Kaukolämmöstä maalämpöön taloyhtiössä

Siirtymä kaukolämmöstä maalämpöön voi pienentää taloyhtiön lämmityksen käyttökustannuksia, koska maalämpö on lämpöpumpuista tehokkain. Kannattavuus riippuu kaukolämmön hinnasta alueella, sähkön hinnasta ja investoinnin suuruudesta. Luonteva päätöksen hetki on, kun kaukolämmön lämmönjakokeskus tulee elinkaarensa päähän. Päätös vaihdosta tehdään taloyhtiön yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Sisältö perustuu Motivan, Tilastokeskuksen ja asunto-osakeyhtiölain tietoihin. Päivitetty 14.6.2026.

Miksi taloyhtiöt vaihtavat kaukolämmöstä maalämpöön?

Yleisin syy on lämmityksen käyttökustannus. Maalämpö on lämpöpumpuista tehokkain, joten se voi pienentää ostetun energian määrää selvästi.

Kustannukset

Maalämmön säästö perustuu korkeaan hyötysuhteeseen: suuri osa lämmöstä saadaan maaperästä ja vain pieni osa sähköstä. Motivan mukaan maalämpö on lämpöpumpuista tehokkain ja kustannuksiltaan edullisin ratkaisu. Siksi sen käyttökustannus on tyypillisesti pienempi kuin ostetun kaukolämmön.

Energian hintakehitys tukee vaihtoa. Tilastokeskuksen mukaan kaukolämmön hinta nousi vuoden 2025 toisella neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna, kun taas sähkön kokonaishinta laski kotitalouksilla. Mitä kalliimpaa ostettu kaukolämpö on suhteessa sähköön, sitä houkuttelevampi maalämpö on.

Säästön suuruus riippuu kohteen lämmöntarpeesta ja paikallisesta kaukolämmön hinnasta. Kaukolämmön hinta vaihtelee alueittain, koska se riippuu energiayhtiöstä ja tuotantotavasta. Siksi kannattavuus on aina kohdekohtainen.

Käyttökustannuksen lisäksi taloyhtiöt arvostavat oman lämmöntuotannon tuomaa ennustettavuutta. Maalämmössä suurin kuluerä on sähkö, jonka hintaa voi hallita sähkösopimuksella. Tämä tasaa lämmityskulujen vaihtelua pitkällä aikavälillä.

Ympäristö

Maalämpö vähentää ostetun energian määrää, mikä pienentää lämmityksen päästöjä etenkin, jos käytetty sähkö on vähäpäästöistä. Päästövaikutus riippuu siis sähkön tuotantotavasta. Uusiutuvalla sähköllä hyöty on suurin.

Myös kaukolämmön päästöt ovat pienentyneet. Motivan mukaan tuotannossa käytetään yhä enemmän bioenergiaa, hukkalämpöä ja sähköä, ja yhteistuotannon hyötysuhde on korkea. Siksi ympäristöhyöty riippuu sekä kohteesta että alueen kaukolämmön tuotannosta.

Päätöksen ajankohta

Luonteva hetki harkita vaihtoa on, kun kaukolämmön lämmönjakokeskus lähestyy elinkaarensa loppua. Motivan mukaan lämmönjakokeskuksen tekninen käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Kun keskus on joka tapauksessa uusittava, maalämpöä kannattaa vertailla samalla.

Vaihto kannattaa myös kytkeä muihin suunniteltuihin korjauksiin. Esimerkiksi julkisivu- tai putkiremontin yhteydessä lämmitysjärjestelmän uusiminen voi olla edullisempaa. Näin työt eivät häiritse asumista useaan kertaan.

Päätöksen ajoitus vaikuttaa myös rahoitukseen. Suunniteltu hanke voidaan sovittaa taloyhtiön muuhun lainakuormaan ja korjausaikatauluun. Hätäisesti tehty vaihto rikkoutuneen keskuksen jälkeen jättää vähemmän vertailuaikaa.

Miten vaihto etenee?

Vaihto etenee selvityksestä asennukseen ja kaukolämmöstä irtautumiseen. Hyvin valmisteltu hanke vähentää yllätyksiä.

Esiselvitys ja mitoitus

Ensimmäinen vaihe on esiselvitys, jossa kartoitetaan talon lämmöntarve ja maaperän soveltuvuus. Motivan mukaan ennen vaihtoa on varmistettava, onko tontille mahdollista porata maalämpökaivo, sekä selvitettävä kunnan lupa-asiat. Asiantuntija mitoittaa järjestelmän kohteen tarpeen mukaan.

Mitoituksessa määritetään porakaivojen määrä ja syvyys sekä pumpun teho. Suuressa kerrostalossa kaivoja tarvitaan tavallisesti useita. Hyvä mitoitus varmistaa, että maalämpö kattaa lämmöntarpeen myös pakkasilla.

Kilpailutus ja asennus

Päätöksen jälkeen hanke kilpailutetaan ja valitaan toimittaja. Motiva suosittelee vertaamaan tarjouksia ja arvioimaan taloutta pitkällä aikajänteellä. Asennukseen kuuluvat porakaivot, lämpöpumppu ja kytkentä talon lämmitysverkkoon sekä käyttöveteen.

Asennustyö ajoittuu osin kesään, kun lämmitystarve on pieni. Porakaivojen teko vaatii tilaa pihalla ja aiheuttaa hetkellistä häiriötä. Itse lämmönjakohuoneen muutostyö on tavallisesti nopea.

Koko hankkeen kesto vaihtelee selvityksestä käyttöönottoon kohteen koon mukaan. Suunnittelu ja kilpailutus vievät usein enemmän aikaa kuin itse asennus. Hyvä aikataulutus pitää lämmityksen toiminnassa koko työn ajan.

Kaukolämmöstä irtautuminen

Kun maalämpö on käytössä, taloyhtiö irtisanoo kaukolämpösopimuksen. Irtisanomisen ehdot kannattaa selvittää energiayhtiöltä etukäteen, sillä jotkut yhtiöt veloittavat sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä. Lämmönjakokeskus ja kaukolämpöliittymä poistetaan käytöstä.

Irtautumisen ehdot vaihtelevat energiayhtiöittäin, joten ne kannattaa tarkistaa jo selvitysvaiheessa. Näin mahdollinen irtisanomismaksu on tiedossa ennen päätöstä. Tieto vaikuttaa hankkeen kokonaiskustannukseen.

Lähde: Motiva. Vaiheiden järjestys ja sisältö ovat yleisluontoisia; tarkka eteneminen sovitaan asiantuntijan kanssa.

Mitä vaihto maksaa ja milloin se maksaa itsensä takaisin?

Maalämpö vaatii suuremman investoinnin kuin kaukolämmön käyttö, mutta pienemmät käyttökustannukset lyhentävät takaisinmaksua. Kannattavuus on kohdekohtainen.

Investointi

Maalämmön investointi koostuu porakaivoista, lämpöpumpusta ja kytkennästä lämmitysverkkoon. Tarkka hinta riippuu kohteen koosta, lämmöntarpeesta ja porattavien kaivojen määrästä. Luotettavin arvio saadaan asiantuntijan mitoituksesta ja kilpailutuksesta.

Investoinnin suuruusluokka kannattaa selvittää aina kohdekohtaisesti. Asuntoanalyysin laskuri arvioi korjausten vaikutuksen vastikkeeseen. Energiaremontteihin on toisinaan saatavilla julkista tukea, jonka ehdot vaihtelevat vuosittain.

Investointiin voi liittyä myös sähköliittymän vahvistus, koska maalämpö käyttää sähköä. Lisäksi pumppu ja varusteet vaativat oman teknisen tilansa, joka usein löytyy nykyisestä lämmönjakohuoneesta. Nämä tarpeet kannattaa selvittää jo mitoitusvaiheessa.

Kaukolämmön hinnan rakenne

Kaukolämmön hinta muodostuu Motivan mukaan kolmesta osasta: liittymismaksusta, käytön mukaan laskutettavasta energiamaksusta ja liittymän kokoon sidotusta tehomaksusta eli perusmaksusta. Vaihtoa arvioitaessa verrataan tätä kokonaisuutta maalämmön sähkö- ja huoltokuluihin.

Vertailu kannattaa tehdä useamman vuoden jaksolle, koska energian hinnat vaihtelevat. Kaukolämmön etu on vakaus ja vähäinen huolto, maalämmön etu pienempi käyttökustannus. Kokonaistalous ratkaisee, kumpi on edullisempi.

Takaisinmaksu

Takaisinmaksuaika riippuu säästön suuruudesta suhteessa investointiin. Mitä korkeampi kaukolämmön hinta ja suurempi lämmöntarve, sitä nopeammin investointi maksaa itsensä takaisin. Suuressa kerrostalossa takaisinmaksu on yleensä nopeampi kuin pienessä kohteessa.

Alla on suuntaa-antava esimerkki säästön suuruusluokasta. Luvut ovat esimerkkejä, eivät kohteen tarkkoja arvoja.

Asuntoanalyysin laskuesimerkki. Luvut ovat suuntaa-antavia; todellinen säästö ja takaisinmaksu riippuvat kohteesta. Säästö perustuu maalämmön korkeaan hyötysuhteeseen (Motiva). Tarkan arvion saat laskurista.

Takaisinmaksua arvioitaessa huomioidaan myös huolto- ja sähkökulut sekä mahdollinen kaukolämmön irtisanomismaksu. Lämpöpumppu kuluttaa sähköä, joten sähkön hinta vaikuttaa lopputulokseen. Kokonaistalous kannattaa laskea pitkällä aikavälillä.

Lähde: Motiva. Kaukolämpö on huolettomampi, maalämpö edullisempi käytössä; kannattavuus riippuu kohteesta.

Kannattaako vaihto juuri teidän taloyhtiössä?

Vaihto ei kannata kaikissa kohteissa. Ratkaisevia ovat lämmöntarve, kaukolämmön hinta alueella ja tontin tila poraukselle.

Milloin vaihto kannattaa

Vaihto kannattaa erityisesti, kun talon lämmöntarve on suuri ja kaukolämmön hinta alueella korkea. Kannattavuutta parantaa, jos lämmönjakokeskus on muutenkin uusittava ja tontilla on tilaa porakaivoille. Tällöin säästö kattaa investoinnin kohtuullisessa ajassa.

Suuri lämmöntarve tarkoittaa, että maalämmön tuoma säästö kertyy nopeasti. Samalla porauksen ja pumpun kiinteät kustannukset jakautuvat suuremmalle energiamäärälle. Siksi maalämpö sopii hyvin isoon kerrostaloon.

Tontin koko ja maaperä vaikuttavat siihen, onko poraus ylipäätään mahdollista. Ahtaalla kaupunkitontilla porakaivoille ei aina ole riittävästi tilaa. Tämä selvitetään aina ennen päätöstä.

Milloin kaukolämpö kannattaa pitää

Kaukolämpö kannattaa säilyttää, jos sen hinta alueella on edullinen eikä tontilla ole tilaa poraukselle. Motivan mukaan kaukolämpö on helposti ylläpidettävä ja toimintavarma, ja sen päästöt ovat pienentyneet, kun tuotannossa käytetään yhä enemmän bioenergiaa, hukkalämpöä ja sähköä.

Kaukolämmön etu on huolettomuus: energiayhtiö vastaa tuotannosta ja huollosta. Jos taloyhtiö arvostaa vähäistä ylläpitoa eikä halua omaa teknistä vastuuta, kaukolämpö voi olla järkevin valinta. Valinta punnitaan aina kohteen lähtötietojen perusteella.

Lähde: Motiva. Yksittäistapaus ratkaistaan kohteen lämmöntarpeen ja olosuhteiden mukaan.

Kuka päättää vaihdosta?

Lämmitystavan vaihto on iso investointi, josta päätetään taloyhtiön yhtiökokouksessa. Valmistelu kuuluu hallitukselle ja isännöitsijälle.

Päätös yhtiökokouksessa

Investoinnista ja sen rahoituksesta päätetään yhtiökokouksessa. Päätös tehdään tavallisesti enemmistöpäätöksellä, eli yli puolet annetuista äänistä riittää, kuten asunto-osakeyhtiölain kuudennen luvun mukaisissa päätöksissä. Tarkka päätöstapa varmistetaan taloyhtiön yhtiöjärjestyksestä.

Rahoitus järjestetään yleensä yhtiölainalla, joka jaetaan osakkaille rahoitusvastikkeena hallinnan mukaan. Lämmityskulujen lasku pienentää samalla hoitovastiketta. Vaikutusta vastikkeeseen käsitellään yhtiövastike-sivulla.

Valmistelu

Hyvä päätös perustuu asiantuntijan selvitykseen lämmöntarpeesta ja sopivasta ratkaisusta. Selvityksessä verrataan maalämpöä ja kaukolämpöä samoilla lähtötiedoilla. Osakkaille kannattaa esittää selkeä laskelma säästöstä ja kustannuksista.

Valmistelu kannattaa aloittaa ajoissa, koska selvitykset ja luvat vievät aikaa. Avoin viestintä vähentää erimielisyyksiä yhtiökokouksessa. Näin osakkaat ymmärtävät, mihin investointi ja sen tuoma säästö perustuvat.

Lämmitystavan vaihto kannattaa kytkeä taloyhtiön kunnossapitosuunnitelmaan. Samalla nähdään, miten muut korjaukset osuvat samaan ajankohtaan. Energiatietoja löytyy myös energiatodistuksesta.

Jos taloyhtiö haluaa kevyemmän ratkaisun, vaihtoehtona on lämpöpumppu kaukolämmön rinnalle. Poistoilmalämpöpumpun ja maalämmön eroja käsitellään erillisellä vertailusivulla, ja osakkaan oman ilmalämpöpumpun säännöt on koottu omaan ohjeeseensa. Laajempi katsaus vaihtoehtoihin löytyy energiaremontti-sivulta.

Asuntoanalyysin laskuri arvioi taloyhtiön korjaustarpeen ja sen vaikutuksen vastikkeeseen myynti-ilmoituksesta. Näin näet, miten lämmitysinvestointi suhteutuu talon muuhun korjausvelkaan.

Usein kysytyt kysymykset

Kannattaako kaukolämmöstä vaihtaa maalämpöön taloyhtiössä?

Kannattavuus riippuu kohteesta. Vaihto kannattaa erityisesti, kun lämmöntarve on suuri, kaukolämmön hinta alueella korkea ja tontilla on tilaa porakaivoille. Maalämpö on lämpöpumpuista tehokkain, joten käyttökustannus on tyypillisesti pienempi. Edullisen kaukolämmön alueella ja ahtaalla tontilla kaukolämpö voi olla järkevämpi.

Milloin vaihto kannattaa ajoittaa?

Luonteva hetki on, kun kaukolämmön lämmönjakokeskus lähestyy elinkaarensa loppua. Motivan mukaan lämmönjakokeskuksen tekninen käyttöikä on noin 20-25 vuotta. Kun keskus on joka tapauksessa uusittava, maalämpöä kannattaa vertailla samalla. Vaihdon voi myös kytkeä muihin suunniteltuihin korjauksiin.

Pitääkö kaukolämpösopimus irtisanoa?

Kyllä. Kun maalämpö on käytössä, taloyhtiö irtisanoo kaukolämpösopimuksen ja liittymä poistetaan käytöstä. Irtisanomisen ehdot kannattaa selvittää energiayhtiöltä etukäteen, sillä jotkut yhtiöt veloittavat sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä. Mahdollinen irtisanomismaksu vaikuttaa hankkeen kokonaiskustannukseen.

Kuka päättää lämmitystavan vaihdosta?

Vaihdosta ja sen rahoituksesta päätetään taloyhtiön yhtiökokouksessa. Päätös tehdään tavallisesti enemmistöpäätöksellä, eli yli puolet annetuista äänistä riittää. Valmistelu kuuluu hallitukselle ja isännöitsijälle, ja päätöksen tueksi tilataan asiantuntijan selvitys. Rahoitus järjestetään yleensä yhtiölainalla.