Väestönsuojan tarkastus taloyhtiössä

Väestönsuojan tiiviys- ja toimivuustarkastus tehdään sisäministeriön asetuksen mukaan vähintään kymmenen vuoden välein, ja vastuu sen teettämisestä on taloyhtiöllä. Riittävän koulutuksen saanut tarkastaja varmistaa suojan tiiviyden ja varusteiden toimintakunnon, ja tulokset kirjataan pöytäkirjaan seuraavaa kierrosta varten.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Päivitetty 20.7.2026.

Milloin väestönsuojan tarkastus on tehtävä?

Väestönsuojan tiiviys- ja toimivuustarkastus on tehtävä sisäministeriön asetuksen mukaan vähintään kymmenen vuoden välein. Tämä koskee kaikkia käytössä olevia väestönsuojia, myös varastona pidettäviä.

Tarkastusvälit

Tarkastusväli on kytketty suojan käyttökuntoon, ei sen käyttötarkoitukseen. Sama kymmenen vuoden väli koskee asuintaloa ja varastokäytössä olevaa suojaa. Kunnossapito jakautuu kahteen tasoon: säännölliseen huoltoon, joka tehdään vuosittain, ja vähintään kymmenen vuoden välein tehtävään toimintakunnon tarkastukseen, joka sisältää tiiviyskokeen.

Lähde: pelastuslaki 379/2011 ja sisäministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja laitteiden kunnossapidosta 506/2011, 20 § (Finlex). Kymmenen vuoden väli on vähimmäisvaatimus.

Määräajan laskenta

Määräaika lasketaan edellisestä hyväksytystä tarkastuksesta. Uudessa kohteessa ensimmäinen tarkastus ajoittuu kymmenen vuoden päähän suojan käyttöönotosta, ja siitä eteenpäin kierros tehdään kymmenen vuoden välein.

Hallituksen kannattaa merkitä seuraava tarkastusvuosi huoltokirjaan ja pitkän tähtäimen suunnitelmaan. Näin tarkastus ei jää väliin hallituksen tai isännöitsijän vaihtuessa, mikä on tyypillinen syy myöhästymiseen.

Myöhästymisen seuraukset

Pelastusviranomainen voi palotarkastuksen yhteydessä antaa kirjallisen korjausmääräyksen, jos tarkastus on laiminlyöty. Tällöin tarkastus ja mahdolliset korjaukset on tehtävä viranomaisen asettamassa määräajassa.

Myöhästyminen kasaa myös kustannuksia. Mitä pidempään suoja on tarkastamatta, sitä useampi puute ehtii kertyä, ja kerralla korjattavaa on enemmän kuin säännöllisellä kierroksella. Ajallaan tehty tarkastus pitää korjaukset pieninä ja ennakoitavina.

Kymmenen vuoden tarkastusväli ei ole suositus, vaan asetuksen vähimmäisvaatimus. Sen laiminlyönti jää taloyhtiön vastuulle.

Sääntely on uudistumassa. Pelastuslain toisen vaiheen uudistus oli lausunnolla kesällä 2026, ja se täsmentäisi väestönsuojan toimintakunnon tarkastamista. Nykyinen kymmenen vuoden tarkastusväli on voimassa, kunnes muutos hyväksytään.

Kuka väestönsuojan tarkastuksen tekee?

Väestönsuojan tiiviys- ja toimivuustarkastuksen tekee riittävän koulutuksen saanut henkilö tai väestönsuojiin erikoistunut huoltoliike, jolla on tiiviyskokeen mittausvälineistö. Taloyhtiön oma huoltomies ei yleensä pysty tekemään tiiviyskoetta ilman tätä välineistöä.

Tarkastajan löytäminen

Tarkastuksia tekevät väestönsuojiin erikoistuneet huoltoyritykset. Isännöitsijä osaa yleensä tilata tarkastuksen, ja oman alueen pelastuslaitos sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK neuvovat tarvittaessa luotettavan tekijän löytämisessä.

Tarkastaja tuo mukanaan tiiviyskokeen mittauslaitteet, joilla suojaan luodaan ylipaine ja mitataan, pysyykö paine tavoitearvossa. Taloyhtiön tehtävä on huolehtia, että suoja on tyhjennetty ja luokse päästään tarkastuspäivänä.

Valmistelu ennen tarkastusta

• Varaa tarkastukselle ajankohta tarkastajan kanssa.
• Tyhjennä varastotavara kulkureittien ja venttiilien edestä.
• Varmista, että ovet, luukut ja sulkulaitteet liikkuvat.
• Kokoa aiempi pöytäkirja ja huoltokirja tarkastajan nähtäväksi.
• Nimeä yhteyshenkilö, joka päästää tarkastajan suojaan.

Tarkastuksen tekee aina riittävän koulutuksen saanut tarkastaja. Hallituksen rooli on tilata tarkastus, valmistella suoja ja säilyttää pöytäkirja.

Mitä väestönsuojan tarkastuksessa tarkastetaan?

Tarkastuksessa käydään läpi kaikki suojan toimintaan vaikuttavat osat. Painopiste on tiiviydessä ja siinä, että suoja saadaan tarvittaessa toimintakuntoon.

Tarkastettavat kohteet

Tarkastaja käy läpi tiiviyden, paineventtiilit ja sulkulaitteet, ovet ja luukut, ilmanvaihtolaitteiston sekä varusteiden olemassaolon.

Lähde: sisäministeriön asetus 506/2011, 20 § ja valtioneuvoston asetus väestönsuojan laitteista ja varusteista 409/2011 (Finlex). Varusteiden tarkemmat vaatimukset on koottu erilliselle väestönsuojan varusteet -sivulle.

Tiiviyden merkitys

Suojan koko tarkoitus on pitää sisäilma erillään ulkoilmasta poikkeusoloissa. Jos ovi, läpivienti tai venttiili vuotaa, suojan suojausteho heikkenee, vaikka rakenne muuten olisi ehjä.

Tiiviyskokeessa tarkastaja luo suojaan paineen ja seuraa, kuinka nopeasti se purkautuu. Hyväksytty tulos tarkoittaa, että paine pysyy tavoitellussa arvossa määräajan, ja vuoto pysyy sallituissa rajoissa. Jos suoja ei läpäise koetta, se ei ole toimintakuntoinen, ja korjausten jälkeen tiiviys varmistetaan uusintatarkastuksella.

Sisäministeriön yleisoppaan mukaan suoja on riittävän tiivis, jos paineenlaskukokeessa ylipaine laskee 200 pascalista 50 pascaliin vähintään 20 sekunnissa. Tarkka raja-arvo riippuu suojan rakennusajasta.

Vuotokohta ei aina näy silmällä. Tiiviyskoe paljastaa pienetkin vuodot, joita pelkkä silmämääräinen tarkastus ei löydä, ja siksi mittaus on tarkastuksen tärkein yksittäinen vaihe. Tulos kirjataan pöytäkirjaan lukuarvona, jota voi verrata seuraavalla kierroksella.

Ovet, luukut ja venttiilit

Ovet ja luukut ovat suojan suurin yksittäinen vuotoriski, koska niiden tiivisteet kuluvat ja kovettuvat vuosien kuluessa. Tarkastaja kokeilee jokaisen oven ja luukun sulkeutumisen ja painekestävyyden erikseen.

Paineventtiilit ja sulkulaitteet säätelevät ilmavirtaa suojaan ja sieltä pois. Jos venttiili on jäänyt jumiin, suoja ei tiivisty oikein, vaikka rakenteet olisivat kunnossa. Siksi venttiilien liikkuvuus tarkastetaan osana tiiviyttä, ei erillisenä huomiona.

Tarkastus ja varusteet

Tarkastus toteaa suojan kunnon ja varusteiden olemassaolon. Itse varusteiden hankinta ja täydennys ovat erillinen tehtävä, josta huolehtii taloyhtiö tarkastuksen havaintojen perusteella.

Suojan rakenteelliset vaatimukset, kuten seinäpaksuus ja hätäpoistumistie, on määritelty rakentamisvaiheessa, ja ne on koottu erilliselle väestönsuojan vaatimukset -sivulle. Tarkastus toteaa, että nämä rakenteet ovat säilyneet kunnossa, mutta ei muuta itse vaatimuksia.

Tiiviys ratkaisee. Ehjäkin suoja on hyödytön, jos oven tiiviste on kulunut tai venttiili jää auki.

Kenen vastuulla väestönsuojan tarkastus taloyhtiössä on?

Vastuu tarkastuksen teettämisestä on kiinteistön omistajalla, taloyhtiössä siis yhtiöllä. Yksittäinen osakas ei vastaa väestönsuojan tarkastuksesta erikseen, vaan kulu katetaan yhtiövastikkeella.

Lakiperusta

Pelastuslain 76 § velvoittaa pitämään väestönsuojan, sen laitteet ja varusteet sellaisessa kunnossa, että suoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Velvoite kattaa myös määräaikaistarkastuksen teettämisen.

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n mukaan rakennuksen yhteiset tilat, joista väestönsuoja on yksi, kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuulle. Siksi vastuu tarkastuksesta ei jakaudu osakkaille.

Hallitus ja isännöitsijä

Hallitus vastaa siitä, että tarkastus tilataan ja tulokset käsitellään. Käytännön järjestelyt voi siirtää isännöitsijälle tai nimetylle väestönsuojanhoitajalle, mutta lopullinen vastuu pysyy yhtiöllä.

Korjauspäätös

Pienen, käyttökunnon palauttavan korjauksen hallitus voi teettää tavanomaisena kunnossapitona ilman yhtiökokousta. Laajemman korjauksen päättää yhtiökokous, ja päätös syntyy yli puolen annettujen äänten enemmistöllä asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 §:n mukaan.

Kahden kolmasosan määräenemmistö koskee vain yhtiöjärjestyksen muuttamista (6 luku 34 §) ja kustannusten tasajakoa vastikeperusteesta poiketen (6 luku 32 §). Tuo määräenemmistökynnys määritellään 6 luvun 27 §:ssä. Väestönsuojan korjaus ei kumpaakaan vaadi, vaan se päätetään tavanomaisella enemmistöllä.

Mitkä ovat väestönsuojan tarkastuksen yleisimmät puutteet?

Yleisin syy tiiviysvaatimuksen alittumiseen on ovien ja luukkujen kuluneet tiivisteet. Toinen toistuva puute on ilmanvaihtolaitteiston ja venttiilien jumiutuminen, kun suoja on seissyt vuosia varastona ilman käyttöä.

Tyypilliset puutteet

Useimmat tarkastuksen havainnot toistuvat kohteesta toiseen, ja niillä on tunnettu syy ja tavanomainen korjaus.

Puutteiden korjaus

Tarkastaja kirjaa havaitut puutteet pöytäkirjaan. Hallitus tilaa tämän perusteella korjaukset, jotka palauttavat suojan käyttökuntoon, ja varmistaa, että tehty työ kirjataan huoltokirjaan.

Pienet huollot, kuten tiivisteen vaihto tai venttiilin puhdistus, ovat tavanomaista kunnossapitoa. Jos puutteita on kertynyt useita vuosien huoltamattomuuden takia, korjaus voi laajeta yhdeksi hankkeeksi.

Puutteiden ehkäisy

Säännöllinen silmämääräinen seuranta vuosittain pitää suojan kunnossa tarkastusten välillä. Ovien ja luukkujen liikuttaminen ja venttiilien tarkistus estävät jumiutumisen, joka muuten paljastuu vasta kymmenen vuoden tarkastuksessa.

Useimmat puutteet syntyvät seisonnasta. Suoja, jonka venttiilejä ja ovia liikutetaan välillä, läpäisee tarkastuksen helpommin.

Miten väestönsuojan tarkastus dokumentoidaan?

Tarkastuksen tulos kirjataan tarkastuspöytäkirjaan, jonka tarkastaja laatii. Pöytäkirja kertoo, läpäisikö suoja tiiviysvaatimuksen, mitä puutteita havaittiin ja milloin seuraava tarkastus on tehtävä.

Pöytäkirjan sisältö

Pöytäkirjaan kirjataan tarkastuspäivä, tiiviyskokeen tulos lukuarvona, havaitut puutteet ja suositellut korjaukset sekä seuraavan tarkastuksen ajankohta. Selkeä pöytäkirja kertoo myös, kuka tarkastuksen teki ja millä perusteella suoja hyväksyttiin tai hylättiin.

Asiakirjat

Pöytäkirja säilytetään yhtiön asiakirjoissa ja huoltokirjassa. Seuraava tarkastusvuosi merkitään myös pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmaan, jotta kierros ei jää väliin hallituksen vaihtuessa.

Väestönsuoja kuuluu asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 3 §:n mukaiseen vuosittaiseen kirjalliseen selvitykseen seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeesta. Tarkastuksen ja sen havaintojen kirjaaminen tähän selvitykseen nostaa tulevan korjaustarpeen näkyväksi ajoissa.

Tarkastushistoria

Vanha pöytäkirja kertoo seuraavalle tarkastajalle, mitä edellisellä kierroksella havaittiin ja korjattiin. Historia nopeuttaa tarkastusta ja auttaa erottamaan toistuvan puutteen kertaluonteisesta.

Ostajalle tarkastushistoria on epäsuora signaali siitä, kuinka huolellisesti hallitus hoitaa pieniä, harvoin laskutettavia velvoitteita. Väestönsuojan kunto kannattaa katsoa osana koko taloyhtiön kunnossapidon kokonaisuutta, jonka muut rakennusosat näkyvät korjausvelassa.

Pöytäkirja on tarkastuksen ainoa pysyvä jälki. Ilman sitä seuraava kierros alkaa nollasta, ja vastuun täyttäminen on vaikea osoittaa.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka usein väestönsuoja on tarkastettava?

Väestönsuojan tiiviys- ja toimivuustarkastus on tehtävä sisäministeriön asetuksen mukaan vähintään kymmenen vuoden välein. Väli lasketaan edellisestä hyväksytystä tarkastuksesta. Pelastusviranomainen voi edellyttää tarkastusta myös aiemmin, jos suojan kunnossa on havaittu puutteita. Seuraava tarkastusvuosi kannattaa merkitä huoltokirjaan ja pitkän tähtäimen suunnitelmaan.

Kuka väestönsuojan tarkastuksen saa tehdä?

Tarkastuksen tekee riittävän koulutuksen saanut henkilö tai väestönsuojiin erikoistunut huoltoliike, jolla on tarvittava koulutus ja tiiviyskokeen mittausvälineistö. Taloyhtiön oma huoltomies ei yleensä pysty tekemään tiiviyskoetta ilman tätä välineistöä. Tarkastuksia tekevät väestönsuojiin erikoistuneet huoltoyritykset, ja isännöitsijä osaa yleensä tilata tarkastuksen.

Mitä väestönsuojan tarkastuksessa tarkastetaan?

Tarkastuksessa käydään läpi suojan tiiviys, paineventtiilit ja sulkulaitteet, ovet ja luukut, ilmanvaihtolaitteisto sekä varusteiden olemassaolo. Tiiviys mitataan tiiviyskokeella, jossa suojaan luodaan ylipaine ja seurataan, pysyykö paine tavoitearvossa. Tulokset kirjataan tarkastuspöytäkirjaan.

Kenen vastuulla väestönsuojan tarkastus taloyhtiössä on?

Vastuu tarkastuksen teettämisestä on kiinteistön omistajalla eli taloyhtiöllä. Pelastuslain 76 § velvoittaa pitämään suojan ja sen laitteet sellaisessa kunnossa, että suoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 § asettaa rakennuksen yhteiset tilat yhtiön kunnossapitovastuulle. Kulu katetaan yhtiövastikkeella.

Kuka päättää väestönsuojan tarkastuksessa havaitun korjauksen?

Pienen, käyttökunnon palauttavan korjauksen hallitus voi teettää tavanomaisena kunnossapitona. Laajemman korjauksen päättää yhtiökokous, ja päätös syntyy yli puolen annettujen äänten enemmistöllä asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 §:n mukaan. Kahden kolmasosan määräenemmistöä ei väestönsuojan korjaukseen tarvita.