Avaintiedot
- Raportin lisätutkimussuositus voi velvoittaa ostajan tutkimaan rakenteen ennen kauppaa.
- Kerrostaloasunnossa tarkastus rajoittuu suoritusohjeen mukaan huoneiston sisäpuolisiin osiin, minkä vuoksi taloyhtiön asiakirjat luetaan ennen tarkastuksen tilaamista.
- Suoritusohje uudistui kesäkuussa 2026, kun RT 103996 ja tilaajan ohje RT 103997 korvasivat vuoden 2007 ohjeet.
Kuntotarkastus
Kuntotarkastus on aistienvarainen ja rakenteita rikkomaton tekninen arvio asunnon kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista asuntokaupan yhteydessä. Tarkastusta ohjaa Rakennustiedon suoritusohje RT 103996. Mikään laki ei vaadi tarkastusta eikä sääntele sen tekijää.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan useissa asuntokauppariidoissa talo on kuntotarkastettu, mutta riidelty virhe ei ole löytynyt tarkastuksessa. Kuntotarkastus on silti ostajan keskeinen keino selvittää asunnon kunto ennen kauppaa. Sen pelisäännöt uudistuivat kesäkuussa 2026, kun uusi suoritusohje RT 103996 korvasi vuoden 2007 ohjeen. Taloyhtiön asunnossa tarkastus rajoittuu huoneiston sisäpuolisiin osiin. Yhtiön kuntoarvio kattaa pistokokein arviolta 10-20 prosenttia asunnoista. Juuri myynnissä olevan asunnon kuntoa ei siis ole välttämättä koskaan arvioitu. Seuraavassa esitellään, mitä kuntotarkastus sisältää, kuka sen saa tehdä ja miten kerrostaloasunnon tarkastus eroaa omakotitalosta.
Mitä kuntotarkastus tarkoittaa?
Suoritusohjeen mukaan tarkastuksen tavoite on tuottaa puolueetonta tietoa kaupan molemmille osapuolille ennen kauppakirjan allekirjoitusta. Raportti kertoo kohteen kunnosta, korjaustarpeista, vaurioriskeistä sekä käyttöturvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä riskeistä.
Aistienvarainen ja pintoja rikkomaton selvitys
Tarkastaja arvioi rakenteet näkyviltä osiltaan pääosin aistienvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Suoritusohje toteaa rajoituksen suoraan. Täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei ohjeen mukaan voi koskaan saada ilman laajoja rakenteiden avauksia. Kosteus paikallistetaan pintakosteusilmaisimella, mutta laitteen lukemia ei edes kirjata raporttiin, koska ne eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia.
Riskihavainnon selvittämiseksi tarkastaja saa tehdä pienimuotoisia rakenneavauksia, kuten porareikiä. Osakehuoneistossa avauksiin tarvitaan lupa sekä osakkeen omistajalta että taloyhtiöltä.
Vapaaehtoinen tarkastus sitoo silti ostajaa
Asuntokaupan kuntotarkastuksia ei säädellä laissa. Ostajaa sitoo silti asuntokauppalain ennakkotarkastussäännös. Jos ostaja on tarkastanut asunnon tai jättänyt myyjän tarjoaman tilaisuuden käyttämättä, hän ei saa vedota virheenä seikkaan, joka olisi pitänyt havaita tarkastuksessa.
Ilman myyjän kehotusta tai muuta erityistä syytä ostajan ei tarvitse ulottaa tarkastusta seikkoihin, jotka vaatisivat erityisiä teknisiä toimenpiteitä. Erityinen syy voi kuitenkin syntyä kuntotarkastusraportista.
Korkein oikeus katsoi vuonna 2019, että raportin riskirakennekuvaus ja lisätutkimussuositus velvoittivat ostajat tutkimaan alapohjan ennen kauppaa. Kun he ostivat tutkimatta, he ottivat riskin vaurioista itselleen. Ratkaisu koskee kiinteistökauppaa. Asunto-osakekaupasta vastaavaa ennakkopäätöstä ei ole, joten linjaa sovelletaan asunto-osakkeisiin asuntokauppalain vastaavan säännöksen nojalla.
Laki suojaa huolimatontakin ostajaa yhdessä tilanteessa. Jos myyjä on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja ostaja tarkastuksensa, ostaja voi silti vaatia olosuhteisiin nähden kohtuullista hinnanalennusta.
Tarvitseeko ostaja kuntotarkastuksen, kuntoarvion vai kuntotutkimuksen?
Kuntotarkastus, kosteuskartoitus, kuntoarvio ja kuntotutkimus tarkoittavat eri selvityksiä, joilla on eri tilaaja ja eri kohde. Ostotilanteessa valinta ratkeaa sillä, mitä epäselvyyttä ollaan selvittämässä.
Valinta ostotilanteessa
| Selvitys | Mitä se selvittää | Tilaaja |
|---|---|---|
| Kuntotarkastus | Yhden asunnon kunto asuntokaupan yhteydessä | Kaupan osapuoli |
| Kosteuskartoitus | Märkätilan kosteustilanne mittaushetkellä | Kaupan osapuoli |
| Kuntoarvio | Yhtiön rakenteet, tekniikka ja korjausehdotukset | Taloyhtiö |
| Kuntotutkimus | Yksittäisen rakenteen kunto rakenteita avaamalla | Taloyhtiö |
Kuntoarvion ja kuntotutkimuksen tulokset ostaja saa yhtiön asiakirjoista. Kun yksittäisen rakenteen kunto pitää varmistaa, yhtiö teettää kuntotutkimuksen, joka porautuu rakenteeseen asti.
Sekoittuvat termit
Kuntokartoitus on arkikielen sana, jolla ei ole määriteltyä sisältöä. Sillä tarkoitetaan myyntipuheessa milloin kuntotarkastusta, milloin kosteuskartoitusta, joten tilaussopimuksesta kannattaa tarkistaa, minkä ohjeen mukaan työ tehdään. Kosteusvaurioiden kartoittajille on oma koulutus ja tutkintokoe. Suoritusohjeen mukaan tehdyn työn tunnistaa yhdestä lauseesta, sillä raportissa on mainittava, onko tarkastus tehty RT 103996:n mukaisesti.
Miten kuntotarkastus tehdään taloyhtiön asunnossa?
Suoritusohjeen mukaan kerrostalohuoneistoissa tarkastus rajoittuu huoneiston sisäpuolisiin osiin. Rajaus muuttaa koko selvityksen luonteen omakotitaloon verrattuna.
Osakehuoneiston tarkastus on suppeampi
Julkisivut, katto, salaojat ja muut yhtiön vastuulla olevat rakennusosat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle. Raja kulkee samassa kohdassa kuin kunnossapitovastuu eli yhtiön ja osakkaan välinen korjausvastuun jako, joka on koottu vastuunjakotaulukkoon.
Ala on rajauksesta kahta mieltä. Osa toimijoista tekee kerrostaloasuntoon suppean kuntotarkastuksen ilman ulkopuolisten rakenteiden arviointia. Sustera taas katsoo, että kerrostalohuoneistoon riittää asuntokaupan yhteydessä märkätilaan tehty kosteuskartoitus.
Haastattelu on osakehuoneistossa laajempi kuin omakotitalossa. Käyttäjän lisäksi haastatellaan mahdollisuuksien mukaan isännöitsijää, jolta saadaan tieto yhtiön tehdyistä ja tulevista korjauksista. Alkuhaastattelussa selvitetään lisäksi omistusaika sekä huolto-, vaurio- ja korjaushistoria.
Taloyhtiön asiakirjat luetaan ensin
Kerrostaloasunnon ostajan tärkein selvitys on paperia. Asiakirjat kertovat yhtiön rakenteiden kunnosta enemmän kuin yhden huoneiston sisäpuolinen tarkastus.
| Asiakirja | Mitä se kertoo ostajalle |
|---|---|
| Isännöitsijäntodistus | Tehdyt ja päätetyt remontit, yhtiön talous ja huoneiston tiedot |
| Kunnossapitotarveselvitys | Hallituksen näkemys seuraavan viiden vuoden korjaustarpeista |
| Kuntoarvio | Yhtiön kunto, asunnoista pistokokein noin 10-20 prosenttia |
| Energiatodistus | Rakennuksen energiatehokkuus ja sen perusteet |
Kuntoarviossa käydään läpi rakennusosat, talotekniikka ja ulkoalueet. Taloyhtiön kuntoarvio kuntoluokkineen kertoo yhtiön rakenteiden suunnan paremmin kuin yksittäisen huoneiston tarkastus.
Milloin kerrostaloasunnossa kannattaa tarkastaa
Nyrkkisääntönä tarkastus tai kosteuskartoitus on perusteltu, kun märkätila on remontoitu yli kymmenen vuotta sitten tai huoneistossa on tehty osakasremontteja ilman dokumentteja. Kosteusriski keskittyy osakehuoneistossa märkätilaan. Dokumentoimaton remontti voi puolestaan kätkeä puutteellisen vedeneristyksen. Jos yhtiön asiakirjat ovat ohuet eikä kuntoarviota ole tehty, huoneiston tarkastus paikkaa tietoa vain omalta osaltaan.
Mitä kuntotarkastus sisältää?
Tarkastus kattaa asunnon näkyvät pinnat, rakenteet ja talotekniikan sekä asukkaan haastattelun ja asiakirjat. Uudistettu ohje laajensi teknisen käyttöiän arvioinnin talotekniikasta myös rakenteisiin.
Tarkastuskohteet asunnossa
Osakehuoneistossa tarkastuksen painopiste on tiloissa, joissa vesivahingon tai kosteusvaurion riski on suurin.
| Kohde | Mitä tarkastetaan |
|---|---|
| Märkätilat | Pinnat, kallistukset, kosteus ja vedeneristys näkyviltä osin |
| Pinnat ja rakenteet | Halkeamien, kallistumien, painumien ja kosteusjälkien havainnot |
| Talotekniikka | Lämmitys sekä vesi- ja viemärilaitteet, vuotovesien ohjaus |
| Sisäilma | Poikkeavat hajut sekä asbestin ja muiden haitta-aineiden riski |
| Turvallisuus | Käyttöturvallisuuteen ja terveysriskeihin liittyvät havainnot |
Riskirakenteet ja lisätutkimussuositus
Suoritusohje määrittelee riskirakenteet, joiden kunto tulee selvittää rakenteita avaamalla. Uudistettu ohje lisäsi listalle tiili-villa-tiiliseinän sekä välipohjan, jossa on orgaanista materiaalia ja jonka alla on kylmä tai viileä tila. Kuluttajariitalautakunta piti täysistuntoratkaisussaan valesokkelin tunnistamista ammattitaitoisen kuntotarkastajan perustietona, koska rakennetta käytettiin yleisesti 1970-1980-luvuilla.
Ostajalle raportin lisätutkimussuositus on koko tarkastuksen tärkein yksittäinen rivi. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä juuri se ratkaisee, saako löytymättä jääneeseen vaurioon vedota myöhemmin.
Mitä tarkastukseen ei kuulu
Tarkastuksessa ei arvioida kiintokalusteita, irtaimistoa, väliovia eikä kodinkoneita. Yleiset tilat ja erilliset varastot tarkastetaan vain, jos siitä sovitaan erikseen. Tarkastukseen eivät sisälly myöskään asbestikartoitus, radonmittaus tai muut kuntotutkimuksen kaltaiset lisäselvitykset. Ulkopuolelle jäävät niin ikään rakennuksen kallistuman mittaaminen sekä ikkunoiden tiiviyden tutkiminen savukokein. Erillisistä lisäselvityksistä tehdään aina oma sopimuksensa.
Miten kuntotarkastus tilataan ja tehdään?
Tarkastus etenee vaiheittain tilauksesta raporttiin. Vuoden 2007 suoritusohje jakoi sen kuuteen vaiheeseen.
Vaiheet tilauksesta raporttiin
| Vaihe | Sisältö |
|---|---|
| Sopiminen | Sisältö, laajuus ja käytettävä ohje kirjataan tilaussopimukseen |
| Suunnitelma | Tarkastaja suunnittelee läpikäynnin ennakkotietojen pohjalta |
| Haastattelu ja asiakirjat | Alkuhaastattelu, asiakirjat ja kysymykset tilaajalle ennakkoon |
| Tarkastus | Kohteen läpikäynti tiloittain ja rakennusosittain |
| Alustava yhteenveto | Havainnot ja niiden merkitys käydään läpi suullisesti |
| Raportti | Kirjallinen raportti havainnoista, päätelmistä ja toimenpiteistä |
Uudistuksen valmistelijoiden mukaan RT 103996 ei juuri muuttanut tarkastuksen sisältöä, vaan selkeytti rakennetta, mittausten kirjaamista ja raportointia. Raportista on käytävä ilmi osapuolet, rajaukset ja epävarmuustekijät sekä niistä johtuvat lisätutkimustarpeet. Havainnot esitetään rakennusosittain ja valokuvin. Raportti on laadittava niin yksiselitteiseksi, että rakennustekniikkaan perehtymätön lukija muodostaa siitä käsityksen kohteen kunnosta.
Kuka tarkastuksen voi tehdä
Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan kuntotarkastuksen tekijänä voi lähtökohtaisesti olla kuka tahansa, koska pakollisia pätevyysvaatimuksia ei ole. Vapaaehtoisen asuntokaupan kuntotarkastajan eli AKK-pätevyyden myöntää rakennusalan pätevyyspalvelu FISE.
Pätevyys edellyttää rakennusalan tutkinnon, pätevyystentin ja työnäytteet. Pätevyys on voimassa seitsemän vuotta kerrallaan. Ylen mukaan päteviä AKK-tarkastajia oli keväällä 2026 koko maassa 75.
Ala arvostelee tilannetta itsekin. Susteran liiketoimintajohtaja Antti Autio totesi Ylelle, että kuka vain voi esittäytyä kuntotarkastajana, eikä se ole kenenkään alalla toimivan etu.
Kuka tilaa ja kuka maksaa
Tavallisesti myyjä tilaa tarkastuksen ennen myynnin aloittamista, mutta Oikotien mukaan osapuolet sopivat usein tilauksesta ja kuluista yhdessä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan myyjän maksama ammattitaitoinen tarkastus on ostajalle etu, koska se kertoo kohteen yleiskunnosta.
Ostaja voi ehdottaa tarkastusta myös tarjousvaiheessa, jolloin ehto kirjataan ehdolliseen tarjoukseen. Tarkastuksen hintaan vaikuttavat eniten kohteen tyyppi ja tarkastuksen laajuus.
Kauanko kuntotarkastus on voimassa?
Kuntotarkastuksella ei ole virallista voimassaoloaikaa. Suoritusohjeen mukaan tarkastus koskee vain tilannetta tarkastusajankohtana.
Ei virallista voimassaoloaikaa
Ohje toteaa lisäksi, että tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Vesivahinko, uusi vuoto tai osakasremontti voi tehdä raportista vanhentuneen viikossa. Siksi raportin ikää arvioidaan aina suhteessa siihen, mitä asunnossa on tarkastuksen jälkeen tapahtunut.
Kahdeksan kuukauden vakuutusehto
Ainoa kiinteä aikaraja tulee piilovirhevakuutuksesta. Vakuutusyhtiöiden Kauppaturva-tuotetta haettaessa tarkastus saa ehtojen mukaan olla enintään kahdeksan kuukautta vanha kaupantekohetkellä. Kerrostaloasunnossa vakuutuksen edellytykseksi riittää märkätilan kosteuskartoitus. Raja on yhden vakuutustuotteen myöntämisen edellytys, eikä sitä ole kirjattu lakiin tai suoritusohjeeseen.
Vanha tarkastus uudessa kaupassa
Myyjän vanhaan raporttiin saa yleensä luottaa. Korkein oikeus katsoi vuonna 2020, että ostajat saivat pitää riittävinä kosteusmittauspöytäkirjan tietoja, joissa rakenteet oli poraten tehdyillä mittauksilla todettu kuiviksi. He eivät menettäneet oikeuttaan vedota virheeseen.
Jos vaurio löytyy vasta kaupan jälkeen, asia etenee piilevän virheen polkua. Määräajat lasketaan hallinnan luovutuksesta eikä tarkastuksen päivämäärästä.
Usein kysytyt kysymykset
Onko kuntotarkastus pakollinen asuntokaupassa?
Ei ole. Tarkastus perustuu Rakennustiedon ohjeeseen eikä mihinkään lakiin. Se on silti vakiintunut osa erityisesti pientalokauppaa. Kerrostaloasunnossa osa toimijoista tekee sen sijaan vain märkätilan kosteuskartoituksen.Voiko asunnon ostaa ilman kuntotarkastusta?
Voi. Ostajan ei tarvitse ilman myyjän kehotusta tai erityistä syytä teettää teknisiä tutkimuksia. Jos myyjä on kuitenkin esittänyt raportin, jossa on lisätutkimussuositus, tutkimatta ostaminen siirtää riskin ostajalle korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön mukaan.Kuka vastaa, jos kuntotarkastaja ei huomaa virhettä?
Tarkastajan vastuu tilaajalle perustuu toimeksiantosopimukseen ja kuluttajansuojalakiin. Kuluttajariitalautakunta suositti vuonna 2026 täysistuntoratkaisussaan 10 000 euron korvausta, kun tarkastaja ei ollut tunnistanut valesokkelia. Myyjän ja ostajan keskinäinen vastuu kaupassa ei siirry tarkastajalle.Kuka maksaa kuntotarkastuksen?
Tavallisesti myyjä tilaa kuntotarkastuksen ennen myynnin aloittamista, mutta osapuolet sopivat usein tilauksesta ja kuluista yhdessä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan myyjän maksama, ammattitaitoisen tekijän tekemä kuntotarkastus on ostajalle etu, koska se kertoo kohteen yleiskunnosta. Ostaja voi ehdottaa tarkastusta myös tarjousvaiheessa.Laskuri
Missä kunnossa taloyhtiösi on?
Kuntotarkastus kertoo asunnon kunnosta tarkastushetkellä. Asuntoanalyysi laskee samasta asuntoilmoituksesta taloyhtiön korjausvelan ja tulevien remonttien suuruusluokan eli sen osan kaupasta, johon huoneiston tarkastaja ei ota kantaa.
Lähteet
Näytä 16 lähdettä: Asuntokauppalaki 843/1994, Maakaari 540/1995 ja muut
- Asuntokauppalaki 843/1994, 6 luvun 12 § "Asunnon ennakkotarkastus": ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, joka hänen olisi pitänyt havaita tarkastuksessa, jos hän on tarkastanut asunnon tai ilman hyväksyttävää syytä jättänyt käyttämättä myyjän tarjoaman tilaisuuden; ostaja ei ilman myyjän kehotusta tai muuta erityistä syytä ole velvollinen "erityisiä teknillisiä toimenpiteitä" edellyttäviin tarkastuksiin. 6 luvun 19 §: kummankin osapuolen oltua huolimaton ostaja voi vaatia olosuhteisiin nähden kohtuullista hinnanalennusta. finlex.fi.
- Maakaari 540/1995, 2 luvun 22 §: kiinteistön ostaja ei saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä. Asunto-osakkeen ja kiinteistön säännökset eroavat rakenteeltaan: maakaaressa ratkaisee, mitä tarkastuksessa olisi voitu havaita, asuntokauppalaissa tehty tarkastus tai käyttämättä jätetty tilaisuus. finlex.fi.
- Korkein oikeus, KKO 2019:16: kuntotarkastusraportissa kuvattiin riskirakenteita ja esitettiin korjaus- ja lisätutkimussuosituksia; ostajilla oli erityinen syy edellyttää tutkimuksia; ostaessaan kiinteistön lisätutkimuksia edellyttämättä he "ovat ottaneet riskin" alapohjan vaurioista. finlex.fi.
- Korkein oikeus, KKO 2020:23: ostajille annetun kosteusmittauspöytäkirjan mukaan rakenteet oli poraten tehdyillä mittauksilla todettu kuiviksi eikä lisätutkimuksia suositeltu; ostajat eivät olleet laiminlyöneet tarkastusvelvollisuuttaan eivätkä menettäneet oikeuttaan vedota virheeseen. finlex.fi.
- Kuluttajariitalautakunta, täysistuntoratkaisu D/1355/37/2023 (annettu 27.3.2026): kuntotarkastaja ei ollut tunnistanut valesokkelia; lautakunta piti tietoa valesokkelin yleisyydestä 1970-1980-lukujen pientalorakentamisessa ammattitaitoisen kuntotarkastajan perustietoihin kuuluvana ja suositti 10 000 euron vahingonkorvausta; todistustaakka työn asianmukaisuudesta on toimeksisaajalla. kuluttajariita.fi.
- KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje (Rakennustieto 2007): "Kerrostalohuoneistoissa tarkastus rajoittuu huoneiston sisäpuolisiin osiin"; kuntotarkastus on tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä; vaiheet ovat sopiminen, tarkastussuunnitelma, haastattelu ja asiakirjat, tarkastus, alustava yhteenveto ja raportti; kuntoarviossa tarkastetaan pistokoeotantaisesti 10...20 % asunnoista; pintakosteusilmaisimen lukemia ei ilmoiteta raportissa; rakenneavauksiin tarvitaan osakehuoneistossa lupa osakkeen omistajalta ja taloyhtiöltä; tarkastus koskee vain tilannetta tarkastusajankohtana. muutoslkv.fi.
- Rakennustieto: uudistetut ohjekortit RT 103996 (suoritusohje) ja RT 103997 (tilaajan ohje) julkaistiin KH-kortistossa kesäkuussa 2026 ja korvasivat vuoden 2007 ohjeet; laatijoina Rakennustietosäätiön toimikunta, jonka puheenjohtajana toimi FISEn AKK-lautakunnan puheenjohtaja Esko Lindblad. uutiset.rakennustieto.fi.
- Rakennustieto, tiedote 2.7.2026: uusina riskirakenteina RT-ohjekorttiin lisättiin tiili-villa-tiiliseinärakenne sekä välipohjarakenne, jossa on orgaanista materiaalia ja jonka alapuolella on kylmä tai viileä tila. epressi.com.
- Heimlander, Antti (Rakmentor Oy): Suoritusohjeen muutokset, Rakennustiedon webinaari 12.6.2026: "Ei juuri muutoksia tarkastuksen sisältöön"; märkätilojen vedeneristyksen olemassaolo ja kunto tarkastetaan näkyviltä osin; alkuhaastattelun kysymykset toimitetaan tilaajalle ennakkoon; teknisen käyttöiän arviointi laajenee rakenteisiin; "Raportista tulee ilmetä havaintojen merkitys, johtopäätökset sekä toimenpide-ehdotukset." rakennustieto.fi.
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: "Asuntokaupan kuntotarkastuksia ei säädellä laissa eikä kuntotarkastajille ole pakollisia pätevyysvaatimuksia"; tekijänä voi lähtökohtaisesti olla kuka tahansa; "Kuntotarkastettu" ei tarkoita samaa kuin "Virheetön"; useissa riidoissa taloon on tehty kuntotarkastus, mutta riidelty virhe ei ole löytynyt tarkastuksessa. kkv.fi.
- FISE Oy, pätevyyspalvelu: asuntokaupan kuntotarkastajan (AKK) pätevyys edellyttää vähintään rakennusmestarin (AMK) tai teknikon tutkintoa, pätevyyskoulutusta ja -tenttiä, viiden vuoden työkokemusta ja työnäytteitä; pätevyys on voimassa seitsemän vuotta kerrallaan. Hakuohje viittasi elokuussa 2026 edelleen vuoden 2007 suoritusohjeeseen KH 90-00394. patevyyspalvelu.fi.
- Yle 27.5.2026: AKK-pätevöityneitä kuntotarkastajia on Suomessa 75; kuntotarkastajien tarkkaa kokonaismäärää ei tiedetä; Susteran liiketoimintajohtaja Antti Autio: "kuka vain voi esittäytyä kuntotarkastajana". yle.fi.
- InSure Group, Kauppaturva-piilovirhevakuutus (hakuehdot ja tuote-esite): tarkastusraportti saa olla enintään kahdeksan kuukautta vanha kauppakirjan allekirjoitushetkellä; kerrostaloasuntoon edellytetään märkätilan kosteuskartoitus. Vakuutuksen taustalla olevan tarkastusyhtiön oman vertailuartikkelin mukaan kerrostalohuoneistoon riittää asuntokaupan yhteydessä märkätilaan tehty kosteuskartoitus. insuregroup.fi.
- JEP-Kuntotarkastus ja Serviz: molemmat tarjoavat kuntotarkastuksen myös kerrostalo- ja rivitalohuoneistoihin; JEPin mukaan huoneistoissa tarkastus tehdään suppeampana ilman ulkopuolisten rakenteiden arviointia. jeptarkastus.fi.
- Hopealinna: suoritusohjeen mukaan kuntotarkastusraportissa on mainittava, onko tarkastus tehty RT 103996:n mukaisesti; raportissa vältetään oletuksia ja epätarkkuuksia; raportti on laadittava niin yksiselitteiseksi, että rakennustekniikkaan perehtymätön henkilö pystyy muodostamaan käsityksen kohteen kunnosta. hopealinna.fi.
- Oikotie: on myyjän ja ostajan välinen asia, kumpi tarkastuksen teettää; usein ostaja ja myyjä tilaavat ja maksavat tarkastuksen yhdessä. oikotie.fi.