaksoisesti vaaditun ajan ilman ulkoilmaa.

Ilmanvaihtolaitteistoon kuuluvat suodattimet ja paineventtiilit, jotka estävät vaarallisten aineiden pääsyn sisään ja säätävät suojan sisäpainetta. Nämä laitteet ovat osa rakenteellista kokonaisuutta, vaikka niiden tarkemmat varustevaatimukset löytyvät erilliseltä väestönsuojan varusteet -sivulta.

Lähde: valtioneuvoston asetus väestönsuojista 408/2011 (Finlex).

Rakenteen tehtävä on yksinkertainen: pitää suoja ehjänä ja oleskelu mahdollisena 72 tuntia, vaikka ulkona vaikuttaisi paineaalto ja säteily.

Miten suojan koko ja suojapaikat mitoitetaan?

Väestönsuoja mitoitetaan rakennuksessa pysyvästi asuvien, työskentelevien tai muuten oleskelevien henkilöiden mukaan, ja suojapaikkojen määrä perustuu suojan käyttöalaan. Mitä useampi suojapaikka tarvitaan, sitä suurempi käyttöala suojaan on varattava.

Suojan koko

Suojan vähimmäiskoko riippuu rakennuksen kerrosalasta: asuinrakennuksessa varsinainen suojatila kattaa vähintään kaksi prosenttia kerrosalasta, teollisuus- ja varastorakennuksissa vähintään yhden prosentin. Pienikin väestönsuoja yltää kuitenkin vähintään 20 neliömetriin. Henkilöluvun mukaan yksi suojapaikka vaatii 0,75 neliömetriä suojatilaa.

Yhden S1-suojan suurin koko on noin 135 neliömetriä ja S2-suojan noin 900 neliömetriä. Jos suojapaikkoja tarvitaan enemmän kuin yhteen suojaan mahtuu, rakennetaan useampi suoja tai siirrytään ylempään suojaluokkaan.

Asuinkerrostalossa suojapaikkojen tarve syntyy asukasmäärästä, ja yksi S1-suoja riittää useimmiten yhden kerrostalon tarpeisiin. Suuremmissa kortteleissa suojia voi olla useita tai yksi suuri yhteissuoja.

Sijainti

Suoja sijoitetaan tyypillisesti rakennuksen kellariin niin, että sinne pääsee turvallisesti ja että hätäpoistumistie johtaa ulos myös sortuman jälkeen. Sijainnin pitää tukea nopeaa käyttöönottoa, sillä pelastuslain 76 § vaatii, että suoja on saatettavissa käyttökuntoon 72 tunnin kuluessa.

Erillisen yhteissuojan voi sijoittaa enintään 500 metrin päähän palvelemastaan rakennuksesta. Hyvä sijainti tukee aina nopeaa ja turvallista käyttöönottoa.

Kuka vastaa vaatimusten täyttymisestä taloyhtiössä?

Olemassa olevassa kerrostalossa väestönsuojan vaatimustenmukaisuuden ylläpito on osa taloyhtiön kunnossapitoa, josta vastaa hallitus kiinteistön omistajana. Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n mukaan rakennuksen yhteiset tilat, joista väestönsuoja on yksi, kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuulle.

Ylläpitovastuu

Suojan rakenteet on pidettävä siinä kunnossa, että ne täyttävät edelleen ne vaatimukset, joiden mukaan suoja on aikanaan rakennettu. Käytännön tehtävät voidaan siirtää isännöitsijälle tai väestönsuojanhoitajalle, mutta lopullinen vastuu pysyy hallituksella.

Korjauspäätös

Jos väestönsuojan rakenteet tai laitteet on korjattava vaatimusten täyttämiseksi, korjauksesta päättää yhtiökokous. Päätös syntyy yli puolen annettujen äänten enemmistöllä asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 §:n nojalla, eli tavanomaisena kunnossapidon enemmistöpäätöksenä.

Kahden kolmasosan määräenemmistöä ei tarvita väestönsuojan korjaukseen. Määräenemmistö koskee vasta yhtiöjärjestyksen muuttamista (6 luku 34 §) ja kustannusten tasajakoa vastikeperusteesta poiketen (6 luku 32 §), ei itse korjaushanketta.

Yhtiön asiakirjat

Väestönsuoja kuuluu hallituksen viiden vuoden kunnossapitotarveselvitykseen ja pelastussuunnitelmaan. Suojaluokka ja rakennevaatimukset käyvät ilmi sijoituspiirustuksista, ja tehdyt korjaukset kirjataan huoltokirjaan, jotta seuraava hallitus näkee historian.

Hallitus voi delegoida työn, mutta ei vastuuta. Vaatimustenmukaisuuden ylläpito on yhtiön kunnossapitoa, ja korjauksesta riittää enemmistöpäätös.

Miten väestönsuojan vaatimukset eroavat tarkastuksesta ja varusteista?

Väestönsuojan rakennetta koskevat vaatimukset ovat eri asia kuin suojan jatkuva ylläpito. Tarkastus, tiiveyskoe, varusteet ja varastokäyttö muodostavat oman kokonaisuutensa.

Rakenne ja ylläpito

Rakennevaatimukset määräävät, millainen suojan on oltava: kuinka paksut seinät, kuinka kestävät ovet ja kuinka suuri suojapaikkamäärä. Kun suoja on rakennettu, ylläpito varmistaa, että rakenne säilyy vaatimusten mukaisena vuodesta toiseen.

Säännöllinen tarkastus ja kymmenen vuoden välein tehtävä tiiveyskoe kuuluvat ylläpitoon, samoin suojan varusteet ja varastokäytön rajoitukset. Hallitus seuraa näitä kohteita osana taloyhtiön tavanomaista vuosittaista kunnossapitoa. Ne käsitellään tarkemmin omilla sivuillaan.

Lisää aiheesta

Suojan kokonaiskuva, vastuunjako ja yleiskatsaus löytyvät väestönsuoja taloyhtiössä -sivulta. Tarkastusten ja tiiveyskokeen aikataulu sekä yleisimmät puutteet on koottu väestönsuojan tarkastus -sivulle. Väestönsuojan kunto on osa taloyhtiön laajempaa korjausvelkaa.

Rakenne kertoo, millainen suojan on oltava. Tarkastus kertoo, onko se yhä sitä. Kaksi eri kysymystä, jotka kannattaa pitää erillään.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin taloyhtiöön on rakennettava väestönsuoja?

Väestönsuoja on rakennettava uudisrakennukseen, jonka kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä ja jossa asutaan tai työskennellään pysyvästi. Tämä perustuu pelastuslain 71 §:ään. Kynnys koskee yhtä rakennusta tai samalla tontilla olevaa rakennusryhmää. Velvollisuus ei koske enintään viisi vuotta käytössä olevaa tilapäistä rakennusta.

Mihin suojaluokkaan taloyhtiön väestönsuoja yleensä kuuluu?

Tavallisen suomalaisen kerrostalon suoja on lähes aina S1-luokan teräsbetonisuoja. Valtioneuvoston asetus väestönsuojista jakaa suojat luokkiin S1, S2 ja kalliosuoja. S1-suojan on kestettävä 100 kilopascalin paineaalto, ja sen suurin koko on noin 135 neliömetriä. Oman suojan luokka näkyy sijoituspiirustuksista ja huoltokirjasta.

Mitä rakenteellisia vaatimuksia S1-luokan väestönsuojalle on asetettu?

S1-luokan teräsbetonisuojan ympärysseinien ja katon on oltava vähintään 300 millimetriä paksua teräsbetonia, ja lattian, kantavien väliseinien ja pilarien vähintään 150 millimetriä. Rakenteen on kestettävä 100 kilopascalin paineaalto sekä sirpaleet, sortumat ja säteily. Ovien ja sulkulaitteiden on oltava paine- ja kaasutiiviit, ja suojassa on voitava oleskella vähintään 72 tuntia. Vaatimukset perustuvat valtioneuvoston asetukseen väestönsuojista.

Kuinka monelle väestönsuoja mitoitetaan?

Väestönsuoja mitoitetaan rakennuksessa pysyvästi asuvien, työskentelevien tai muuten oleskelevien henkilöiden mukaan, ja suojapaikkojen määrä perustuu suojan käyttöalaan. Yhden S1-suojan suurin koko on noin 135 neliömetriä ja S2-suojan noin 900 neliömetriä. Jos suojapaikkoja tarvitaan enemmän, rakennetaan useampi suoja tai siirrytään ylempään suojaluokkaan.

Kuka vastaa väestönsuojan vaatimusten täyttymisestä taloyhtiössä?

Vaatimustenmukaisuuden ylläpito on osa taloyhtiön kunnossapitoa, josta vastaa hallitus kiinteistön omistajana. Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n mukaan rakennuksen yhteiset tilat kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuulle. Jos rakenteita tai laitteita on korjattava, korjauksesta päättää yhtiökokous yli puolen annettujen äänten enemmistöllä (6 luku 26 §). Kahden kolmasosan määräenemmistöä ei väestönsuojan korjaukseen tarvita.