Kerrostaloja ja laaja nurmikkoinen piha Vantaan Kaskelassa

Kau­ko­läm­mös­tä maa­läm­pöön ta­lo­yh­ti­ös­sä

Päivitetty 18.8.2026 | Lukuaika 9 min

Owen Zhang, Kiinteistötalouden diplomi-insinööri

Avaintiedot

  • Suositusehdoissa taloyhtiön irtisanomisaika kaukolämmöstä on kuusi kuukautta, jolta kiinteät maksut yleensä peritään.
  • Parhaassa mitatussa Helsingin kohteessa energiakustannukset putosivat remontin jälkeen 65 prosenttia.
  • Haettavaa valtion avustusta taloyhtiön lämmitystapamuutokseen ei elokuussa 2026 ole.

Lämmitystaparemontti

Lämmitystaparemontti tarkoittaa hanketta, jossa taloyhtiö vaihtaa lämmitysjärjestelmänsä toiseen, esimerkiksi kaukolämmöstä maalämpöön. Tekniikan lisäksi hankkeeseen kuuluvat vanhan lämpösopimuksen irtisanominen, luvat ja rahoitus.

Kaukolämmöstä maalämpöön siirtyminen kuuluu taloyhtiön suurimpiin yksittäisiin investointeihin. Parhaissa mitatuissa helsinkiläiskohteissa lämmityskulut ovat pudonneet yli puolet. Irtautumisen ehdot yllättävät silti monen yhtiön, sillä irtisanomisaika on kuusi kuukautta eikä liittymismaksun palautus ole itsestäänselvyys. Hallituksen kannattaa tuntea suuruusluokka, aikataulu ja sudenkuopat jo ennen suunnittelijan palkkaamista. Seuraavassa esitellään vaihdon syyt, vaiheet, kustannukset, kannattavuus, tuet ja päätöksenteko.

Miksi taloyhtiöt vaihtavat kaukolämmöstä maalämpöön?

Vaihtoa ajavat energialasku ja talon tulevat korjaukset. Valtakunnallinen hintakehitys kertoo suunnan, mutta paikallisen verkon hinta ratkaisee kannattavuuden.

Kaukolämmön hintakehitys

Laskimme Energiateollisuuden hintatilastosta, että 80 asunnon kerrostalon kaukolämmön painotettu kokonaishinta nousi 76,8 eurosta 103,0 euroon megawattitunnilta vuosina 2020-2026. Nousua kertyi laskelmassamme kuudessa vuodessa noin 34 prosenttia.

Suunta ei silti ole sama joka verkossa. Helen ilmoitti tammikuussa 2026 hintojen laskevan Helsingissä keskimäärin 2,3 prosenttia, kolmatta vuotta peräkkäin. Isännöintiliiton asiantuntija muistuttaa Taloussanomissa, että edullisen kaukolämmön paikkakunnalla vaihto ei välttämättä kannata. Hinnan osat ja verkkojen väliset erot käy läpi kaukolämmön hinnan opas.

Säästö mitatuissa kohteissa

Helsingin kaupungin energiaremonttisivusto dokumentoi toteutuneita taloyhtiökohteita mitattuine kuluineen. Taulukossa on neljä kaukolämmöstä maalämpöön tai sen yhdistelmään siirtynyttä helsinkiläisyhtiötä.

Kohde ja ratkaisu Mitattu tulos
Markkinatie 12, maalämpö putkiremontin yhteydessä Kulut 19 000 euroa vuodessa pienemmät
Katajaharjuntie 15, maalämpö, talteenotto ja aurinkopaneelit Kustannukset putosivat 65 prosenttia
Mannerheimintie 106, maalämpö leasing-rahoituksella Ostoenergian säästö yli 50 prosenttia
Helsinginkatu 13, maalämpö ja kaukolämpö yhdessä Säästöä suunnilleen 200 euroa päivässä

Yle uutisoi vuonna 2020 lappeenrantalaisyhtiöstä, joka arvioi säästävänsä maalämmön, poistoilman talteenoton ja aurinkosähkön yhdistelmällä 24 000 euroa vuodessa. Luvut ovat kohdekohtaisia, joten oman talon laskelma tehdään aina omilla kulutustiedoilla.

Milloin vaihto ei kannata

Edullisen kaukolämmön verkossa säästö jää ohueksi, jolloin investoinnin takaisinmaksu venyy. Ahdas tontti voi estää täysvaihdon, sillä Helsinginkatu 13:n tontille kaivoja ei mahtunut riittävästi ja yhtiö päätyi yhdistelmään. Silloin vaihtoehto voi olla myös poistoilmalämpöpumppu kaukolämmön rinnalle.

Lumisten puiden takana kohoava kerrostalo Vantaan Hakunilassa

Miten vaihto kaukolämmöstä maalämpöön etenee?

Kiinteistöliiton asiantuntija Petri Pylsy kuvaa esityksessään lämmitystaparemonttia korjaushankkeeksi siinä missä putkiremonttikin. Hanke viedään läpi samalla kaavalla selvityksestä valvottuun toteutukseen.

Selvityksestä hankesuunnitteluun

Motivan hankintaopas jakaa hankkeen neljään vaiheeseen. Ensin tehdään tarveselvitys ja kannattavuuslaskelmat, sitten hankesuunnittelu, kolmantena toteutus valvontoineen ja lopuksi toimivuuden varmistaminen.

Hankesuunnittelussa selvitetään myös sähköjärjestelmän riittävyys sekä vaikutukset perus- ja tehomaksuihin.

Ajoituksessa luonteva hetki on lämmönjakolaitteiston vanheneminen. Motivan lämmitysoppaan mukaan alajakokeskuksen tekninen käyttöikä on 20-25 vuotta, jonka jälkeen häiriöiden riski kasvaa. Rakennusosien käyttöikiä voi selata elinkaarihaulla.

Isännöintiliiton energiaoppaassa lämpöpumput mitoitetaan niin, että ne tuottavat tyypillisesti 96-99 prosenttia lämmöstä ja 65-80 prosenttia huipputehosta. Loppu katetaan huippupakkasilla muulla tavalla, useimmiten sähkökattilalla tai vastuksilla. Kaikki lämmitysvaihtoehdot rinnakkain esittelee lämmitysjärjestelmän uusimisen opas.

Luvat ja rakentaminen

Lämmitysjärjestelmän vaihto edellyttää Tampereen Energian ohjeen mukaan aina rakentamisluvan. Poraukselle voi lisäksi olla omia ehtoja esimerkiksi pohjavesialueilla.

Markkinatie 12:n lämpö nousee kymmenestä yli 300 metrin syvyisestä kaivosta. Kaivojen mitoituksen, porauksen ja tontin ehdot käsittelee taloyhtiön maalämmön opas. Rakennustyöt kestävät Isännöintiliiton aikataulussa porauksen aloituksesta luovutukseen noin 5-6 kuukautta.

Irtautuminen lämpöverkosta

Energiateollisuuden suositusehdoissa T1/2017 muu asiakas kuin kuluttaja voi irtisanoa lämpösopimuksen kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Taloyhtiöt kuuluvat tähän ryhmään. Kuluttaja-asiakkaan aika on samoissa ehdoissa yksi kuukausi.

Rovaniemeläinen verkkoyhtiö Neve ohjeistaa lisäksi, että irtisanomisajalta peritään sopimuksen kiinteät maksut. Purkutöitä ei saa aloittaa ennen kuin lämmöntoimitus on katkaistu ja verkkoyhtiö on antanut purkuun luvan.

Malmilaisen Markkinatie 12:n kohderaportissa hallitus kertoo yllättyneensä oman sopimuksensa viiden kuukauden irtisanomisajasta, joka kerrytti vielä sievoisen summan kuluja. Oman sopimuksen ehto voi siis poiketa suosituksesta, joten se kannattaa lukea ennen aikataulun lukkoon lyömistä.

Mitä vaihto kaukolämmöstä maalämpöön kustantaa?

Kokonaiskustannus koostuu maalämpöinvestoinnista, irtautumisen kuluista ja sähköliittymän mahdollisesta kasvattamisesta. Summa on kerrostaloyhtiössä tyypillisesti satojatuhansia euroja, mutta tarkka hinta selviää vasta kilpailutetuista tarjouksista.

Investoinnin suuruusluokka

Isännöintiliiton energiaoppaan arviossa maalämpö kustantaa rivitaloyhtiölle noin 100 000 euroa ja yltää suurissa yhtiöissä miljoonaluokkaan vuoden 2023 hintatasossa. Markkinatie 12:n maalämpöurakka kustansi kohderaportin mukaan 240 000 euroa. Maalämpökentän osuus investoinnista voi olla saman oppaan mukaan yli puolet.

Irtautumisen kulut

Suositusehdot T1/2017 ovat useimpien lämpösopimusten pohjana. Taulukko kokoaa irtautumista koskevat kohdat, jotka määräävät kulujen jaon.

Ehto Sisältö suositusehdoissa
Irtisanomisaika Kuusi kuukautta muille kuin kuluttaja-asiakkaille
Liittymismaksun palautus Oman lämpösopimuksen ehdot ratkaisevat asian
Palautuksen vähennykset Verkosta erottamisen kulut vähennetään
Tehon pienentäminen Liittymismaksua ei tällöin palauteta lainkaan

Ehtojen rahallinen mittakaava on iso, sillä tyyppikerrostalon kaukolämpöliittymän painotettu keskihinta oli Energiateollisuuden tilastossa 18 297 euroa tammikuussa 2026. Neve laskuttaa liittymän purku- ja rakentamistyöt toteutuvien kustannusten mukaan, joten irtautumisen tarkka hinta selviää vasta verkkoyhtiöltä.

Sähköliittymän kasvattaminen

Isännöintiliiton opas muistuttaa, että kaukolämmöstä kokonaan luovuttaessa voi olla tarpeen kasvattaa sähköpääkeskusta, sulakkeita ja liittymäkaapelia. Korotus on Kymenlaakson Sähköverkolla uuden ja vanhan sulakekoon liittymismaksujen erotus, minkä yhteydessä tehdään uusi liittymissopimus.

Helen Sähköverkon liittymishinnasto antaa pääkaupungin suuruusluokat. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 25,5 prosenttia.

Pääsulake Liittymismaksu
3 x 25 A 3 000 euroa
3 x 200 A 10 850 euroa
Yli 3 x 200 A 56,48 euroa ampeerilta

Jyväskylässä Alva toteaa hinnastossaan, ettei sähköliittymän liittymismaksu ole palautuskelpoinen. Muut tämän sivun hintalähteet eivät ilmoita, sisältyykö arvonlisävero lukuihin. Yleinen verokanta on vero.fi:n mukaan 25,5 prosenttia.

Vaalea valurautapatteri ja sen termostaatti valkoisella seinällä

Kuinka pitkä vaihdon takaisinmaksuaika on?

Helsingin kohderaporteissa takaisinmaksuajat asettuvat kymmenen ja viidentoista vuoden välille, tuet mukaan laskettuina. Aikaan vaikuttavat paikallinen kaukolämmön hinta ja sähkön hinta.

Takaisinmaksuajat kohderaporteissa

Markkinatie 12:n hallitus arvioi kohderaportissa hankkeen maksavan itsensä takaisin kymmenessä vuodessa, minkä jälkeen säästö jää yhtiölle. Kulut pienenivät 19 000 euroa vuodessa, eikä hoitovastiketta ole tarvinnut nostaa.

Katajaharjuntie 15:ssä takaisinmaksuajaksi laskettiin 15 vuotta ennen tukia. Helsinginkatu 13:n yhdistelmän takaisinmaksuajaksi arvioitiin kymmenen vuotta.

Vanhat kohteet saivat avustuksia, joita ei enää voi hakea. Sama laskelma ilman tukea venyy pidemmäksi, mikä kannattaa ottaa tarjousvertailuun mukaan.

Kun mitoitus pettää

Jyväskylän Vaasankatu 31:ssä maalämpöjärjestelmä oli yhtiön tarpeisiin alimitoitettu. Sähkönkulutus kuusinkertaistui, eikä lämpö silti riittänyt. Pitkillä pakkasviikoilla lämpimimmät huoneet olivat 17-asteisia, kylmimmät 15-asteisia.

Kahden vuoden kokeilun jälkeen yhtiö palasi kaukolämpöön. Alvan jutussa yhtiö neuvoo hankkimaan suunnittelun, valvonnan ja urakoinnin eri toimijoilta, jotta mitoitus tulee tarkistetuksi riippumattomasti.

Paluu kaukolämpöön on mahdollinen mutta maksullinen. Tampereen Energian esimerkissä viiden asunnon pienkerrostalon uusi liittymä kustantaa arviolta 12 500 euroa. Lämmöntoimituksen aloitukseen on hyvä varata kolmisen kuukautta suunnitelmien valmistumisesta.

Mikä kannattavuutta heiluttaa

Isännöintiliiton oppaan esimerkkilaskelmassa saman kohteen vuosisäästö oli Helsingin hinnoilla 43 400 euroa ja Vantaan hinnoilla 20 000 euroa. Kaikki sivun mitatut kohteet ovat Helsingistä, joka on Isännöintiliiton vertailussa kalleimpia kaukolämpöpaikkakuntia, joten halvemmassa verkossa samat säästöt eivät toistu sellaisinaan.

Mannerheimintie 106:ssa säästöksi suunniteltiin 45 prosenttia, mutta ostoenergian säästö nousi lopulta yli 50 prosenttiin. Ostetun energian määrä putosi kolmannekseen aikaisemmasta, mikä selittää euromääräisen säästön suuruuden.

Sähkön hinta on laskelman toinen puoli, koska maalämpö siirtää lämmityksen ostosähkön varaan. Lämmitysremontti kilpailee rahoituksesta talon muiden korjausten kanssa, joten hanke sovitetaan kunnossapitosuunnitelmaan ja korjausvelan kokonaiskuvaan.

Mitä tukia vaihtoon saa vuonna 2026?

Taloyhtiön lämmitystapamuutokseen ei ole juuri nyt haettavaa valtion avustusta. Vanhat ohjelmat ovat päättyneet eikä uutta ole vielä avattu.

Päättyneet ja valmisteilla olevat avustukset

ARA:n energia-avustusta myönnettiin vuosina 2020-2023, eikä sitä Varken mukaan voi enää hakea. ELY-keskuksen avustus öljylämmityksestä luopumiseen koski vain pientaloja. Senkin haku päättyi toukokuussa 2026.

Varke valmistelee uutta energia-avustusta vuosille 2026-2027. Asetusluonnoksessa tukea olisi jaossa 110 miljoonaa euroa, se kattaisi enintään puolet hyväksytyistä kustannuksista ja asuntokohtainen katto olisi 4 000 euroa.

Ehtona olisi energiatehokkuuden parantaminen vähintään 10 prosenttia vaadittua tasoa paremmaksi. Haku ei ole auki eikä ehtoja ole vahvistettu, joten laskelmia ei kannata perustaa tuen varaan.

Mitä päättyneet tuet kertovat mittakaavasta

Markkinatie 12 sai 240 000 euron kustannuksiin tukea yhteensä 85 000 euroa eli reilun kolmanneksen. Katajaharjuntie 15:n saama ARA:n energia-avustus oli enimmillään 4 000 euroa asuntoa kohti, samansuuruinen kuin uuden luonnoksen katto, joten vanhat kohteet antavat käsityksen tulevankin tuen mittakaavasta.

Kuka vaihdosta päättää taloyhtiössä?

Investointipäätöksen tekee yhtiökokous tavallisella enemmistöllä. Hallitus voi Isännöintiliiton oppaan mukaan käynnistää kustannuksiltaan vähäisen hankesuunnittelun itse.

Päätös ja käsittelyt

Hallituksen vuosittainen kunnossapitotarveselvitys eli kirjallinen arvio seuraavien viiden vuoden korjaustarpeista on luonteva paikka nostaa lämmitysremontti esiin. Isoon hankkeeseen varataan usein kaksi yhtiökokouskäsittelyä niin, että suunnitteluvaltuutus annetaan ensin ja varsinainen investointipäätös tehdään urakkatarjousten pohjalta.

Sopimusvelvoitteet lämmönmyyjälle

Irtisanominen ajoitetaan hankeaikatauluun niin, että irtisanomisaika ja rakennustyöt kuluvat mahdollisimman pitkälle rinnakkain. Katkaisun ajankohta ja purkuluvan hakeminen sovitaan lämmönmyyjän kanssa hyvissä ajoin ennen urakan aloitusta.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka kauan vaihto kaukolämmöstä maalämpöön kestää?

Rakennustyöt vievät tyypillisesti puolisen vuotta. Kokonaisaikaan on lisättävä hankesuunnittelu, lupakäsittely sekä oman lämpösopimuksen irtisanomisaika, joka kuluu osin töiden rinnalla.

Palautetaanko kaukolämmön liittymismaksu irtisanottaessa?

Yleistä sääntöä ei ole. Suositusehdot jättävät asian oman lämpösopimuksen ehtojen varaan. Mahdollisesta palautuksesta vähennetään verkosta erottamisen kulut, eikä tehon pienentäminen oikeuta palautukseen.

Voiko kaukolämpöön palata, jos maalämpö osoittautuu virheeksi?

Voi. Jyväskyläläinen Vaasankatu 31 palasi verkkoon kahden vuoden maalämpökokeilun jälkeen. Paluuliittymän hinta ja toimitusaika kannattaa kysyä omalta lämpöyhtiöltä ennen purkupäätöstä.

Paljonko vaihto kustantaa asuntoa kohti?

Julkiset kohderaportit eivät erittele hintaa asuntoa kohti, sillä kaivokenttä ja tehontarve ovat talokohtaisia. Mitattu esimerkki on Markkinatie 12:n 240 000 euron urakka; Isännöintiliiton arviossa suurten yhtiöiden hankkeet yltävät miljoonaluokkaan. Oman talon tarjous suhteutetaan asuntojen määrään ja nykyiseen energialaskuun.

Tarvitseeko lämmitystavan vaihto luvan?

Tarvitsee. Tampereen Energian ohjeen mukaan lämmitysjärjestelmän vaihto edellyttää aina rakentamislupaa, joka haetaan ennen töiden aloitusta.

Kannattaako mieluummin yhdistelmä kuin täysi vaihto?

Ahtaalla tontilla usein kyllä. Helsinginkatu 13 yhdisti maalämmön ja kaukolämmön, koska kaivoja ei mahtunut tontille tarpeeksi. Yhdistelmä säästää raportin mukaan parisataa euroa päivässä ja maksoi arvion mukaan itsensä takaisin kymmenessä vuodessa.

Laskuri

Missä kunnossa taloyhtiösi on?

Laskemme taloyhtiön rakennusosien elinkaaret ja korjausvelan suoraan asuntoilmoituksesta, joten näet lämmitysremontin paikan talon korjausten kokonaiskuvassa jo ennen yhtiökokousta.

Katso koko vastuunjakotaulukko (414 kohtaa)

Lähteet

Näytä 24 lähdettä: Ilta-Sanomat, Helsingin kaupunki ja muut
  1. Energiateollisuus ry: Kaukolämmön sopimusehdot, suositus T1/2017. Muu asiakas kuin kuluttaja voi irtisanoa lämpösopimuksen kuuden kuukauden irtisanomisajalla ja kuluttaja yhden kuukauden; liittymismaksun palautuksesta sovitaan lämpösopimuksessa eli oman sopimuksen ehdot ratkaisevat asian; mahdollisesta palautuksesta vähennetään verkosta erottamisen kustannukset; tilaustehoa pienennettäessä liittymismaksua ei palauteta. energia.fi (PDF).
  2. Energiateollisuus ry: Kaukolämmön hintatilasto. 80 asunnon tyyppikerrostalon painotettu kokonaishinta 76,8 euroa megawattitunnilta tammikuussa 2020 ja 103,0 euroa tammikuussa 2026, josta laskettu nousu noin 34 prosenttia on omaa laskentaamme; saman tyyppikerrostalon liittymismaksun painotettu keskihinta 18 297 euroa tammikuussa 2026. energia.fi.
  3. Neve Oy: Kaukolämpöliittymän irtisanominen. Irtisanomisajalta peritään sopimuksen kiinteät maksut; kiinteistön purkutöitä ei saa aloittaa ennen kuin lämmöntoimitus on katkaistu ja purkuun on saatu verkkoyhtiön lupa; liittymän purku- ja rakentamistyöt laskutetaan toteutuvien kustannusten mukaan. neve.fi.
  4. Helen Sähköverkko Oy: Sähköliittymien hinnasto 1.9.2024. Pienjänniteliittymä 3 x 25 A 3 000 euroa ja 3 x 200 A 10 850 euroa; tätä suuremmat liittymät 56,48 euroa ampeerilta; hinnat sisältävät arvonlisäveron 25,5 prosenttia. helensahkoverkko.fi (PDF).
  5. Kymenlaakson Sähköverkko Oy: Sähköliittymän suurentaminen. Korotus on uuden ja vanhan sulakekoon liittymismaksujen erotus, minkä yhteydessä tehdään uusi liittymissopimus. ksoy.fi.
  6. Alva Sähköverkko Oy: Pienjänniteliittymien hinnasto. Sähköliittymän liittymismaksu ei ole palautuskelpoinen. alva.fi.
  7. Varke: Päättyneet avustukset. ARA:n energia-avustusta myönnettiin vuosina 2020-2023 eikä sitä voi enää hakea. varke.fi.
  8. Varke: Uusi asuinrakennusten korjausrakentamisen avustus 2026-2027. Asetusluonnoksen mukaan tukea olisi jaossa 110 miljoonaa euroa, se kattaisi enintään puolet hyväksytyistä kustannuksista ja asuntokohtainen katto olisi 4 000 euroa; ehtona olisi energiatehokkuuden parantaminen vähintään 10 prosenttia vaadittua tasoa paremmaksi; haku ei ole avoinna eikä ehtoja ole vahvistettu. varke.fi.
  9. ELY-keskus: Avustus öljylämmityksestä luopumiseen. Avustus koski pientaloja, ei asunto-osakeyhtiöitä; haku päättyi 25.5.2026. ely-keskus.fi.
  10. Helen Oy: Kaukolämmön hinta laskee Helsingissä jo kolmatta vuotta peräkkäin (uutinen, tammikuu 2026). Hinnat laskevat keskimäärin 2,3 prosenttia. helen.fi.
  11. Ilta-Sanomat, Taloussanomat: Isännöintiliiton asiantuntija lämmitysremonteista. Edullisen kaukolämmön paikkakunnalla vaihto ei välttämättä kannata. is.fi.
  12. Helsingin kaupunki, energiaremontti.hel.fi: As Oy Markkinatie 12 -kohderaportti. Maalämpö putkiremontin yhteydessä kustansi 240 000 euroa ja sai tukea yhteensä 85 000 euroa; kulut pienenivät 19 000 euroa vuodessa eikä hoitovastiketta ole tarvinnut nostaa; hallitus arvioi hankkeen maksavan itsensä takaisin kymmenessä vuodessa; yhtiön oman sopimuksen irtisanomisaika oli viisi kuukautta. energiaremontti.hel.fi.
  13. Helsingin kaupunki, energiaremontti.hel.fi: Katajaharjuntie 15 -kohderaportti. Maalämmön, poistoilman talteenoton ja aurinkopaneelien jälkeen kustannukset putosivat 65 prosenttia; takaisinmaksuajaksi laskettiin 15 vuotta ennen tukia; ARA:n energia-avustus oli enimmillään 4 000 euroa asuntoa kohti. energiaremontti.hel.fi.
  14. Helsingin kaupunki, energiaremontti.hel.fi: Mannerheimintie 106 -kohderaportti. Leasing-rahoitteisen maalämmön ostoenergian säästö on yli 50 prosenttia ja ostettu energiamäärä kolmannes aikaisemmasta. energiaremontti.hel.fi.
  15. Helsingin kaupunki, energiaremontti.hel.fi: Helsinginkatu 13 -kohderaportti. Maalämmön ja kaukolämmön yhdistelmä valittiin, koska kaivoja ei mahtunut tontille täysvaihtoon asti; säästö on noin 200 euroa päivässä ja takaisinmaksuajaksi arvioitiin kymmenen vuotta. energiaremontti.hel.fi.
  16. Alva Oy: Taloyhtiön paluu kaukolämpöön (Vaasankatu 31, Jyväskylä). Maalämpöjärjestelmä oli yhtiön tarpeisiin alimitoitettu; sähkönkulutus kuusinkertaistui ja pakkasviikoilla lämpimimmät huoneet olivat 17-asteisia ja kylmimmät 15-asteisia; kahden vuoden jälkeen yhtiö palasi kaukolämpöön; yhtiö neuvoo hankkimaan suunnittelun, valvonnan ja urakoinnin eri toimijoilta. alva.fi.
  17. Tampereen Energia Oy: Maalämmöstä kaukolämpöön. Lämmitysjärjestelmän vaihto edellyttää aina rakentamislupaa; viiden asunnon pienkerrostalon uusi kaukolämpöliittymä kustantaa arviolta 12 500 euroa; lämmöntoimituksen aloitukseen on hyvä varata kolmisen kuukautta suunnitelmien valmistumisesta. tampereenenergia.fi.
  18. Motiva: Lämpöpumppujen hankintaopas kunnille ja taloyhtiöille. Hanke jakautuu neljään vaiheeseen tarveselvityksestä ja kannattavuuslaskelmista hankesuunnitteluun, toteutuksen valvontaan ja toimivuuden varmistamiseen; hankesuunnittelussa selvitetään sähköpääkeskuksen, sulakkeiden ja syöttökaapelin riittävyys sekä vaikutukset perus- ja tehomaksuihin. motiva.fi.
  19. Motiva: Taloyhtiön energiatehokas lämmitys. Alajakokeskuksen tekninen käyttöikä on 20-25 vuotta, jonka jälkeen lämmönjaon häiriöiden riski kasvaa. motiva.fi.
  20. Kiinteistöliitto, Petri Pylsy: Taloyhtiön energia- ja lämmitysratkaisut (esitys 11.10.2023). Lämmitystaparemontti on korjaushanke siinä missä putkiremonttikin. kiinteistoliitto.fi (PDF).
  21. Yle Uutiset (2020): Lappeenrantalainen taloyhtiö siirtyi maalämmön, poistoilman lämmöntalteenoton ja aurinkosähkön yhdistelmään. Yhtiö arvioi hintaeroksi kaukolämpöön verrattuna 24 000 euroa vuodessa; luku on vuoden 2020 hintatasossa. yle.fi.
  22. Isännöintiliitto: Taloyhtiön energia- ja ilmastoasiat, isännöinnin opas (1.2.2024, hinnat vuoden 2023 tasossa). Lämpöpumput tuottavat tyypillisesti 96-99 prosenttia lämmöstä ja 65-80 prosenttia huipputehosta ja loppu katetaan esimerkiksi sähkökattilalla; maalämpö kustantaa rivitaloyhtiölle noin 100 000 euroa ja yltää suurissa yhtiöissä miljoonaluokkaan; maalämpökentän osuus investoinnista voi olla yli puolet; maalämpöprojekti kestää porauksen aloituksesta luovutukseen noin 5-6 kuukautta; esimerkkikohteen vuosisäästö oli Helsingin hinnoilla 43 400 euroa ja Vantaan hinnoilla 20 000 euroa; kaukolämmöstä kokonaan luovuttaessa voi olla tarpeen kasvattaa sähköpääkeskusta, sulakkeita ja liittymäkaapelia; hallitus voi käynnistää kustannuksiltaan vähäisen hankesuunnittelun, investointipäätökset tekee yhtiökokous. isannointiliitto.fi (PDF).
  23. Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009: 6 luku 26 ja 30 § yhtiökokouksen enemmistöpäätöksestä ja uudistuksesta sekä 6 luku 3 § hallituksen kunnossapitotarveselvityksestä seuraavilta viideltä vuodelta. finlex.fi.
  24. Verohallinto: Arvonlisäveroprosentit. Yleinen verokanta on 25,5 prosenttia. vero.fi.