Ve­si­kier­toi­nen lämmitys ker­ros­ta­los­sa

Vesikiertoinen patterilämmitys on kerrostalojen yleisin lämmitysmuoto. Silti Kiinteistöliiton kyselyssä noin neljännes taloyhtiöiden edustajista arvioi, että asuntojen sisälämpötiloissa on korjattavaa. Kylmä patteri ei yleensä ole vika. Moni kallis korjausyritys, kuten säätökäyrän nosto, hoitaa oiretta eikä syytä. Kun lämmön reitin lämmönjakohuoneesta termostaattiin tuntee, erottaa normaalin toiminnan viasta ja tietää, kenelle korjaus kuuluu. Seuraavassa esitellään verkoston toiminta, tavallisimmat ongelmat, vastuunjako, säätö ja huolto, osien käyttöiät sekä muutostöiden pelisäännöt.

Miten vesikiertoinen lämmitys toimii kerrostalossa?

Suljettu vesikierto siirtää lämmön lämmönjakohuoneesta pattereihin ja palaa jäähtyneenä takaisin lämmitettäväksi. Sama vesi kiertää verkostossa vuodesta toiseen, eikä se sekoitu hanasta tulevaan käyttöveteen.

Lämmön reitti verkostossa

Tilastokeskuksen rakennuskantatilaston mukaan 79 prosenttia Suomen kerrostaloista lämpiää kauko- tai aluelämmöllä. Lämpö siirtyy verkoston veteen lämmönjakokeskuksessa, josta kiertovesipumppu työntää sen nousulinjoja pitkin asuntojen pattereille. Patterissa vesi luovuttaa lämmön ja lähtee paluuputkeen.

Termostaattinen patteriventtiili säätää virtaaman patterikohtaisesti huoneen lämpötilan mukaan.

Säätökäyrä ja menoveden lämpötila

Verkostoon lähtevän veden lämpötilaa ohjaa säätökäyrä ulkolämpötilan mukaan, eli pakkasella vesi on kuumempaa kuin syksyllä. Leudolla säällä lämmönsiirrin voi luovuttaa verkostoon esimerkiksi 37-asteista vettä, jolloin patteri tuntuu kädellä haalealta. Se ei ole vika.

Kaukolämpöalan ohje mitoittaa uuden verkoston menoveden enintään 60 ja paluuveden 30 asteeseen. Vanhoissa verkostoissa suositus on enintään 70 astetta. Säätökäyrän muutos tuntuu asunnoissa Motivan mukaan vasta 1-3 vuorokauden kuluttua.

Kasvaneen kulutuksen tavallinen selitys on lämmityskäyrän nosto, jolla on yritetty peittää jokin verkoston ongelma. Motivan neuvo on paikantaa ja korjata vika sen sijaan, että käyrää nostetaan.

Verkoston paine

Pattereiden toiminta vaatii Motivan kerrostalo-oppaan mukaan painetta vähintään 0,1 baria korkeusmetriä kohden. Yhden baarin paine riittää vain 1-3 kerroksen taloon, joten kuusikerroksinen talo tarvitsee enemmän. Ylin kerros kärsii vajeesta ensin. Sen kylmät patterit voivat kertoa liian matalasta paineesta.

Miksi patteri on kylmä tai pitää ääntä?

Kylmä patteri on lämmityskaudella useimmiten merkki toimivasta termostaatista, ei viasta. Lorina ja jatkuvasti kylmä asunto sen sijaan ovat selvitettäviä asioita.

Kylmä patteri on usein oikein

Kun huoneen tavoitelämpötila on saavutettu, termostaatti sulkee vesikierron ja patteri viilenee. Motivan asukasohjeen mukaan patterin ei pidä olla lämmin, jos huonelämpötila on yli 23 astetta. Patteri tuntuu myös kylmemmältä, kun siihen koskee kylmän ikkunan vieressä.

Ilma ja jumittunut venttiili

Jos patteri lorisee tai sen yläosa ei lämpene, patteriin on usein kertynyt ilmaa, joka estää veden virtauksen. Ilma poistetaan avaamalla patterin ilmausruuvi, kunnes siitä alkaa tulla vettä. Suljettuun verkostoon ei normaalisti pitäisi päästä ilmaa, joten usein toistuva ilmaustarve kertoo alan järjestön mukaan viasta.

Verkkoon jäänyt ilma aiheuttaa Motivan mukaan myös korroosiota. Perussäädön yhteydessä ilmataan koko patteriverkosto.

Jos ilmaus ei auta ja muu verkosto toimii, todennäköinen syy on jumittunut patteriventtiilin kara. Silloin asia kuuluu huoltoyhtiölle tai LVI-liikkeelle.

Kylmä asunto ja mittaaminen

Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat huoneilman lämpötilalle asunnossa ovat lämmityskaudella 18 ja 26 astetta. Toimenpideraja tarkoittaa tasoa, jonka alittuminen tai ylittyminen velvoittaa selvittämään ja korjaamaan tilanteen. Viranomaismittaus tehdään asetuksen mukaan noin 1,1 metrin korkeudelta.

Laissa ei sen sijaan ole yksiselitteistä säännöstä siitä, mitä lämpötilaa yhtiön on huoneistoissa ylläpidettävä. Vuokranantajien lakiasiantuntijan mukaan edellytetty taso perustuu oikeuskäytännössä muun muassa talon alkuperäiseen tasoon ja käyttötarkoitukseen.

Uudisrakentamisen 21 asteen suunnitteluarvo ei sekään ole vanhan talon asukkaan oikeus tiettyyn lämpötilaan. Kyselyssä mitattu neljänneksen osuus on Kiinteistöliiton mukaan merkki siitä, etteivät lämmityksen säädöt ja toiminta aina ole kunnossa.

Kuka vastaa pattereista ja termostaateista?

Lämmitys on asunto-osakeyhtiölaissa yhtiön perusjärjestelmä, joten sen osat kuuluvat lähtökohtaisesti yhtiölle. Yhtiöjärjestys eli yhtiön omat säännöt voi jakaa vastuun toisin.

Lämmitys on yhtiön perusjärjestelmä

Lain mukaan yhtiö on velvollinen pitämään kunnossa lämmitysjärjestelmän ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Vastuu koskee järjestelmiä, jotka yhtiö on toteuttanut tai hyväksynyt vastuulleen. Myös osakkaan teettämä asennus siirtyy yhtiölle, jos se rinnastuu yhtiön toteuttamaan ja yhtiö on voinut valvoa työn. Koko huoneiston vastuunjako on haettavissa vastuunjakotaulukosta.

Osien vastuunjako

Suomen Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukko 2019.

Ratkaisevaa ei ole osan sijainti asunnossa vaan se, kuuluuko osa yhtiön järjestelmään. Jumittunut termostaatti tai vuotava patteriventtiili korjataan siis yhtiön kustannuksella. Osakkaan itse asennuttama ilmalämpöpumppu on sen sijaan osakkaan oma laite.

Osakkaan lattialämmitys ja perustaso

Korkeimman oikeuden ratkaisussa vuodelta 2003 kylpyhuoneisiin oli asennettu lattialämmitys osakkaan kustannuksella. Kun lattiat jouduttiin myöhemmin korjaamaan rakennevirheen vuoksi, lattialämmitys teki korjauksesta tavallista kalliimman. Oikeuden mukaan tällainen lisäkustannusten riski kuuluu osakkeenomistajalle, vaikka korjaustarve johtuu yhtiön vastuulla olevasta seikasta.

Merkitystä ei ollut sillä, että asennuksen oli teettänyt edellinen osakas. Riski siirtyy siis asunnon mukana. Kiinteistöjuristin mukaan sama ennallistamisraja koskee kaikkia yhtiön perustasosta poikkeavia osakkaan asennuksia.

Miten verkostoa säädetään ja huolletaan?

Perussäätö tasapainottaa koko verkoston. Kuluvat osat uusitaan yleensä samalla kertaa, kun taas asukkaan omat toimet rajautuvat termostaatin käyttöön.

Perussäätö ja tasapainotus

Jos lämpötilat ovat kaikissa asunnoissa tasaisesti väärät, korjaukseksi riittää Kiinteistöliiton asiantuntijan mukaan yleensä säätökäyrän muutos. Jos erot asuntojen välillä ovat suuret, verkosto tarvitsee perussäädön eli tasapainotuksen. Työn vaiheet ja hinnat on käyty läpi patteriverkoston perussäädön oppaassa.

Motivan mukaan valtaosa Suomen kerrostaloista kaipaa lämmitysverkoston tasapainotusta. Oikein tehty perussäätö voi Motivan arvion mukaan pienentää energiankulutusta jopa 10-15 prosenttia.

Kotitalo-lehden haastatteleman Motivan asiantuntijan mukaan tasapainotus kustantaa yleensä muutaman sata euroa asuntoa kohti. Saman asiantuntijan mukaan päätös kannattaa viedä yhtiökokoukseen.

Tamperelaisessa 33 asunnon kerrostalossa vuonna 2010 tehty perussäätöurakka kustansi Motivan esimerkissä 10 081 euroa ja pienensi lämmitysenergian kulutusta yli 10 prosenttia. Helsinkiläisessä 30 asunnon talossa pelkkä säätötyö kustansi 12 000 euroa. Kumpikaan lähde ei ilmoita hintojen arvonlisäveroperustetta.

Termostaattien ja venttiilien vaihto

Kotitalo-lehden mukaan tasapainotus ajoittuu luontevimmin siihen, kun termostaattiset patteriventtiilit alkavat olla elinkaarensa päässä. Venttiilit uusitaan siksi usein samalla kertaa. Kiertovesipumpun vaihtoa Motiva suosittelee yli 15 vuoden käytön jälkeen.

Asukkaan omat toimet

Termostaatteihin saa ja pitää koskea, sillä ne on tarkoitettu huonelämpötilan säätöön. Termostaatin ja patterin eteen jätetään vähintään parinkymmenen sentin rako, jotta ilma kiertää. Kun liian korkeaa huonelämpötilaa lasketaan asteella, kerrostalon lämmityskustannuksista säästyy Motivan mukaan keskimäärin viisi prosenttia.

Motivan suositus asuintilojen lämpötilaksi lämmityskaudella on 20-22 astetta. Kiinteistöliiton asiantuntija kehottaa sopimaan yhtiön tavoitelämpötilasta yhdessä, esimerkiksi 21-22 asteesta. Patteriverkostoon on lisäksi säädetty maksimilämpötila, johon asukas ei voi vaikuttaa.

Kuinka kauan patteriverkosto kestää?

Putket ja patterit kestävät noin 50 vuotta, mutta venttiilit ja pumput uusitaan matkalla useammin. Verkoston kunto riippuu pitkälti kiertoveden laadusta.

Osien käyttöiät

Rakennustiedon ohjekortti KH 90-00403, 2008.

Käyttöiät ovat ohjeellisia, sillä hyvissä oloissa jopa satavuotiaat patterit voivat Motivan mukaan olla käyttökelpoisia. Betonikanaalissa kulkevien teräsputkien käyttöikä vaihtelee ohjekortissa 10 ja 50 vuoden välillä kosteuden mukaan. Oman talon osien laskennallisen tilanteen voi tarkistaa elinkaarihaulla.

Uusimisen hinta ja laajuus

Putkiston ja patteriverkoston uusinta kustantaa korjaushintatietoon perustuvan arviomme mukaan noin 175 euroa huoneistoneliöltä arvonlisäveroineen. Arvio pohjautuu korjausrakentamisen kustannusindeksillä vuoden 2025 tasoon päivitettyihin hankehintoihin, haarukkana 150-200 euroa huoneistoneliöltä. Kuusikymmentäneliöisen asunnon laskennallinen osuus on siten suunnilleen 10 500 euroa.

Talotekniikka-alan ohjeen mukaan vanhasta verkostosta kannattaa yleensä säilyttää siirto- ja nousulinjat. Kytkentäjohdot, patterit ja venttiilit uusitaan ja mitoitetaan matalampiin lämpötiloihin sopiviksi. Motivan mukaan patterien vaihtoa kannattaa harkita, kun ne ovat olleet käytössä yli 40 vuotta eikä lämmitysteho enää riitä.

Verkoston vesi ja sakka

Vanhoihin putkiin ja pattereihin kertyy sakkaa, joka heikentää veden virtausta ja lämmitystehoa. Jos hapellista vesijohtovettä joudutaan lisäämään verkostoon usein, happi syövyttää putkia, kunnes se on ilmauksilla poistettu. Toistuva veden lisäystarve on siksi merkki vuodosta tai muusta viasta.

Vanhojen talojen täysrautaiset putket ovat Ylen haastatteleman yrittäjän mukaan usein uudempia paremmassa kunnossa, koska niihin ei pääse happea.

Mitä muutokset tarkoittavat verkostolle?

Lämmönlähde voi vaihtua, mutta verkosto jää, jolloin sen lämpötilataso ratkaisee muutoksen onnistumisen. Myös muut remontit heijastuvat lämmitykseen.

Lämmönlähteen vaihto

Lämpöpumppulämmitykseen siirryttäessä patteriverkoston menoveden tavoitteeksi asetetaan Motivan mukaan enintään noin 45 astetta. Vanha verkosto on usein mitoitettu kuumemmalle vedelle, joten patterit voidaan joutua vaihtamaan suurempiin. Vaihtoehdot ja hankkeen vaiheet on vertailtu lämmitysjärjestelmän uusimisen oppaassa.

Suuret patterit toimivat matalammilla lämpötiloilla ja parantavat koko järjestelmän hyötysuhdetta. Pelkkä patterien vaihto ei Motivan mukaan useinkaan ole kannattava säästötoimi.

Vesikiertoinen lattialämmitys

Lattialämmityksen menovesi saa kaukolämpöalan ohjeen mukaan olla muoviputkilla korkeintaan 40 astetta, vanhoissa rakennuksissa jopa 50. Patteriverkoston kuumempaa vettä ei siksi johdeta lattiaputkiin sellaisenaan, vaan lattialämmitys tarvitsee oman piirinsä. Märkätilojen lämmitys hoidetaan talotekniikkaoppaan mukaan usein sähköisellä tai vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Kylpyhuoneen rättipatteri on lämpimän käyttöveden kiertovesipatteri, joka on ensisijaisesti tarkoitettu lyhentämään lämpimän veden odotusaikaa. Varsinainen lämmitin se ei ole. Lattialämmityksen asennus on osakkaan muutostyö, josta ilmoitetaan yhtiölle etukäteen.

Remonttien vaikutus verkostoon

Ikkunoiden uusiminen, julkisivun lisäeristys ja ilmanvaihdon muutokset pienentävät talon lämmöntarvetta. Ympäristöministeriön asetus edellyttää tällaisissa luvanvaraisissa hankkeissa lämmityksen toiminnan varmistamista ja tarpeellisin osin tasapainotusta. Motivan asiantuntijan mukaan ikkunaremontti kaksi vuotta perussäädön jälkeen tekee säätötyön turhaksi, joten perussäätö tehdään viimeisenä.

Usein kysytyt kysymykset

Saako patterin ilmata itse?

Alan järjestön ohjeen mukaan ilmausruuvin voi avata ja sulkea, kun vettä alkaa tulla. Suljettuun verkostoon ei kuitenkaan normaalisti pääse ilmaa, joten toistuva ilmaustarve kertoo viasta. Epäselvässä tilanteessa ilmoitus huoltoyhtiölle on varmempi valinta kuin oma ilmaus.

Miksi lämmityslasku ei pienene, vaikka käännän termostaattia pienemmälle?

Kerrostalossa lämmityskustannukset katetaan yhtiövastikkeella, joka jakautuu kaikille osakkaille. Oman asunnon viileämpi lämpötila pienentää koko talon kulutusta vain vähän. Säästö näkyy vastikkeessa vasta, kun koko yhtiön kulutus laskee.

Mikä lämpötila asunnossa pitää lain mukaan olla?

Yhtä lakisääteistä lämpötilaa ei ole. Viranomaisen puuttumisrajat asunnolle ovat lämmityskaudella 18 ja 26 astetta. Motivan suositus asuintiloihin on 20-22 astetta, kun taas yhtiöltä edellytetty taso perustuu oikeuskäytännössä muun muassa talon alkuperäiseen tasoon.

Kuka maksaa jumittuneen termostaatin vaihdon?

Taloyhtiö. Venttiilit ja termostaatit ovat Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukossa yhtiön kunnossapidettäviä, koska ne ovat osa lämmitysjärjestelmää. Osakkaan tehtäväksi jää vian ilmoittaminen huollolle tai isännöitsijälle.

Lämmittävätkö patterit kesällä?

Eivät yleensä. Kotitalo-lehden mukaan kesäkaudella patteriverkostoa ei pitäisi enää lämmittää, joten lämmitys suljetaan sään lämmetessä. Kesän kylmä patteri on täysin tavallinen näky.

Voiko kerrostaloasuntoon asentaa vesikiertoisen lattialämmityksen?

Voi, mutta se vaatii oman lämmityspiirin ja muutostyöilmoituksen yhtiölle. Korkeimman oikeuden linjan mukaan osakkaan asentaman lattialämmityksen lisäkustannusriski jää osakkaalle myös tulevissa korjauksissa. Märkätiloissa käytetään usein myös sähköistä lattialämmitystä.