Avaintiedot
- Varsinainen yhtiökokous pidetään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Määräaikaa ei voi muuttaa yhtiöjärjestykselläkään.
- Yhtiökokous päättää tilinpäätöksestä, vastuuvapaudesta, vastikkeista ja hallituksen valinnasta. Osallistuminen on osakkaan tärkein vaikutuskeino.
- Kokous on päätösvaltainen, vaikka paikalla olisi vain yksi osakas. Laki ei aseta vähimmäisosallistumista.
Taloyhtiön yhtiökokous
Taloyhtiön yhtiökokous on asunto-osakeyhtiön ylin päättävä elin, jossa osakkaat käyttävät päätösvaltaansa. Varsinainen kokous pidetään kerran vuodessa kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kokous päättää muun muassa taloudesta, korjauksista ja hallituksen valinnasta.
Taloyhtiön yhtiökokous on osakkaiden ylin päättävä elin. Se päättää talousarviosta, vastikkeista, suurista korjauksista ja hallituksen valinnasta. Varsinainen kokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, eikä tästä määräajasta voi poiketa. Kokous on päätösvaltainen, vaikka paikalla olisi vain yksi osakas. Näin osakas tietää, milloin kokous pidetään, kuka siellä päättää ja miten omaa ääntä kannattaa käyttää.
Mikä taloyhtiön yhtiökokous on ja mistä se päättää?
Yhtiökokous on taloyhtiön korkein toimielin. Osakkaat käyttävät siellä sitä valtaa, jota ei ole laissa tai taloyhtiön säännöissä erikseen annettu hallitukselle.
Ylin päättävä elin
Yhtiökokous päättää asioista, jotka laki sille osoittaa. Osakkaat vaikuttavat yhtiöön juuri kokouksessa, kukin omistuksensa mukaisella äänimäärällä. Hallitus vastaa juoksevasta hallinnosta kokousten välillä. Isot ja periaatteelliset asiat kuuluvat kuitenkin osakkaille itselleen. Kokouksessa tehty päätös sitoo kaikkia osakkaita, myös niitä, jotka jäivät pois.
Varsinainen ja ylimääräinen kokous
Kokouksia on kahta lajia. Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa. Siinä käsitellään edellisen tilikauden asiat, kuten tilinpäätös ja vastuuvapaus. Jos kiireellinen asia vaatii päätöstä muuna aikana, pidetään erillinen ylimääräinen yhtiökokous. Molemmissa pätevät samat osallistumis- ja äänestyssäännöt.
Mitä varsinaisessa kokouksessa päätetään
Varsinaisessa kokouksessa vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapaudesta hallitukselle ja isännöitsijälle. Samassa kokouksessa päätetään talousarviosta ja vastikkeen suuruudesta sekä valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastaja. Hallitus esittää myös kirjallisen selvityksen seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeesta. Tämä selvitys kertoo osakkaille, mitä korjauksia on tulossa. Kokoukselle esitetään lisäksi toimintakertomus ja tarkastuskertomukset.
| Asia | Mistä päätetään |
|---|---|
| Tilinpäätös | Vahvistetaan edellisen vuoden luvut |
| Vastuuvapaus | Hyväksytään hallituksen ja isännöitsijän toiminta |
| Talousarvio ja vastike | Päätetään maksujen suuruus |
| Hallitus ja tilintarkastaja | Valitaan tehtäviin |
Mistä hallitus päättää itse
Kaikki ei kuulu yhtiökokoukselle. Hallitus hoitaa tavanomaisen kunnossapidon ja juoksevat asiat talousarvion rajoissa. Yhtiökokoukselle kuuluvat suuret korjaukset, uudistukset ja vastikkeen muutokset. Raja kulkee tavanomaisen hoidon ja osakkaita sitovien isojen päätösten välillä. Rajanveto ratkaisee, mistä osakas pääsee äänestämään kokouksessa.
Milloin taloyhtiön yhtiökokous on pidettävä?
Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Määräaika on ehdoton.
Kuuden kuukauden määräaika
Laki asettaa kokoukselle kiinteän takarajan. Varsinainen kokous on pidettävä puolen vuoden kuluessa siitä, kun tilikausi päättyy. Tästä ei voi poiketa edes taloyhtiön omilla säännöillä. Määräaika koskee jokaista asunto-osakeyhtiötä samalla tavalla. Takaraja turvaa sen, että osakkaat saavat vuosittain tiedon yhtiön taloudesta.
Kevätkokous käytännössä
Useimmilla taloyhtiöillä tilikausi on kalenterivuosi. Silloin varsinainen kokous on pidettävä viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Siksi kokousta kutsutaan usein kevätkokoukseksi. Isännöitsijä valmistelee kokouksen yhdessä hallituksen kanssa. Kutsu lähetetään osakkaille hyvissä ajoin ennen kokousta.
Jos kokous on myöhässä
Myöhästymiselle ei ole laissa suoraa sanktiota. Kokous on silti pidettävä, vaikka määräaika olisi ehtinyt umpeutua. Hallitus ja isännöitsijä voivat kuitenkin joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos laiminlyönnistä aiheutuu osakkaalle vahinkoa. Osakas voi myös vaatia kokousta koolle, jos hallitus viivyttelee. Kokousta ei siis kannata lykätä.
Ylimääräinen kokous tarvittaessa
Kaikkea ei tarvitse odottaa kevääseen. Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, jos hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai osakkaat sitä vaativat. Kymmenesosa osakkeista omistavat voivat vaatia kokousta tiettyä asiaa varten. Hallituksen on tällöin lähetettävä kutsu kahden viikon kuluessa.
Kuka kutsuu kokouksen koolle ja miten kutsu toimitetaan?
Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Kutsu käynnistää kokouksen ja rajaa, mistä asioista voidaan päättää.
Hallitus kutsuu koolle
Koollekutsuminen kuuluu hallitukselle. Kokouksen ajankohdasta ja paikasta päättää hallitus omassa kokouksessaan. Käytännössä isännöitsijä valmistelee kutsun hallituksen päätöksen mukaan. Jos hallitus laiminlyö tehtävän, viranomainen voi valtuuttaa osakkaan kutsumaan kokouksen koolle yhtiön kustannuksella. Näin kokous saadaan pidettyä silloinkin, kun hallitus on passiivinen.
Kutsuaika kahdesta viikosta kahteen kuukauteen
Kutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta. Ratkaisevaa on lähettämisen ajankohta, ei se, milloin kutsu ehtii perille. Säännöt voivat pidentää lyhyintä aikaa tai lyhentää pisintä. Kutsun sisältö ja esityslista noudattavat yhtiökokouskutsun ja esityslistan muotovaatimuksia.
Vain esityslistan asiat päätetään
Kokouksessa voidaan päättää vain asioista, jotka on mainittu kutsussa. Uutta päätösasiaa ei voi nostaa esille vasta kokouksen alussa. Poikkeuksena ovat asiat, jotka laki määrää aina käsiteltäväksi varsinaisessa kokouksessa. Tämä suojaa niitä osakkaita, jotka eivät päässeet paikalle. He tietävät kutsusta etukäteen, mistä kokouksessa päätetään.
Osakas saa asian esityslistalle
Osakas voi saada oman asiansa kokouksen käsittelyyn. Vaatimus tehdään kirjallisesti hallitukselle niin ajoissa, että asia ehtii mukaan kutsuun. Näin yksittäinenkin osakas pääsee vaikuttamaan esityslistaan. Aloite kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen kevätkokousta. Myöhässä tullut aloite jää seuraavaan kokoukseen.
Kuka saa osallistua ja äänestää?
Jokaisella osakkaalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Kokoukseen voi tulla itse tai lähettää valtuutetun.
Osakas, valtuutettu ja avustaja
Osallistumisoikeus on osakkaalla, joka on merkitty osakeluetteloon viimeistään kokousta edeltävänä päivänä. Osakas voi myös valtuuttaa toisen valtakirjalla äänestämään puolestaan. Valtuutettu näyttää päivätyn valtakirjan kokouksen alussa. Valtuutus koskee yhtä kokousta. Osakas ja valtuutettu saavat lisäksi tuoda mukaan avustajan, jolla ei ole omaa äänioikeutta.
Ääni per osake ja äänileikkuri
Pääsääntö on, että yksi osake tuottaa yhden äänen. Säännöissä voidaan myös määrätä, että kukin osakeryhmä tuottaa yhden äänen. Yhden osakkaan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustetuista äänistä. Leikkuri lasketaan jokaiselle osakkaalle erikseen. Tämä äänileikkuri estää yhtä suuromistajaa sanelemasta koko taloyhtiön päätöksiä oman äänivaltansa turvin.
Puolisot ja kuolinpesä
Yhdessä omistettu huoneisto tuo oman sääntönsä. Jos useampi omistaa osakkeet yhdessä, he käyttävät oikeuksiaan vain yhteisen edustajan kautta. Sama koskee puolisoita, jotka omistavat asunnon yhdessä. Myös kuolinpesä valitsee yhden edustajan koko pesän puolesta. Yksi henkilö äänestää siis koko osakeryhmän puolesta.
Osallistuminen etänä
Kokoukseen voi usein osallistua myös verkon kautta. Hallitus voi päättää, että kokoukseen saa osallistua etänä tai hybridikokouksena. Mahdollisuus on mainittava kutsussa, eikä sitä voi lisätä jälkikäteen. Täysin ilman kokouspaikkaa pidettävä kokous edellyttää, että taloyhtiön säännöt sen sallivat. Osakas vastaa itse omista laitteistaan ja yhteydestään.
Milloin yhtiökokous on päätösvaltainen?
Laki ei aseta yhtiökokoukselle vähimmäisosallistumista. Yksikin paikalla oleva osakas riittää tekemään pätevän päätöksen.
Laki ei vaadi vähimmäismäärää
Usein ajatellaan, että kokoukseen tarvitaan tietty määrä osakkaita. Asunto-osakeyhtiölaissa ei kuitenkaan ole päätösvaltaisuussäännöstä lainkaan. Kokous on päätösvaltainen, kun vähintään yksi osakas tai valtuutettu on paikalla. Vain yhtiöjärjestys eli taloyhtiön omat säännöt voi asettaa tästä poikkeavan vähimmäismäärän.
Laillisuus ja päätösvaltaisuus
Nämä kaksi asiaa menevät helposti sekaisin. Laillisuus tarkoittaa sitä, että kokous on kutsuttu koolle oikein ja määräajassa. Päätösvaltaisuus taas tarkoittaa, että kokous voi tehdä päätöksiä. Väärin toimitettu kutsu voi tehdä kokouksesta laittoman, vaikka väkeä olisi paljon. Oikein koolle kutsuttu kokous on päätösvaltainen, vaikka väkeä olisi vähän.
Näin äänet ratkaisevat
Päätökseksi tulee ehdotus, jota kannattaa yli puolet annetuista äänistä. Osa päätöksistä vaatii kahden kolmasosan määräenemmistön, esimerkiksi sääntöjen muuttaminen. Se, mitkä päätökset vaativat määräenemmistön, selviää yhtiökokouksen äänestyssäännöistä. Tavallinen enemmistö riittää valtaosaan päätöksistä. Ratkaisevaa on annettujen äänten määrä, ei paikalla olevien lukumäärä.
Päätös ilman kokousta
Aina ei tarvita edes kokousta. Osakkaat voivat päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta myös kokousta pitämättä, jos he ovat asiasta yksimielisiä. Päätös on kirjattava, päivättävä ja allekirjoitettava. Vähintään kahden osakkaan on allekirjoitettava se. Pienessä taloyhtiössä tämä säästää turhan kokouksen.
Miten päätökset kirjataan ja voiko niitä moittia?
Kokouksen päätökset kirjataan pöytäkirjaan. Virheellistä päätöstä voi moittia määräajassa.
Pöytäkirja ja ääniluettelo
Puheenjohtaja huolehtii, että kokouksesta laaditaan pöytäkirja. Siihen merkitään tehdyt päätökset ja äänestysten tulokset. Pöytäkirjaan liitetään myös ääniluettelo läsnä olleista osakkaista. Pöytäkirja on osakkaiden nähtävänä neljän viikon kuluttua kokouksesta. Pöytäkirjan yksityiskohtaiset sisältövaatimukset ja allekirjoitukset on käsitelty yhtiökokouksen pöytäkirjaa koskevassa oppaassa.
Päätöksen moite kolmessa kuukaudessa
Osakas voi moittia päätöstä, joka on syntynyt virheellisessä menettelyssä. Moitekanne nostetaan käräjäoikeudessa kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä. Kanne menestyy vain, jos virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön. Jos kannetta ei nosteta ajoissa, päätös jää voimaan. Moitekanteen menettely ja perusteet avataan laittoman yhtiökokouksen ja päätöksen moitteen yhteydessä.
Kun päätös on mitätön
Vakavin virhe tekee päätöksestä mitättömän. Mitättömyys on siis vakavampi virhe kuin pelkkä moitteenvaraisuus. Mitättömyyteen ei sovelleta kolmen kuukauden määräaikaa. Näin on esimerkiksi silloin, kun kutsua ei ole lähetetty tai päätös loukkaa selvästi osakkaiden yhdenvertaisuutta. Tällaiseen päätökseen voi vedota myöhemminkin.
Kokous voi vaihtaa hallituksen
Koska yhtiökokous valitsee hallituksen, se voi myös erottaa sen kesken toimikauden. Erottaminen tapahtuu samalla ääntenenemmistöllä kuin muutkin päätökset. Erottamiseen ei tarvita erillistä perustetta. Tilalle valitaan uusi hallitus samassa kokouksessa. Näin osakkaat pitävät viime kädessä vallan käsissään.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka moni osakas yhtiökokoukseen pitää osallistua?
Ei mitään vähimmäismäärää. Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole päätösvaltaisuussäännöstä, joten oikein koolle kutsuttu kokous on päätösvaltainen, vaikka paikalla olisi vain yksi osakas tai valtuutettu. Käytännössä kaksi henkilöä on kätevä määrä, jotta pöytäkirja saadaan laadittua ja tarkastettua.Mihin mennessä taloyhtiön yhtiökokous on pidettävä?
Varsinainen kokous on pidettävä puolen vuoden sisällä tilikauden päättymisestä. Kun tilikausi on kalenterivuosi, takaraja on kesäkuun loppu. Määräajasta ei voi poiketa yhtiöjärjestykselläkään.Voiko vuokralainen osallistua taloyhtiön yhtiökokoukseen?
Vuokralaisella on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Oikeus koskee kokousta, jossa käsitellään esimerkiksi järjestyssääntöjä, yhteisten tilojen käyttöä tai vuokralaisen huoneistoon vaikuttavaa korjausta. Äänestää vuokralainen voi vain, jos hän käyttää omistajan ääntä valtakirjalla.Voiko yhtiökokoukseen osallistua etänä?
Voi, jos hallitus on tarjonnut sen mahdollisuuden ja siitä on mainittu kokouskutsussa. Etäosallistumista ei voi lisätä enää jälkikäteen. Vähintään 30 huoneiston taloyhtiössä kymmenesosa osakkeista omistavat voivat myös vaatia etäosallistumisen järjestämistä.Laskuri
Missä kunnossa taloyhtiösi on?
Yhtiökokouksen tärkeimmät päätökset koskevat taloyhtiön korjauksia ja niiden kustannuksia. Asuntoanalyysi laskee korjausvelan ja tulevien remonttien suuruusluokan suoraan asuntoilmoituksesta, joten tiedät, mistä kokouksessa on kyse.
Lähteet
Näytä 7 lähdettä: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, Suomen Kiinteistöliitto ja muut
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 3 § (Varsinainen yhtiökokous): "Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiöjärjestyksessä ei voida määrätä muusta määräajasta." Pykälän mukaan kokouksessa on muun muassa vahvistettava tilinpäätös, päätettävä vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle, talousarviosta ja yhtiövastikkeen määrästä sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta. finlex.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 20 § (Kutsuaika): "Kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen yhtiökokousta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan pidentää lyhyempää määräaikaa ja lyhentää pidempää määräaikaa." Saman lain 6 luvun 18 § mukaan hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. finlex.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 26 § (Enemmistöpäätös): "Yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, jollei tässä laissa säädetä toisin." Saman lain 6 luvun 27 § mukaan määräenemmistöä edellyttävään päätökseen, kuten yhtiöjärjestyksen muuttamiseen, vaaditaan vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. finlex.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 13 § (Äänimäärä): "Osake tuottaa yhden äänen kaikissa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. - - Yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä." Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole yhtiökokouksen päätösvaltaisuutta koskevaa säännöstä, joten Suomen Kiinteistöliiton mukaan päätösvaltaisuuteen riittää, että vähintään yksi osakeryhmä on kokouksessa edustettuna. finlex.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 17 § (Kokouspaikka ja osallistumistapa; etäosallistuminen, muutettu lailla 661/2022): hallitus voi päättää, että kokoukseen saa osallistua tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla. Saman lain 6 luvun 17 a § mukaan vähintään 30 osakehuoneiston yhtiössä osakkeenomistajat, joilla on vähintään kymmenesosa osakkeista, voivat vaatia etäosallistumismahdollisuutta. finlex.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 23 luku 1 § (yhtiökokouksen päätöksen moittiminen): moitekanne yhtiötä vastaan on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä, muutoin päätöstä pidetään pätevänä. Saman lain 23 luvun 2 § mukaan mitättömään päätökseen, kuten kutsun toimittamatta jättämiseen, ei sovelleta kolmen kuukauden määräaikaa. finlex.fi.
- Suomen Kiinteistöliitto, Yhtiökokous, laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä vastauksia kysymyksiin: varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, ja kalenterivuositilikaudessa siis viimeistään kesäkuussa; kokous on päätösvaltainen, kun vähintään yksi osakeryhmä on edustettuna; myöhästymiselle ei ole suoraa sanktiota, mutta hallitus voi joutua vahingonkorvausvastuuseen. kiinteistoliitto.fi.