Väestönsuojan vaatimukset taloyhtiössä

Väestönsuojan vaatimukset perustuvat pelastuslakiin 379/2011 ja valtioneuvoston asetukseen väestönsuojista 408/2011. Ne määräävät, milloin suoja on rakennettava, mihin luokkaan se kuuluu ja kuinka kestävä rakenteen on oltava. Taloyhtiön yleisin tyyppi on S1-luokan teräsbetonisuoja, joka kestää yhden baarin paineaallon ja on mitoitettu vähintään 72 tunnin oleskeluun.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Sisältö perustuu pelastuslakiin 379/2011, valtioneuvoston asetukseen väestönsuojista 408/2011 sekä asunto-osakeyhtiölakiin 1599/2009 (Finlex). Päivitetty 2.6.2026.

Milloin taloyhtiöön on rakennettava väestönsuoja?

Väestönsuoja on pelastuslain 379/2011 71 §:n mukaan rakennettava uudisrakennukseen, jonka kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä ja joka on pysyvässä asuin- tai työkäytössä. Kynnys koskee yhtä rakennusta tai samalla tontilla olevaa rakennusryhmää.

Velvollisuus ei koske enintään viisi vuotta käytössä olevaa tilapäistä rakennusta. Olemassa olevassa kerrostalossa suoja on tyypillisesti rakennettu kellariin alkuperäisrakentamisen yhteydessä, eikä rakentamista tarvitse harkita uudelleen, ellei laajaa muutostyötä tehdä.

Lähde: pelastuslaki 379/2011, 71 § (Finlex).

Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksissa raja on 1 500 neliömetriä. Velvoite perustuu pelastuslakiin (pelastuslaki 379/2011, 71 §). Kerrosala lasketaan rakennuslupapiirustuksista, ja raja koskee koko rakennusta tai rakennusryhmää, ei yksittäistä rappua tai porrashuonetta.

Velvollisuutta ei synny, jos tontilla on jo riittävä määrä lain mukaisia suojapaikkoja. Pelastusviranomainen voi lisäksi myöntää helpotuksia, jos suojan rakentaminen on rakennusteknisesti poikkeuksellisen vaikeaa tai kohtuuttoman kallista (pelastuslaki 379/2011).

Miten kerrosala-kynnys lasketaan?

Kynnys perustuu rakennuksen kerrosalaan, ei asuntojen lukumäärään. Käytännössä raja ylittyy jo melko pienessä kerrostalossa, joten valtaosaan kerrostaloista on rakennettu oma suoja. Pientaloihin ja rivitaloihin omaa suojaa ei yleensä tule, vaan asukkaat ovat yhteissuojan piirissä.

Mitä tapahtuu, kun taloa laajennetaan tai korjataan?

Pelastuslain 72 § velvoittaa kunnostamaan tai täydentämään väestönsuojan laajan muutos- ja korjaustyön yhteydessä. Jos kerrostaloon tehdään mittava saneeraus tai laajennus, väestönsuojan kunto ja vaatimustenmukaisuus voidaan joutua arvioimaan uudelleen.

Kerrosala-kynnys on 1 200 neliömetriä. Sen ylittävään uuteen asuinrakennukseen tulee aina oma väestönsuoja.

Mihin suojaluokkaan taloyhtiön väestönsuoja kuuluu?

Valtioneuvoston asetus väestönsuojista 408/2011 jakaa suojat luokkiin S1, S2 ja kalliosuoja, ja taloyhtiön kerrostalossa yleisin tyyppi on S1-luokan teräsbetonisuoja. Luokka määrää sekä rakenteen kestävyyden että suurimman sallitun koon.

Lähde: valtioneuvoston asetus väestönsuojista 408/2011 (Finlex). Luvut ovat asetuksen mitoitusarvoja.

Mistä oman suojan luokan näkee?

Suojaluokka lukee rakennuksen sijoituspiirustuksissa ja huoltokirjassa. Jos asiakirjat eivät löydy yhtiöstä, pelastusviranomainen ja kunnan rakennusvalvonta näkevät samat tiedot. Tavallisen suomalaisen kerrostalon suoja on lähes aina S1, ja muut luokat ovat asuintaloissa harvinaisia.

Miksi koko ratkaisee suojaluokan?

Yhden S1-suojan suurin koko on noin 135 neliömetriä, joten suurempi suojapaikkamäärä vaatii joko useamman S1-suojan tai siirtymisen S2-luokkaan. Asuintalossa tämä raja tulee vastaan harvoin, mutta suurissa kortteleiden yhteissuojissa luokka nousee S2:een tai kalliosuojaan.

Tavallisen kerrostalon suoja on S1. Jos asiakirjoissa lukee S2 tai kalliosuoja, kyseessä on suuri kohde tai yhteissuoja.

Mitkä ovat väestönsuojan rakenteelliset vaatimukset?

Väestönsuojan rakenteen on kestettävä paineaalto, sirpaleet, sortumat ja säteily sekä mahdollistettava vähintään 72 tunnin yhtäjaksoinen oleskelu. Vaatimukset koskevat seiniä, kattoa, ovia, sulkulaitteita ja ilmanvaihtoa, ja ne on määritelty valtioneuvoston asetuksessa 408/2011.

Mitä seiniltä ja katolta vaaditaan?

S1-luokan suojan ympärysseinien ja katon on oltava vähintään 300 millimetriä paksua teräsbetonia. Lattian, kantavien väliseinien ja pilarien on oltava vähintään 150 millimetriä teräsbetonia. Paksu teräsbetonirakenne antaa suojan sekä paineaaltoa että säteilyä vastaan.

Paineenkesto mitoitetaan luokan mukaan: S1 kestää 100 kilopascalin kuormituksen, S2 kaksinkertaisen ja kalliosuoja kolminkertaisen. Rakenne mitoitetaan siis pysymään ehjänä, vaikka ulkona vaikuttaisi räjähdyksen paineaalto.

Mitä ovilta, sulkulaitteilta ja ilmanvaihdolta vaaditaan?

Suojan ovien ja sulkulaitteiden on oltava tiiviitä ja painetta kestäviä, jotta suoja saadaan suljettua kaasu- ja painetiiviiksi. Ilmanvaihdon on toimittava myös erilleen suljettuna niin, että suojassa voi oleskella yhtäjaksoisesti vaaditun ajan ilman ulkoilmaa.

Ilmanvaihtolaitteistoon kuuluvat suodattimet ja paineventtiilit, jotka estävät vaarallisten aineiden pääsyn sisään ja säätävät suojan sisäpainetta. Nämä laitteet ovat osa rakenteellista kokonaisuutta, vaikka niiden tarkemmat varustevaatimukset käsitellään erikseen.

Lähde: valtioneuvoston asetus väestönsuojista 408/2011 (Finlex).

Rakenteen tehtävä on yksinkertainen: pitää suoja ehjänä ja oleskelu mahdollisena 72 tuntia, vaikka ulkona vaikuttaisi paineaalto ja säteily.

Miten suojan koko ja suojapaikat mitoitetaan?

Väestönsuoja mitoitetaan rakennuksessa pysyvästi asuvien, työskentelevien tai muuten oleskelevien henkilöiden mukaan, ja suojapaikkojen määrä perustuu suojan käyttöalaan. Mitä useampi suojapaikka tarvitaan, sitä suurempi käyttöala suojaan on varattava.

Mikä rajaa yhden suojan koon?

Yhden S1-suojan suurin koko on noin 135 neliömetriä ja S2-suojan noin 900 neliömetriä. Jos suojapaikkoja tarvitaan enemmän kuin yhteen suojaan mahtuu, rakennetaan useampi suoja tai siirrytään ylempään suojaluokkaan.

Asuinkerrostalossa suojapaikkojen tarve syntyy asukasmäärästä, ja yksi S1-suoja riittää useimmiten yhden kerrostalon tarpeisiin. Suuremmissa kortteleissa suojia voi olla useita tai yksi suuri yhteissuoja.

Miten sijaintia koskevat vaatimukset vaikuttavat?

Suoja sijoitetaan tyypillisesti rakennuksen kellariin niin, että sinne pääsee turvallisesti ja että hätäpoistumistie johtaa ulos myös sortuman jälkeen. Sijainnin pitää tukea nopeaa käyttöönottoa, sillä pelastuslain 76 § vaatii, että suoja on saatettavissa käyttökuntoon 72 tunnin kuluessa.

Koko seuraa suojapaikkoja, ja suojapaikat seuraavat asukasmäärää. Yksi S1-suoja riittää useimmiten yhdelle kerrostalolle.

Kuka vastaa vaatimusten täyttymisestä taloyhtiössä?

Olemassa olevassa kerrostalossa väestönsuojan vaatimustenmukaisuuden ylläpito on osa taloyhtiön kunnossapitoa, josta vastaa hallitus kiinteistön omistajana. Asunto-osakeyhtiölain 1599/2009 4 luvun 2 § osoittaa rakennuksen yhteiset tilat, joista väestönsuoja on yksi, yhtiön vastuulle.

Suojan rakenteet on pidettävä siinä kunnossa, että ne täyttävät edelleen ne vaatimukset, joiden mukaan suoja on aikanaan rakennettu. Käytännön tehtävät voidaan siirtää isännöitsijälle tai väestönsuojanhoitajalle, mutta lopullinen vastuu pysyy hallituksella.

Millä enemmistöllä korjauksesta päätetään?

Jos väestönsuojan rakenteet tai laitteet on korjattava vaatimusten täyttämiseksi, korjauksesta päättää yhtiökokous yli puolen annettujen äänten enemmistöllä asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 §:n nojalla. Tämä on tavanomainen kunnossapidon enemmistöpäätös.

Kahden kolmasosan määräenemmistöä ei tarvita väestönsuojan korjaukseen. Määräenemmistö koskee vasta yhtiöjärjestyksen muuttamista (6 luku 27 §) ja kustannusten tasajakoa vastikeperusteesta poiketen (6 luku 32 §), ei itse korjaushanketta.

Miten vaatimukset näkyvät yhtiön asiakirjoissa?

Väestönsuoja kuuluu hallituksen viiden vuoden kunnossapitotarveselvitykseen ja pelastussuunnitelmaan. Suojaluokka ja rakennevaatimukset käyvät ilmi sijoituspiirustuksista, ja tehdyt korjaukset kirjataan huoltokirjaan, jotta seuraava hallitus näkee historian.

Hallitus voi delegoida työn, mutta ei vastuuta. Vaatimustenmukaisuuden ylläpito on yhtiön kunnossapitoa, ja korjauksesta riittää enemmistöpäätös.

Miten väestönsuojan vaatimukset eroavat tarkastuksesta ja varusteista?

Väestönsuojan rakentamista ja rakennetta koskevat vaatimukset ovat eri asia kuin suojan jatkuva ylläpito. Edellä on käsitelty se, mitä suojan rakenteen on täytettävä. Tarkastus, tiiveyskoe, varusteet ja varastokäyttö muodostavat oman kokonaisuutensa.

Mihin rakennevaatimukset päättyvät ja ylläpito alkaa?

Rakennevaatimukset määräävät, millainen suojan on oltava: kuinka paksut seinät, kuinka kestävät ovet ja kuinka suuri suojapaikkamäärä. Kun suoja on rakennettu, ylläpito varmistaa, että rakenne säilyy vaatimusten mukaisena vuodesta toiseen.

Säännöllinen tarkastus ja kymmenen vuoden välein tehtävä tiiveyskoe kuuluvat ylläpitoon, samoin suojan varusteet ja varastokäytön rajoitukset. Ne käsitellään tarkemmin omilla sivuillaan.

Mistä jatkat seuraavaksi?

Suojan kokonaiskuva, vastuunjako ja yleiskatsaus löytyvät väestönsuoja taloyhtiössä -sivulta. Tarkastusten ja tiiveyskokeen aikataulu sekä yleisimmät puutteet on koottu väestönsuojan tarkastus -sivulle. Väestönsuojan kunto on osa taloyhtiön laajempaa korjausvelkaa.

Rakenne kertoo, millainen suojan on oltava. Tarkastus kertoo, onko se yhä sitä. Kaksi eri kysymystä, kaksi eri sivua.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin taloyhtiöön on rakennettava väestönsuoja?

Väestönsuoja on rakennettava uudisrakennukseen, jonka kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä ja jossa asutaan tai työskennellään pysyvästi. Tämä perustuu pelastuslain 379/2011 71 §:ään. Kynnys koskee yhtä rakennusta tai samalla tontilla olevaa rakennusryhmää. Velvollisuus ei koske enintään viisi vuotta käytössä olevaa tilapäistä rakennusta.

Mihin suojaluokkaan taloyhtiön väestönsuoja yleensä kuuluu?

Tavallisen suomalaisen kerrostalon suoja on lähes aina S1-luokan teräsbetonisuoja. Valtioneuvoston asetus väestönsuojista 408/2011 jakaa suojat luokkiin S1, S2 ja kalliosuoja. S1-suojan on kestettävä 100 kilopascalin paineaalto, ja sen suurin koko on noin 135 neliömetriä. Oman suojan luokka näkyy sijoituspiirustuksista ja huoltokirjasta.

Mitä rakenteellisia vaatimuksia S1-luokan väestönsuojalle on asetettu?

S1-luokan teräsbetonisuojan ympärysseinien ja katon on oltava vähintään 300 millimetriä paksua teräsbetonia, ja lattian, kantavien väliseinien ja pilarien vähintään 150 millimetriä. Rakenteen on kestettävä 100 kilopascalin paineaalto sekä sirpaleet, sortumat ja säteily. Ovien ja sulkulaitteiden on oltava paine- ja kaasutiiviit, ja suojassa on voitava oleskella vähintään 72 tuntia. Vaatimukset perustuvat valtioneuvoston asetukseen 408/2011.

Kuinka monelle väestönsuoja mitoitetaan?

Väestönsuoja mitoitetaan rakennuksessa pysyvästi asuvien, työskentelevien tai muuten oleskelevien henkilöiden mukaan, ja suojapaikkojen määrä perustuu suojan käyttöalaan. Yhden S1-suojan suurin koko on noin 135 neliömetriä ja S2-suojan noin 900 neliömetriä. Jos suojapaikkoja tarvitaan enemmän, rakennetaan useampi suoja tai siirrytään ylempään suojaluokkaan.

Kuka vastaa väestönsuojan vaatimusten täyttymisestä taloyhtiössä?

Vaatimustenmukaisuuden ylläpito on osa taloyhtiön kunnossapitoa, josta vastaa hallitus kiinteistön omistajana. Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 § osoittaa rakennuksen yhteiset tilat yhtiön vastuulle. Jos rakenteita tai laitteita on korjattava, korjauksesta päättää yhtiökokous yli puolen annettujen äänten enemmistöllä (6 luku 26 §). Kahden kolmasosan määräenemmistöä ei väestönsuojan korjaukseen tarvita.