Saunan il­man­vaih­to

Saunan ilmanvaihdolla on kaksi tehtävää. Se pitää löylyn hengitettävänä ja kuivattaa saunan käyttökertojen välillä. Toimiva kierto syntyy oikein sijoitetuista venttiileistä. Oikeat paikat riippuvat talon ilmanvaihtojärjestelmästä. Seuraavassa esitellään venttiilien paikat, mitoitusohjeen ilmavirrat, kerrostalosaunan erityissäännöt ja saunan kuivatus.

Miten saunan ilmanvaihto toimii?

Sauna tarvitsee korvausilmareitin ja poiston. Niiden oikeat paikat määrää talon ilmanvaihtojärjestelmä, ei saunan koko tai kiukaan teho.

Painovoimainen ilmanvaihto saunassa

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilaeroihin, joten se käy sitä kovempaa, mitä kuumempi sauna on. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mittausten mukaan ilmanvaihto lisääntyy 20-50 prosenttia, kun saunan lämpötila nousee 60 asteesta 90 asteeseen. Kylmässä saunassa vaihtuvuus on lähes olematon.

Puukiuas hoitaa ison osan työstä itse, koska se kuluttaa palamiseen 3-5 kertaa löylyhuoneen tilavuuden verran ilmaa tunnissa. Sähkökiukaan ja painovoimaisen ilmanvaihdon yhdistelmä on Hengitysliiton oppaan mukaan vaikein tapaus, koska ilman vaihtuvuus riippuu silloin säästä.

Aukkojen koko ja keskinäinen etäisyys ratkaisevat painovoimaisen kierron. Sauna-lehdessä julkaistujen VTT:n laskelmien mukaan sama ilmamäärä vaatii kaksi noin 10 x 10 senttimetrin aukkoa, kun niiden korkeusero on puolitoista metriä. Jos korkeusero jää puoleen metriin, aukkojen on oltava selvästi suuremmat.

Korkea ja kapea aukko vaihtaa ilmaa tehokkaammin kuin saman kokoinen leveä ja matala. Oven availu tuo lisää ilmaa, mutta se ei korvaa saunan perusilmanvaihtoa.

Koneellinen poisto ja tulo

Koneellisessa järjestelmässä puhallin pitää kierron käynnissä säästä riippumatta. VTT:n mittauksissa havaittiin, että saunailmaa kylmempi tuloilma pyrkii valumaan alaspäin. Väärin sijoitettuna se muodostaa lattialle kylmän ilmavyöhykkeen. Siksi tuloilma johdetaan kiukaan yläpuolelle, jossa se sekoittuu kiukaan kierrättämään ilmaan.

Samasta syystä jalkalauteen pinnan pitää olla kiukaan pintaa korkeammalla. Muuten jalat jäävät saunan alaosan viileään ilmamassaan, vaikka ylhäällä on kuuma.

Mihin venttiilit sijoitetaan?

Koneellisessa järjestelmässä korvausilma tuodaan ylös ja poisto sijoitetaan alas. Painovoimaisessa järjestys on yleensä päinvastainen.

Korvausilmaventtiilin paikka

Koneellisessa ilmanvaihdossa korvausilma tuodaan VTT:n asiantuntijan suosituksen mukaan noin 50 senttimetriä kiukaan kivipinnan yläpuolelle. Siinä tuloilmasuihku sekoittuu kiukaalta nousevaan lämpimään ilmaan eikä puhalla saunojien kasvoihin.

Sähkökiukaan alaosaan ei saa johtaa kylmää ilmaa suoraan, sillä kylmä virtaus voi Hengitysliiton mukaan ylikuumentaa kiukaan mallissa, jossa termostaatti on kiinni kiukaassa. Puulämmitteisen ja painovoimaisen saunan korvausilma otetaan sen sijaan kiukaan läheltä tai pesuhuoneesta oven alta.

Poistoventtiilin paikka

Koneellisessa järjestelmässä poistoventtiili sijoitetaan mahdollisimman alas kiukaan vastakkaiselle seinälle, lauteiden alle noin puolen metrin korkeudelle lattiasta. Matala poisto sekoittaa yläosan kuuman ilman alaosaan ja kuivattaa samalla lattialle valuneen veden. VTT:n tutkijan mukaan saunaan kannattaa silloin tuoda hieman enemmän ilmaa kuin sieltä poistuu, jotta kylpyhuoneesta ei virtaa kylmää ilmaa saunan lattialle.

Painovoimaisessa saunassa poistoventtiilin paikka on tavallisesti katonrajassa, tai poisto johdetaan pesuhuoneen kautta. Venttiilien järjestyksestä asiantuntijat ovat eri mieltä. Perinteinen ohje vie ilman lattianrajasta ylös, kun taas VTT:n tutkijat suosittelevat samaa ylhäältä alas -kiertoa kuin koneellisessa.

Kuivatusventtiili

Hengitysliitto suosittelee saunaan kahta venttiiliä. Matala työventtiili hoitaa kierron saunomisen aikana. Saunatilan yläosan suljettava kuivatusventtiili pidetään lämmityksen ja löylyjen ajan kiinni ja avataan vasta saunomisen jälkeen, jotta lämpö ei karkaa suoraan kattoon.

Paljonko ilmaa saunassa pitää vaihtua?

Sitova asetus ei anna saunalle omaa ilmavirtaa. Luvut ovat mitoitusohjeessa, jota uudisrakentamisessa noudatetaan.

Asetus ja mitoitusohje

Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta ei mainitse saunaa kertaakaan. Se vaatii yleisellä tasolla, että ilmanvaihto poistaa liiallisen kosteuden ja että ilma virtaa puhtaammista tiloista epäpuhtaampiin. Sauna on likainen tila, jonka ilmaa ei johdeta muihin huoneisiin. Ohjeiden luokituksessa saunan poistoilma kuuluu samaan likaiseen luokkaan kuin pesutilojen ja keittiöiden ilma.

Tilakohtaiset luvut kirjattiin aiemmin rakentamismääräyskokoelman D2-osaan, joka kumottiin vuoden 2018 alussa. Sen taulukot korvasi FINVACin mitoitusopas.

Oppaan mukaan huoneistosaunan tulo- ja poistoilmavirta on 6 litraa sekunnissa. Sama määrä lisätään asunnon kokonaisilmavirtaan. Huoneistosauna on oppaan ainoa tila, jolle annetaan oma tuloilmalukema. Saunaa ei siis mitoiteta pelkän siirtoilman eli muista huoneista oven raosta virtaavan ilman varaan.

Hengitysliiton mukaan saunan ilman tulee vaihtua 3-8 kertaa tunnissa. Laskelmamme mukaan 6 litraa sekunnissa vastaa tavallisessa 4-7 kuution löylyhuoneessa arviolta 3-5 ilmanvaihtokertaa tunnissa, eli mitoitusarvo osuu suositusalueen alaosaan.

Saunomisen ajaksi asunnon ilmanvaihtoa tehostetaan. Asetus vaatii, että ilmavirtoja voi kasvattaa vähintään 30 prosenttia käyttöajan tasosta. Vastaavasti poissaolon ajaksi ilmanvaihtoa saa pienentää enintään 60 prosenttia, mutta ei silloin, kun asunnossa on kuivumassa esimerkiksi kylpyhuone tai sauna.

Talosaunan ilmavirrat

Taloyhtiön saunaosasto mitoitetaan neliöiden ja suihkujen mukaan. Mitoitusopas antaa yhteistiloille seuraavat vähimmäisilmavirrat.

Lähde: FINVAC, Opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen 2019.

Siirtoilma kulkee oven alareunan raosta tai säleiköstä. Oviraon kautta saa oppaan mukaan johtaa enintään 18 litraa sekunnissa.

Asetus ja mitoitusopas koskevat uuden rakennuksen suunnittelua ja laajennusta. Vanhaa saunaa ne eivät velvoita, mutta remontissa ilmanvaihtoa ei saa muuttaa niin, että rakennusajankohdan määräykset eivät enää toteudu. Vanhan asuntokannan terveystaso tulee asumisterveysasetuksesta, joka sääntelee asunnon ilmanvaihtoa yleisesti eikä mainitse saunaa sekään.

Miten kerrostalosaunan ilmanvaihto eroaa?

Kerrostalosaunan ilmanvaihto on osa talon järjestelmää. Rakennusvuosi kertoo pitkälle, millainen se on.

Talon järjestelmä määrää

HSY:n mukaan painovoimainen ilmanvaihto on yleinen ennen 1960-lukua valmistuneissa taloissa. Vuosina 1960-1990 rakennetuissa taloissa tavallisin ratkaisu on koneellinen poisto. Lämmön talteenotolla varustettu tulo- ja poistojärjestelmä alkoi yleistyä 1980-luvulla. Talon järjestelmän tyyppi ja kunto kuvataan tarkemmin artikkelissa koneellinen ilmanvaihto kerrostalossa.

Koneellinen poisto toimii kerrostalossa yleensä yhteiskanavaperiaatteella, jossa päällekkäisten asuntojen poistoilma kulkee samaan kanavaan ja katon huippuimurille. Monessa kerrostalosaunassa ei ole omaa poistoventtiiliä, vaan saunan ilma kulkee oven alta pesuhuoneen venttiiliin. Siksi venttiilin säätö yhdessä asunnossa muuttaa myös naapurien ilmavirtoja. Tukittu korvausilmareitti taas kasvattaa HSY:n mukaan asunnon alipainetta.

Puhallinta ohjataan usein kellolla. Moni talo käy puolella teholla suurimman osan vuorokaudesta ja tehostaa ilmanvaihtoa aamuin illoin, joten saunan poisto käy talon aikataululla eikä saunojan.

Omaa poistopuhallinta ei yhteiskanavaan saa lisätä. Talotekniikkainfon ohjeen mukaan yhteiskanavaan voi liittää yleensä ainoastaan liesikupuja, koska oma puhallin sekoittaa kanavan paineen ja työntää ilmaa naapureiden venttiileistä sisään. Sama paine-ehto pätee saunan puhaltimeen.

Painovoimaiseen taloon puhallinta ei saman oppaan mukaan yhdistetä lainkaan, koska painovoimaisessa hormissa virtaussuunta voi silloin kääntyä. Huoneiston ilmanvaihto suunnitellaan yksinomaan joko koneelliseksi tai painovoimaiseksi.

Venttiilien säätö ja muutostyöt

Ilmanvaihtokanavat ja venttiilit ovat asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n perusjärjestelmää, jonka kunnossapidosta vastaa yhtiö myös huoneistosaunassa. Osakas saa puhdistaa venttiilin ja käyttää sen normaalia käyttöasentoa, mutta ilmavirtojen säätö ja tasapainotus ovat yhtiön asia.

Muutos, joka voi vaikuttaa yhtiön vastuulla olevaan rakenteeseen tai järjestelmään, vaatii lain 5 luvun 2 §:n mukaan kirjallisen ilmoituksen hallitukselle tai isännöitsijälle etukäteen. Yhtiö voi asettaa työlle ehtoja tai kieltää sen, jos työ voi vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa haittaa.

Ulospuhallusilma johdetaan asetuksen pääsäännön mukaan vesikaton yläpuolelle. Julkisivun läpivienti ei siis ole osakkaan omassa vallassa. Vastuun rajat rakennusosittain esitellään artikkelissa taloyhtiön saunaremontti.

Lokakuun 2026 alussa voimaan tulevan lainmuutoksen mukaan osakas vastaa muutostyönsä kunnossapidosta ja yhtiölle myöhemmin aiheutuvista ylimääräisistä kuluista. Itse lisätty saunan ilmanvaihtoratkaisu jää siis pysyvästi tekijänsä vastuulle. Jos saunan poisto ei vedä millään säädöllä, vika on harvoin saunassa. Korjaus kuuluu silloin koko talon ilmanvaihtoremontin piiriin.

Miten sauna pidetään kuivana?

Sauna kuivataan jälkilämmöllä ja auki jätetyllä poistolla. Laiminlyöty kuivatus näkyy ensin löylyn laadussa ja lauteissa.

Kuivatus käytännössä

Painovoimaisessa saunassa poistoventtiiliä pienennetään Motivan ohjeen mukaan lämmityksen ajaksi. Saunomisen jälkeen venttiili avataan. Kuivuneessa saunassa se säädetään takaisin normaaliasentoon. Kokonaan venttiilejä ei suljeta missään vaiheessa.

Koneellisessa talossa ilmanvaihdon tehoa kannattaa Hengitysliiton mukaan nostaa saunomisen ja peseytymisen ajaksi. VTT:n asiantuntijan ohjeen mukaan sauna kuivuu parhaiten pienellä jälkilämmöllä. Sähkökiuas saa olla päällä noin puoli tuntia käytön jälkeen, ovet ja ikkunat pidetään kiinni ja räppänät auki.

Jälkilöylyillä kuivattelu on väärä tapa, koska sauna jää silloin kosteaksi. Siihen, kannattaako ovi jättää auki, ei Saunaseuran mukaan ole yhtä oikeaa vastausta, vaan ratkaisu riippuu asunnosta.

Vaikutus löylyyn ja rakenteisiin

Huono ilmanvaihto tuntuu ensin lauteilla. Hengitysliiton mukaan korkea hiilidioksidipitoisuus tekee olon nopeasti väsyneeksi. Märkätilojen pinnat vaurioituvat, jos ne eivät pääse kuivumaan käytön jälkeen. Kiinteistöliiton Kotitalo-lehden haastattelema rakennuttaja kertoo kosteusaltistuksen lyhentävän lauteiden uusimisväliä jopa useilla vuosilla.

Ilmanvaihto ei silti selitä kaikkea. VTT:n tutkijan mukaan saunat lahoavat harvoin heikosti hoidetun ilmanvaihdon vuoksi, vaan varsinaisten vaurioiden takana on tavallisesti muu rakennusvirhe. Rakenteiden kosteudenkestosta vastaa vedeneristys. Ilmanvaihdon osuus saunaremontin laskusta eritellään artikkelissa saunaremontin hinta.

Usein kysytyt kysymykset

Saako kerrostaloasunnon saunan venttiilin säätöä muuttaa itse?

Voiko saunan korvausilmaventtiilin sulkea talveksi, kun se vetää kylmää?

Mihin kerrostalosaunan poistoilma menee?