Väestönsuojan tarkastus taloyhtiössä

Väestönsuojan tiiviys- ja toimivuustarkastus tehdään valtioneuvoston asetuksen väestönsuojista (408/2011) mukaan vähintään kymmenen vuoden välein, ja vastuu sen teettämisestä on taloyhtiöllä. Valtuutettu tarkastaja varmistaa suojan tiiviyden ja varusteiden toimintakunnon, ja tulokset kirjataan pöytäkirjaan seuraavaa kierrosta varten.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Sisältö perustuu pelastuslakiin 379/2011, valtioneuvoston asetukseen väestönsuojista 408/2011 sekä asunto-osakeyhtiölakiin 1599/2009 (Finlex). Päivitetty 2.6.2026.

Milloin väestönsuojan tarkastus on tehtävä?

Väestönsuojan tiiviys- ja toimivuustarkastus on tehtävä valtioneuvoston asetuksen väestönsuojista (408/2011) mukaan vähintään kymmenen vuoden välein. Tämä koskee kaikkia käytössä olevia väestönsuojia, myös varastona pidettäviä.

Lähde: pelastuslaki 379/2011 ja valtioneuvoston asetus väestönsuojista 408/2011 (Finlex). Kymmenen vuoden väli on vähimmäisvaatimus.

Mistä kymmenen vuoden määräaika lasketaan?

Määräaika lasketaan edellisestä hyväksytystä tarkastuksesta. Uudessa kohteessa ensimmäinen tarkastus ajoittuu kymmenen vuoden päähän suojan käyttöönotosta, ja siitä eteenpäin kierros tehdään kymmenen vuoden välein.

Hallituksen kannattaa merkitä seuraava tarkastusvuosi huoltokirjaan ja pitkän tähtäimen suunnitelmaan. Näin tarkastus ei jää väliin hallituksen tai isännöitsijän vaihtuessa, mikä on tyypillinen syy myöhästymiseen.

Mitä myöhästymisestä seuraa?

Pelastusviranomainen voi palotarkastuksen yhteydessä antaa kirjallisen korjausmääräyksen, jos tarkastus on laiminlyöty. Tällöin tarkastus ja mahdolliset korjaukset on tehtävä viranomaisen asettamassa määräajassa.

Myöhästyminen kasaa myös kustannuksia. Mitä pidempään suoja on tarkastamatta, sitä useampi puute ehtii kertyä, ja kerralla korjattavaa on enemmän kuin säännöllisellä kierroksella. Ajallaan tehty tarkastus pitää korjaukset pieninä ja ennakoitavina.

Kymmenen vuoden tarkastusväli ei ole suositus, vaan asetuksen 408/2011 vähimmäisvaatimus. Sen laiminlyönti jää taloyhtiön vastuulle.

Kuka väestönsuojan tarkastuksen tekee?

Väestönsuojan tiiviys- ja toimivuustarkastuksen tekee valtuutettu väestönsuojan tarkastaja, jolla on tarkastukseen tarvittava koulutus ja mittausvälineistö. Taloyhtiön oma huoltomies ei voi tehdä virallista määräaikaistarkastusta.

Mistä tarkastajan löytää?

Tarkastuksia tekevät väestönsuojiin erikoistuneet huoltoyritykset. Isännöitsijä osaa yleensä tilata tarkastuksen, ja oman alueen pelastuslaitos sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK neuvovat tarvittaessa luotettavan tekijän löytämisessä.

Tarkastaja tuo mukanaan tiiviyskokeen mittauslaitteet, joilla suojaan luodaan yli- ja alipaine ja mitataan, pysyykö paine tavoitearvossa. Taloyhtiön tehtävä on huolehtia, että suoja on tyhjennetty ja luokse päästään tarkastuspäivänä.

Mitä hallituksen pitää järjestää ennen tarkastusta?

• Varaa tarkastukselle ajankohta valtuutetun tarkastajan kanssa.
• Tyhjennä varastotavara kulkureittien ja venttiilien edestä.
• Varmista, että ovet, luukut ja sulkulaitteet liikkuvat.
• Kokoa aiempi pöytäkirja ja huoltokirja tarkastajan nähtäväksi.
• Nimeä yhteyshenkilö, joka päästää tarkastajan suojaan.

Tarkastuksen tekee aina valtuutettu tarkastaja. Hallituksen rooli on tilata tarkastus, valmistella suoja ja säilyttää pöytäkirja.

Mitä väestönsuojan tarkastuksessa tarkastetaan?

Tarkastuksessa käydään läpi kaikki suojan toimintaan vaikuttavat osat: tiiviys, paineventtiilit ja sulkulaitteet, ovet ja luukut, ilmanvaihtolaitteisto sekä varusteiden olemassaolo. Painopiste on tiiviydessä ja siinä, että suoja saadaan tarvittaessa toimintakuntoon.

Lähde: valtioneuvoston asetus väestönsuojista 408/2011 (Finlex). Varusteiden tarkemmat vaatimukset on koottu erilliselle väestönsuojan varusteet -sivulle.

Miksi tiiviys on tarkastuksen ydin?

Suojan koko tarkoitus on pitää sisäilma erillään ulkoilmasta poikkeusoloissa. Jos ovi, läpivienti tai venttiili vuotaa, suojan suojausteho heikkenee, vaikka rakenne muuten olisi ehjä.

Tiiviyskokeessa tarkastaja luo suojaan paineen ja seuraa, kuinka nopeasti se purkautuu. Hyväksytty tulos tarkoittaa, että paine pysyy tavoitellussa arvossa määräajan, ja vuoto pysyy sallituissa rajoissa.

Vuotokohta ei aina näy silmällä. Tiiviyskoe paljastaa pienetkin vuodot, joita pelkkä silmämääräinen tarkastus ei löydä, ja siksi mittaus on tarkastuksen tärkein yksittäinen vaihe. Tulos kirjataan pöytäkirjaan lukuarvona, jota voi verrata seuraavalla kierroksella.

Miten ovet, luukut ja venttiilit vaikuttavat tulokseen?

Ovet ja luukut ovat suojan suurin yksittäinen vuotoriski, koska niiden tiivisteet kuluvat ja kovettuvat vuosien kuluessa. Tarkastaja kokeilee jokaisen oven ja luukun sulkeutumisen ja painekestävyyden erikseen.

Paineventtiilit ja sulkulaitteet säätelevät ilmavirtaa suojaan ja sieltä pois. Jos venttiili on jäänyt jumiin, suoja ei tiivisty oikein, vaikka rakenteet olisivat kunnossa. Siksi venttiilien liikkuvuus tarkastetaan osana tiiviyttä, ei erillisenä huomiona.

Mitä eroa on tarkastuksella ja varusteiden täydennyksellä?

Tarkastus toteaa suojan kunnon ja varusteiden olemassaolon. Itse varusteiden hankinta ja täydennys ovat erillinen tehtävä, josta huolehtii taloyhtiö tarkastuksen havaintojen perusteella.

Suojan rakenteelliset vaatimukset, kuten seinäpaksuus ja hätäpoistumistie, on määritelty rakentamisvaiheessa, ja ne on koottu erilliselle väestönsuojan vaatimukset -sivulle. Tällä sivulla käsitellään vain määräaikaistarkastusta.

Tiiviys ratkaisee. Ehjäkin suoja on hyödytön, jos oven tiiviste on kulunut tai venttiili jää auki.

Kenen vastuulla väestönsuojan tarkastus taloyhtiössä on?

Vastuu tarkastuksen teettämisestä on kiinteistön omistajalla, taloyhtiössä siis yhtiöllä. Pelastuslain 379/2011 76 § velvoittaa pitämään väestönsuojan, sen laitteet ja varusteet sellaisessa kunnossa, että suoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Velvoite kattaa myös määräaikaistarkastuksen teettämisen.

Miten vastuu jakautuu hallituksen ja isännöitsijän kesken?

Hallitus vastaa siitä, että tarkastus tilataan ja tulokset käsitellään. Käytännön järjestelyt voi siirtää isännöitsijälle tai nimetylle väestönsuojanhoitajalle, mutta lopullinen vastuu pysyy yhtiöllä.

Asunto-osakeyhtiölain 1599/2009 4 luvun 2 §:n mukaan rakennuksen yhteiset tilat, joista väestönsuoja on yksi, kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuulle. Yksittäinen osakas ei vastaa väestönsuojan tarkastuksesta tai sen kustannuksesta erikseen, vaan kulu katetaan yhtiövastikkeella.

Kuka päättää tarkastuksessa havaitun korjauksen?

Pienen, käyttökunnon palauttavan korjauksen hallitus voi teettää tavanomaisena kunnossapitona ilman yhtiökokousta. Laajemman korjauksen päättää yhtiökokous, ja päätös syntyy yli puolen annettujen äänten enemmistöllä asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 §:n mukaan.

Kahden kolmasosan määräenemmistö koskee vain yhtiöjärjestyksen muuttamista (6 luku 27 §) ja kustannusten tasajakoa vastikeperusteesta poiketen (6 luku 32 §). Väestönsuojan korjaus ei kumpaakaan vaadi, vaan se päätetään tavanomaisella enemmistöllä.

Vastuu tarkastuksesta on yhtiöllä, ei osakkaalla. Korjauspäätös syntyy enemmistöllä, ei kahden kolmasosan määräenemmistöllä.

Mitkä ovat väestönsuojan tarkastuksen yleisimmät puutteet?

Yleisin syy tiiviysvaatimuksen alittumiseen on ovien ja luukkujen kuluneet tiivisteet. Toinen toistuva puute on ilmanvaihtolaitteiston ja venttiilien jumiutuminen, kun suoja on seissyt vuosia varastona ilman käyttöä.

Miten puutteet korjataan tarkastuksen jälkeen?

Tarkastaja kirjaa havaitut puutteet pöytäkirjaan. Hallitus tilaa tämän perusteella korjaukset, jotka palauttavat suojan käyttökuntoon, ja varmistaa, että tehty työ kirjataan huoltokirjaan.

Pienet huollot, kuten tiivisteen vaihto tai venttiilin puhdistus, ovat tavanomaista kunnossapitoa. Jos puutteita on kertynyt useita vuosien huoltamattomuuden takia, korjaus voi laajeta yhdeksi hankkeeksi.

Miten puutteita ehkäistään etukäteen?

Säännöllinen silmämääräinen seuranta vuosittain pitää suojan kunnossa tarkastusten välillä. Ovien ja luukkujen liikuttaminen ja venttiilien tarkistus estävät jumiutumisen, joka muuten paljastuu vasta kymmenen vuoden tarkastuksessa.

Useimmat puutteet syntyvät seisonnasta. Suoja, jonka venttiilejä ja ovia liikutetaan välillä, läpäisee tarkastuksen helpommin.

Miten väestönsuojan tarkastus dokumentoidaan?

Tarkastuksen tulos kirjataan tarkastuspöytäkirjaan, jonka valtuutettu tarkastaja laatii. Pöytäkirja kertoo, läpäisikö suoja tiiviysvaatimuksen, mitä puutteita havaittiin ja milloin seuraava tarkastus on tehtävä.

Mitä pöytäkirjaan kirjataan?

Pöytäkirjaan kirjataan tarkastuspäivä, tiiviyskokeen tulos lukuarvona, havaitut puutteet ja suositellut korjaukset sekä seuraavan tarkastuksen ajankohta. Selkeä pöytäkirja kertoo myös, kuka tarkastuksen teki ja millä perusteella suoja hyväksyttiin tai hylättiin.

Mihin asiakirjoihin tarkastus merkitään?

Pöytäkirja säilytetään yhtiön asiakirjoissa ja huoltokirjassa. Seuraava tarkastusvuosi merkitään myös pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmaan, jotta kierros ei jää väliin hallituksen vaihtuessa.

Väestönsuoja kuuluu asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 3 §:n mukaiseen vuosittaiseen kirjalliseen selvitykseen seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeesta. Tarkastuksen ja sen havaintojen kirjaaminen tähän selvitykseen nostaa tulevan korjaustarpeen näkyväksi ajoissa.

Miksi tarkastushistoria kannattaa säilyttää?

Vanha pöytäkirja kertoo seuraavalle tarkastajalle, mitä edellisellä kierroksella havaittiin ja korjattiin. Historia nopeuttaa tarkastusta ja auttaa erottamaan toistuvan puutteen kertaluonteisesta.

Ostajalle tarkastushistoria on epäsuora signaali siitä, kuinka huolellisesti hallitus hoitaa pieniä, harvoin laskutettavia velvoitteita. Väestönsuojan kunto kannattaa katsoa osana koko taloyhtiön kunnossapidon kokonaisuutta, jonka muut rakennusosat näkyvät korjausvelassa.

Pöytäkirja on tarkastuksen ainoa pysyvä jälki. Ilman sitä seuraava kierros alkaa nollasta, ja vastuun täyttäminen on vaikea osoittaa.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka usein väestönsuoja on tarkastettava?

Väestönsuojan tiiviys- ja toimivuustarkastus on tehtävä valtioneuvoston asetuksen väestönsuojista (408/2011) mukaan vähintään kymmenen vuoden välein. Väli lasketaan edellisestä hyväksytystä tarkastuksesta. Pelastusviranomainen voi edellyttää tarkastusta myös aiemmin, jos suojan kunnossa on havaittu puutteita. Seuraava tarkastusvuosi kannattaa merkitä huoltokirjaan ja pitkän tähtäimen suunnitelmaan.

Kuka väestönsuojan tarkastuksen saa tehdä?

Tarkastuksen tekee valtuutettu väestönsuojan tarkastaja, jolla on tarvittava koulutus ja tiiviyskokeen mittausvälineistö. Taloyhtiön oma huoltomies ei voi tehdä virallista määräaikaistarkastusta. Tarkastuksia tekevät väestönsuojiin erikoistuneet huoltoyritykset, ja isännöitsijä osaa yleensä tilata tarkastuksen.

Mitä väestönsuojan tarkastuksessa tarkastetaan?

Tarkastuksessa käydään läpi suojan tiiviys, paineventtiilit ja sulkulaitteet, ovet ja luukut, ilmanvaihtolaitteisto sekä varusteiden olemassaolo. Tiiviys mitataan tiiviyskokeella, jossa suojaan luodaan yli- ja alipaine ja seurataan, pysyykö paine tavoitearvossa. Tulokset kirjataan tarkastuspöytäkirjaan.

Kenen vastuulla väestönsuojan tarkastus taloyhtiössä on?

Vastuu tarkastuksen teettämisestä on kiinteistön omistajalla eli taloyhtiöllä. Pelastuslain 379/2011 76 § velvoittaa pitämään suojan ja sen laitteet sellaisessa kunnossa, että suoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa, ja asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 § asettaa rakennuksen yhteiset tilat yhtiön kunnossapitovastuulle. Hallitus tilaa tarkastuksen, ja kulu katetaan yhtiövastikkeella.

Kuka päättää väestönsuojan tarkastuksessa havaitun korjauksen?

Pienen, käyttökunnon palauttavan korjauksen hallitus voi teettää tavanomaisena kunnossapitona. Laajemman korjauksen päättää yhtiökokous, ja päätös syntyy yli puolen annettujen äänten enemmistöllä asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 §:n mukaan. Kahden kolmasosan määräenemmistöä ei väestönsuojan korjaukseen tarvita.