Pois­toil­ma­läm­pö­pump­pu vai maalämpö ta­lo­yh­ti­öön

Poistoilmalämpöpumppu ja maalämpö ovat kerrostaloyhtiön kaksi tavallisinta lämpöpumppureittiä, jotka ratkaisevat eri ongelman. Poistoilmalämpöpumppu asennetaan kaukolämmön rinnalle, jolloin se voi Isännöintiliiton energiaoppaan mukaan vähentää kaukolämmön tarvetta jopa 45 prosenttia. Maalämpö taas korvaa ostolämmön lähes kokonaan, mutta suurissa yhtiöissä investointi yltää saman oppaan arviossa miljoonaluokkaan. Valinnan ratkaisevat rakennuksen ilmanvaihtotapa, tontin olosuhteet ja paikallinen kaukolämmön hinta. Seuraavassa esitellään järjestelmien erot, säästöt, kustannukset, soveltuvuus ja päätöksenteko.

Mitä eroa on poistoilmalämpöpumpulla ja maalämmöllä?

Poistoilmalämpöpumppu kerää talteen poistoilman lämmön ja toimii kaukolämmön rinnalla. Maalämpö nostaa lämmön kallioperästä ja kattaa lähes koko lämmöntarpeen.

Poistoilmalämpöpumpun toimintatapa

Laite ottaa lämmön ilmanvaihdon poistoilmasta ennen sen puhallusta ulos. Ilman poistoilmakanavistoa laite ei toimi. Kun lämmitystarve ylittää pumpun tuoton, loput tuotetaan Motivan mukaan yleensä laitteen sähkövastuksilla.

Käytännössä lämpö otetaan katon huippuimurilta eli poistoilmapuhaltimelta, jota Oulun Energia pitää asennuksen alkuvaatimuksena.

Maalämmön toimintatapa

Maalämpöjärjestelmä kerää lämpöä kallioperään porattavista lämpökaivoista. Kerrostalokohteissa kaivot ovat Helsingin kaupungin energianeuvonnan mukaan noin 250-350 metrin syvyisiä. Kaivoja tarvitaan useita. Määrä riippuu neuvonnan mukaan lämmönkulutuksesta sekä muista lämmönlähteistä, kuten poistoilman hukkalämmön hyödyntämisestä.

Järjestelmää ei mitoiteta täydelle teholle. Isännöintiliiton energiaopas mitoittaa lämpöpumput tuottamaan tyypillisesti 96-99 prosenttia lämmön tarpeesta ja noin 65-80 prosenttia huipputehon tarpeesta. Kovimmilla pakkasilla lisälämpö tehdään sähkökattilalla.

Roolien ero lämmityksessä

Oulun Energia kuvaa poistoilmalämpöpumpun päälämmitysjärjestelmän tueksi, jonka rinnalla lämmitys hoidetaan useimmiten kaukolämmöllä. Maalämpö taas on päälämmitys, jonka vuosihyötysuhde asettuu Isännöintiliiton vertailussa tyypillisesti noin kolmeen.

Kaukolämpö on yhä yleisin ratkaisu. Kiinteistöliiton yli 2 800 vastaajan kyselyssä sillä lämpiää lähes 80 prosenttia kerrostaloista, kun maalämmön osuus on noussut runsaaseen kymmeneen prosenttiin.

Kumpi sopii taloyhtiöllesi?

Soveltuvuuden ratkaisevat rakennuksen ilmanvaihtotapa ja tontin olosuhteet. Osa ehdoista sulkee toisen vaihtoehdon pois kokonaan.

Poistoilmalämpöpumpun edellytykset

Turku Energia suuntaa talteenottopalvelunsa yhtiöille, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto ja kaukolämpö. Tyypillinen kohde on 1960-1990-lukujen kerrostalo, jossa suuri osa lämmöstä poistuu poistoilman mukana.

Isännöintiliiton energiaopas asettaa kannattavuuden rajaksi vähintään 400-500 litran sekuntivirtaaman huippuimuria kohti. Rakentamismääräysten mukaisilla ilmamäärillä se vastaa noin 1 100-1 400 neliömetrin lämmitettyä pinta-alaa.

Pienemmillä ilmamäärillä investointi kasvaa saatavaan energiaan nähden suureksi, koska työn osuus ja laitteiden hinta eivät laske samassa suhteessa koon pienentyessä. Useiden pienempien huippuimurien poistot voidaan oppaan esimerkissä yhdistää saman puhaltimen taakse.

Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustettuun taloon opas ei laitetta suosittele. Tällaisen talon lämmöntalteenotto poistaa poistoilman lämmön jo valmiiksi.

Maalämmön edellytykset

Helsingin kaupungin energianeuvonnan mukaan ensimmäinen edellytys on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Yleisimpiä esteitä ovat sijainti pohjavesialueella, maanalaiset rakenteet tontin alla, osakkaiden vastustus ja liian ahdas tontti.

Kaivojen välinen minimietäisyys on oppaassa 15 metriä, joten kenttä vaatii tilaa. Väljemmin sijoitetut kaivot tuottavat enemmän lämpöä. Tarkemman soveltuvuusarvion, luvat ja avustukset kokoaa taloyhtiön maalämmön sivu.

Tilannekohtainen suunta

Järjestelmät eivät sulje toisiaan pois, sillä Isännöintiliiton opas toteaa, että talteenottopumpun voi asentaa joko kaukolämmön tai maalämmön rinnalle. Poistoilman lämmöntalteenotto vähentää oppaan laskelmissa maalämpökaivojen tarvetta noin 25-40 prosenttia. Kesällä talteen saatava ylimääräinen lämpö voidaan lisäksi varastoida kaivoihin.

Kumpi säästää enemmän?

Maalämpö leikkaa ostoenergiaa enemmän suuremman kattavuutensa vuoksi. Poistoilmalämpöpumpun säästö on pienempi mutta syntyy pienemmällä investoinnilla.

Esitetyt säästöhaarukat esittäjineen

Säästöpotentiaali syntyy ilmanvaihdosta, joka on Motivan mukaan kerrostalon suurin lämpöhäviöiden aiheuttaja. Talotekniikkainfon mukaan jopa 35-45 prosenttia kiinteistön lämmitysenergiasta poistuu poistoilman kautta. Julkaistut säästöluvut mittaavat silti eri asioita, joten ne on syytä lukea esittäjänsä kanssa.

Mitattu esimerkki Helsingistä

Helsingin kaupungin energianeuvonta raportoi Pitäjänmäen Sulkapolun 144 asunnon yhtiöstä, johon lämmön talteenotto asennettiin. Kohteessa on kolme 1970-luvulla rakennettua kahdeksankerroksista taloa. Kaukolämmön kulutus laski noin 1 500 megawattitunnista noin 900 megawattituntiin vuodessa. Sähköä kului lisää noin 140 megawattituntia.

Kaupunki julkaisi kohderaportin helmikuussa 2022. Talteenoton jälkeen noin 21-asteinen poistoilma poistui ulos noin 2-asteisena. Lämmitysenergian säästöksi kaupunki ilmoittaa noin 460 megawattituntia ja noin 30 000 euroa vuodessa. Näistä luvuista laskettuna kaukolämmön osto putosi noin 40 prosenttia. Takaisinmaksuajaksi laskettiin alun perin seitsemän vuotta. Kaupungin mukaan toteutunut aika lähentelee kuutta vuotta.

Mitä järjestelmät kustantavat taloyhtiölle?

Isännöintiliiton energiaoppaan luvuilla poistoilmalämpöpumppu kustantaa kerrostaloyhtiössä arviolta satoja tuhansia euroja ja maalämpö suurissa yhtiöissä jopa miljoonaluokan summan. Haarukat ovat leveitä, joten oma tarjouskierros ratkaisee lopullisen tason.

Investoinnin suuruusluokka

Alla olevat luvut ovat Isännöintiliiton energiaoppaan vuoden 2023 hintatasoa ja suuntaa antavia.

Oppaan esimerkkikohteessa on 80 asuntoa, joten taulukon investointi vastaa laskelmamme mukaan suuruusluokkana noin 3 750:tä euroa asuntoa kohti. Maalämmön haarukka on leveä, koska kaivokentän osuus investoinnista voi olla oppaan mukaan yli puolet. Helen arvioi omassa vertailuartikkelissaan maalämpöinvestoinnin nousevan satoihin tuhansiin euroihin yhtiön koon mukaan.

Asukkaille remontti aiheuttaa oppaan kuvauksessa päivän tai kahden lämmityskatkon ja sähkötöistä lyhyitä sähkökatkoja.

Takaisinmaksuaika ja kaukolämmön hinta

Takaisinmaksuaika riippuu ennen kaikkea paikallisesta kaukolämmön hinnasta, jonka osat erittelee kaukolämmön hinnan oma sivu. Isännöintiliiton laskelmassa 80 asunnon esimerkkikohteen poistoilmalämpöpumppu säästi Helsingin hinnoilla noin 43 400 euroa ja Vantaan hinnoilla noin 20 000 euroa vuodessa.

Oulun Energia arvioi takaisinmaksuajaksi omalla verkkoalueellaan 12-16 vuotta. Edellä kuvatussa Helsingin mittauskohteessa aika jäi tätä lyhyemmäksi. Maalämmön takaisinmaksuajaksi Helen arvioi usein jopa 20 vuotta, joskin arvio on kaukolämmön myyjän esittämä.

Yksikään tämän sivun hintalähteistä ei ilmoita, sisältyykö arvonlisävero lukuihin. Yleinen verokanta on vero.fi:n mukaan 25,5 prosenttia, joten luvut kannattaa lukea suuruusluokkina ja tarkistaa verokäsittely tarjouksista.

Käyttökustannukset

Lämpöpumppujärjestelmän vuosihuolto kustantaa oppaan hinta-arviossa keskikokoisessa yhtiössä noin 700-2 000 euroa vuoden 2023 hintatasossa. Kompressorien uusinta noin kymmenen vuoden välein kustantaa arviolta 4 000-9 000 euroa kappaleelta. Kompressoreita on lämpöpumppua kohti yksi tai kaksi. Lämpöpumpun tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta.

Sähkön osuus kasvaa

Jokainen lämpöpumppu lisää kiinteistön sähkönkulutusta. Isännöintiliiton opas listaa kasvatettavaksi sähköpääkeskuksen, sulakkeet ja liittymäkaapelin erityisesti silloin, kun kaukolämmöstä luovutaan kokonaan. Energiateollisuuden taloyhtiöohje kehottaa varaamaan kustannusarvioon sähköliittymän tehonnoston, lämmönjakokeskuksen mahdollisen uusinnan ja laitteiden tilantarpeen.

Miten päätös etenee taloyhtiössä?

Hanke alkaa yhteydenotolla energiayhtiöön ja päätyy yhtiökokouksen enemmistöpäätökseen.

Yhteys energiayhtiöön ja sopimusehdot

Energiateollisuuden taloyhtiöohje kehottaa ottamaan yhteyttä kaukolämpöyhtiöön jo ennen hankinnan suunnittelua. Sopimusehdot edellyttävät, että asiakas ilmoittaa lämmönmyyjälle kaukolämmön käyttöön vaikuttavista muutoksista.

Ehdot vaativat myös, että kaukolämpövesi jäähtyy asiakkaan laitteissa keskimäärin vähintään 25 astetta ja että paluuveden lämpötila on enintään 65 astetta. Väärin kytketty talteenotto voi heikentää jäähtymää, joka on useissa kaupungeissa perusmaksun peruste.

Energiayhtiöiden palvelumallit

Osa energiayhtiöistä toteuttaa talteenoton avaimet käteen -palveluna, jolloin yhtiö vastaa hankkeen läpiviennistä ja säästöjen toteutumisesta.

Turku Energia hinnoittelee palvelunsa energiamaksun kaukolämmön kausihintaan kertoimella 0,6. Viidentoista vuoden jälkeen järjestelmä siirtyy taloyhtiön omistukseen. Palveluun kuuluu lisäksi perustamismaksu. Käytön aikana taloyhtiö vastaa järjestelmän käyttämästä sähköstä. Mallissa taloyhtiö ei tee suurta kertainvestointia. Vastaavaa avaimet käteen -toteutusta myy omana palvelunaan myös Helen.

Sovittua kaukolämpötehoa voi Valkeakosken Energian mukaan pienentää sopimusteknisesti, jolloin perusmaksu laskee. Kaukolämpö jää silloin varalämmönlähteeksi.

Päätöksenteko yhtiökokouksessa

Kiinteistöliiton mukaan korjaushankkeen aloittamisesta päätetään yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä, johon riittää yli puolet annetuista äänistä. Sama enemmistö päättää Kiinteistöliiton listauksessa myös vastikkeen määrästä. Sama enemmistösääntö koskee asunto-osakeyhtiölain mukaan kunnossapitoa, joka toteutetaan tavanomaisin ratkaisuin.

Hallitus huolehtii asunto-osakeyhtiölain mukaan kiinteistön kunnossapidon järjestämisestä, joten selvitysvaihe kuuluu luontevasti sen tehtäviin. Isännöintiliiton oppaan mukaan hallitus voi käynnistää hankesuunnittelun, jos sen kustannukset ovat vähäiset. Suuremmasta suunnittelusta ja itse investoinnista päättää yhtiökokous. Koko siirtymän vaiheet ja talouden kuvaa kaukolämmöstä maalämpöön siirtymisen sivu.

Miten valinta näkyy korjausvelassa?

Lämpöpumppu tuo taloyhtiölle uuden rakennusosan, jolla on oma elinkaarensa. Valinta ei siksi ole vain energiakysymys vaan osa korjausten kokonaissuunnittelua.

Lämpöpumppu tulee kunnossapito-ohjelmaan

Lämpöpumppuinvestointi ei poista kunnossapitovastuita vaan vaihtaa ostoenergian omaan laitteistoon, jonka uusinta tulee aikanaan omaksi PTS-rivikseen. Oulun Energia kytkee asennuksen luontevasti kattoremontin yhteyteen, koska laitteisto hyödyntää katon huippuimuria.

Hallituksen on asunto-osakeyhtiölain mukaan esitettävä varsinaisessa yhtiökokouksessa kirjallinen selvitys kunnossapitotarpeesta seuraavien kymmenen vuoden ajalta. Lämmitysjärjestelmän uusinta kuuluu tähän selvitykseen.

Vertailu talon muihin korjauksiin

Suuri lämpöinvestointi kilpailee samoista rahoista putkiston, julkisivujen ja katon kanssa. Rakennusosien elinkaaret voi suhteuttaa toisiinsa elinkaarihaulla. Huoneistokohtaiset ilmalämpöpumput ovat oma kysymyksensä, jonka käsittelee kerrostalon ilmalämpöpumpun sivu.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko poistoilmalämpöpumpun ja maalämmön yhdistää?

Voi. Yhdistelmässä talteenotto pienentää porattavaa kaivokenttää Isännöintiliiton arvion mukaan noin 25-40 prosentilla, mikä auttaa ahtaalla tontilla. Kesällä laite voi myös ladata lämpöä kaivoihin.

Riittääkö poistoilmalämpöpumppu talon ainoaksi lämmitykseksi?

Ei yleensä. Motivan mukaan poistoilmalämpöpumpulla ei tavallisesti tuoteta kaikkea talon lämmitysenergiaa koko lämmityskauden yli, vaan loput katetaan muulla lämmönlähteellä tai sähkövastuksilla. Kerrostalossa laite toimii tavallisesti kaukolämmön rinnalla.

Kuinka kauan asennus kestää?

Isännöintiliiton energiaoppaan mukaan poistoilmalämpöpumppuprojekti kestää aloituksesta luovutukseen noin 3-4 kuukautta ja maalämpöprojekti porauksen aloituksesta luovutukseen noin 5-6 kuukautta.

Pitääkö kaukolämpöyhtiölle ilmoittaa lämpöpumpun asentamisesta?

Pitää. Sopimusehdot velvoittavat kertomaan lämmönmyyjälle muutoksista, jotka vaikuttavat kaukolämmön käyttöön. Energiayhtiölle kannattaa soittaa jo hankesuunnittelua harkitessa, sillä monella on oma talteenottopalvelunsa.

Kuka päättää lämpöpumppuhankkeesta taloyhtiössä?

Lopullisen investointipäätöksen tekee yhtiökokous tavallisella ääntenenemmistöllä. Isännöintiliiton opas antaa hallituksen panna suunnittelun alulle itse, kun selvityskulut pysyvät pieninä.

Mitä eroa on vesi-ilmalämpöpumpulla ja poistoilmalämpöpumpulla?

Vesi-ilmalämpöpumppu eli VILP ottaa lämmitysenergian ulkoilmasta ja poistoilmalämpöpumppu talosta poistettavasta ilmasta. Motivan mukaan ulkoilmalaitteen hyötysuhde heikkenee pakkasella, kun taas poistoilman lämpötila pysyy tasaisena ympäri vuoden. Ilma-vesilämpöpumpun vuosihyötysuhde jää Isännöintiliiton vertailussa noin 2,2-2,7:ään eli maalämpöä matalammaksi.