Pat­te­ri­ver­kos­ton pe­rus­sää­tö ta­lo­yh­ti­ös­sä

Kun osa asunnoista on kuumia ja osa kylmiä, koko taloa lämmitetään kylmimmän asunnon mukaan. Patteriverkoston perussäätö palauttaa pattereiden vesivirrat suunniteltuihin arvoihin. Motivan arvion mukaan oikein tehty perussäätö voi leikata lämmitysenergiasta jopa 10-15 prosenttia lähtötilanteesta riippuen. Motivan seurantakohteessa pelkkä säätötyö kustansi laskelmamme mukaan noin 400 euroa asunnolta vuoden 2013 hintatasossa. Seuraavassa esitellään perussäädön sisältö, tarpeen merkit, hinta, säästö, toteutus ja päätöksenteko taloyhtiössä.

Mitä patteriverkoston perussäätö tarkoittaa?

Perussäädössä LVI-ammattilainen mittaa ja asettaa pattereiden sekä pystylinjojen virtaamat suunnitelman mukaisiksi. Kyse on koko vesikiertoisen lämmitysverkoston tasapainottamisesta, ei yksittäisen patterin korjaamisesta.

Perussäätö ja tasapainotus

Perussäätö ja patteriverkoston tasapainotus tarkoittavat samaa toimenpidettä. Säädettäviä kohtia ovat pattereiden esisäätöventtiilit, linjojen linjasäätöventtiilit ja kiertovesipumppu.

Perussäätö käynnistetään suunnittelulla. Toteutuksesta vastaa LVI-urakoitsija. Talotekniikkainfon mukaan perussäätö koskee kaikkia vesikiertoisia järjestelmiä radiaattoreista lattialämmitykseen.

Mitä perussäätö ei ole

Pelkkä termostaattien vaihto ei ole perussäätö. Termostaattiventtiilit tosin väsyvät vanhetessaan, joten venttiilien uusinta ja perussäätö kannattaa usein tehdä samalla kertaa.

Motiva kehottaa kokeilemaan ensin pieniä toimenpiteitä, kuten säätökäyrän tarkistusta ja asuntokohtaisia säätöjä. Jos ne eivät riitä, tarvitaan koko verkoston perussäätö.

Mistä tietää, että perussäätö on tarpeen?

Selvin merkki on pysyvä lämpötilaero saman talon asuntojen välillä. Ennen tilausta kannattaa tarkistaa remonttikalenteri, sillä tulossa oleva ikkuna- tai julkisivuremontti siirtää perussäädön niiden jälkeen.

Oireet asunnoissa

Motiva neuvoo kartoittamaan tilanteen olosuhdekyselyllä, jossa kysytään huoneistojen lämpötilat, patteriverkoston äänet ja vetoisuus. Epätasapainoisessa verkostossa osa tiloista on liian kylmiä ja osa liian lämpimiä, mistä aiheutuu valituksia.

Patterit eivät lämpene, yläkerran patterit pysyvät kylminä tai patterista kuuluu veden lorinaa. Tampereen Energian mukaan säätö on ajankohtainen viimeistään, kun verkostoa ei ole huollettu tai säädetty yli 20 vuoteen.

Ylilämmityksen kierre

Taloyhtiötä lämmitetään yleensä kylmimmän asunnon mukaan. Helsingin kaupungin energianeuvonnan mukaan verkoston epätasapaino johtaa silloin helposti koko talon ylilämmittämiseen yhden viileän asunnon takia. Talotekniikkainfon havainnekuvassa epätasapainoinen talo lämpiää 19, 22 ja 25 asteen huoneistoihin, tasapainotettu tasaisesti 21 asteeseen.

Ylilämpö on kerrostaloissa mitattu ilmiö. THL:n INSULAtE-hankkeessa kerrostaloasuntojen keskilämpötila ennen korjauksia oli lämmityskaudella 22,7 astetta. Lämpötila ylitti 23 astetta noin 40 prosenttia ajasta.

Seurannassa oli 46 kerrostaloa eri puolilta Suomea. Suhteellinen kosteus asunnoissa oli keskimäärin 27,0 prosenttia. Ylilämmön laskeminen auttaisi THL:n mukaan myös ylläpitämään sopivampaa kosteutta sisäilmassa. Uudisrakentamisessa huonelämpötilan suunnitteluarvo on 21 astetta.

Toimenpiderajat tulevat asumisterveysasetuksesta

Asumisterveysasetuksen toimenpideraja asuinhuoneen lämpötilalle on lämmityskaudella +18 ja +26 asteen välillä. Lämpötila mitataan noin 1,1 metrin korkeudelta oleskeluvyöhykkeeltä.

Alaraja on terveysvalvonnan puuttumisraja, ei asumismukavuuden tavoite. Rajat koskevat vain asuinhuoneita, eivät esimerkiksi pesu- tai varastotiloja. Valviran soveltamisohjeen mukaan lämpötila ei saa aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin.

Mitä perussäätö kustantaa?

Perussäädöstä ei ole tuoretta virallista hintatilastoa, joten luotettavimmat julkiset luvut ovat Motivan seurantakohteista vuosilta 2010 ja 2013. Niissä kokonaishinta riippui ennen kaikkea siitä, uusittiinko venttiilit säädön yhteydessä.

Mistä hintahaarukka syntyy

Sama nimike voi tarkoittaa eri laajuutta. Suppeimmillaan hinta kattaa suunnittelun ja säätötyön, laajimmillaan myös patteri- ja linjasäätöventtiilien uusinnan laitteineen. Tarjouksia vertaillessa kannattaa varmistaa, mitkä venttiilit hintaan sisältyvät.

Toteutuneet kohteet

Helsinkiläisessä 30 asunnon kerrostalossa perussäädön kokonaishinta oli 28 000 euroa vuonna 2013. Kohde on vuonna 1959 valmistunut nelikerroksinen talo, jonka rakennustilavuus on 6 600 kuutiometriä.

Pelkän säätötyön osuus oli 12 000 euroa. Venttiilien ja laitteiden osuus oli laskelmamme mukaan 16 000 euroa eli yli puolet kokonaishinnasta. Tamperelaisessa 33 asunnon talossa urakka kustansi 10 081 euroa vuonna 2010 venttiilien uusinta mukaan lukien.

Asuntoa kohden laskettuna kerrostalokohteiden hinnat vastaavat laskelmamme mukaan noin 300-950 euroa hankkeen laajuudesta riippuen. Luvut ovat vuosien 2010-2013 hintatasoa.

Avustustilanne

Perussäätöön ei ole elokuussa 2026 haettavissa valtion energia-avustusta. Vanha energia-avustus vuosille 2020-2022 luki järjestelmän säädön ja tasapainotuksen avustettaviin kustannuksiin, mutta ohjelma on päättynyt.

Ympäristöministeriön valmistelema korjausavustus vuosille 2026-2027 nimeää järjestelmien säädön avustettavaksi toimenpiteeksi, mutta asetus on vasta luonnos. Luonnoksessa avustus olisi enintään 4 000 euroa asuntoa kohden. Ehtona olisi vähintään 10 prosentin parannus energiatehokkuuden vähimmäistasoon.

Varke ei ole vielä julkaissut uuden avustuksen ehtoja eikä hakuaikataulua. Luonnoksen mukaan avustusta voisi saada takautuvasti myös suunnittelukustannuksiin. Avustusten kokonaiskuva on energia-avustusten oppaassa.

Paljonko perussäätö säästää?

Motivan arvio oikein tehdyn perussäädön säästöstä on jopa 10-15 prosenttia lämmitysenergiasta lähtötilanteesta riippuen. Vaikka lämpötilaa ei voisi laskea, perussäätö varmistaa tasaisen lämmön koko taloon.

Asteen vaikutus kuluihin

Säästö syntyy keskilämpötilan laskusta. Yksi aste huonelämpötilassa on noin viisi prosenttia lämmityskuluista, joten ylilämpimien asuntojen palauttaminen tavoitelämpöön tuntuu suoraan energialaskussa.

Kiinteistöliiton säästövinkkilistalla ensimmäisenä on lämmitysverkoston perussäätö. Listalla seuraavana on lämpötilan maltillinen alentaminen keskitetysti, mikäli mahdollista.

Toteutuneet säästöt

Helsinkiläiskohteessa lämmitysenergian säästö oli 16 megawattituntia eli 5 prosenttia. Lähtötilanteessa osa huoneistoista oli talvella jopa 25-asteisia, eikä säädön jälkeen järjestelmään kahden talven aikana tarvinnut koskea.

Tamperelaiskohteessa säästö oli 39 megawattituntia eli yli 10 prosenttia. Säätö tehtiin, kun 1980-luvun termostaattiventtiilit olivat osin viallisia ja tukkoisia. Lämmönsäätimen säätökäyrää voitiin samalla laskea matalammaksi.

Turkulaisessa koulukiinteistössä perussäätö leikkasi lämmitysenergiasta 17 prosenttia, eikä lukua voi siirtää suoraan taloyhtiöön. Urakan takaisinmaksuaika oli kaksi vuotta. Ilmanvaihto oli saneerattu siellä jo vuonna 2004, mutta lämmityksen tasapainotus jäi silloin tekemättä.

Tehomaksu kaukolämpötalossa

Kaukolämpölaskussa on energiamaksun lisäksi kiinteä tehomaksu, joka perustuu talolle varattuun tehoon tai sopimusvesivirtaan. Jos talon lämmöntarve on pienentynyt, maksuperusteen voi pyytää tarkistettavaksi mittauksiin perustuen. Tarkistus voidaan tehdä luotettavasti aikaisintaan ensimmäisen lämmityskauden jälkeen, joten hyöty näkyy tehomaksussa viiveellä.

Tarkistus tilataan lämpöyhtiöltä kirjallisesti. Tehomaksun tarkistusoikeutta käsitellään tarkemmin kaukolämmön hinnan oppaassa.

Miten perussäätö tehdään?

Perussäätö alkaa suunnittelulla ja päättyy huonelämpötilojen mittaukseen pakkasella. Työ vaatii pääsyn kaikkiin verkoston osiin, joten sen tekee aina ammattilainen.

Vaiheet suunnittelusta jälkimittaukseen

Suunnitelmat teetetään ammattilaisella, urakoitsijat kilpailutetaan suunnitelmien pohjalta ja toteutusta voi valvoa ulkopuolinen valvoja. Motiva kehottaa myös tiedottamaan asukkaille hankkeesta, sillä työ vaatii käynnin huoneistoissa.

1. Pattereiden termostaatit irrotetaan, verkosto täytetään vedellä, ilmataan ja paine säädetään.
2. Patteri- ja linjasäätöventtiileihin asetetaan suunnitellut esisäätöarvot.
3. Verkoston vesivirtaamat tai paine-erot tarkistetaan linjasäätöventtiileistä.
4. Termostaatit asennetaan takaisin, säätöalue asetetaan ja säätökäyrä viritetään oikealle tasolle.
5. Huonelämpötilat mitataan ja hienosäätö tehdään lämmityskaudella.

Automatisoitu säätö

Aikaisemmin perussäätö tehtiin manuaalisesti verkoston kaikkiin säädettäviin kohtiin. Talotekniikkainfon mukaan ratkaisuja on nyt kaikkien säädettävien kohtien automaattiseen säätöön, eikä automatisoitu verkosto vaadi toistuvaa perussäätöä. Uusimmat ratkaisut ohjaavat lämmönluovuttimien vesivirtaamia automaattisesti ja tarjoavat hyvän säätötarkkuuden.

Talvi kuuluu aikatauluun

Varsinainen hienosäätö tehdään, kun vuorokauden keskilämpötila on -5 astetta tai alle. Mittausten aikana ikkunoiden on oltava kiinni ja ilmanvaihdon toiminnassa.

Säätökäyrän muutos tuntuu asunnoissa vasta noin 1-3 vuorokauden viiveellä. Siksi hienosäätö vaatii aikaa. Lopuksi säätökäyrä päivitetään vastaamaan perussäädön jälkeistä tilannetta. Hankkeen jälkeen kannattaa seurata sekä energiankulutusta että olosuhteita.

Kuka päättää ja milloin perussäätö teetetään?

Lämmitysjärjestelmä on asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön kunnossapitovastuulla, joten perussäädön tilaa taloyhtiö. Hallitus voi yleensä päättää hankkeesta itse, jos kustannus mahtuu yhtiökokouksen hyväksymään talousarvioon.

Hallituksen ja yhtiökokouksen raja

Lain mukaan hallitus huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidon asianmukaisesta järjestämisestä. Tavanomaisena kunnossapitona perussäätö kuuluu lähtökohtaisesti tälle alueelle. Laajakantoisesta tai asumiskustannuksiin olennaisesti vaikuttavasta kunnossapidosta päättää sen sijaan yhtiökokous.

Kiinteistöliiton mukaan hallitus voi päättää asioista, jotka eivät ole yhtiössä epätavanomaisia ja joilla ei ole laajakantoisia vaikutuksia. Raja arvioidaan yhtiökohtaisesti. Jos hanke vaatii vastikkeen korotusta tai määrärahojen ylitystä, asia viedään yhtiökokoukseen.

Remonttiketjun viimeinen toimenpide

Motiva kehottaa säätämään verkoston peruskorjauksen, julkisivuremontin tai talotekniikan uudistamisen yhteydessä. Erityisen tärkeää säätö on, kun eristystasoa parannetaan esimerkiksi ikkunoiden uusinnalla tai tiivistyksellä tai kun ilmanvaihtoa muutetaan. Laukaisijoita ovat myös verkoston omat kunnostukset, kuten kiertovesipumppujen tai lämmönvaihtimen uusinta.

Järjestys ratkaisee. Motivan asiantuntija Harri Heinaro on todennut Kiinteistölehdessä, että ikkunaremontti kaksi vuotta perussäädön jälkeen tekee työn turhaksi.

Hän kehotti jättämään perussäädön viimeiseksi toimenpiteeksi, jos lämmitystarpeeseen vaikuttavia korjauksia on tiedossa lähiaikoina. Kiinteää säätöväliä ei ole, vaan perussäätö uusitaan tarpeen mukaan korjausten edetessä. Talotekniikkainfon mukaan uutena tehdyn säädön vaikutus heikkenee verkoston ikääntyessä.

Luvanvaraisen remontin velvoite

Kun taloyhtiö tekee luvanvaraisen ikkuna-, julkisivu-, katto- tai ilmanvaihtoremontin, ympäristöministeriön asetus velvoittaa varmistamaan lämmityksen oikean ja energiatehokkaan toiminnan. Tarpeellisilta osin on tehtävä myös taloteknisten järjestelmien tasapainotus ja säätö. Asetus on ollut voimassa kesäkuusta 2013.

Toteutus osoitetaan rakennusvalvonnalle loppukatselmuksessa. Vaatimus koskee vain luvanvaraisia hankkeita, joten tavallinen huoltotyö ei sitä laukaise. Erillistä lakisääteistä velvoitetta pelkkään perussäätöön ei sen sijaan ole.

Ennen lämpöpumppuhanketta

Lämmitystavan vaihtoa harkitsevan yhtiön kannattaa tehdä energiatehokkuustoimet ennen uuden järjestelmän mitoitusta, jotta selvitys tehdään oikealle lämmitystarpeelle. Helsingin kaupungin ohje listaa lämmitysverkoston tasapainotuksen ja huuhtelun maalämpöä edeltäviin toimiin. Lämmitystavan vaihtoa käsittelee lämmitysjärjestelmän uusimisen opas.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on perussäädöllä ja tasapainotuksella?

Ei käytännön eroa. Molemmat tarkoittavat lämmitysverkoston virtaamien säätämistä suunniteltuihin arvoihin. Sama työ kulkee myös nimellä lämmitysverkoston perussäätö.

Kuinka usein perussäätö pitää tehdä?

Kiinteää väliä ei ole. Motivan mukaan säätö uusitaan tarvittaessa, kun korjaukset muuttavat lämmitystarvetta tai olosuhteissa havaitaan ongelmia. Viimeistään säätö on ajankohtainen, kun verkostoa ei ole säädetty yli 20 vuoteen.

Voiko perussäädön tehdä kesällä?

Asennustyöt voi tehdä muulloinkin, mutta lämpötilojen hienosäätö vaatii lämmityskauden. Motivan ohjeen mukaan mittaukset tehdään, kun vuorokauden keskilämpötila on -5 astetta tai alle.

Pitääkö urakoitsijan päästä jokaiseen asuntoon?

Kyllä. Perussäätö vaatii pääsyn kaikkiin järjestelmän osiin, myös asuntojen pattereille. Termostaatit irrotetaan ja venttiilien esisäätöarvot asetetaan huoneistoissa.

Mitä perussäätö kustantaa asuntoa kohden?

Motivan seurantakohteissa kokonaishinta vastasi laskelmamme mukaan noin 300-950 euroa asunnolta hankkeen laajuudesta riippuen. Hintataso on vuosilta 2010-2013, joten tarjoukset kannattaa pyytää omaan taloon.

Saako perussäätöön avustusta?

Elokuussa 2026 ei saa. Aiempi energia-avustus nimesi järjestelmän säädön ja tasapainotuksen avustettavaksi, mutta ohjelma on päättynyt. Uusi korjausavustus vuosille 2026-2027 on vasta valmistelussa.