Taloyhtiön energiaremontti ja sen vaihtoehdot

Taloyhtiön energiaremontti tarkoittaa lämmityksen, ilmanvaihdon tai ulkovaipan korjausta, joka pienentää rakennuksen energiankulutusta. Kerrostalon vaihtoehdot ovat lämmöntalteenotto ilmanvaihdosta, lämpöpumput, ikkunat, lisäeristys ja aurinkopaneelit. Hallitus ja osakkaat tarvitsevat tiedon siitä, mitkä toimet kannattaa, paljonko ne säästävät ja kuka niistä päättää.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden diplomi-insinööri. Sisältö perustuu Motivan taloyhtiöiden energianeuvontaan, ympäristöministeriön ja VARKEn energia-avustuksen valmisteluun, Suomen Kiinteistöliiton ilmalämpöpumppu-ohjeeseen sekä asunto-osakeyhtiölakiin 1599/2009 (Finlex). Päivitetty 1.6.2026.

Mitä taloyhtiön energiaremontti tarkoittaa?

Energiaremontti eli energiankulutusta pienentävä korjaus voi olla oma hanke tai osa muuta remonttia. Kerrostalossa kyse on lämmityksen, ilmanvaihdon tai ulkovaipan parantamisesta.

Mitkä toimet kuuluvat energiaremonttiin?

Motiva listaa taloyhtiölle samat ydintoimet, jotka toistuvat hankkeissa. Tärkein on yleensä lämmitys ja ilmanvaihto, koska niihin kuluu kerrostalon energiasta suurin osa.

• Lämmöntalteenotto ilmanvaihdosta tai poistoilmalämpöpumppu.
• Lämmitysmuodon vaihto, esimerkiksi maalämpö tai kaukolämpö.
• Ikkunoiden uusinta tai lisälasin asennus.
• Ulkoseinien ja yläpohjan lisäeristys.
• Aurinkopaneelit ja huoneistokohtaiset vesimittarit.

Miksi energiatoimi kannattaa ajoittaa muuhun korjaukseen?

Energiatoimi on halvempi, kun se tehdään muun korjauksen yhteydessä. Lisäeristys istuu julkisivuremonttiin, energiaikkunat ikkunaremonttiin. Sama teline ja sama suunnittelu palvelevat molempia (Motiva).

Pieninkin teko auttaa: yksi aste alempi sisälämpötila vie noin 5 prosenttia vähemmän lämmitysenergiaa (Motiva). Iso säästö syntyy silti lämmitys- ja ilmanvaihtotoimista.

Mitä ero on korjauksella ja energiapäivityksellä?

Korjaus pitää rakennuksen entisessä kunnossa. Energiapäivitys taas nostaa tason aiempaa paremmaksi, esimerkiksi lisää talteenoton sinne, missä ennen oli pelkkä poistopuhallin.

Ero ratkaisee päätöstavan yhtiökokouksessa, joten se on hyvä tunnistaa jo hankesuunnittelussa. Sama hanke voi sisältää kumpaakin: vanhan koneen korvaus ja samalla tason nosto.

Mitkä energiatoimet säästävät eniten?

Suurin säästö tulee lämmityksestä ja ilmanvaihdosta, koska niihin kuluu kerrostalon energiasta suurin osa. Ulkovaipan toimet tukevat näitä.

Lämmöntalteenotto ilmanvaihdosta

Lämmöntalteenotto eli LTO ottaa talteen lämmön, joka muuten karkaisi poistoilman mukana ulos. Hyvä järjestelmä palauttaa suuren osan poistoilman lämmöstä takaisin tuloilmaan (Motiva).

Vanhassa kerrostalossa ilma vaihtuu usein pelkällä poistopuhaltimella ilman talteenottoa. Talteenoton lisäys on siksi yksi tuottavimmista energiatoimista vanhaan kantaan.

Talteenotto voidaan tehdä kahdella tavalla. Poistoilmalämpöpumppu sopii taloon, jossa on jo poistoilmanvaihto, ja koneellinen tulo-poisto lämmöntalteenotolla sopii laajempaan ilmanvaihdon uusintaan (Motiva).

Tapa valitaan talon nykyisen ilmanvaihdon mukaan. Kuntoarvio kertoo, kumpi sopii, ja se kannattaa tilata ennen kuin yhtiökokoukselle viedään esitys.

Lämpöpumppu ja lämmitysmuodon vaihto

Lämpöpumppu tuottaa lämpöä enemmän kuin kuluttaa sähköä. Lämpökertoimella 3 laite antaa 3 kilowattituntia lämpöä jokaista käyttämäänsä yhtä kilowattituntia sähköä kohti (Motiva).

Maalämpö eli maaperään porattavan kaivon kautta otettava lämpö sopii suuren energiantarpeen kohteeseen. Poistoilmalämpöpumppu kerää lämmön poistoilmasta ja siirtää sen käyttöveteen tai lämmitysverkkoon. Vertailun apuna toimii taloyhtiön energiatodistus.

Mihin kukin toimi vaikuttaa?

Alla oleva taulukko kokoaa, mihin energiankulutuksen osaan kukin toimi vaikuttaa ja kuinka iso teko se yleensä on. Luvut ovat suuntaa-antavia, eivät yksittäisen talon takuita.

Lähde: Motivan taloyhtiöiden energianeuvonta, 2026. Kokoluokka on yleinen suuntaa-antava arvio, ei talon yksittäinen säästölupaus. Toimien syvempi vertailu: taloyhtiön maalämpö ja ilmalämpöpumppu kerrostaloon.

Paljonko taloyhtiön energiaremontti maksaa?

Hinta riippuu siitä, mikä toimi tehdään: ilmanvaihdon talteenotto, maalämpö ja julkisivun lisäeristys ovat eri kokoluokkaa. Tarkka summa selviää vasta hankesuunnittelun ja tarjouskilpailun jälkeen.

Mitä hintaan vaikuttaa eniten?

Lämmitysmuodon vaihto vaatii ison alkuinvestoinnin, mutta pienentää lämmityslaskua vuosiksi eteenpäin. Talteenotto ja säätö ovat halvempia, ja ne maksavat itsensä takaisin nopeammin.

Energiatoimen taloutta arvioidaan takaisinmaksuajalla: kuinka monessa vuodessa säästetty energia kattaa investoinnin. Hyvin ajoitettu toimi lyhentää tätä aikaa, koska osa kuluista olisi tullut muun korjauksen mukana.

Lämmitysmuodon vaihto laskee lämmityslaskua heti, kun taas eristys tuntuu hitaammin. Siksi suuren laskun talossa lämpöpumppu maksaa itsensä usein nopeammin takaisin kuin pelkkä ulkovaipan toimi.

Miten kustannus jaetaan osakkaille?

Yhtiö kattaa energiaremontin vastikkeella tai erillisellä lainalla. Osakkaan osuus jakautuu yhtiöjärjestyksen eli taloyhtiön sääntökirjan vastikeperusteen mukaan, käytännössä asuinneliön suhteessa.

Lämmitysmuodon vaihto näkyy myöhemmin pienempänä lämmityslaskuna, joten vastikkeen muutos ei ole pelkkä lisäkulu. Säästö ja kustannus kannattaa lukea rinnakkain ennen päätöstä.

Lainalla rahoitettu hanke jakautuu rahoitusvastikkeena vuosille. Osakas vertaa silloin kuukausittaista vastiketta lämmityslaskun laskuun, eikä pelkkää urakan loppusummaa.

Mitä avustusta energiaremonttiin saa vuonna 2026?

Valtio varasi 110 miljoonaa euroa energiakorjausten avustukseen vuosille 2026-2027 (ympäristöministeriö, 2026). Tuki suunnataan toimiin, jotka parantavat rakennuksen energiatehokkuutta.

Kuka voi saada avustusta ja millä ehdolla?

Avustusta voivat hakea asunto-osakeyhtiöt sekä valtion tuella rahoitettuja vuokra- ja asumisoikeustaloja omistavat yhteisöt. Luonnoksen mukaan edellytys on noin 20 prosentin energiatehokkuusparannus nykyiseen vaatimukseen verrattuna, ja ehto tarkentuu asetuksessa (ympäristöministeriö, 2026).

Yhden toimen voi olla vaikea yltää 20 prosenttiin yksin. Siksi lämmöntalteenotto, lämpöpumppu ja ulkovaipan toimi kannattaa laskea yhteen jo hankesuunnittelussa.

Tuki myönnetään niin kauan kuin rahaa riittää, joten varhainen hakemus kannattaa. Hanke kuvataan ja energiatehokkuuden parannus osoitetaan VARKEn ohjeen mukaan.

Avustusta hallinnoi VARKE eli valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, aiemmin ARA. Luonnoksen mukaan tuki voidaan myöntää takautuvasti hankkeisiin, joiden urakkasopimus on allekirjoitettu ja rakennustyöt alkaneet aikaisintaan 1.6.2026.

Mitä taloyhtiön kannattaa tehdä avustuksen takia?

Hakuohjeet ja tarkka aikataulu julkaistaan, kun valtioneuvoston asetus valmistuu. Hallituksen kannattaa seurata VARKEn ohjeita ja varmistaa, että hanke yltää 20 prosentin parannukseen ennen tarjouskilpailua.

Tuki vaikuttaa hankkeen ajoitukseen. Jos energiatoimi on muutenkin lähivuosien suunnitelmassa, avustus voi puoltaa sen aikaistamista tukikauden sisään.

Lähde: ympäristöministeriö ja valtioneuvosto, tiedote uudesta asuinrakennusten korjausrakentamisen energia-avustuksesta, 2026. Summat ja ehdot tarkentuvat valtioneuvoston asetuksessa.

Kuka taloyhtiössä päättää energiaremontista?

Energiaremontista päättää yhtiökokous yli puolen annettujen äänten enemmistöllä, olipa kyse korjauksesta tai tason nostavasta uudistuksesta. Hallitus valmistelee hankkeen.

Milloin enemmistö riittää ja milloin tarvitaan määräenemmistö?

Loppuun kulunut järjestelmä korvataan vastaavalla yli puolen äänten enemmistöllä, kun se on tavanomaista kunnossapitoa (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 §). Vanha ilmanvaihtokone uudella vastaavalla on tällaista.

Myös tason aiempaa paremmaksi nostava uudistus, kuten maalämpöön siirtyminen kaukolämmöstä, päätetään yli puolen annettujen äänten enemmistöllä (6 luvun 26 §). Kahden kolmasosan määräenemmistöä tarvitaan vain, jos hanke edellyttää yhtiöjärjestyksen muuttamista (6 luvun 27 §). Lisätietoa antaa taloyhtiön yhtiökokous.

Raja ei ole aina selvä, koska sama hanke voi olla osin korjaus ja osin parannus. Hallituksen kannattaa varmistaa oikea enemmistö ennen kokousta, jotta päätös pitää eikä sitä voi moittia.

Taloyhtiön oma yhtiöjärjestys eli sääntökirja voi myös kiristää vaatimusta. Oman talon säännöt kannattaa siksi lukea ennen kokousta, koska ne voivat vaatia laajemman enemmistön kuin laki.

Mikä on hallituksen rooli?

Hallitus tilaa selvityksen, vertaa vaihtoehdot ja tuo esityksen yhtiökokoukseen. Hyvä valmistelu eli kuntoarvio ja selkeä kustannusvertailu vähentävät riitoja ja nopeuttavat päätöstä.

Energiatoimi kuuluu myös hallituksen vuosittaiseen kunnossapitoselvitykseen, jonka se esittää yhtiökokoukselle. Näin tuleva päätös ei tule osakkaille yllätyksenä, vaan näkyy jo etukäteen.

Voiko osakas asentaa oman ilmalämpöpumpun?

Osakas voi hakea lupaa omaan ilmalämpöpumppuun, mutta ei asentaa sitä omin päin. Ilmalämpöpumppu eli ulkoyksiköstä sisäyksikköön lämpöä siirtävä laite ulottuu huoneiston ulkopuolelle.

Miksi taloyhtiön lupa tarvitaan?

Asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n nojalla osakas saa tehdä huoneiston sisäisiä muutostöitä. Ulkoyksikkö ja seinän läpiviennit menevät yhtiön vastuualueelle, joten työ vaatii yhtiön suostumuksen (Kiinteistöliitto, 2021).

Osakas ilmoittaa työstä kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 2 §:n mukaan. Hallitus voi asettaa lupaehtoja, jotka koskevat asennuspaikkaa, ääntä ja vastuuta huollosta.

Miten yhdenvertaisuus vaikuttaa lupaan?

Kun yhtiö on myöntänyt luvan yhdelle osakkaalle, muut samassa asemassa olevat osakkaat ovat lähtökohtaisesti oikeutettuja lupaan samoin ehdoin (Kiinteistöliitto, 2021). Siksi ensimmäinen lupa kannattaa käsitellä yhtiökokouksessa periaatepäätöksenä.

Periaatepäätös linjaa ulkoyksiköiden paikat, ulkonäön ja vastuun huollosta yhdellä kertaa. Näin myöhemmät hakemukset etenevät samoilla ehdoilla, eikä julkisivu täyty sekalaisista laitteista.

Kuka vastaa laitteesta ja mahdollisesta haitasta?

Osakas vastaa oman laitteensa asennuksesta, huollosta ja poistosta sekä sen aiheuttamista vahingoista. Yhtiölle ei saa jäädä laitteesta ylimääräisiä kuluja (Kiinteistöliitto, 2021).

Lupa voi olla ehdollinen: jos laite aiheuttaa naapurille haittaa, osakkaan on korjattava tilanne tai poistettava laite. Äänihaitta ja tippuvesi ovat tyypillisiä syitä ehtoihin.

Miten energiaremontti liittyy taloyhtiön korjausvelkaan?

Energiatoimi limittyy korjausvelkaan, koska sama vanha kanta tarvitsee sekä korjauksen että energiapäivityksen. Korjausvelka eli lykätyn kunnossapidon kertymä kasvaa, jos kumpaakin viivytetään.

Miksi sama hanke kannattaa nähdä kokonaisuutena?

1970-luvun kerrostalon ikkunat, julkisivu ja ilmanvaihto tulevat usein tiensä päähän lähekkäin. Energiaikkunat ja talteenotto kannattaa ajoittaa juuri näihin remontteihin, jolloin yksi teline riittää.

Pitkän tähtäimen suunnitelma kokoaa korjaukset ja energiatoimet yhteen. Sen rakentaa taloyhtiön PTS, joka näyttää, mitkä rakennusosat ovat lähellä loppuaan ja milloin.

Mitä ostajan kannattaa katsoa?

Ostajalle energiaremontti on osa taloyhtiön kokonaiskuvaa. Lähestyvä energiapäivitys ja samanaikainen korjausvelka näkyvät tulevana vastikkeena, vaikka velaton hinta olisi naapurin kanssa sama.

Tuleva sähköauton latauspiste ja muut päivitykset kasvattavat samaa kuvaa. Korjausvelka ei näy isännöitsijäntodistuksessa euroina, joten se lasketaan erikseen ennen ostopäätöstä.

Hyvä merkki on, että energiatoimet näkyvät jo taloyhtiön suunnitelmassa. Silloin niitä on mietitty osana kokonaisuutta, eikä kiireellistä yllätyspäätöstä ole odotettavissa.

Mistä näkee, milloin energiaremontti on ajankohtainen?

Vanha ilmanvaihtokone, korkea lämmityslasku ja heikko energialuokka kertovat, että energiatoimi lähestyy. Sama pätee 1970-luvun kantaan, jonka ikkunat ja ilmanvaihto ovat alkuperäiset.

Energiatodistuksen luokka ja lämmitysmuoto antavat nopean lähtökuvan. Tarkemman kuvan saa, kun talon ikä ja rakennusosien kunto yhdistetään yhteen näkymään ennen päätöstä tai ostoa.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä energiaremontti tarkoittaa taloyhtiössä?

Energiaremontti tarkoittaa kerrostalon korjausta, joka pienentää rakennuksen energiankulutusta. Tyypillisiä toimia ovat lämmöntalteenotto ilmanvaihdosta, lämpöpumppu, ikkunoiden uusinta, ulkovaipan lisäeristys ja aurinkopaneelit. Toimi voi olla oma hanke tai osa muuta korjausta, ja Motivan mukaan se on halvin silloin kun rakennusta korjataan muutenkin.

Mikä energiatoimi säästää eniten kerrostalossa?

Lämmitys ja ilmanvaihto vievät kerrostalon energiasta suurimman osan, joten niiden parantaminen tuo suurimman säästön. Lämmöntalteenotto ilmanvaihdosta ja lämpöpumppu nousevat siksi yleensä kärkeen. Ulkovaipan toimet, kuten energiaikkunat ja lisäeristys, tukevat näitä mutta tuottavat pienemmän yksittäisen säästön (Motiva).

Saako taloyhtiö avustusta energiaremonttiin 2026?

Valtio varasi 110 miljoonaa euroa energiakorjausten avustukseen vuosille 2026-2027. Luonnoksen mukaan asunto-osakeyhtiö voi saada tukea, jos hanke parantaa energiatehokkuutta noin 20 prosenttia nykyiseen vaatimukseen verrattuna. Avustusta hallinnoi VARKE, ja tuki voidaan myöntää takautuvasti hankkeisiin, joiden urakkasopimus on allekirjoitettu ja rakennustyöt alkaneet aikaisintaan 1.6.2026. Tarkat ehdot tarkentuvat valtioneuvoston asetuksessa (ympäristöministeriö, 2026).

Kuka päättää taloyhtiön energiaremontista?

Päätöksen tekee yhtiökokous. Loppuun kuluneen järjestelmän korvaaminen vastaavalla on tavanomaista kunnossapitoa, joka hyväksytään yli puolen äänten enemmistöllä. Myös tason nostava uudistus, kuten siirtyminen maalämpöön, päätetään samalla enemmistöllä (asunto-osakeyhtiölain 6 luku 26 §); kahden kolmasosan määräenemmistöä tarvitaan vain yhtiöjärjestyksen muuttamiseen (6 luku 27 §).

Voiko osakas asentaa oman ilmalämpöpumpun ilman lupaa?

Ei voi. Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö ja seinän läpiviennit ulottuvat huoneiston ulkopuolelle, joten työ vaatii taloyhtiön luvan asunto-osakeyhtiölain 5 luvun nojalla. Osakas ilmoittaa työstä kirjallisesti hallitukselle, ja hallitus voi asettaa lupaehtoja. Kun yhtiö on myöntänyt luvan yhdelle, muut samassa asemassa olevat osakkaat ovat lähtökohtaisesti oikeutettuja lupaan samoin ehdoin (Kiinteistöliitto, 2021).