Poistoilmalämpöpumppu vai maalämpö?

Valinta poistoilmalämpöpumpun ja maalämmön välillä riippuu kohteesta. Poistoilmalämpöpumppu on kevyt rinnakkaisratkaisu: investointi on pienempi, mutta se kattaa vain osan lämmöntarpeesta eikä toimi ainoana lämmitysjärjestelmänä. Maalämpö on täysi päälämmitys, joka vaatii suuremman investoinnin ja porakaivot, mutta säästää enemmän lämmitysenergiaa. Suuressa lämmöntarpeessa maalämpö kannattaa usein, kun taas kevyeen parannukseen riittää poistoilmalämpöpumppu.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Sisältö perustuu Motivan ja Tilastokeskuksen tietoihin. Päivitetty 14.6.2026.

Mitä eroa on poistoilmalämpöpumpulla ja maalämmöllä?

Suurin ero on rooli. Poistoilmalämpöpumppu täydentää nykyistä lämmitystä, kun taas maalämpö voi korvata sen kokonaan.

Poistoilmalämpöpumppu

Poistoilmalämpöpumppu (PILP) kerää lämpöä ilmanvaihdon poistoilmasta ja siirtää sen tuloilmaan, käyttöveteen tai lämmitysverkkoon. Motivan mukaan se ei sovi ainoaksi lämmitysjärjestelmäksi, vaan toimii toisen järjestelmän rinnalla. Pumppu vaatii toimiakseen koneellisen poistoilmanvaihdon.

Poistoilmalämpöpumppu on edullisimmillaan, kun rakennuksen tilavuus on suuri suhteessa lämmöntarpeeseen. Se sopii hyvin kohteeseen, jossa halutaan kevyt parannus ilman suurta investointia. Kovilla pakkasilla pumppu tarvitsee tuekseen muuta lämmitystä.

Poistoilmalämpöpumppu hyödyntää lämmön, joka muuten poistuisi ilmanvaihdon mukana ulos. Se on siksi luonteva lisä rakennukseen, jossa on koneellinen poistoilmanvaihto. Tuloilmaa lämmittävä malli voi myös parantaa asumismukavuutta.

Poistoilmalämpöpumpun tuotto riippuu poistoilmavirran määrästä ja lämpötilasta. Mitä enemmän lämmintä poistoilmaa rakennuksesta poistuu, sitä enemmän lämpöä saadaan talteen. Ilmanvaihdon on siksi toimittava tasaisesti läpi vuoden.

Painovoimaiseen ilmanvaihtoon poistoilmalämpöpumppu ei suoraan sovi, koska se tarvitsee koneellisen poistoilmavirran. Tällaisessa kohteessa ilmanvaihtoa pitäisi ensin muuttaa. Tämä nostaa investointia ja vaikuttaa ratkaisun kannattavuuteen.

Maalämpö

Maalämpöpumppu kerää lämpöä kalliosta, maaperästä tai vedestä porakaivon kautta. Motivan mukaan maalämpö on lämpöpumpuista tehokkain ja kustannuksiltaan edullisin ratkaisu. Se voi toimia talon päälämmitysjärjestelmänä ympäri vuoden.

Lämpöpumpun tehokkuutta kuvataan hyötysuhteella eli COP-luvulla. Kun COP on kolme, pumppu tuottaa kolme kilowattituntia lämpöä jokaista käytettyä sähkökilowattituntia kohti. Tämä selittää maalämmön suuren energiansäästöpotentiaalin.

Maalämpö vaatii yhden tai useamman porakaivon, joiden syvyys riippuu lämmöntarpeesta ja maaperästä. Kerrostalossa kaivoja tarvitaan tavallisesti useita. Järjestelmä kytketään talon lämmitysverkkoon ja käyttöveteen.

Maalämmön keruupiiri eli porakaivo on hyvin pitkäikäinen ja kestää usein rakennuksen koko eliniän. Itse lämpöpumppu on kuluva laite, joka uusitaan aikanaan. Tämä kannattaa huomioida pitkän ajan kustannuksia arvioitaessa.

Maalämmön hyötysuhde on parhaimmillaan, kun talon lämmönjako toimii matalalla lämpötilalla. Vanhassa kerrostalossa patteriverkoston mitoitus kannattaa siksi tarkistaa osana selvitystä. Hyvin säädetty verkosto parantaa maalämmön tuottoa ja säästöä.

Lähde: Motiva. Poistoilmalämpöpumppu toimii rinnakkaisena, maalämpö voi olla päälämmitys.

Kummalla säästää enemmän?

Maalämpö säästää tyypillisesti enemmän, koska se kattaa suuremman osan lämmöntarpeesta. Poistoilmalämpöpumppu tuo osittaisen säästön.

Säästön suuruus

Maalämmön säästö perustuu korkeaan hyötysuhteeseen: suuri osa lämmöstä saadaan maaperästä ja vain pieni osa sähköstä. Poistoilmalämpöpumppu hyödyntää poistoilman lämmön, mutta kattaa vain osan tarpeesta. Siksi maalämmön säästö on yleensä selvästi suurempi.

Säästön suuruus riippuu kohteen lämmöntarpeesta, nykyisestä lämmitystavasta ja energian hinnasta. Tilastokeskuksen mukaan kaukolämmön hinta vaihtelee ja on viime vuosina noussut. Mitä kalliimpaa ostettu energia on, sitä suurempi on lämpöpumpun tuoma säästö.

Säästö näkyy lämmityksen ostoenergian vähenemisenä. Osa lämmöstä saadaan ympäristöstä, ja vain pumpun käyttämä sähkö maksetaan. Tämä on lämpöpumppujen perusperiaate.

Poistoilmalämpöpumpulla säästö rajautuu siihen lämpöön, joka saadaan talteen poistoilmasta. Maalämmöllä lähde on tasaisempi, joten se kattaa suuremman osan vuotuisesta lämmöntarpeesta. Ero korostuu kylmänä vuodenaikana, jolloin lämmöntarve on suurin.

Ympäristöhyöty

Lämpöpumput vähentävät myös päästöjä, koska ne käyttävät vähemmän ostoenergiaa. Motivan mukaan ympäristöhyöty riippuu käytetyn sähkön päästökertoimesta. Uusiutuvalla sähköllä hyöty on suurin.

Päästöjen väheneminen on monelle taloyhtiölle tärkeä peruste lämpöpumpun hankinnalle. Energiatehokkuus voi myös nostaa kiinteistön arvoa. Nämä hyödyt täydentävät euromääräistä säästöä.

Laskuesimerkki

Alla on suuntaa-antava esimerkki säästön suuruusluokasta. Luvut ovat esimerkkejä, eivät kohteen tarkkoja arvoja.

Asuntoanalyysin laskuesimerkki. Luvut ovat suuntaa-antavia; todellinen säästö riippuu kohteesta. Säästö perustuu lämpöpumpun hyötysuhteeseen (Motiva). Tarkan arvion saat laskurista.

Mitä investointi ja takaisinmaksu maksavat?

Maalämmön investointi on selvästi suurempi kuin poistoilmalämpöpumpun. Suurempi säästö kuitenkin lyhentää takaisinmaksua isossa kohteessa.

Investoinnin suuruusluokka

Poistoilmalämpöpumppu on investointina kevyempi, koska se ei vaadi porausta eikä raskasta maarakennusta. Maalämpö vaatii porakaivot, pumpun ja lämmitysputkiston, joten sen investointi on suurempi. Tarkka hinta riippuu kohteen koosta ja lämmöntarpeesta.

Maalämmön investointi koostuu porakaivoista, lämpöpumpusta ja lämmitysputkistosta. Poistoilmalämpöpumpussa pääosa kustannuksesta on itse pumppu ja sen kytkennät nykyiseen järjestelmään. Tämä rakenne-ero selittää investointien suuruuseron.

Investoinnin suuruusluokka kannattaa selvittää aina kohdekohtaisesti. Asuntoanalyysin laskuri arvioi korjausten vaikutuksen vastikkeeseen. Luotettavin arvio saadaan asiantuntijan mitoituksesta.

Energiaremontteihin on toisinaan saatavilla julkista tukea. Tuet ja niiden ehdot vaihtelevat vuosittain, joten ne kannattaa tarkistaa ennen päätöstä. Tuki voi lyhentää investoinnin takaisinmaksuaikaa.

Investointi katetaan taloyhtiössä yleensä yhtiölainalla. Laina jaetaan osakkaille rahoitusvastikkeena hallinnan mukaan. Säästö lämmityskuluissa pienentää samalla hoitovastiketta, mikä tasaa kokonaisvaikutusta.

Takaisinmaksu

Takaisinmaksuaika riippuu säästön suuruudesta suhteessa investointiin. Mitä suurempi lämmöntarve ja energian hinta, sitä nopeammin investointi maksaa itsensä takaisin. Suuressa kerrostalossa maalämpö maksaa itsensä takaisin yleensä nopeammin kuin pienessä.

Motivan kyselyn mukaan taloyhtiöiden lämpöpumppuinvestoinnit alensivat energiakuluja ja nostivat kiinteistön jälleenmyyntiarvoa. Noin puolet vastaajista kertoi investoinnin myös alentaneen vastiketta. Säästön vaikutusta vastikkeeseen käsitellään yhtiövastike-sivulla.

Takaisinmaksua arvioitaessa huomioidaan myös huolto- ja sähkökulut. Lämpöpumppu kuluttaa sähköä, joten sähkön hinta vaikuttaa lopputulokseen. Kokonaistalous kannattaa laskea pitkällä aikavälillä.

Kummalle kohteelle kumpi sopii?

Sopiva ratkaisu riippuu rakennuksesta. Ilmanvaihtotyyppi, tontti ja lämmöntarve ratkaisevat valinnan.

Milloin poistoilmalämpöpumppu

Poistoilmalämpöpumppu sopii kohteeseen, jossa on koneellinen poistoilmanvaihto ja halutaan kevyt parannus. Se on luonteva valinta, kun investointibudjetti on rajallinen. Pumppu sopii myös nykyisen lämmityksen, kuten kaukolämmön, rinnalle.

Poistoilmalämpöpumppu sopii myös vaiheittaiseen parannukseen. Taloyhtiö voi aloittaa kevyemmästä ratkaisusta ja harkita maalämpöä myöhemmin. Näin investointi jakautuu pidemmälle ajalle.

Kevyt ratkaisu on usein helpompi hyväksyä yhtiökokouksessa, koska riski ja kustannus ovat pienemmät. Säästö jää kuitenkin maalämpöä pienemmäksi. Valinnassa punnitaan investoinnin suuruutta ja tavoiteltua säästöä.

Milloin maalämpö

Maalämpö sopii kohteeseen, jossa on suuri lämmöntarve ja tontilla tilaa porakaivoille. Se kannattaa erityisesti, kun tavoitteena on suurin säästö pitkällä aikavälillä. Kun taloyhtiö harkitsee kaukolämmöstä luopumista, maalämpö on yleisin korvaava ratkaisu.

Maalämpö edellyttää, että tontilla on tilaa porakaivoille ja että poraus on sallittua. Kaupunkialueella poraukseen voi liittyä rajoituksia, jotka selvitetään ennen päätöstä. Kaukolämmöstä maalämpöön siirtymisellä on myös oma valmisteluprosessinsa.

Tarvittavien porakaivojen määrä mitoitetaan talon lämmöntarpeen mukaan. Suuressa kerrostalossa kaivoja voi olla useita, ja ne sijoitetaan tontille tai sen alle. Riittävä kaivokapasiteetti varmistaa, että maalämpö kattaa tarpeen myös pakkasilla.

Maalämpöpumppu ja sen varusteet vaativat oman teknisen tilansa rakennuksesta. Vanhassa kohteessa sopiva tila löytyy usein nykyisestä lämmönjakohuoneesta. Tilantarve kannattaa varmistaa jo selvitysvaiheessa.

Lähde: Motiva. Yksittäistapaus ratkaistaan aina kohteen lämmöntarpeen ja olosuhteiden mukaan.

Mitä päätös vaatii taloyhtiöltä?

Lämmitystavan vaihto on iso investointi, joka valmistellaan huolella. Päätös tehdään taloyhtiön yhtiökokouksessa.

Selvitys ja mitoitus

Ennen päätöstä taloyhtiö tilaa asiantuntijan selvityksen lämmöntarpeesta ja sopivasta ratkaisusta. Maalämpö vaatii myös porauslupien selvittämisen. Hyvä mitoitus varmistaa, että järjestelmä riittää kohteen tarpeeseen.

Selvityksessä tarkastellaan nykyinen lämmitystapa, lämmöntarve ja ilmanvaihdon tyyppi. Näiden perusteella nähdään, sopiiko kohteeseen poistoilmalämpöpumppu, maalämpö vai niiden yhdistelmä. Vertailu eri ratkaisujen välillä kannattaa tehdä samoilla lähtötiedoilla.

Lämmitystavan vaihto kannattaa kytkeä taloyhtiön kunnossapitosuunnitelmaan. Samalla nähdään, miten muut tulevat korjaukset osuvat samaan ajankohtaan. Energiatietoja löytyy myös energiatodistuksesta.

Joissakin kohteissa järkevin ratkaisu on hybridi, jossa lämpöpumppu täydentää nykyistä lämmitystä. Hybridi pienentää riskiä ja jakaa investointia. Asiantuntija arvioi, mikä yhdistelmä sopii kohteeseen parhaiten.

Päätös yhtiökokouksessa

Investoinnista ja sen rahoituksesta päätetään yhtiökokouksessa. Päätös koskee tavallisesti kaikkia osakkaita, koska lämmitys palvelee koko taloa. Rahoitus järjestetään yleensä yhtiölainalla tai rahoitusvastikkeella.

Päätöksen valmistelu kannattaa aloittaa ajoissa, koska selvitykset ja kilpailutus vievät aikaa. Hyvin valmisteltu päätös vähentää erimielisyyksiä. Osakkaille kannattaa esittää selkeä laskelma säästöstä ja kustannuksista.

Hyvä viestintä osakkaille on tärkeää, koska lämmitysinvestointi näkyy vastikkeessa. Kun säästö ja kustannukset esitetään selkeästi, päätös on helpompi tehdä. Useat taloyhtiöt teettävät vertailun ennen lopullista valintaa.

Lämmitystavan vaihto on pitkävaikutteinen päätös, joka kannattaa tehdä huolella. Oikein mitoitettu järjestelmä tuottaa säästöä koko käyttöikänsä ajan. Väärä mitoitus taas voi jäädä riittämättömäksi tai kalliiksi.

Asuntoanalyysin laskuri arvioi taloyhtiön korjaustarpeen ja sen vaikutuksen vastikkeeseen myynti-ilmoituksesta. Näin näet, miten lämmitysinvestointi suhteutuu talon muuhun korjausvelkaan.

Usein kysytyt kysymykset

Kumpi kannattaa valita, poistoilmalämpöpumppu vai maalämpö?

Valinta riippuu kohteesta. Poistoilmalämpöpumppu on kevyt rinnakkaisratkaisu, joka sopii koneelliseen poistoilmanvaihtoon ja rajalliseen budjettiin. Maalämpö on täysi päälämmitys, joka säästää enemmän mutta vaatii suuremman investoinnin ja porakaivot. Suuressa lämmöntarpeessa maalämpö kannattaa usein.

Voiko poistoilmalämpöpumppu olla talon ainoa lämmitys?

Ei. Motivan mukaan poistoilmalämpöpumppu ei sovi ainoaksi lämmitysjärjestelmäksi, vaan se toimii toisen järjestelmän rinnalla. Kovilla pakkasilla se tarvitsee tuekseen muuta lämmitystä. Maalämpö sen sijaan voi toimia talon päälämmityksenä ympäri vuoden.

Kummalla säästää enemmän lämmityskuluissa?

Maalämpö säästää tyypillisesti enemmän, koska se kattaa suuremman osan lämmöntarpeesta korkean hyötysuhteen ansiosta. Poistoilmalämpöpumppu tuo osittaisen säästön hyödyntämällä poistoilman lämmön. Säästön suuruus riippuu kohteen lämmöntarpeesta ja energian hinnasta.

Kuka päättää lämmitystavan vaihdosta taloyhtiössä?

Lämmitystavan vaihdosta ja sen rahoituksesta päätetään taloyhtiön yhtiökokouksessa. Ennen päätöstä tilataan asiantuntijan selvitys lämmöntarpeesta ja sopivasta ratkaisusta. Rahoitus järjestetään yleensä yhtiölainalla tai rahoitusvastikkeella.