Avaintiedot
- Yhtiöjärjestys määrää, mitkä osakkeet hallitsevat mitäkin huoneistoa ja miten vastike jaetaan.
- Muutoksesta päättää yhtiökokous kahden kolmasosan määräenemmistöllä.
- Muutos tulee voimaan vasta, kun se on rekisteröity kaupparekisteriin.
Yhtiöjärjestys
Yhtiöjärjestys on asunto-osakeyhtiön oma sääntökirja, joka toimii asunto-osakeyhtiölain rinnalla ja sitoo jokaista osakasta. Siinä määrätään muun muassa yhtiön toiminimi, osakehuoneistot sekä se, mitkä osakkeet tuottavat oikeuden hallita mitäkin huoneistoa. Se määrää myös vastikkeen perusteen. Muuttamisesta päättää yhtiökokous. Muutos tulee voimaan vasta rekisteröinnistä.
Yhtiöjärjestys on taloyhtiön oma sääntökirja. Se kertoo, mitkä osakkeet tuottavat oikeuden hallita mitäkin huoneistoa ja miten vastike jaetaan. Kun vastike tuntuu epäreilulta tai vanha teksti ei enää vastaa talon todellisuutta, ratkaisu löytyy usein juuri yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Muutos ei kuitenkaan ole pelkkä äänestys. Osa muutoksista onnistuu kahden kolmasosan enemmistöllä, osa vaatii yksittäisen osakkaan suostumuksen. Muutos tulee voimaan vasta rekisteröinnistä. Osakkaan ja hallituksen jäsenen kannattaa tuntea nämä säännöt, ennen kuin muutoksesta äänestetään.
Mitä yhtiöjärjestys on ja mitä sen on sisällettävä?
Yhtiöjärjestys eli taloyhtiön oma sääntökirja toimii asunto-osakeyhtiölain rinnalla ja sitoo jokaista osakasta samalla tavalla kuin laki. Se täydentää lain vähimmäisvaatimukset juuri tälle talolle.
Osake ja hallintaoikeus
Et omista asuntoa vaan osakkeet. Osakkeet tuottavat oikeuden hallita tiettyä huoneistoa. Juuri yhtiöjärjestys kertoo, mitkä osakkeet tuottavat minkä huoneiston hallinnan. Tämä ero yllättää monen ostajan. Yhtiöjärjestys ei myöskään ole sama asia kuin järjestyssäännöt. Järjestyssäännöt koskevat arjen käyttäytymistä, kun taas yhtiöjärjestys määrää omistuksen ja vastikkeen rakenteen.
Mitä yhtiöjärjestyksessä on aina oltava
Laki luettelee tiedot, jotka jokaisessa yhtiöjärjestyksessä on mainittava. Ne kiinnittävät sen, kuka omistaa mitäkin ja kuka maksaa mistäkin. Pakollinen sisältö on koottu alla olevaan taulukkoon.
| Mitä yhtiöjärjestyksessä on oltava | Mitä se tarkoittaa |
|---|---|
| Toiminimi | Nimi, kotikunta |
| Rakennukset ja kiinteistö | Tontin hallinta |
| Osakehuoneistot | Pinta-alat |
| Osakeryhmät | Hallinnan jako |
| Yhtiön tilat | Yhteiset tilat |
| Vastikeperuste | Laskutapa |
Kiinteistöä koskeva kohta kertoo myös sen, omistaako yhtiö tontin vai hallitseeko se sitä vuokrasopimuksella. Huoneistoista mainitaan sijainnin ja pinta-alan lisäksi käyttötarkoitus sekä huoneiden lukumäärä. Vastikkeesta on käytävä ilmi laskutapa ja se, kuka päättää sen suuruuden ja maksutavan.
Kotipaikaksi merkitään aina jokin Suomen kunta. Erikseen luetellaan ne huoneistot ja muut tilat, jotka ovat yhtiön suorassa hallinnassa. Näitä ei hallitse kukaan osakas omilla osakkeillaan.
Tilikausi voidaan määrätä myös yhtiön perustamissopimuksessa. Oikeusministeriö voi antaa mallin yhtiöjärjestyksestä. Moni pieni yhtiö rakentaa oman järjestyksensä tällaisen mallin pohjalta.
Yhtiöjärjestys kaupan yhteydessä
Ostajan kannattaa lukea yhtiöjärjestys ennen kauppaa. Se kertoo, mitä oikeasti ostaa. Autopaikka voi olla oma osake tai yhtiön hallinnassa oleva tila. Myös vastikkeen peruste selviää samasta asiakirjasta.
Huoneiston merkitty käyttötarkoitus kannattaa tarkistaa samalla. Asunnoksi ostettu tila voi olla yhtiöjärjestyksessä liikehuoneisto, mikä vaikuttaa sekä vastikkeeseen että käyttöön.
Sama asiakirja paljastaa myös rajoitukset. Osakkeiden luovutusta voi rajoittaa lunastuslauseke. Sen perusteella yhtiö tai muut osakkaat voivat lunastaa myydyt osakkeet. Tällainen ehto kannattaa tarkistaa etukäteen.
Poikkeaminen laista
Yhtiöjärjestys voi joissakin kohdin poiketa asunto-osakeyhtiölaista. Kunnossapitovastuu eli vastuu talon korjauksista voidaan esimerkiksi jakaa laista poikkeavalla tavalla, kun määräys on kirjoitettu täsmällisesti.
Kaikkea ei silti voi siirtää yhtiöjärjestyksellä. Vahingonkorvausvelvollisuutta ei voi sitovasti siirtää osakkaalle. Kiinteistöliitto muistuttaa myös, että epäselvä sanamuoto tulkitaan lain hyväksi, ei yhtiöjärjestyksen. Osakas voi luottaa täsmälliseen määräykseen, mutta ei epäselvään. Sanamuoto ratkaisee.
Milloin yhtiöjärjestystä pitää muuttaa?
Yhtiöjärjestystä muutetaan, kun sen määräykset eivät enää vastaa talon todellisuutta. Yleisimmät syyt ovat vanhentunut teksti, uuteen hankkeeseen varautuminen sekä epäreiluksi koettu vastike.
Vanhentuneet määräykset
Moni yhtiöjärjestys on edellisen lain ajalta. Ennen 1.7.2010 rekisteröity järjestys on kirjoitettu vanhan lain mukaan. Isännöintiliitto muistuttaa, että vanhentunut teksti tuottaa osakkaalle ikävän yllätyksen. Suullinen sopimus tyyliin "näin on aina tehty" ei päde, jos yhtiöjärjestys sanoo toisin. Kirjattu voittaa sovitun.
Uuteen hankkeeseen varautuminen
Yhtiökokous voi muuttaa yhtiöjärjestystä niin, että se varautuu tulevaan uudistukseen. Näin tehdään esimerkiksi sähköauton latauspisteitä varten. Muutos valmistelee talon hankkeeseen jo ennen kuin itse hankkeesta lopullisesti päätetään.
Siirto rakenteiseen muotoon
Patentti- ja rekisterihallitus siirtää yhtiöjärjestyksiä rakenteiseen sähköiseen muotoon. Ennen vuotta 2019 rekisteröity yhtiö muuntaa järjestyksensä tähän muotoon seuraavan muutoksen yhteydessä. Pelkkä muodon muutos ei kosketa sisältöä. Teksti pysyy samana. Rakenteinen muoto helpottaa tietojen käsittelyä ja hakua.
Kun huoneistojako muuttuu
Muutos voi olla myös pakollinen. Jos osakas jakaa huoneiston kahdeksi tai yhdistää kaksi huoneistoa, yhtiöjärjestyksen huoneisto- ja osaketiedot eivät enää pidä paikkaansa. Silloin niitä on päivitettävä. Yhtiöjärjestys kuvaa aina talon nykyisen jaon. Fyysinen muutos huoneistoihin heijastuu siten myös sääntökirjaan.
Miten muutoksesta päätetään?
Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää aina yhtiökokous, ei hallitus. Muutoksen pääasiallinen sisältö on mainittava kokouskutsussa, muuten päätöstä ei voi pätevästi tehdä.
Kahden kolmasosan enemmistö
Tavallinen muutos vaatii määräenemmistön. Ehdotusta on kannatettava vähintään kahdella kolmasosalla annetuista äänistä sekä kokouksessa edustetuista osakkeista. Molempien osuuksien on täytyttävä. Tätä vaatimusta ei voi keventää yhtiöjärjestyksen omalla määräyksellä. Jos kannatus jää tämän alle, ehdotus raukeaa. Ääntenlaskennan tarkat säännöt käydään läpi yhtiökokouksen äänestyssääntöjä koskevassa oppaassa.
Milloin tarvitaan osakkaan suostumus
Osa muutoksista koskee yhtä osakasta niin syvästi, että pelkkä enemmistö ei riitä. Silloin tarvitaan myös kyseisen osakkaan oma suostumus. Alla oleva taulukko erottaa tapaukset toisistaan.
| Muutoksen laji | Mitä päätös vaatii |
|---|---|
| Tavallinen muutos | Kahden kolmasosan määräenemmistö |
| Vesimaksu kulutuksen mukaan | Yksinkertainen enemmistö |
| Osakkaan oikeus tai maksuperuste | Määräenemmistö ja suostumus |
| Yhtiömuodon muutos tai luovutus | Kaikkien osakkaiden suostumus |
| Kohtuuton määräys | Tuomioistuin voi muuttaa |
Suostumuksen voi antaa ennen kokousta, kokouksessa tai sen jälkeen. Kokouksessa muutosta kannattanut osakas katsotaan suostuneeksi. Ilman tarvittavaa suostumusta päätös voi jäädä mitättömäksi.
Suostumus tarvitaan kuudessa tilanteessa. Näitä ovat huoneiston hallintaoikeuden tai käyttötarkoituksen muuttaminen, lunastuslausekkeen lisääminen, maksuvelvollisuuden kasvattaminen, osakkaan voitto-osuuden pienentäminen sekä isännöitsijän salliminen hallituksen puheenjohtajaksi. Muissa muutoksissa riittää määräenemmistö.
Käyttötarkoituksen muutokseen liittyy oma helpotuksensa. Kun huoneiston käyttötarkoitus muuttuu ja vastike sovitetaan samaa tarkoitusta koskevaan perusteeseen, riittää neljän viidesosan kannatus muista osakkeista. Yksittäisen osakkaan suostumusta ei tällöin erikseen tarvita. Tämä koskee esimerkiksi asunnon muuttamista liiketilaksi.
Kohtuuton määräys ja tuomioistuin
Joskus vanha määräys johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen eikä enemmistö suostu korjaamaan sitä. Silloin hallitus tai yksittäinen osakas voi viedä asian tuomioistuimeen. Kanne nostetaan yhtiön kotipaikan käräjäoikeudessa.
Tuomioistuin voi muuttaa määräystä, jos se tuottaa yhdelle osakkaalle perusteetonta etua toisten kustannuksella tai kohtuutonta rasitusta. Yhtiökokouksen pöytäkirjaan merkitään niiden osakkaiden nimet, jotka vastustavat muutosta, sillä kanne nostetaan juuri heitä vastaan. Reitti on hidas ja harvinainen. Se on viimeinen keino, kun kohtuuttomuutta ei muuten saada pois.
Miten vastikeperustetta voi muuttaa?
Vaikein muutos on vastikeperuste eli tapa, jolla kulut jaetaan. Se koskee suoraan jokaisen osakkaan lompakkoa, joten laki suojaa osakasta, jonka maksut kasvaisivat.
Miksi vastikeperustetta on vaikea muuttaa
Jos muutos lisää osakkaan maksuvelvollisuutta, tarvitaan hänen suostumuksensa. Käytännössä yksikin vastustaja voi pysäyttää muutoksen. Kiinteistöliiton lakimies kuvaa, että epäreiluakaan jakoa ei tätä kautta usein saada muutetuksi. Aina joukosta löytyy joku vastustaja. Yksi ääni riittää estoon.
Veden todellinen kulutus on poikkeus
Yksi laillinen oikotie on silti olemassa. Kun vastike sidotaan luotettavasti mitattavaan veden todelliseen kulutukseen, muutos onnistuu yksinkertaisella enemmistöllä eikä yksittäisen osakkaan suostumusta tarvita. Sama helpotus koskee muutakin luotettavasti mitattavaa tai arvioitavaa kulutusta.
Laki sallii oikotien, koska kulutukseen perustuva maksu on jo itsessään reilu. Kukin maksaa siitä, mitä käyttää. Muutos ei tällöin siirrä kustannuksia osakkaalta toiselle. Vesimittarit tekevät todellisen kulutuksen mittaamisen mahdolliseksi.
Yhdenvertaisuus asettaa rajan
Vastikeperuste ei saa tuottaa osakkaalle epäoikeutettua etua toisen kustannuksella. Oletuksena on osakkaiden yhtäläinen maksuvelvollisuus. Korkein oikeus katsoi vuonna 2023, että talon vanha ja epäselvä rahoitusvastikemääräys ei poikennut tästä oletuksesta riittävän tarkasti. Siksi uusi jako ei lisännyt vastustaneen osakkaan maksua eikä päätös ollut mitätön.
Opetus on yksinkertainen. Poikkeus yhtäläisyydestä on kirjoitettava tarkasti, tai se ei sido. Aihetta avataan tarkemmin yhdenvertaisuutta kustannusjaossa käsittelevässä oppaassa.
Miten muutos rekisteröidään?
Muutos ei tule voimaan pelkällä kokouksen päätöksellä. Se astuu voimaan vasta, kun se on merkitty kaupparekisteriin.
Ilmoitus ja liitteet
Yhtiö tekee muutoksesta ilmoituksen viivytyksettä. Ilmoitus liitteineen toimitetaan kaupparekisteriin sähköisessä palvelussa. Alla oleva taulukko kokoaa vaiheet järjestyksessä.
| Vaihe | Mitä tehdään |
|---|---|
| Päätös yhtiökokouksessa | Määräenemmistö ja kokouskutsu |
| Ilmoitus rekisteriin | Muutosilmoitus kaupparekisteriin |
| Liitteet | Pöytäkirja ja suostumukset |
| Voimaantulo | Vasta rekisteröinnin jälkeen |
Mukaan liitetään yhtiökokouksen pöytäkirja tai sen ote. Jos muutos vaati osakkaan suostumuksen, myös se toimitetaan. Ilman pöytäkirjaa muutosta ei voida merkitä rekisteriin. Ilmoituksen tekee yhtiön puolesta yleensä isännöitsijä tai hallituksen jäsen.
Ennen rekisteröintiä pätee vanha järjestys
Kokouksen päätös ei muuta sääntöjä heti. Ennen rekisteröintiä yhtiö soveltaa yhä vanhaa yhtiöjärjestystä. Tämä koskee myös vastiketta. Uutta vastikeperustetta saa laskuttaa vasta, kun muutos on rekisterissä. Vanha peruste on siihen asti voimassa. Ennenaikainen laskutus voi johtaa vaatimuksiin palauttaa liikaa peritty osuus.
Mitä muutos maksaa
Patentti- ja rekisterihallitus perii yhtiöjärjestyksen muutoksesta 300 euroa. Maksu on viranomaismaksu, joten siihen ei lisätä arvonlisäveroa. Pelkkä siirto rakenteiseen sähköiseen muotoon on maksutonta, kun sisältö ei muutu.
Ilmoituksen voi tehdä sähköisessä palvelussa, jossa tunnistaudutaan verkkopankilla tai mobiilivarmenteella. Käsittelyn kestoa rekisteriviranomainen ei ilmoita päivinä. Aikatauluun kannattaa varata pelivaraa.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko hallitus muuttaa yhtiöjärjestystä ilman yhtiökokousta?
Ei voi. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää aina yhtiökokous, ei hallitus. Tavallinen muutos vaatii kahden kolmasosan määräenemmistön. Muutoksen pääasiallinen sisältö on mainittava jo kokouskutsussa. Hallitus valmistelee muutoksen ja tekee päätöksen jälkeen ilmoituksen rekisteriin, mutta itse päätöstä se ei voi tehdä.Mitä yhtiöjärjestyksen muuttaminen maksaa?
Patentti- ja rekisterihallitus perii muutoksesta 300 euroa. Kyse on viranomaismaksusta, joten siihen ei lisätä arvonlisäveroa. Jos yhtiöjärjestys vain siirretään rakenteiseen sähköiseen muotoon sisältöä muuttamatta, muutos on maksutonta.Voiko yksi osakas estää yhtiöjärjestyksen muutoksen?
Voi, mutta vain tietyissä muutoksissa. Jos muutos rajoittaa osakkaan hallintaoikeutta tai lisää hänen maksuvelvollisuuttaan, tarvitaan hänen suostumuksensa määräenemmistön lisäksi. Tällöin yksikin vastustaja voi pysäyttää muutoksen. Tavallisessa muutoksessa yksittäinen osakas ei voi estää päätöstä, kun kaksi kolmasosaa kannattaa sitä.Milloin muutettu yhtiöjärjestys tulee voimaan?
Vasta rekisteröinnistä. Muutosta ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on merkitty kaupparekisteriin, joten kokouksen päätös ei yksin riitä. Ennen rekisteröintiä yhtiössä noudatetaan vanhaa yhtiöjärjestystä. Siksi muutosilmoitus kannattaa tehdä viivytyksettä.Laskuri
Missä kunnossa taloyhtiösi on?
Yhtiöjärjestyksen muutos lähtee usein siitä, että tuleva korjaustarve yllättää. Asuntoanalyysi laskee korjausvelan ja tulevien remonttien suuruusluokan suoraan asuntoilmoituksesta, joten näet ajoissa, mihin oma vastikeosuutesi perustuu.
Lähteet
Näytä 9 lähdettä: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, Patentti- ja rekisterihallitus ja muut
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 1 luku 13 § (Yhtiöjärjestyksen sisältö): "Asunto-osakeyhtiöllä on yhtiöjärjestys, jossa on aina mainittava: 1) yhtiön toiminimi; 2) yhtiön kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhtiön hallitsemien rakennusten ja kiinteistöjen sijainti ja hallintaperuste; 4) jokaisen osakehuoneiston sijainti kiinteistöllä tai rakennuksessa, sen numero tai kirjaintunnus, rakennusalalla yleisesti hyväksyttyjä mittaustapoja noudattaen laskettu pinta-ala sekä käyttötarkoitus ja huoneiston huoneiden lukumäärä; 5) järjestysnumerolla yksilöitynä mikä osake tai osakkeet (osakeryhmä) tuottavat oikeuden hallita mitäkin osakehuoneistoa; 6) yhtiön välittömässä hallinnassa olevat osakehuoneistoja vastaavat tilat siten kuin 4 kohdassa säädetään ja muut yhtiön välittömässä hallinnassa olevat tilat; 7) yhtiövastikkeen määräämisen perusteet sekä kuka määrää vastikkeen suuruuden ja maksutavan." finlex.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 1 luku 14 § (Yhtiöjärjestyksen muuttaminen): "Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta ja kohtuullistamisesta säädetään 6 luvussa." Saman lain 6 luku 34 § (Yhtiöjärjestyksen muuttaminen): "Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous. Päätös on tehtävä 27 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä. Yhtiökokous voi kuitenkin päättää yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen muuttamisesta 26 §:ssä tarkoitetulla enemmistöllä, jos yhtiöjärjestyksen vastikeperustetta muutetaan siten, että vastikkeen perusteeksi otetaan muun perusteen tilalle luotettavasti mitattavissa oleva veden todellinen kulutus. [- -] Yhtiöjärjestyksen muuttamista koskeva päätös on viivytyksettä ilmoitettava rekisteröitäväksi, eikä sitä saa panna täytäntöön ennen kuin se on rekisteröity." finlex.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 26 § (Enemmistöpäätös): "Yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, jollei tässä laissa säädetä toisin." Saman lain 6 luku 27 § (Määräenemmistöpäätös): "Jos päätös on tehtävä määräenemmistöllä, yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. [- -] Määräenemmistövaatimusta ei voi lieventää yhtiöjärjestyksen määräyksellä." finlex.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 35 § (Suostumus yhtiöjärjestyksen muuttamiseen): "Yhtiöjärjestyksen muuttamiseen on saatava 27 §:ssä tarkoitetun määräenemmistön lisäksi osakkeenomistajan suostumus, kun: 1) muutetaan hänen osakkeidensa tuottamaa oikeutta hallita huoneistoa; 2) muutetaan hänen huoneistonsa käyttötarkoitus toiseksi; 3) rajoitetaan oikeutta hänen osakkeensa luovuttamiseen ottamalla yhtiöjärjestykseen 2 luvun 5 §:ssä tarkoitettu lunastuslauseke tai ennestään olevaa lunastuslauseketta laajennetaan; 4) lisätään hänen maksuvelvollisuuttaan yhtiötä kohtaan siten, että muutetaan vastike- tai muuta maksuperustetta taikka lisätään tai poistetaan maksuperuste; 5) hänen oikeuttaan yhtiön voittoon tai netto-omaisuuteen vähennetään yhtiöjärjestyksen määräyksellä; tai 6) yhtiöjärjestykseen otetaan määräys, jolla sallitaan isännöitsijän valinta hallituksen puheenjohtajaksi. Osakkeenomistajan suostumusta ei kuitenkaan tarvita, kun vastikeperustetta muutetaan siten, että vastikkeen perusteeksi otetaan muun perusteen tilalle luotettavasti mitattavissa tai arvioitavissa oleva hyödykkeen todellinen kulutus." finlex.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 36 § (Yhtiöjärjestyksen kohtuullistaminen): jos yhtiöjärjestykseen sisältyy kohtuuttomuuteen johtava määräys, hallituksella ja osakkeenomistajalla on oikeus nostaa yhtiön kotipaikan alioikeudessa kanne yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi. Tuomioistuin voi muuttaa yhtiöjärjestystä, jos määräys tuottaa osakkeenomistajalle merkittävää etua toisten kustannuksella tai aiheuttaa tälle huomattavaa rasitusta verrattuna toisiin osakkeenomistajiin. finlex.fi.
- Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO:2023:52 (12.7.2023): asunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli muuttanut rahoitusvastikkeen maksuperustetta osakkaan vastustuksesta huolimatta. Korkein oikeus katsoi, ettei aiemmassa yhtiöjärjestyksessä ollut määrätty perusteesta riittävän tarkasti, jotta sillä olisi poikettu osakkeenomistajien yhtäläisestä maksuvelvollisuudesta. Näin ollen muutos ei lisännyt vastustaneen osakkaan maksuvelvollisuutta eikä päätös ollut mitätön. finlex.fi.
- Patentti- ja rekisterihallitus, kaupparekisterin käsittelymaksut (voimaan 1.1.2026): asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen muutosilmoitus maksaa 300 euroa. Kyseessä on viranomaismaksu ilman arvonlisäveroa. Yhtiöjärjestyksen siirtäminen uuteen rakenteiseen sähköiseen muotoon sisältöä muuttamatta on maksutonta. Ennen vuotta 2019 rekisteröity yhtiö siirtää yhtiöjärjestyksensä rakenteiseen muotoon seuraavan muutoksen yhteydessä. prh.fi.
- Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Kiinteistölehti (yhtiöjärjestyksen muuttaminen ja vastikeperuste): muutoksesta päätetään aina yhtiökokouksessa yleensä kahden kolmasosan määräenemmistöllä, ja muutoksen pääasiallinen sisältö on mainittava kokouskutsussa; muutettua yhtiöjärjestystä noudatetaan vasta rekisteröinnistä alkaen; epäreilun vastikejyvityksen muuttaminen vaatii kaikkien osakkaiden suostumuksen, mikä käytännössä usein estää muutoksen. kiinteistoliitto.fi.
- Isännöintiliitto (Mia Koro-Kanerva) ja Kiinteistömedia (vanhentuneet yhtiöjärjestykset): moni taloyhtiö noudattaa yhä edellisen lain aikaista yhtiöjärjestystä. Epävirallisesti sovitut käytännöt eivät sido, kun yhtiöjärjestys sanoo toisin; asiantuntijat suosittelevat päivittämään vanhan lain aikaisen yhtiöjärjestyksen vastaamaan nykyistä asunto-osakeyhtiölakia. salkunrakentaja.fi.