Avaintiedot
- Vedeneristys kustantaa arviomme mukaan 700-735 euroa, kun koko märkätilaremontti on noin 16 300 euroa.
- Vuotta 1999 vanhemmissa kylpyhuoneissa seiniä suojaa enintään kosteussulku, joka ei ole vedeneriste.
- Nykymääräysten mukaisessa kylpyhuoneessa yhtiö vastaa vedeneristeestä ja osakas sen yläpuolisista pinnoista.
Kylpyhuoneen tärkein suoja on laatoituksen alle siveltävä vedeneristys eli arkikielen vesieristys. Talon rakennusvuosi kertoo pitkälti, millainen eriste laattojen takana on. Kerros kestää noin 25-30 vuotta ja on vain pieni osa märkätilaremontin hinnasta. Tällä sivulla esitellään eri vuosikymmenten ratkaisut, uusimisen maksaja, määräykset ja työn kriittiset kohdat.
Kuinka kauan vedeneristys kestää eri-ikäisissä taloissa?
Vedeneristyksen uusimisväli on arviolta 25-30 vuotta. Vuotta 1999 vanhemmissa taloissa ensimmäinen kysymys on kuitenkin se, mitä laattojen takana ylipäätään on.
Käyttöikä vuosina
Kiinteistöliiton mukaan märkätilojen käyttöikä on yleensä noin 25 vuotta. Liitto nojaa arviossaan kiinteistön teknisten käyttöikien kortistoon. Vuodesta 1999 käytetty siveltävä eriste kestää Kiinteistölehden haastatteleman asiantuntijan arvion mukaan noin 30 vuotta.
Luvut eivät ole ristiriidassa, sillä liiton arvio koskee koko märkätilaa pintoineen ja lehden arvio itse eristekerrosta. Ensimmäiset nykymääräysten mukaan eristetyt kylpyhuoneet tulevat uusimisikään juuri nyt. Uusiminen tarkoittaa koko märkätilan pintarakenteita, koska eriste on laattojen alla.
Vuosikymmenten ratkaisut
Rakennusvuosi ei kerro kaikkea, koska moni kylpyhuone on jo remontoitu kertaalleen. Alkuperäisessä märkätilassa ratkaisu on kuitenkin lähes aina aikakautensa mukainen. Taulukko luetaan rakennusvuoden tai viimeisimmän kylpyhuoneremontin vuoden mukaan. Aikakaudet menevät osin limittäin, koska lattian ja seinien vaatimukset muuttuivat eri aikaan.
| Aikakausi | Tyypillinen ratkaisu | Merkitys nyt |
|---|---|---|
| Ennen vuotta 1976 | Lattiassa bitumi, seinät suojaamatta | Käyttöikä ohi, tutkittava |
| 1976-1998 | Kermi tai matto, ei täyttä tiiviyttä | Seinät edelleen suojaamatta |
| 1980-1995 | Seinissä kosteussulku laattojen alla | Vain hidastaa kastumista |
| 1.7.1999 jälkeen | Siveltävä eriste lattiaan ja seiniin | Nykytason ratkaisu |
C2 1998, FINE-033765 ja Kiinteistölehti.
Vuoden 1999 raja on pehmeä, sillä vanhoja sääntöjä sai soveltaa hankkeisiin, joiden lupa oli haettu 1.7.1999 tai aikaisemmin. Remontoidussa kylpyhuoneessa remontin vuosi ratkaisee enemmän kuin talon ikä.
Rajan merkitys näkyi FINEn ratkaisussa, jossa vakuutusyhtiö vetosi siihen, että seinä vuoti rakennusvirheen takia. FINE katsoi, ettei seiniltä rakennusaikana vaadittu vedeneristystä lainkaan, joten korvausta ei voinut evätä. Vanha rakenne saa olla aikakautensa mukainen.
Vanhimmat ratkaisut saattoivat silti kestää pitkään. Kiinteistölehden haastatteleman asiantuntijan mukaan 1950-luvun bitumieriste lattiassa saattoi kestää jopa 40 vuotta. Silloin eristettiin kuitenkin vain lattia.
Kunnon toteaminen
FINEn ratkaisukäytännön mukaan esimerkiksi kosteussulun olemassaoloa on vaikea todentaa jälkikäteen edes rakennetta avaamalla. Siksi tutkitaan rakenteen kosteutta eikä itse kerrosta. Märkätilan kosteuskartoitus erittelee menetelmät ja niiden hinnat.
Silikonisaumojen uusiminen ei korjaa eristettä, koska saumat ovat eristeen päällä. Kylpyhuoneen saumojen uusiminen on siksi rajattu omaksi työkseen.
Tuore eriste voidaan sen sijaan paikata. RT-kortin mukaan alle 10 vuotta vanha siveltävä vedeneristys voidaan uusia osakorjauksena, esimerkiksi yksittäisten laattojen tai lattiakaivon liitoksen korjauksessa. Paikkaus edellyttää kortin mukaan, että eristys muualla täyttää nykyiset vaatimukset.
Ikä lasketaan edellisestä vedeneristyksestä, joka selviää isännöitsijältä tai remonttien asiakirjoista. Asunnon ostajalle märkätilan ikä onkin hintaan vaikuttava tieto, jonka voi tarkistaa ennen tarjousta.
Laskuri
Missä kunnossa taloyhtiösi on?
Laskuri arvioi putkiston ja muiden rakennusosien tilanteen sekä tulevat remontit hinta-arvioineen.
Paljonko vedeneristys kustantaa ja kuka sen maksaa?
Kerros itsessään on arviomme mukaan noin 700 euroa kylpyhuoneelta. Maksaja riippuu siitä, kenen hankkeessa laatoitus avataan.
Osuus remontin hinnasta
Erillistä markkinahintaa vedeneristykselle ei julkaista, koska työ tehdään käytännössä osana laatoituksen uusimista. Laskimme osuuden KOR 2026 -pohjaisista rakennusosahinnoista tavanomaiselle kylpyhuoneelle, jossa on 6 lattianeliötä ja 25 seinäneliötä.
Taulukon luvut ovat euroja ja sisältävät arvonlisäveron 25,5 prosenttia. Neliöhinnat ovat rakennusosarivien hintoja, joissa työ ja materiaali ovat mukana.
| Erä | Neliöhinta | Yhteensä |
|---|---|---|
| Vedeneristysmassa, lattia | 25,96 | 156 |
| Vedeneristysmassa, seinät | 21,56 | 539 |
| Vanhan kermieristeen purku | 6,74 | 40 |
| Vedeneristys yhteensä | 735 | |
| Koko märkätilaremontti (55 m²:n asunto) | 16 300 |
Asuntoanalyysin KOR 2026 -pohjaiset laskelmat.
Vedeneristys on siis arviolta alle viisi prosenttia märkätilaremontin hinnasta. Purkurivi koskee taloja, joissa lattiasta poistetaan vanha kermieriste. Massaeristeisessä kylpyhuoneessa erä jää pois, jolloin arvio on suunnilleen 700 euroa.
Laskelman geometria vastaa tavallista kerrostalokylpyhuonetta. Isommassa märkätilassa euromäärä kasvaa, mutta osuus koko remontista pysyy samaa luokkaa.
Kallista on purkaa ja rakentaa kaikki kerroksen päällä ja ympärillä oleva. Samasta syystä eriste kannattaa aina uusia, kun laatoitus on kerran auki.
KOR-pohjaisessa laskelmassamme märkätilat ovat perinteisen putkiremontin suurin yksittäinen erä, suurempi kuin viemärit tai käyttövesiputket. Artikkeli märkätilat putkiremontissa laskee osuuden auki.
Maksajan määräytyminen
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Korkein oikeus (KKO) on täsmentänyt sääntöä nykymääräysten mukaan rakennetuille kosteille tiloille.
Niissä yhtiö vastaa tyypillisesti vedeneristeestä sekä sen alapuolisista rakenteista. Osakas vastaa eristeen yläpuolisista tasoitteista ja pinnoista (KKO 2015:87).
Rajaus nykymääräysten mukaisiin tiloihin ja sana tyypillisesti kuuluvat sääntöön. Samassa ratkaisussa 1950-luvun kylpyhuoneen pintalaatta luettiin yhtiön vastuulle, koska vanha rakenne ei vastannut nykymääräyksiä. Vanhassa talossa rajaa ei siis voi lukea suoraan eristeestä.
Maksaja vaihtuu, kun remontti on osakkaan oma. Kiinteistöliiton mukaan osakas vastaa oma-aloitteisessa muutostyössään myös yhtiön vastuulle kuuluvista osista, kuten vedeneristeistä ja vesijohdoista. Yhtiöjärjestyksessä voi lisäksi olla laista poikkeavia vastuita, joten jako kannattaa tarkistaa myös sieltä.
Kääntöpuolena osakas voi vaatia yhtiöltä hyvitystä, kun yhtiö myöhemmin remontoi kylpyhuoneet omana hankkeenaan. Kiinteistöliitto muistuttaa, että kosteusvaurion korjaaminen kustantaa yhtiölle yleensä huomattavasti enemmän kuin ajoissa tehty uusiminen.
Koko kylpyhuoneen vastuunjako on käyty läpi artikkelissa kuka maksaa kylpyhuoneremontin. Yksittäisen rakennusosan vastuun voi hakea vastuunjakotaulukosta.
Mitä määräykset vaativat kylpyhuoneen vedeneristykseltä?
Vaatimukset ovat ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta, joka koskee uudisrakentamisen lisäksi korjaamista. Asetus vaatii tiiviin lopputuloksen mutta jättää toteutuksen tavan avoimeksi.
Vedeneristys eli vesieristys
Määräysten termi on vedeneristys. Asetus määrittelee sen ainekerrokseksi, joka kestää jatkuvaa kastumista ja estää veden haitallisen tunkeutumisen rakenteeseen. Käytännössä se on laattojen alle siveltävä yhtenäinen kalvo.
Vaatimus koskee märkätilaa. Sillä asetus tarkoittaa huonetilaa, jonka lattia on käytön vuoksi vedelle alttiina ja jonka seinille voi roiskua tai tiivistyä vettä. Kylpyhuone, pesuhuone ja kodinhoitohuone suihkuineen ovat märkätiloja.
Keraaminen laatoitus ei itse toimi vedeneristeenä, koska vesi kulkee saumojen läpi. Ympäristöministeriön ohje sanoo tämän suoraan. Siksi tiivis laattapinta voi kätkeä alleen märän rakenteen.
Asetuksen vaatimukset
Asetuksen 28 §:n mukaan vesi ei saa valua eikä siirtyä kapillaarivirtauksena märkätilasta ympäröiviin rakenteisiin. Lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä, tai niiden takana on oltava erillinen vedeneristys. Eristyksen on oltava tiivis myös saumoistaan, läpivienneistään ja liittymistään.
Lattian eristyksen on lisäksi liityttävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen. Lattian kaltevuuden on mahdollistettava veden valuminen lattiakaivoon (29 §). Sama pykälä vaatii, että vedeneristyksen ja kaivon liitos on tiivis.
Tutut lukuarvot eivät tule laista. Eristeen nosto seinälle 100 millimetriä, kynnykselle 15 millimetriä ja lattian kaltevuus 1:100 ovat ympäristöministeriön ohjeen suosituksia, jotka eivät ohjeen omien sanojen mukaan ole velvoittavia.
Sertifioitu vedeneristäjä
Märkätilojen vedeneristäjän sertifikaatti on sertifioijan omin sanoin vapaaehtoinen tapa osoittaa ammattitaito. Ympäristöministeriön ohje suosittelee ensisijaisesti sertifioitua tekijää. Lisäksi tilaaja, taloyhtiö tai vakuutusyhtiö voi edellyttää sertifikaattia urakassa.
Sertifikaatti on aina henkilökohtainen, eikä sitä myönnetä yritykselle. Koulutuksen sertifikaattiin voi suorittaa aikuiskoulutuksena eri oppilaitoksissa. Väite sertifioidusta firmasta kannattaa siis ohittaa. Tekijän oman sertifikaatin voimassaolon voi tarkistaa julkisesta Sertifikaattihaku.fi-palvelusta.
Haussa näkyvät vain voimassa olevat sertifikaatit, joten vanhentunut kortti paljastuu heti. Sertifikaatti ei myöskään siirrä vastuuta tilaajan ja tekijän välillä.
Miten vedeneristys tehdään ja mikä siinä pettää?
Nykytyössä lattiaan ja seiniin sivellään vedeneristysmassa. Riskikohtia ovat liitokset ja läpiviennit.
Materiaalit eri aikoina
Vanhat lattiaeristeet olivat bitumikermiä tai muovimattoa. Seinien kosteussulku vain hidasti kastumista. Nykyremontissa molemmat korvataan siveltävällä massalla, eikä kosteussulkuja seiniin enää suositella.
Kriittiset kohdat
Vedeneristyksen ja lattiakaivon liitos on määräysten ainoa erikseen nimetty liitos. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan kaivon, korokerenkaan ja eristeen on yhdessä oltava vesitiiviit. Osat valitaan keskenään yhteensopivista ja testatuista tuotteista.
Lattiaan ei ohjeen mukaan tehdä muita läpivientejä kuin viemäröinnin vaatimat. Jokainen putki, kannake ja ruuvi eristeen läpi on mahdollinen vuotokohta. Siksi läpiviennit tiivistetään saman eristysjärjestelmän omilla osilla.
Suihkun alueella lattian kaltevuudeksi suositellaan jyrkempää 1:50 puolen metrin säteellä kaivosta. Vesi ohjautuu silloin kaivoon eikä jää seisomaan eristeen päälle.
Laadunvarmistus
Valmiista pinnasta eristettä ei voi enää tarkastaa, joten laatu todennetaan ennen laatoitusta. Betonialustan kosteus mitataan.
Mittaajaksi ympäristöministeriön ohje suosittelee sertifioitua kosteudenmittaajaa. Vaaditut kalvonpaksuudet sekä ainemenekit tulevat tuotteen sertifikaatista.
Esimerkiksi yleisessä sertifioidussa järjestelmässä seinän kuivan kalvon on oltava vähintään 0,4 ja lattian 0,5 millimetriä. Samassa järjestelmässä eristettä sivellään kaksi kerrosta, joiden välissä kuivuminen kestää tunteja.
Sertifioitu vedeneristäjä kirjaa menekit ja mittaukset työkohdepöytäkirjaan. Se kannattaa pyytää ja arkistoida heti, sillä pöytäkirja on myöhemmin ainoa todiste kerroksesta, jota ei näe. Sertifioija ei ylläpidä kattavaa arkistoa pöytäkirjoista, joten yhtiön oma kopio on ainoa varma tallenne.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko muovimatto toimia kylpyhuoneen vedeneristeenä?
Voi. Asetuksen mukaan lattiapäällyste saa itse toimia vedeneristyksenä. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan muovimatot ja eräät pinnoitteet käyvät tähän. Vanhassa matossa ratkaisevat kunto ja saumat.Pitääkö vanha kylpyhuone korjata nykymääräysten tasoon?
Ei automaattisesti. Asetuksen mukaan kosteusteknisesti toiminut rakenne, jonka käyttöikä on lopussa, voidaan korjata rakennusaikaista tapaa noudattaen. Käytännössä remontissa tehdään silti nykytason vedeneristys. Vakuutuskorvaus kattaa vain vahingon korjaamisen, joten tason parannus jää remontin maksajan kustannukseksi.Voiko vedeneristyksen jättää kokonaan pois?
Vain erityisestä syystä. Silloin suunnittelijoiden on osoitettava suunnitelmissa, ettei eristyksen puuttuminen vaaranna rakennuksen teknisiä vaatimuksia. Erillisen WC-tilan ja löylyhuoneen seinissä vedeneristystä ei asetuksen mukaan tarvita pinnoitteen takana.Lähteet
Näytä 14 lähdettä: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, KKO:2015:87 ja muut
- Asuntoanalyysin KOR 2026 -pohjaiset rakennusosalaskelmat ja Hinnat ja elinkaaret -aineisto, ks. aineiston kuvaus
- Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017, 2, 4, 28 ja 29 §, finlex.fi
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luvun 2 ja 3 §, finlex.fi
- KKO:2015:87, kunnossapitovastuu kylpyhuoneen rakenteista, finlex.fi
- Suomen rakentamismääräyskokoelma C2 Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998 (voimaan 1.1.1999), edilex.fi
- Ympäristöministeriön ohje rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta, 2020, ym.fi
- FINE-033765, pesuhuoneen seinän vuoto ja rakentamisajan määräykset, fine.fi
- FINE-013250, märkätilojen käyttöikä ja tason parannus vakuutuskorvauksessa, fine.fi
- Kiinteistöliitto, lakipähkinä Osakkaan oma-aloitteisen remontin kustannukset, 13.4.2021, kiinteistoliitto.fi
- Kiinteistöliitto, lakipähkinä Kylpyhuoneen käyttöikä lopussa?, 21.9.2018, kiinteistoliitto.fi
- Suomen Kiinteistölehti, Vuodet verottavat märkätilojen vedeneristystä, kiinteistolehti.fi
- Eurofins Expert Services, Rakentamisen sertifikaatti, työn tilaajien usein kysytyt kysymykset, rakentamisensertifikaatit.fi ja sertifikaattihaku.fi
- Kiilto Kerafiber -vedeneristeen tuotetiedot (kalvonpaksuudet, menekit ja alustan kosteusvaatimus), kiilto.fi
- RT 84-11093 Asuntojen märkätilojen korjaus, kohta 6.2, siteerattu ratkaisussa FINE-013250