Vaalea porrashuone, jonka askelmat ovat mosaiikkibetonia ja käsijohde tummaa metallia

Hissin jäl­ki­a­sen­nus

Päivitetty 14.8.2026 | Lukuaika 9 min

Owen Zhang, Kiinteistötalouden diplomi-insinööri

Avaintiedot

  • Hissin voi sijoittaa portaiden rinnalle, niiden väliin tai ulkopuoliseen torniin.
  • Varken avustusta saa vain uudelle hissille, ei vanhan korjaamiseen eikä porrashissiin.
  • Ennen avustuspäätöstä aloitetut työt vievät oikeuden tukeen ilman erillistä aloituslupaa.

Hissin jälkiasennus

Hissin jälkiasennus tarkoittaa uuden hissin rakentamista kerrostaloon, jossa hissiä ei ennestään ole. Hissi sijoitetaan porrashuoneeseen tai rakennuksen ulkopuolelle. Yhtiökokous päättää hankkeesta tavallisella enemmistöllä. Varken hissiavustus kattaa vuonna 2026 enintään 45 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Edellytyksenä on, että työt aloitetaan vasta avustuspäätöksen jälkeen.

Hissittömissä kolmekerroksisissa kerrostaloissa asui vuonna 2020 noin 362 000 suomalaista ja sitä korkeammissa hissittömissä taloissa 85 000. Moni näistä taloista valmistui aikana, jolloin hissiä ei vaadittu uudisrakentamisessa. Hissi voidaan kuitenkin usein rakentaa jälkikäteen joko porrashuoneeseen tai rakennuksen ulkopuolelle. Valtion avustus kattaa vuonna 2026 enintään 45 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista, joten avustuspäätös ratkaisee hankkeen talouden. Seuraavassa esitellään jälkiasennuksen ratkaisut, Varken hissiavustuksen ehdot ja hankkeen eteneminen aloitteesta lupaan.

Mitä hissin jälkiasennus tarkoittaa?

Jälkiasennus tuo taloon kokonaan uuden hissin. Vanhan hissin remontti on eri hanke, jonka sisällön ja laajuustasot erittelee hissin peruskorjaus.

Uusi hissi hissittömään taloon

Jälkiasennushissi voidaan sijoittaa porrashuoneeseen tai rakennuksen ulkopuolelle. Kiinteistöliiton ratkaisuoppaan mukaan portaita voidaan samalla kaventaa, muuttaa tai uusia, joten ahdaskaan porrashuone ei sulje hissiä pois. Sama opas pitää asentamista jälkikäteen mahdollisena kaikenlaisiin kerrostaloihin.

Hissittömät kerrostalot

Uusiin vähintään kolmekerroksisiin kerrostaloihin on pitänyt rakentaa hissi vuodesta 2005 alkaen. Vuosina 1995-2004 velvoite koski vasta vähintään nelikerroksisia taloja, joten vanhempi talokanta jäi laajalti hissittömäksi.

Tilastokeskuksen mukaan tasan kolmekerroksisten talojen 355 000 asunnosta vain 24 prosenttia oli vuonna 2020 talossa, jossa on hissi. Yli kolmekerroksisia kerrostaloja oli noin 26 500, joista 2 200 oli hissittömiä. Määrä laskee hitaasti, sillä vuotta aiemmin hissittömiä oli 2 300.

Yli kolmekerroksisissa hissittömissä taloissa oli asuntoja noin 64 000. Velvoiterajat koskevat vain uudisrakentamista, joten vanhaan taloon hissi tulee ainoastaan yhtiön omalla päätöksellä.

Helsingin kaupungin kokoaman selvityksen mukaan hissittömiä asuinkerrostaloja oli vuoden 2018 lopussa koko maassa noin 33 600 eli 55 prosenttia kaikista, kun mukaan lasketaan myös kaksikerroksiset talot. Kolmikerroksisista taloista hissittömiä oli 93 prosenttia.

Hissihanke on porrashuonekohtainen, sillä jokainen porrashuone tarvitsee oman hissinsä. Monirappuisessa talossa hankkeita voi siksi olla useita.

Kaavio 1
Asukkaat hissittömissä kerrostaloissa 2020

Tilastokeskuksen viimeisin katsaus vuodelta 2020. Korkeammissa taloissa hissi on ollut pakollinen pidempään. Luvuissa ovat mukana vain vähintään kolmekerroksiset talot.

362 000 asukastaKolmekerroksiset talot85 000 asukastaYli kolmekerroksiset talot
Kaavion tiedot taulukkona
asukasta
Kolmekerroksiset talot362 000 asukasta
Yli kolmekerroksiset talot85 000 asukasta

Lähde: Suomen virallinen tilasto, Asunnot ja asuinolot 2020.

Kerrostaloja Helsingin Arabianrannassa, taloyhtiökantaa, johon voidaan rakentaa jälkiasennushissi

Millainen hissi vanhaan taloon sopii?

Ratkaisut eroavat siinä, mihin hissi sijoitetaan ja mitä portaille tehdään. Sopiva tyyppi valitaan porrashuoneen mittojen ja portaiden mallin mukaan.

Porrashuoneen ratkaisut

Ratkaisuoppaan mukaan hyvä suunnittelija löytää juuri teidän taloonne sopivimman ratkaisun. Valintaan ja kustannuksiin vaikuttavat muun muassa konehuoneen sijoitus, porraskäytävän muutokset, kerrosten lukumäärä ja nostokorkeus, varustetaso sekä oviratkaisu.

Jälkiasennushissin perusratkaisut

Kiinteistöliiton ja Suomen Hissiyhdistyksen ratkaisuopas erittelee kymmenen perusratkaisua, jotka tiivistyvät viiteen päätyyppiin. Kymmenestä ratkaisusta osa on saman päätyypin muunnoksia.

RatkaisuMitä porrashuoneelle tapahtuu
Hissi portaiden rinnallePortaat säilyvät ennallaan
Porraselementin vaihtoPortaat uusitaan kapeampina
Hissi portaiden keskelleHissi nousee syöksyjen väliin
Hissitorni tai porrastorniTorni rakennuksen ulkopuolelle
Porrashuoneen muutosTilat järjestellään uudelleen

Lähde: Hissien jälkiasennus, ratkaisuopas taloyhtiöille 2021.

Porraselementin vaihdossa vanhat portaat korvataan kapeammilla ja hissi rakennetaan vapautuneeseen tilaan. Vaihdosta on oppaassa omat muunnoksensa sekä suoralle portaalle että kierreportaalle. Oppaan mukaan kulkuleveys kapenee vain hieman. Mitoituksessa varaudutaan makuupaarien kuljetukseen. Porrashuoneen muutoksesta opas kuvaa neljä muunnosta, joissa portaat ja hissi sovitetaan porrashuoneeseen uudelleen.

Puolikerrostasanteiden talot

Monessa vanhassa talossa hissi pysähtyy porrastasanteelle kerrosten väliin, jolloin asunnon ovelle jää vielä puoli kerrosta portaita.

Asunto-osakeyhtiölaki tuntee nämä talot ja määrittelee asunnon kerroksen puolen kerroksen tarkkuudella.

Porrashissi ja kaidehissi

Porrashissi on portaisiin asennettava laite, ei varsinainen hissi. Samasta laitteesta käytetään myös nimeä kaidehissi.

Hissiavustus ei koske porrashissiä. Sen hankintaan taloyhtiö voi hakea Varken esteettömyysavustusta, joka kattaa enintään 35 prosenttia kustannuksista.

Mitä Varken hissiavustus kattaa?

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke korvaa vuonna 2026 enintään 45 prosenttia hissin rakentamisen hyväksytyistä kustannuksista. Työt saa aloittaa vasta, kun avustuspäätös on saatu.

Avustuksen määrä ja kuntien lisät

Hissiavustuksen osuus nousi vuoden 2026 alusta. Esteettömyysavustuksen osuus pysyi samassa yhteydessä ennallaan.

Muutama kaupunki myöntää lisäavustusta, joka edellyttää Varken myönteistä päätöstä. Kuopion lisäavustus on 25 prosenttia ja enintään 40 000 euroa hissiä kohden, jolloin valtio ja kaupunki kattavat yhdessä enintään 70 prosenttia kustannuksista. Kuopiossa on lisäksi erillinen suunnitteluavustus hissihankkeen suunnitteluun.

Oulussa kaupungin lisäavustus on enintään 20 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista, kun valtio on myöntänyt kohteelle avustusta. Helsinki sen sijaan luopui omista hissiavustuksistaan vuoden 2022 alusta, vaikka vanhoissa artikkeleissa kerrotaan yhä kaupungin osuudesta. Vaasa myöntää lisäavustusta enintään 10 prosenttia Varken hyväksymistä kustannuksista. Ehdot kannattaa tarkistaa omalta kaupungilta ennen hakemista.

Kaavio 2
Hissiavustusten enimmäisosuudet kustannuksista 2026

Valtion avustus koskee koko maata. Kaupunkien lisäavustukset edellyttävät Varken myönteistä päätöstä. Kuopiossa valtio ja kaupunki kattavat yhdessä enintään 70 prosenttia.

020 %40 %Varke, valtion avustus45 %Kuopion kaupunki25 %Oulun kaupunki20 %Vaasan kaupunki10 %
Kaavion tiedot taulukkona
%
Varke, valtion avustus45 %
Kuopion kaupunki25 %
Oulun kaupunki20 %
Vaasan kaupunki10 %

Lähteet: Varke 2026 sekä Kuopion, Oulun ja Vaasan kaupungit.

Avustuksen ehdot

Avustus on tarkoitettu hissittömään kerrostaloon rakennettavaan hissiin. Se voi koskea yhtä tai useampaa hissiä samassa hankkeessa. Avustusta saa kerrostaloon tai luhtitaloon, jossa on vähintään kolme asuntoa ja vähintään kaksi asuinkerrosta päällekkäin. Avustuksen saa rakennuksen omistava yhteisö eli tavallisesti asunto-osakeyhtiö.

Jos yhtiön on pakko aloittaa työt jo ennen avustuspäätöstä, Varkelta haetaan erillinen aloituslupa.

Avustuksella ei ole hakuaikaa, mutta haku suljetaan, kun määräraha loppuu. Määrärahaa on aiempaa vähemmän, joten hakemusta ei kannata viivytellä.

Hakeminen

Kun avustusta haetaan, hankkeella on jo oltava rakentamislupa, yhtiökokouksen päätös ja suunnitelmat.

Kilpailutus ja hankintalaki

Varken ohjeen mukaan avustettavien toimenpiteiden on oltava kohtuullisia ja ne on kilpailutettava mahdollisimman hyvin. Hankintalakia on noudatettava, jos hankkeen kustannukset ylittävät 150 000 euron kynnysarvon ja julkinen tuki ylittää puolet hankinnan arvosta.

Varken oma avustus kattaa korkeintaan 45 prosenttia, joten raja ylittyy vasta kunnan lisäavustuksen kanssa. Esimerkiksi Kuopiossa valtion ja kaupungin yhteenlaskettu tuki voi viedä suuren hankkeen hankintalain piiriin.

Kotitalousvähennys ei tule yhtiön hankkeesta

Verohallinnon ohjeen mukaan osakas ei saa kotitalousvähennystä remontista, jonka teettäminen kuuluu taloyhtiölle. Vastikkeina maksetusta hissihankkeesta ei siis synny vähennystä, vaikka osakas maksaisi osuutensa kerralla. Sama sääntö koskee kaikkia yhtiön vastuulle kuuluvia remontteja.

Vähennyksen voi saada vain hankkeen yhteydessä erikseen tilatuista omista lisätöistä. Vähennyksen tarkat ehdot ja euromääräiset rajat kokoaa remontin kotitalousvähennys.

Hissin kutsupainike ja kerrosnäyttö porrastasanteen seinässä

Miten hissihanke etenee?

Hissihanke alkaa yleensä osakkaan tai hallituksen aloitteesta ja etenee selvityksen kautta yhtiökokouksen päätökseen. Vasta päätöksen jälkeen haetaan lupa ja avustus.

Aloitteesta päätökseen

Osakkaalla on oikeus saada hissiasia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, kun hän vaatii sitä hallitukselta kirjallisesti niin ajoissa, että asia ehtii kokouskutsuun. Ratkaisuoppaan kuvaamassa käytännössä yhtiökokous päättää usein ensin hankkeen selvittämisestä ja vasta toisessa kokouksessa rakentamisesta. Selvityspäätös kartoittaa vasta mahdollisuudet ja kustannustason. Opas neuvoo huomioimaan jo esisuunnittelun kustannukset valmisteluvaiheessa.

Rakentamispäätökseen riittää tavallinen enemmistö annetuista äänistä. Kustannukset jaetaan asunnon kerroksen mukaan, joten samankokoisista asunnoista ylempi maksaa enemmän. Enemmistörajat ja riitautuksen keinot erittelee hissiremontin päätös.

Lupa, suunnitelmat ja toteutus

Hankkeelle haetaan rakentamislain mukainen rakentamislupa. Laissa lupa vaaditaan muun muassa rakennuksen laajentamiseen ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.

Ratkaisuoppaan mukaan hankkeen keskeisiä kustannuseriä ovat hissin lisäksi rakennustekniset työt, LVIS-työt sekä suunnittelu ja valvonta. Kustannukset opas neuvoo selvittämään kokeneen hissiasiantuntijan avustuksella.

Työmaan vaiheet ja hankkeen keston kokoaa hissiremontti taloyhtiössä. Euromääräiset kustannukset ja osakaskohtaisen jaon erittelee hissiremontin hinta.

Mitä hyötyä jälkiasennuksesta on?

Hissin suurin hyöty mitataan asumisvuosissa. Se ratkaisee, kuinka pitkään portaiden takana oleva koti pysyy asukkaan käytössä.

Pidempi kotona asuminen

Ympäristöministeriön raportissa arvioidaan, että hissillisessä kerrostalossa ikääntyneet voivat asua omassa kodissaan 6-8 vuotta pidempään kuin hissittömässä talossa. Arvio on esitetty selvityksessä, joka kartoitti maan hissikannan rakennustietoaineistoista.

Turvallisuus portaissa

Ratkaisuoppaan mukaan porraskäytävissä sattuu joka vuosi tuhansia tapaturmia, joista kymmenet johtavat kuolemaan. Kaatumiset ja putoamiset portaissa ovat tapaturmatyypeistä kolmanneksi yleisin, kun taas hissionnettomuudet ovat erittäin harvinaisia.

Jo muutama porras voi oppaan mukaan olla ylitsepääsemätön este liikkumisrajoitteiselle asukkaalle. Opas pitää hissittömän talon porrashuonetta vaarallisuutensa takia yhtenä ensimmäisistä liikkumisesteistä ikääntyville.

Ikääntyneet hissittömissä taloissa

Valtioneuvoston selvityksen mukaan yli 91 000 yli 65-vuotiasta asui vuonna 2019 vähintään kolmekerroksisessa hissittömässä talossa. Tilastokeskuksen vuoden 2020 katsauksessa vastaava määrä oli 76 000 tasan kolmekerroksisissa ja 14 000 korkeammissa taloissa.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko hissin rakentaa mihin tahansa vanhaan kerrostaloon?

Useimpiin taloihin ratkaisu löytyy. Hissi sijoitetaan porrashuoneeseen tai rakennuksen ulkopuoliseen torniin. Ahtaassa porrashuoneessa portaita voidaan kaventaa tai uusia kapeampina. Ratkaisun tyyppi valitaan porrashuoneen mittojen ja portaiden mallin mukaan, joten suunnittelija vertaa vaihtoehdot ennen valintaa.

Paljonko hissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon maksaa?

Kustannus riippuu ratkaisutyypistä, kerrosten määrästä ja porrashuoneiden määrästä, joten hinta selviää vasta suunnitelmista ja tarjouksista. Euromääräiset arviot ja osakaskohtaisen jaon erittelee sivu hissiremontin hinta. Laskua keventää eniten Varken avustuspäätös, sillä tuki voi nousta 45 prosenttiin asti.

Kuinka paljon Varke avustaa hissin jälkiasennusta?

Enimmäismäärä nousi vuonna 2026 ja on nyt 45 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kuluista. Ehtona on muun muassa, että talossa ei ennestään ole hissiä ja että töitä ei aloiteta ennen Varken päätöstä tai aloituslupaa. Kuopiossa, Oulussa ja Vaasassa kaupungin lisäavustus nostaa kokonaistukea vielä tästä.

Saako porrashissiin hissiavustusta?

Ei saa. Hissiavustus on rajattu varsinaisiin hisseihin, joten portaisiin asennettava laite jää sen ulkopuolelle. Porrashissiin on kuitenkin tarjolla esteettömyysavustus, jonka enimmäismäärä on 35 prosenttia.

Miksi vanhoissa kerrostaloissa ei ole hissiä?

Rakentamisvelvoite tuli voimaan myöhään. Hissi on vaadittu uusiin vähintään nelikerroksisiin taloihin vasta vuodesta 1995 ja vähintään kolmekerroksisiin vuodesta 2005 alkaen, joten sitä vanhempi kanta rakennettiin ilman hissiä. Siksi tasan kolmekerroksisten talojen asunnoista vain noin neljännes oli vuonna 2020 hissitalossa.

Laskuri

Missä kunnossa taloyhtiösi on?

Hissihanke on yksi pala taloyhtiön kunnossapidon kokonaisuutta. Liitä asuntoilmoituksen teksti laskuriin, niin näet putkiston, vesikaton ja muiden rakennusosien arvioidun korjausvelan euroina.

Lähteet

Näytä 17 lähdettä: Varke, Kiinteistöliitto ja muut
  1. Varke, hissiavustus: "Enintään 45 % hyväksytyistä hissin tai hissien rakentamisesta aiheutuvista välttämättömistä ja hyväksyttävistä kustannuksista." Avustusta voi saada kerrostaloon tai luhtitaloon, jossa on vähintään 3 asuntoa ja vähintään 2 asuinkerrosta päällekkäin. Avustusta ei voi saada olemassa olevan hissin korjaamiseen tai porrashissin lisäämiseen, mutta porrashissiin voi hakea esteettömyysavustusta; "Porrashissi tarkoittaa portaisiin asennettavaa laitetta." Työt voi aloittaa lähtökohtaisesti vasta, kun avustuspäätös on saatu, tai aikaistamiseen haetaan aloituslupa. Avustuksella ei ole hakuaikaa, mutta haku suljetaan, kun määräraha loppuu. Saajana rakennuksen omistava yhteisö. varke.fi.
  2. Varke, tiedote: "Hissiavustuksen määrä nousee 45 prosenttiin vuonna 2026." Sekä: "Esteettömyysavustuksen avustusprosentti pysyy 35 prosentissa." varke.fi.
  3. Varke, hissiavustuksen hakuohje (versio 24.2.2025): "Kun hissiavustusta haetaan, hankkeella on jo oltava rakentamislupa, yhtiökokouksen päätös, suunnitelmat, joiden perusteella avustus voidaan myöntää." avustusohjeet.varke.fi.
  4. Varke, hissiavustuksen hakuohje, avustettavat toimenpiteet: "Kilpailuttamisessa on noudatettava hankintalakia (1397/2016), jos seuraavat ehdot toteutuvat: Hankkeen kustannukset ylittävät kilpailutuksen kynnysarvon, 150 000 euroa. Julkinen viranomainen myöntää hankintaan tukea yli puolet hankinnan arvosta." Julkisen tuen osuus voi nousta yli puoleen, jos kunta myöntää tukea keskuksen avustuksen lisäksi. avustusohjeet.varke.fi.
  5. Kiinteistöliitto, Suomen Hissiyhdistys sekä kumppanit: Hissien jälkiasennus, ratkaisuopas taloyhtiöille (2021): kymmenen perusratkaisua (elementin vaihto suoralle portaalle ja kierreportaalle, hissi portaiden rinnalle, hissi portaiden keskelle, hissitorni, porrastorni sekä porrashuoneen muutokset); "Jälkiasennushissi voidaan sijoittaa porrashuoneeseen tai rakennuksen ulkopuolelle. Portaita voidaan kaventaa, muuttaa tai uusia." Porraselementin vaihdossa kulkuleveys kapenee vain hieman ja mitoituksessa varaudutaan makuupaarien kuljetukseen. kiinteistoliitto.fi, PDF.
  6. Suomen virallinen tilasto: Asunnot ja asuinolot, yleiskatsaus 2020 (Tilastokeskus, julkaistu 14.10.2021): "Vuonna 2020 yli kolmekerroksisia kerrostaloja oli noin 26 500, joista 2 200 oli hissittömiä rakennuksia. Yli kolmekerroksisissa hissittömissä kerrostaloissa oli asuntoja noin 64 000 ja asukkaita yhteensä 85 000." Sekä: "Kolmekerroksisissa rakennuksissa olevista 355 000 asunnosta oli 24 prosenttia talossa, jossa oli hissi. Hissittömissä kolmekerroksisissa taloissa asui 362 000 suomalaista." Hissivelvoite uudisrakentamisessa vuodesta 2005 (kolme kerrosta) ja 1995-2004 (neljä kerrosta). stat.fi.
  7. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 2020:55: "Vuonna 2019 yli 91 000 yli 65-vuotiasta asui kolmekerroksisessa tai korkeammassa hissittömässä talossa." julkaisut.valtioneuvosto.fi.
  8. Kuopion kaupunki, hissiavustus: "Kuopion kaupungin avustus on 25 prosenttia ja Varken avustus enintään 45 prosenttia kokonaiskustannuksista eli yhteensä enintään 70 prosenttia." Kaupungin avustus enintään 40 000 euroa hissiä kohden. kuopio.fi.
  9. Oulun kaupunki, hissiavustukset: "Valtion hissiavustuksen lisäksi Oulun kaupunki voi myöntää avustusta hissin rakentamiselle enintään 20% hyväksytyistä kustannuksista." Edellytyksenä valtion myöntämä avustus. ouka.fi.
  10. Vaasan kaupunki, hissiavustus: "Kaupungin avustuksen määrä on enintään 10 prosenttia Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (Varke) hyväksymistä kustannuksista." vaasa.fi.
  11. Helsingin kaupungin hissiprojekti: "Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 8.12.2021 kaupungin talousarviosta vuodelle 2022, jossa samalla päätettiin luopua kaupungin maksamista hissiavustuksista vuoden 2022 alusta alkaen." hissiprojekti.hel.fi.
  12. Ympäristöministeriön raportteja 12/2016, Hissit kartalle?: "On arvioitu, että hissillisessä kerrostalossa ikääntyneet voivat asua omassa kodissaan 6-8 vuotta pidempään kuin hissittömässä talossa." Arviolle ei ole raportissa nimetty yksittäistä tutkimusta. julkaisut.valtioneuvosto.fi, PDF.
  13. Verohallinto, kotitalousvähennys asunto-osakeyhtiössä (päivitetty 25.9.2024): "Jos remonttityön teettäminen kuuluu taloyhtiölle, et voi saada vähennystä, vaikka olisit itse maksanut remontin." Vastikkeina maksetusta remontista ei vähennystä; erikseen tilatuista lisätöistä vähennyksen voi saada. vero.fi.
  14. Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 26 § (enemmistöpäätös), 6 luku 31 § (uudistuksesta päättäminen), 6 luku 32 § 3 momentti (hissin jälkiasennuksen kustannusten jako kerroksittain; "Osakehuoneiston kerros määritellään puolen kerroksen tarkkuudella") sekä 6 luku 6 § (osakkaan oikeus saada asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi). Finlex, finlex.fi /fi/lainsaadanto/2009/1599.
  15. Rakentamislaki 751/2023, 42 § rakentamislupa: lupa vaaditaan muun muassa rakennuksen laajentamiseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen sekä rakentamiseen verrattavaan korjaus- ja muutostyöhön. Finlex, finlex.fi /fi/lainsaadanto/2023/751.
  16. Helsingin kaupunki, Hissittömyys (tiedot 31.12.2018): "Hissittömiä asuinkerrostaloja on Suomessa suhteellisen paljon, noin 33 600 eli 55 prosenttia kaikista asuinkerrostaloista." Sekä: "Kolmikerroksisten hissittömien kerrostalojen osuus oli koko Suomessa 93 prosenttia." asuminenhelsingissa.fi.
  17. Suomen virallinen tilasto: Asunnot ja asuinolot, yleiskatsaus 2019 (Tilastokeskus, julkaistu 14.10.2020): "Vuonna 2019 yli kolmekerroksisia kerrostaloja oli noin 26 000, joista 2 300 oli hissittömiä rakennuksia." stat.fi.
Sisällysluettelo