Saunaremontin suunnittelu taloyhtiössä

Saunaremontin suunnittelu ratkaisee, kestääkö uusi sauna seuraavat vuosikymmenet vai vaurioituuko se kosteudesta muutamassa vuodessa. Huolellinen suunnittelu kuntotutkimuksineen tehdään aina ennen urakkapäätöstä, ja taloyhtiön yhteisestä saunasta päättää yhtiökokous yksinkertaisella enemmistöllä.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Sisältö perustuu Rakennustiedon RT-ohjekortteihin saunan rakentamisesta ja märkätilan kosteudenhallinnasta, Tukesin ohjeisiin saunojen sähköasennuksista, pelastuslaitosten kiukaan suojaetäisyysohjeeseen sekä asunto-osakeyhtiölakiin 1599/2009. Päivitetty 2.6.2026.

Mitä saunaremontin suunnittelussa huomioidaan?

Saunaremontin suunnittelu ratkaisee koko remontin onnistumisen. Hyvin suunniteltu sauna kestää vuosikymmeniä, huonosti suunniteltu vaurioituu kosteudesta jo muutamassa vuodessa.

Kuusi osa-aluetta

Suunnittelussa käydään läpi viisi teknistä osa-aluetta (vedeneristys ja kosteudenhallinta, ilmanvaihto, kiukaan valinta ja teho, lauteet ja materiaalit sekä paloturvallisuus) ja niiden lisäksi esteettömyys. Jokainen vaikuttaa lopputulokseen ja turvallisuuteen.

Sauna on märkätila, eli kosteudelle altis tila. Siksi suurin osa suunnittelusta kohdistuu siihen, miten vesi ja vesihöyry pidetään poissa rakenteista. Pintojen ulkonäkö ratkeaa vasta tämän jälkeen.

Lähteet: Rakennustieto, RT-ohjekortti saunan rakentamisesta; Tukes, saunojen sähköasennukset (SFS 6000-7-703); pelastuslaitosten ohje kiukaan suojaetäisyyksistä.

Lähtö kuntotutkimuksesta

Suunnittelu alkaa rakenteiden kunnon selvittämisestä. Kuntotutkimus mittaa lattiarakenteen kosteuden ja kertoo, onko vanha vedeneriste vielä tiivis vai jo tiensä päässä.

Vasta tutkimuksen jälkeen tiedetään, riittääkö kevyt pintaremontti vai onko edessä koko saunan purku rakenteita myöten. Silmämääräinen tarkastus ei riitä, koska vaurio voi olla laatan tai paneelin alla piilossa.

Suunnittelu ja toteutus

Suunnittelussa päätetään, mitä tehdään ja millä ratkaisuilla. Toteutuksessa urakoitsija vie nämä päätökset käytäntöön.

Hyvä suunnitelma on yksiselitteinen, jotta urakoitsija osaa hinnoitella työn oikein ja tehdä sen kerralla valmiiksi. Puolivalmis suunnitelma johtaa lisätöihin, jotka nostavat hintaa ja viivästyttävät valmistumista.

Miten vedeneristys ja kosteudenhallinta suunnitellaan?

Vedeneristys ja kosteudenhallinta ovat saunaremontin suunnittelun tärkein osa. Niiden pettäminen johtaa kosteusvaurioon, joka leviää rakenteisiin ja pahimmillaan naapurihuoneistoihin.

Sauna vesitiiviinä altaana

Sauna ja sen pesutila suunnitellaan käytännössä yhdeksi vesitiiviiksi altaaksi. Lattian vedeneriste nostetaan seinille, ja sen läpäisee vain lattiakaivo ja oviaukko.

Kosteudenhallinta löylyhuoneessa

Löylyhuoneessa kosteus on sekä roiskuvaa vettä että vesihöyryä. Lattian vedeneriste hoitaa veden, höyrynsulku seinissä ja katossa hoitaa höyryn.

Höyrynsulku estää vesihöyryn tunkeutumisen lämpöeristeeseen ja sitä kautta rakenteisiin. Ilman tiivistä höyrynsulkua kosteus tiivistyy eristeeseen ja lahottaa puurakenteet hitaasti.

Lattian kaadot ohjaavat veden lattiakaivoon. Suunnittelussa varmistetaan, ettei lattiaan jää lammikoita ja että kaivo on oikeassa kohdassa seinänvieruksia myöten.

Kosteusvaurion esto

Kosteusvaurio syntyy, kun vesi tai höyry pääsee rakenteeseen, jossa se ei pääse kuivumaan. Suunnittelu estää tämän vedeneristyksen, höyrynsulun ja ilmanvaihdon yhdistelmällä.

Vanhassa saunassa riski on suurin, jos vedeneristys on aikakaudelta, jolloin luotettiin pelkkään kosteussulkuun. Kuntotutkimus erottaa nämä rakenteet ja kertoo, onko edessä rakenteellinen uusinta.

Suunnittelija mitoittaa myös läpiviennit ja saumat, koska vauriot alkavat yleensä juuri niistä. Lattiakaivon liitos vedeneristeeseen on herkin kohta, joka tehdään valmistajan ohjeen mukaan.

Miten ilmanvaihto ja kiuas suunnitellaan?

Ilmanvaihto ja kiuas suunnitellaan yhdessä, koska ne vaikuttavat toisiinsa. Ilmanvaihto tuo löylylle raittiin ilman ja kuivattaa rakenteet, kiuas tuottaa lämmön ja löylyn.

Ilmanvaihdon yksityiskohdat

Ilmanvaihdon yksityiskohdat, kuten tulo- ja poistoilman tarkat reitit ja koneellisen ilmanvaihdon liitos, käsitellään tarkemmin sivulla saunan ilmanvaihto.

Sähkö vai puu

Kerrostalon huoneistosaunaan asennetaan lähes aina sähkökiuas, koska puukiuas vaatii hormin ja palavan polttoaineen varastoinnin. Sähkökiuas on helppo asentaa ja sitä ohjataan ajastimella.

Puukiuas tulee kysymykseen lähinnä erillisessä piha- tai talosaunassa, jossa on valmis savuhormi. Kerrostalon huoneistossa sen asentaminen on harvoin mahdollista paloturvallisuuden ja hormin puutteen takia.

Lähde: Tukes, saunojen sähköasennukset; Rakennustieto, RT-ohjekortti saunan rakentamisesta. Kerrostalon huoneistosaunassa kiuas on käytännössä aina sähkökiuas.

Tehon mitoitus

Kiukaan teho mitoitetaan löylyhuoneen tilavuudesta, ei lattiapinta-alasta. Hyvin eristetyssä saunassa tarvitaan ohjeellisesti noin yksi kilowatti jokaista kuutiometriä kohden.

Tilavuus lasketaan kertomalla leveys, syvyys ja korkeus. Jos löylyhuoneessa on eristämätöntä pintaa, kuten kiveä, lasia tai tiiltä, tehoa lisätään ohjeellisesti yksi kilowatti jokaista tällaista neliömetriä kohden.

Alimitoitettu kiuas lämpiää hitaasti, ylimitoitettu katkaisee virran liian aikaisin ja heikentää kivien löylynantoa. Oikea teho on siksi osa hyvää löylyä, ei vain tekninen luku.

Mitä lauteissa, materiaaleissa ja esteettömyydessä suunnitellaan?

Lauteet, pintamateriaalit ja esteettömyys ovat suunnittelun osa, joka näkyy käyttäjälle eniten. Hyvät materiaalivalinnat kestävät kosteutta ja tekevät saunasta mukavan käyttää.

Lauteet ja pinnat

Lauteet ja paneelit tehdään puusta, joka kestää kosteutta ja lämpöä eikä polta ihoa kuumana. Suunnittelussa valitaan laudepuu, paneeli ja lauderakenteen mitat.

Laudemateriaali

Yleisiä laudemateriaaleja ovat haapa, lämpökäsitelty haapa ja tervaleppä. Ne johtavat huonosti lämpöä, joten ne eivät kuumene niin kuumiksi, että polttaisivat ihoa.

Lämpökäsitelty haapa on tummasävyinen ja kosteudenkestävä, tervaleppä tasavärinen ja kestävä. Pehmeämmät puulajit kolhiintuvat helpommin, mikä kannattaa ottaa huomioon kovassa käytössä olevassa yhteissaunassa.

Lähde: laudemateriaalien ominaisuudet, Saunologia ja laudevalmistajien materiaalitiedot. Valinta on lähinnä ulkonäön, kestävyyden ja hinnan tasapainoa.

Esteettömyys

Esteettömyys kannattaa suunnitella, jos sauna palvelee monenikäisiä käyttäjiä. Yhteissaunassa tämä tarkoittaa tukikahvoja, riittävää tilaa ja turvallista kulkua märällä lattialla.

Lauteiden korkeus ja portaiden mitat vaikuttavat siihen, pääseekö iäkkäämpi käyttäjä turvallisesti lauteille. Selkänojan kulma ja jalkatuet tekevät saunomisesta mukavampaa kaikille.

Esteettömyyttä ei kannata jättää viime hetkeen, koska tukikahvojen ja tilavarausten lisääminen jälkikäteen on hankalaa. Suunnitteluvaiheessa ne on helppo ottaa mukaan ilman lisäkustannusta.

Miten paloturvallisuus varmistetaan suunnittelussa?

Paloturvallisuus on saunaremontin suunnittelussa pakollinen osa, koska kiuas on huoneiston kuumin piste. Suunnittelussa varmistetaan kiukaan suojaetäisyydet ja sähköasennuksen vaatimukset.

Suojaetäisyydet

Sähkökiukaan suojaetäisyydet palaviin materiaaleihin määräytyvät kiukaan asennusohjeen ja Tukesin ohjeen mukaan. Näitä etäisyyksiä ei saa pienentää esimerkiksi palonsuojalevyllä, vaan ne on toteutettava sellaisinaan.

Sähköasennuksen vaatimukset

Kiinteän sähkökiukaan saa asentaa vain valtuutettu sähköasentaja. Saunan sähköasennukset noudattavat standardia SFS 6000-7-703, jonka Tukes esittää ohjeessaan.

Löylyhuoneeseen ei saa asentaa pistorasioita, ja valokytkin tulee sijoittaa löylyhuoneen ulkopuolelle. Kiukaan ulkopuoliset sähkölaitteet suojataan 30 milliampeerin vikavirtasuojalla.

Sähkösuunnittelussa varmistetaan myös, että huoneiston sähköliitäntä riittää kiukaan teholle. Liian pieni pääsulake voi estää tehokkaan kiukaan asennuksen, mikä on hyvä selvittää ennen kiuasvalintaa.

Suojaetäisyyksien merkitys

Suojaetäisyydet perustuvat siihen, kuinka kuumaksi palava materiaali pääsee kiukaan lähellä. Liian lähelle asennettu paneeli tai laude voi syttyä ajan myötä, vaikka se ei syty heti.

Tukes jakaa saunan sähköasennukset alueisiin kiukaan ympärillä, ja eri alueilla on eri lämmönkestovaatimukset. Suunnittelija sijoittaa kiukaan ja sen ympäristön näiden alueiden mukaan.

Palovaroitin kuuluu jokaiseen asuntoon. Saunaremontin yhteydessä kannattaa varmistaa, että pesutilan ja eteistilan palovaroitin on toimiva ja oikeassa paikassa.

Kuka taloyhtiössä suunnittelee ja päättää saunaremontista?

Taloyhtiön yhteisen saunan remontin valmistelee hallitus ja siitä päättää yhtiökokous. Huoneistokohtaisen saunan remontin suunnittelee ja kustantaa osakas itse, mutta muutostyöstä on ilmoitettava taloyhtiölle.

Suunnittelijan pätevyys

Yhteisen saunan teknisen suunnittelun tekee yleensä märkätiloihin perehtynyt suunnittelija tai urakoitsija, jolla on tarvittava pätevyys. Hallitus tilaa kuntotutkimuksen ja hankesuunnitelman päätöksen pohjaksi.

Päätösvalta

Taloyhtiön yhteisen saunan remontista yhtiökokous päättää yksinkertaisella enemmistöllä, eli kun ehdotusta kannattaa yli puolet annetuista äänistä (asunto-osakeyhtiölain 6 luku 26 §). Sama sääntö koskee sekä korjausta että tasoa nostavaa uudistusta.

Kahden kolmasosan määräenemmistö ei koske itse saunaremonttia. Se vaaditaan vasta yhtiöjärjestyksen muuttamiseen (6 luku 27 §) tai kustannusten jakamiseen tasan vastikeperusteesta poiketen (6 luku 32 §).

Yksittäinen osakas ei voi siis estää saunaremonttia äänestämällä vastaan, jos enemmistö kannattaa hanketta. Lainmukainen päätös sitoo myös vastustanutta osakasta.

Osakkaan ilmoitus

Osakkaan oma saunaremontti, joka koskee vedeneristystä tai rakenteita, vaatii kirjallisen muutostyöilmoituksen taloyhtiölle. Taloyhtiöllä on oikeus valvoa, että työ tehdään teknisesti oikein.

Tämä on tärkeää, koska saunan vedeneristys liittyy märkätilaan, jonka vauriot voivat levitä naapurihuoneistoon. Ilmoitus ja valvonta suojaavat sekä osakasta että muuta taloyhtiötä.

Korjausvelan ennakointi

Saunan ja pesutilan rakenteet kuluvat kuten muutkin märkätilat, joten niiden uusintatarve kertyy korjausvelaksi vuosien myötä. Mitä lähempänä vedeneriste on käyttöikänsä loppua, sitä lähempänä remontti on.

Asuntoanalyysi laskee taloyhtiön rakennusosien elinkaaren ja korjausvelan suoraan asuntoilmoituksesta. Näet märkätilojen ja muiden rakenteiden arvioidun korjaustarpeen jo ennen yhtiökokousta tai ostopäätöstä, eikä tuleva remontti jää pelkän arvauksen varaan.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä saunaremontin suunnittelussa pitää huomioida?

Saunaremontin suunnittelussa ratkaistaan kuusi asiaa: vedeneristys ja kosteudenhallinta, ilmanvaihto, kiukaan valinta ja teho, lauteet ja materiaalit, paloturvallisuus sekä esteettömyys. Tärkein osa on vedeneristys, koska sauna on märkätila ja kosteus on suurin vaurioiden aiheuttaja. Suunnittelu lähtee kuntotutkimuksesta, joka kertoo rakenteiden kunnon ja sen, riittääkö pintaremontti vai onko edessä rakenteellinen uusinta. Vasta sen jälkeen valitaan ratkaisut ja tilataan urakka.

Minkä tehoinen kiuas saunaan kannattaa valita?

Kiukaan teho mitoitetaan löylyhuoneen tilavuudesta, ei lattiapinta-alasta. Hyvin eristetyssä saunassa tarvitaan ohjeellisesti noin yksi kilowatti jokaista kuutiometriä kohden. Tilavuus lasketaan kertomalla leveys, syvyys ja korkeus. Jos löylyhuoneessa on eristämätöntä pintaa, kuten lasia, kiveä tai tiiltä, tehoa lisätään ohjeellisesti yksi kilowatti jokaista tällaista neliömetriä kohden. Alimitoitettu kiuas lämpiää hitaasti ja ylimitoitettu heikentää kivien löylynantoa, joten oikea teho on osa hyvää löylyä.

Saako saunan sähkökiukaan asentaa itse?

Kiinteän sähkökiukaan saa asentaa vain valtuutettu sähköasentaja, jolla on sähköpätevyys. Saunan sähköasennukset noudattavat standardia SFS 6000-7-703, jonka Tukes esittää ohjeessaan. Löylyhuoneeseen ei saa asentaa pistorasioita, valokytkin sijoitetaan löylyhuoneen ulkopuolelle, ja kiukaan ulkopuoliset sähkölaitteet suojataan 30 milliampeerin vikavirtasuojalla. Lisäksi kiukaan suojaetäisyyksiä palaviin materiaaleihin ei saa pienentää, vaan ne toteutetaan kiukaan asennusohjeen mukaan.

Millä enemmistöllä taloyhtiö päättää yhteisen saunan remontista?

Taloyhtiön yhteisen saunan remontista yhtiökokous päättää yksinkertaisella enemmistöllä, eli kun ehdotusta kannattaa yli puolet annetuista äänistä (asunto-osakeyhtiölain 6 luku 26 §). Sama sääntö koskee sekä korjausta että tasoa nostavaa uudistusta. Kahden kolmasosan määräenemmistö ei koske itse saunaremonttia, vaan vaaditaan vasta yhtiöjärjestyksen muuttamiseen (6 luku 27 §) tai kustannusten jakamiseen tasan vastikeperusteesta poiketen (6 luku 32 §). Yksittäinen osakas ei voi estää lainmukaista korjauspäätöstä äänestämällä vastaan.

Miten saunaremontissa estetään kosteusvaurio?

Kosteusvaurio estetään suunnittelemalla vedeneristys, höyrynsulku ja ilmanvaihto yhdeksi kokonaisuudeksi. Lattian vedeneriste nostetaan seinille ja se hoitaa roiskuvan veden, höyrynsulku seinissä ja katossa estää vesihöyryn pääsyn eristeeseen ja rakenteisiin, ja ilmanvaihto kuivattaa rakenteet käytön jälkeen. Lattian kaadot ohjaavat veden lattiakaivoon, ja kaivon liitos vedeneristeeseen tehdään valmistajan ohjeen mukaan. Kriittisimmät kohdat ovat läpiviennit ja saumat, joista vauriot yleensä alkavat.