Pyöreä poistoilmaventtiili huoneen katossa lähikuvassa

Kuinka usein il­man­vaih­to­ka­na­vat pitää puhdistaa ta­lo­yh­ti­ös­sä?

Päivitetty 18.7.2026 | Lukuaika 9 min

Owen Zhang, Kiinteistötalouden diplomi-insinööri

Avaintiedot

  • Runkokanavien puhdistus maksaa karkeasti 60-120 euroa asuntoa kohden.
  • Pakollista puhdistusväliä ei ole ollut sitten 2006.
  • Pelastuslaki vaatii vain paloturvalliset ilmanvaihtokanavat.
  • Runkokanavat kuuluvat taloyhtiölle, poistoventtiili osakkaalle.
  • Puhdistustarve todetaan tarkastuksella, ei kalenterista.

Ilmanvaihtokanavien puhdistus

Ilmanvaihtokanavien puhdistus tarkoittaa ilmanvaihdon runkokanavien, päätelaitteiden ja koneiden mekaanista puhdistusta pölystä ja liasta. Se tehdään tarpeen mukaan puhtaustarkastuksen perusteella, ja työn jälkeen ilmamäärät säädetään uudelleen, jotta ilma jakautuu asuntoihin oikein.

Ilmanvaihtokanavien puhdistukselle ei ole ollut kiinteää lakisääteistä väliä vuoden 2006 jälkeen. Pelastuslaki vaatii vain, että kanavat pysyvät paloturvallisina. Nykyinen käytäntö on tarkastaa kanavien puhtaus noin viiden vuoden välein ja puhdistaa vasta, kun mittaus osoittaa tarpeen.

Onko ilmanvaihtokanavien puhdistus pakollista?

Kiinteää lakisääteistä puhdistusväliä ei ole. Velvollisuus on kolmiosainen: kanavien on oltava paloturvalliset, taloyhtiön on pidettävä ilmanvaihto kunnossa, eikä sisäilma saa aiheuttaa terveyshaittaa.

Kumottu asetus

Pakollinen puhdistusväli poistui, kun sisäasiainministeriön asetus raukesi vuoden 2006 lopussa. Asetus oli vaatinut puhdistamaan kanavat vuoden tai viiden vuoden välein, eikä sen tilalle ole annettu uutta määräväliä.

Moni urakoitsija ja huoltoyhtiö viittaa yhä vanhaan viiden vuoden sääntöön, vaikka se ei ole ollut voimassa vuoteen. Tämä on tavallisin väärinkäsitys, jonka takia puhdistuksia myydään pakollisina.

Pelastuslain vaatimus

Voimassa oleva pelastuslaki velvoittaa rakennuksen omistajan ja haltijan huolehtimaan siitä, että ilmanvaihtokanavat ja -laitteet on puhdistettu niin, ettei niistä aiheudu tulipalon vaaraa. Laki koskee vain paloturvallisuutta, ei sisäilman hygieniaa.

Tulisijojen ja savuhormien nuohous on tästä erillinen asia, jota koskevat omat säännöksensä.

Paloturvallisuuden laiminlyönnistä voi silti seurata sanktioita, ja vakuutusyhtiöt sekä pelastusviranomainen odottavat, että kanavien kunto on tarkastettu ja dokumentoitu.

Terveys ja kunnossapito

Terveydensuojelulaki edellyttää, ettei sisäilma ja sen ilmanvaihto aiheuta asukkaille terveyshaittaa. Jos likaantunut ilmanvaihto heikentää sisäilmaa, vastuu haitan poistamisesta on rakennuksen omistajalla, ja kunnan terveydensuojelu voi velvoittaa korjaamaan.

Asunto-osakeyhtiölaki lukee ilmanvaihdon taloyhtiön perusjärjestelmiin. Siksi kanaviston säännöllinen huolto kuuluu yhtiön kunnossapitoon, vaikka mikään laki ei sanele puhdistuksen ajankohtaa.

Korkein oikeus velvoitti vuonna 2021 taloyhtiön korvaamaan osakkaalle menetetyt vuokratulot. Syynä oli riittämättömästä ilmanvaihdosta johtunut terveyshaitta, jonka korjaamisen yhtiö oli laiminlyönyt. Kunnossapito ei siis ole pelkkä muodollisuus.

Kuinka usein kanavat kannattaa puhdistaa?

Lakiväliä ei ole, joten järkevä tapa on tarkastaa kanavien puhtaus säännöllisesti ja puhdistaa vasta tarpeen mukaan. Taloyhtiöille suositellaan tarkastusta noin viiden vuoden välein.

Suositellut välit

Alla olevat välit ovat suosituksia, ja ne koskevat tarkastusta.

Sopiva väli riippuu myös kohteesta. Vilkkaan kadun tai pölyisen tien varrella kanavat likaantuvat nopeammin kuin rauhallisella alueella, ja ravintolan rasvakanavat vaativat tiheintä huoltoa.

ToimenpideSuositeltu väli
Puhtauden tarkastusNoin 5 vuoden välein
Taloyhtiön kanaviston tarkastusNoin 7 vuoden välein
Aistinvarainen katsastus3-5 vuoden välein
Mittaava tarkastus5-10 vuoden välein
Ravintolan rasvakanavatVähintään vuosittain

Lähde: Sisäilmastoluokitus (Sisäilmayhdistys, 2018), rakennustietosäätiön kiinteistön ylläpito-ohjeet sekä ympäristöministeriön ilmanvaihto-opas.

Sisätilan pintaremonttia. Kanavien puhdistus tehdään harjaamalla ja alipaineimurilla.

Tarpeenmukainen puhdistus

Nykyinen ohjeistus siirtää painopisteen kalenterista mittaukseen. Kanavisto tarkastetaan määrävälein, mutta puhdistus tehdään vain, jos pöly ylittää suositellun rajan.

Jos raja ei ylity, puhdistusta ei tarvitse tehdä, ja taloyhtiö säästää turhan työn kustannukset.

Kun puhdistus ei enää riitä ja kanavat tai koneet ovat käyttöikänsä päässä, edessä on ilmanvaihtoremontti. Puhdistus on kevein toimenpide ilmanvaihdon ylläpidossa.

Poisto- ja tuloilma

Poistoilmakanavat likaantuvat sen mukaan, mihin tilaa käytetään. Keittiöiden ja märkätilojen rasva ja kosteus kertyvät poistokanaviin nopeammin kuin tavallisiin huoneisiin.

Tuloilmakanavat likaantuvat ulkoilman pölystä ja suodatuksen kunnosta. Ne ovat terveyden kannalta tärkeimmät, koska niiden kautta ilma tulee sisään hengitettäväksi.

Kanavaan kertyvä pöly sisältää epäorgaanista ainesta ja pieniä määriä homeen itiöitä. Kertymä ei yleensä aiheuta haittaa, mutta kanavaan päässyt kosteus voi käynnistää mikrobikasvun, jolloin tuloilman laatu heikkenee.

Mistä tietää, että kanavat pitää puhdistaa?

Puhdistustarve todetaan puhtauden tarkastuksella. Siinä mitataan kanavien pölykertymä useasta pisteestä, ja pisteiden keskiarvoa verrataan suositeltuun rajaan.

Pölykertymän rajat

Puhtauden tutkimusohje antaa käytössä olevalle järjestelmälle selvät raja-arvot. Kun keskiarvo ylittää rajan, puhdistus on aiheellinen.

JärjestelmäLuokka P1Luokka P2
Käytössä olevaEnintään 2,5 g/m²Enintään 5 g/m²
Uusi järjestelmäEnintään 0,7 g/m²Enintään 2,5 g/m²

Lähde: Suomen LVI-liiton ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tutkimisohje (2016). Tuloilmakanavien keskimääräinen kuitukertymä on ollut 10-30 kuitua neliösenttimetrillä (Työterveyslaitos).

Puhtausluokka P1 on tiukempi, ja sitä käytetään, kun sisäilmalle asetetaan korkeat vaatimukset. Luokka P2 on väljempi, joten sen sallitut pölymäärät ovat suuremmat.

Arviointimenetelmä

Puhtaus arvioidaan ensin silmämääräisesti vertaamalla pintoja ohjekortin valokuviin. Pölykertymä arvioidaan vähintään viidestä pisteestä, ja tulos määräytyy pisteiden keskiarvosta, ei yksittäisestä likaisesta kohdasta.

Apuna käytetään pölykertymän mittauskampaa ja tarvittaessa kanaviston videokuvausta. Ennen tarkastusta käydään läpi ilmanvaihdon piirustukset ja aiemmat puhdistuspöytäkirjat.

Tarkastuksen tasot

Ilmanvaihdon kunnon voi selvittää kolmella tasolla. Katsastus on kevyt aistinvarainen tarkastus, tarkastus perustuu mittauksiin, ja kuntotutkimus on perusteellisin selvitys järjestelmän kunnosta.

Kuntotutkimuksen tekijältä edellytetään talotekniikan insinöörin tai diplomi-insinöörin tutkintoa ja usean vuoden kokemusta. Kevyt katsastus riittää useimmiten kertomaan, kannattaako puhtaus tutkia tarkemmin.

Oireet ja merkit

Asukkaiden sisäilmaoireet, tunkkaisuus, veto tai haju ovat käytännön merkkejä siitä, että ilmanvaihto ei toimi. Ne eivät kerro suoraan lian määrää, mutta ovat syy tilata tarkastus.

Asumisterveysasetus asettaa asunnon ulkoilmavirran vähimmäistasoksi 0,35 litraa sekunnissa neliömetriä kohden. Riittämättömästä ilmanvaihdosta kertoo myös kohonnut hiilidioksidipitoisuus, joka ylittää ulkoilman tason yli 1 150 miljoonasosalla.

Jos oireet jatkuvat puhdistuksen jälkeen, syy voi olla koko järjestelmän kunnossa. Silloin auttaa ilmanvaihdon kuntotutkimus, joka erottaa kevyen puhdistuksen laajemmasta korjaustarpeesta.

Kuka maksaa ja tilaa puhdistuksen?

Ilmanvaihdon runkojärjestelmä kuuluu taloyhtiölle, joten sen puhdistuksen tilaa ja maksaa yhtiö. Osakas vastaa vain oman asuntonsa poistoventtiilin rutiinipuhdistuksesta.

Taloyhtiön vastuu

Taloyhtiö vastaa runkokanavista, huippuimureista ja poistopuhaltimista sekä ilmanvaihtokoneesta ja sen suodattimista. Näiden puhdistus on osa yhtiön kunnossapitoa, joka rahoitetaan vastikkeella.

Kun yhtiö teettää koko kanaviston puhdistuksen, urakoitsija irrottaa ja pesee yleensä myös asuntojen poistoventtiilit samalla kertaa. Näin koko järjestelmä tulee hoidetuksi yhdellä käynnillä.

Osakkaan vastuu

Osakas huolehtii oman asuntonsa poistoventtiilien puhtaudesta ja liesikuvun rasvasuodattimen puhdistuksesta. Kyse on pienistä, säännöllisistä kotitöistä.

Venttiilin korjaus tai vaihto sekä korvausilmaventtiilien suodattimet kuuluvat sen sijaan taloyhtiölle. Vastuunjaon tarkka raja kannattaa katsoa yhtiön käyttämästä vastuunjakotaulukosta.

Tilaaminen ja kilpailutus

Puhdistuksen tilaamisesta päättää hallitus, ja käytännön kilpailutuksen hoitaa tekninen isännöitsijä. Tarjouspyyntöön kannattaa käyttää asiantuntijaa, jotta työn sisältö ja dokumentointi määritellään tarkasti.

Hyvin laadittu tarjouspyyntö kertoo, mitä puhdistus kattaa: tarkastuksen, itse puhdistuksen, ilmamäärien säädön ja raportoinnin. Silloin tarjoukset ovat vertailtavia eikä hinta perustu arvaukseen.

Puhdistus kannattaa kirjata taloyhtiön kunnossapitosuunnitelmaan, jotta se ei tule yllätyksenä. Suunnitelmaan merkitty tarkastusväli pitää ilmanvaihdon kunnon näkyvissä pitkällä aikavälillä.

Puhdistuksen hinta

Yksikään laitos ei julkaise virallista hintaa, joten alla olevat luvut ovat urakoitsijoiden hintaesimerkkejä. Ne antavat suuruusluokan, eivät sitovaa taksaa.

KohdeHintaesimerkki
Kerrostaloasunto60-120 euroa asuntoa kohden
Rivitaloasunto150-300 euroa asuntoa kohden
Koko kohde, 20-30 asuntoaNoin 1 600-2 400 euroa
Suuri tai huoneistokohtainen kohdeVoi ylittää 10 000 euroa

Lähde: urakoitsijoiden ja vertailusivustojen hintaesimerkkejä (2025). Hintaan vaikuttavat järjestelmätyyppi, asuntojen määrä sekä se, sisältyvätkö kartoitus ja säätö työhön.

Painovoimaisen ilmanvaihdon puhdistus on halvin, koska koneita ei ole. Koneellinen poistoilmanvaihto maksaa enemmän, ja kallein on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla, jossa puhdistettavia osia on eniten.

Mitä ammattimainen puhdistus sisältää?

Ammattimainen puhdistus on muutakin kuin kanavien harjaus. Siihen kuuluu kartoitus, koneiden ja päätelaitteiden puhdistus sekä ilmamäärien säätö ja dokumentointi.

Työn vaiheet

Työ alkaa puhtauden kartoituksella, joka kertoo, tarvitaanko koko kanaviston vai vain osan puhdistus. Tulo- ja poistokanavat alipaineistetaan erikseen, minkä jälkeen ne harjataan koneellisesti ja lika imetään alipaineimurilla. Alipaineistus estää irtoavan lian leviämisen asuntoihin työn aikana.

Päätelaitteet irrotetaan, pestään ja merkitään paikoilleen. Ilmanvaihtokone puhdistetaan ja suodattimet vaihdetaan, ja palonrajoittimien sekä kanavien tiiviys tarkastetaan samalla.

Puhdistus onnistuu vain, jos kanavissa on riittävästi puhdistusluukkuja. Vaakakanaviin niitä tarvitaan yleensä noin kymmenen metrin välein ja kanavien haarakohtiin, jotta harja ja imu yltävät koko kanavistoon.

Säätö puhdistuksen jälkeen

Puhdistus muuttaa ilmavirtojen kulkua, koska pölyn poisto ja venttiilien irrotus muuttavat vastuksia. Ilman säätöä osa asunnoista voi jäädä liian vähälle tai liialliselle ilmalle.

Siksi puhdistuksen jälkeen ilmamäärät mitataan ja säädetään takaisin suunnitelluiksi. Liian suuri ilmavirta kuluttaa talvella turhaan lämmitysenergiaa, joten oikea säätö myös säästää kustannuksia.

Ilmanvaihtoa ei kuitenkaan saa pysäyttää kokonaan energian säästämiseksi. Se heikentää sisäilmaa ja lisää kosteuden tiivistymisen ja kosteusvaurioiden riskiä.

Luotettavan tekijän tunnusmerkit

Ilmanvaihdon puhdistus ei ole luvanvarainen ala, joten laadun varmistaa dokumentaatio. Vaadi aina puhdistuspöytäkirja, ennen ja jälkeen otetut valokuvat sekä ilmamäärien mittauspöytäkirja.

Nämä asiakirjat osoittavat, että työ on todella tehty ja kanavat ovat puhtaat. Ne myös suojaavat ovelta ovelle myytäviltä pikapuhdistuksilta, joissa työn jälkeä ei voi todentaa. Tulokset tallennetaan taloyhtiön huoltokirjaan.

Isommassa työssä kannattaa käyttää valvojaa, joka tarkastaa lopputuloksen ennen laskun hyväksymistä. Näin taloyhtiö varmistaa, että tilattu työ on myös toteutunut.

Usein kysytyt kysymykset

Onko ilmanvaihtokanavien puhdistus lakisääteinen?

Tarkkaa väliä ei ole, mutta täysin vapaaehtoista puhdistus ei ole. Vanha pakollinen viiden vuoden asetus kumoutui, joten puhdistuksia ei voi enää myydä lakiin vedoten. Silti taloyhtiön on huolehdittava kanavien kunnosta osana kunnossapitoa ja paloturvallisuutta.

Kuinka usein taloyhtiön kanavat puhdistetaan?

Väli riippuu järjestelmästä ja sijainnista, ei yhdestä kiinteästä säännöstä. Pölyisellä alueella ja koneellisessa poistossa kanavat likaantuvat nopeammin kuin rauhallisessa painovoimaisessa talossa. Ravintolan rasvakanavat ovat oma lukunsa ja vaativat huoltoa vähintään vuosittain.

Kuka maksaa puhdistuksen taloyhtiössä?

Taloyhtiö maksaa runkokanavien puhdistuksen, joten sitä ei laskuteta osakkaalta erikseen. Osakkaan oma vastuu rajoittuu asunnon poistoventtiiliin ja liesikuvun rasvasuodattimeen. Käytännössä urakoitsija pesee venttiilitkin samalla, kun yhtiö teettää koko kanaviston puhdistuksen.

Paljonko ilmanvaihtokanavien puhdistus maksaa?

Kerrostaloasunnossa hinta liikkuu urakoitsijoiden esimerkeissä noin 60-120 eurossa asuntoa kohden, mutta virallista taksaa ei ole. Halvin tarjous ei aina ole edullisin, jos siitä puuttuvat ilmamäärien säätö ja pöytäkirjat. Vertaa siis sitä, mitä hintaan sisältyy, älä pelkkää loppusummaa.

Riittääkö pelkkä puhdistus ilman säätöä?

Ei riitä. Ilman säätöä puhdistus voi jopa huonontaa tilannetta, kun ilmavirrat siirtyvät väärin ja osa asunnoista jää vaille riittävää ilmaa. Siksi hyvä urakoitsija sisällyttää ilmamäärien mittauksen ja tasapainotuksen aina työhön.

Laskuri

Missä kunnossa taloyhtiösi on?

Laskemme taloyhtiön rakennusosien elinkaaren ja korjausvelan suoraan asuntoilmoituksesta, joten tiedät tulevan ilmanvaihtoremontin tarpeen jo ennen yhtiökokousta tai ostoa.

Lähteet

Näytä 5 lähdettä: Pelastuslaki 379/2011, Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 ja muut
  1. Pelastuslaki 379/2011, 13 §: rakennuksen omistajan ja haltijan on huolehdittava, että ilmanvaihtokanavat ja -laitteet on puhdistettu niin, ettei niistä aiheudu tulipalon vaaraa. finlex.fi.
  2. Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luku 1-3 §: kunnossapitovastuun jako; yhtiö pitää kunnossa ilmanvaihdon kaltaiset perusjärjestelmät. finlex.fi.
  3. Terveydensuojelulaki 763/1994, 26 ja 27 §: sisäilman ja ilmanvaihdon terveydelliset vaatimukset sekä terveyshaitan poistaminen. finlex.fi.
  4. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015, 8 ja 9 §: asunnon ilmanvaihto ja ulkoilmavirran vähimmäistaso 0,35 litraa sekunnissa neliömetriä kohden. finlex.fi.
  5. Sisäilmayhdistys ja Rakennustietosäätiö: Sisäilmastoluokitus 2018; Suomen LVI-liitto, ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tutkimisohje (2016), pöly- ja kuitukertymän raja-arvot. sisailmayhdistys.fi.