Avaintiedot
- Osake tuottaa yhden äänen, mutta yhden omistajan äänet on rajattu viidesosaan kokouksen äänistä.
- Tavallinen asia ratkeaa yli puolen enemmistöllä, yhtiöjärjestyksen muutos vaatii kaksi kolmasosaa.
- Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla ja muu äänestys puheenjohtajan äänellä.
Yhtiökokouksen äänestys
Yhtiökokouksen äänestys on menettely, jolla taloyhtiön osakkaat tekevät päätökset yhtiökokouksessa. Osake tuottaa yleensä yhden äänen. Yhden omistajan äänimäärä on rajattu viidesosaan kokouksen äänistä. Enemmistövaatimus vaihtelee asian mukaan yli puolen enemmistöstä kahden kolmasosan määräenemmistöön ja yksittäisen osakkaan suostumukseen.
Yhtiökokouksessa iso omistaja tuntuu jyräävän, äänet menevät tasan tai joku äänestää valtakirjalla. Moni jää miettimään, oliko päätös edes pätevä. Äänestäminen taloyhtiössä ei ole vapaamuotoista. Osake tuottaa yhden äänen, yhden omistajan äänet on katkaistu viidesosaan ja jokaiselle päätökselle on oma enemmistövaatimuksensa. Tavallinen asia ratkeaa yli puolen enemmistöllä, mutta yhtiöjärjestyksen muutos vaatii kaksi kolmasosaa. Kun tunnet nämä säännöt, osakas ja hallituksen jäsen tietää, milloin päätös syntyy oikein ja milloin siihen voi puuttua.
Kuka saa äänestää yhtiökokouksessa?
Äänioikeus kuuluu osakkaalle. Myös valtuutettu voi äänestää osakkaan puolesta valtakirjalla.
Osake ja ääni
Osake tuottaa yhden äänen kaikissa kokouksessa käsiteltävissä asioissa. Yhtiöjärjestys eli taloyhtiön omat säännöt voi kuitenkin määrätä, että jokainen osakeryhmä tuottaa yhden äänen. Silloin kahden osakkeen huoneisto ja kymmenen osakkeen huoneisto äänestävät yhtä painavasti. Kannattaa siis tarkistaa, kummalla tavalla juuri sinun talossasi äänet lasketaan.
Yhden huoneiston osakkeet muodostavat jakamattoman ryhmän. Niillä on äänestettävä saman vaihtoehdon puolesta. Tämä pätee silloinkin, kun huoneistolla on useita omistajia. Yksi huoneisto ei siis voi jakaa ääniään puolesta ja vastaan.
Osakeluettelo ratkaisee
Äänioikeus perustuu osakeluetteloon. Kokouksessa saa äänestää se, joka on merkitty osakkeiden omistajaksi. Uusi omistaja ilmoittaa saannostaan, jotta pääsee luetteloon. Ilman merkintää ääntä ei voi käyttää. Merkintä kannattaa hoitaa hyvissä ajoin ennen kokousta.
Valtakirjalla edustaminen
Osakas voi käyttää ääntään valtuutetun välityksellä. Valtuutetun on esitettävä päivätty valtakirja tai muuten todistettava valtuutuksensa. Valtakirja koskee yhtä kokousta, ellei siinä toisin sanota. Sekä osakkaalla että valtuutetulla saa olla mukanaan avustaja.
Valtuutettu voi olla kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö. Hänen ei tarvitse olla saman talon osakas eikä asua talossa. Oikeutta valtuutetun käyttöön ei voi kieltää edes yhtiöjärjestyksellä. Valtuutettu äänestää aina edustamansa osakkaan tahdon mukaan. Yksi valtuutettu voi käyttää monen eri osakkaan ääniä samassa kokouksessa.
Huoneiston yhteisomistus
Huoneisto voi olla usean omistajan yhteinen. Silloin omistajat sopivat keskenään, kuka käyttää huoneiston ääniä kokouksessa. He voivat myös antaa valtakirjan yhdelle heistä. Yhteisomistus ei kasvata huoneiston äänimäärää.
Milloin osakas ei saa äänestää
Osakas on esteellinen eli jäävi tietyissä omissa asioissaan. Hän ei saa äänestää sopimuksesta yhtiön kanssa, oman vastuuvapautensa myöntämisestä eikä oman huoneistonsa ottamisesta yhtiön hallintaan. Sama koskee vain hänen huoneistoaan hyödyttävää uudistusta. Este raukeaa, jos kaikki osakkaat ovat samassa asiassa esteellisiä.
Este koskee omia osakkeita
Esteellisyys sitoo vain osakkaan omia osakkeita. Jos hänellä on valtakirja muilta osakkailta, hän saa äänestää näiden äänillä. Näin on, vaikka hän itse olisi omassa asiassaan esteellinen. Este ei tartu edustettuihin ääniin. Sama henkilö voi siten olla estynyt omilla osakkeillaan ja käyttää valtakirjaääniä.
Käytännön esimerkki on vastuuvapaus. Hallituksen jäsen ei saa äänestää oman vastuuvapautensa puolesta. Sama koskee kannetta häntä itseään vastaan. Näin estetään, ettei kukaan päätä omasta vastuustaan.
Kuinka monta ääntä yhdellä osakkaalla voi olla?
Yhden omistajan äänivaltaa on rajattu laissa. Raja on viidesosa kokouksessa edustetuista äänistä.
Viidesosan raja
Yksi osakas voi äänestää omilla osakkeillaan enintään viidesosalla kokouksen yhteenlasketusta äänimäärästä. Sijoittaja, joka omistaa vaikka puolet talon osakkeista, ei siis yksin ratkaise kokouksen päätöksiä. Ylimenevä osa jää laskematta. Tätä katkaisua kutsutaan äänileikkuriksi.
Esimerkki leikkurista
Otetaan yksinkertainen esimerkki. Kokouksessa on edustettuna tuhat osaketta. Yksi osakas omistaa niistä kuusisataa. Hänen äänensä leikataan kahteensataan, eli viidesosaan tuhannesta. Loput neljäsataa ääntä eivät vaikuta tulokseen. Leikkuri koskee vain hänen omia osakkeitaan.
Valtakirjat ja leikkuri
Sama henkilö voi äänestää valtakirjalla monen osakkaan puolesta, eikä valtakirjojen määrää ole rajattu. Äänileikkuri lasketaan jokaiselle päämiehelle erikseen, ei kaikille edustetuille äänille yhteen. Niinpä valtuutettu voi käyttää yhteensä yli viidesosan äänistä, kunhan yhdenkään yksittäisen osakkaan äänet eivät ylitä rajaa.
Moni vanha yhtiöjärjestys määrää kuitenkin toisin. Sen mukaan valtuutetun edustamat äänet lasketaan yhteen ja leikataan yhtenä. Silloin sama valtakirjapino voi kutistua viidesosaan. Ratkaisu riippuu siis talon omista säännöistä. Vanha teksti kannattaa lukea tarkkaan ennen valtakirjan antamista.
Valtakirjaesimerkki
Otetaan valtakirjasta esimerkki. Yksi henkilö äänestää neljän osakkaan puolesta, joilla on yhteensä viisikymmentäviisi ääntä. Nykyisen lain mukaan hän käyttää kaikki nämä äänet, koska kunkin päämiehen osuus jää alle viidesosan. Vanhan lain mukainen määräys voisi leikata samat äänet paljon pienemmiksi.
Poikkeus omassa yhtiöjärjestyksessä
Raja on tahdonvaltainen. Taloyhtiö voi omassa yhtiöjärjestyksessään poistaa äänileikkurin tai muuttaa sen tasoa. Siksi äänivallan todellinen jako selviää vasta talon omista säännöistä. Käytäntö vaihtelee taloittain.
Millä enemmistöllä mikäkin asia päätetään?
Enemmistövaatimus riippuu asiasta. Mitä syvemmin päätös koskee yksittäistä osakasta, sitä suurempi kannatus tarvitaan.
Päätökset ja enemmistöt
Seuraava taulukko kokoaa päätöslajit ja niiden enemmistövaatimukset.
| Päätös | Vaadittu enemmistö |
|---|---|
| Tavallinen asia, kuten vastike | Yli puolet annetuista äänistä |
| Henkilövaali | Eniten ääniä saanut ehdokas |
| Yhtiöjärjestyksen muuttaminen | 2/3 äänistä ja osakkeista |
| Poikkeus yhdenvertaisuudesta | Loukatun osakkaan suostumus |
| Osakkaan maksuvelvollisuus | Määräenemmistö ja suostumus |
| Yhtiömuodon muutos, luovutus | Yksimielisyys ja kaikkien suostumus |
Porrastuksen syy
Porrastus suojaa vähemmistöä. Tavallinen asia koskee kaikkia samalla tavalla, joten yksinkertainen enemmistö riittää. Mitä henkilökohtaisemmin päätös kohdistuu yhteen osakkaaseen, sitä vahvemman suojan laki antaa. Vaativimmat päätökset tarvitsevat tämän vuoksi kaikkien suostumuksen.
Tavallinen enemmistöpäätös
Useimmat asiat ratkeaa yli puolen enemmistöllä. Päätökseksi tulee ehdotus, jota kannattaa yli puolet annetuista äänistä. Tyhjät ja poissa olevat äänet eivät kuulu tähän laskuun. Näin päätetään talousarviosta, vastikkeista ja hallituksen valinnasta. Enemmistö riittää, koska päätös koskee osakkaita samalla tavalla.
Määräenemmistö
Osa päätöksistä vaatii määräenemmistön. Silloin ehdotusta on kannatettava vähintään kahdella kolmasosalla annetuista äänistä sekä kokouksessa edustetuista osakkeista. Molempien osuuksien on täytyttävä. Tätä vaatimusta ei voi keventää yhtiöjärjestyksen omalla määräyksellä. Määräenemmistöä vaaditaan esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muuttamiseen ja suunnattuun osakeantiin.
Kaksi mittaa yhtä aikaa
Kahden kolmasosan raja mitataan kahdesti. Ehdotus voi saada kaksi kolmasosaa annetuista äänistä mutta jäädä alle rajan edustetuista osakkeista. Silloin se kaatuu. Kumpikin mitta on läpäistävä yhtä aikaa. Tämä yllättää monessa kokouksessa.
Otetaan esimerkki yhtiöjärjestyksen muutoksesta. Kokouksessa on edustettuna sata osaketta ja ääniä annetaan yhtä monta. Muutos tarvitsee vähintään kuusikymmentäseitsemän ääntä sekä kuudenkymmenenseitsemän osakkeen kannatuksen. Jos vain toinen raja täyttyy, muutos ei mene läpi.
Suostumus enemmistön lisäksi
Joskus enemmistö ei riitä. Jos päätös antaa osakkaalle epäoikeutettua etua toisen kustannuksella, tarvitaan loukatun osakkaan suostumus. Jos muutos lisää osakkaan maksuvelvollisuutta, tarvitaan hänen suostumuksensa määräenemmistön ohella. Kaikkein syvimmät päätökset, kuten yhtiön purkaminen, vaativat kaikkien osakkaiden suostumuksen.
Korkein oikeus katsoi vuonna 2025, että kun hankkeen haitta kohdistuu yhteen huoneistoon, pelkkä enemmistöpäätös ei riitä. Myöhempi rahakorvaus ei tuolloin korjannut puutetta. Osakas voi antaa suostumuksensa ennen kokousta tai sen jälkeen. Kokouksessa ehdotusta kannattanut katsotaan suostuneeksi.
Mitä tapahtuu, kun äänet menevät tasan?
Tasatilanteella on oma sääntönsä. Ratkaisu riippuu siitä, onko kyseessä vaali vai muu äänestys.
Vaali ratkaistaan arvalla
Henkilövaalissa tasatulos ratkaistaan arvalla. Kokous voi ennen vaalia päättää, että valituksi tulee vain yli puolet äänistä saanut. Muuten voittaa se, joka saa eniten ääniä. Arpa astuu kuvaan vasta, kun kärki on tasan.
Muu äänestys puheenjohtajan äänellä
Muussa kuin vaalissa tasatuloksen ratkaisee puheenjohtajan ääni. Puheenjohtajalla on siis kaksoisääni tasatilanteessa. Taloyhtiö voi kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessään toisin. Kannattaa tarkistaa, onko talossa oma sääntönsä tasatuloksille. Kaksoisääni ratkaisee vain, jos äänet menevät täsmälleen tasan.
Tasatilanteen kaksi tapaa
Vaali ja muu äänestys eroavat luonteeltaan. Vaalissa valitaan henkilö, joten arpa on puolueeton tapa ratkaista tasapeli. Muussa asiassa puheenjohtaja kantaa vastuun kokouksen etenemisestä. Sen vuoksi laki antaa puheenjohtajalle kaksoisäänen.
Milloin äänestys on pätevä?
Pätevä äänestys nojaa oikeaan menettelyyn. Ääniluettelo ja oikea enemmistö ratkaisevat lopputuloksen.
Äänestyksen käynnistyminen
Äänestys järjestetään vasta, kun ehdotukselle tulee vastaehdotus. Jos kukaan ei kannata muutosta, hallituksen esitys tulee päätökseksi ilman äänestystä. Pelkkä eri mielipide ei siis vielä johda äänestykseen. Myös vastaehdotus tarvitsee kannattajan, jotta siitä äänestetään.
Avoin vai suljettu äänestys
Äänestys voidaan toimittaa avoimena kädennostolla tai suljettuna lippuäänestyksenä. Äänestystavasta päättää kokous. Suljettu lippuäänestys on tavallinen henkilövaaleissa. Tulos kirjataan aina ääniluetteloon ja pöytäkirjaan. Osakas voi vaatia suljettua äänestystä henkilövaalissa.
Ääniluettelo
Kokouksen puheenjohtaja huolehtii ääniluettelosta. Siihen merkitään kunkin läsnä olevan osakkaan osakkeiden lukumäärä ja äänimäärä. Luettelo liitetään pöytäkirjaan. Ilman sitä äänten jakautumista ei voi jälkikäteen tarkistaa. Luettelosta näkee myös, kuka käytti valtakirjaääniä.
Puheenjohtajan rooli
Kokouksen kulkua johtaa puheenjohtaja. Hän toteaa äänestyksen tuloksen mutta ei voi sivuuttaa osakkaan vaatimusta äänestyksestä. Jos kannatettu vastaehdotus on tehty, siitä on äänestettävä. Puheenjohtaja ei myöskään päätä yksin, mitä enemmistöä asia vaatii.
Muotovirhe ja suostumus
Jos kokouksessa sivuutetaan menettelysääntö, päätös voidaan silti tehdä. Se edellyttää, että ne osakkaat, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa. Muuten virhe voi kaataa päätöksen. Menettelyllä on siis oikea merkitys.
Päätöksen moittiminen
Virheellistä päätöstä voi moittia kanteella. Osakkaan on nostettava kanne yhtiökokouksen päätöksestä kolmen kuukauden kuluessa. Määräaika lasketaan päätöksen tekemisestä. Selvästi lainvastainen päätös voi olla mitätön ilman määräaikaa. Määräajan jälkeen moitittava päätös jää voimaan.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka monta ääntä yhdellä osakkeella on?
Yksi osake tuottaa yhden äänen kaikissa kokouksessa käsiteltävissä asioissa. Yhtiöjärjestys voi kuitenkin määrätä, että jokainen osakeryhmä eli huoneisto tuottaa yhden äänen, jolloin huoneiston koko ei vaikuta äänivaltaan. Lisäksi yhden omistajan äänet on rajattu viidesosaan kokouksen äänistä.Voiko iso omistaja jyrätä kaikki päätökset?
Ei voi. Yhden osakkaan omat äänet on rajattu viidesosaan kokouksessa edustetuista äänistä. Suuri omistaja ei siis yksin ratkaise päätöksiä, ellei taloyhtiö ole poistanut äänileikkuria omassa yhtiöjärjestyksessään.Mikä ratkaisee, jos äänet menevät tasan?
Se riippuu äänestyksen tyypistä. Henkilövaalissa tasatulos ratkaistaan arvalla. Muussa äänestyksessä ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni. Taloyhtiö voi kuitenkin määrätä tasatuloksesta toisin omassa yhtiöjärjestyksessään.Mitä tarkoittaa kahden kolmasosan määräenemmistö?
Määräenemmistö tarkoittaa, että ehdotusta on kannatettava vähintään kahdella kolmasosalla sekä annetuista äänistä että kokouksessa edustetuista osakkeista. Molempien osuuksien on täytyttävä yhtä aikaa. Sitä vaaditaan esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muuttamiseen, eikä vaatimusta voi keventää yhtiöjärjestyksen määräyksellä.Laskuri
Missä kunnossa taloyhtiösi on?
Suurin osa taloyhtiön äänestyksistä koskee rahaa, eli remontteja ja vastikkeita. Asuntoanalyysi laskee korjausvelan ja tulevien remonttien suuruusluokan suoraan asuntoilmoituksesta, joten tiedät ennen kokousta, mistä oikeasti äänestetään.
Lähteet
Näytä 10 lähdettä: Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 ja muut
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 13 § (Äänimäärä): "Osake tuottaa yhden äänen kaikissa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että jokainen osakeryhmä tuottaa yhden äänen. Yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä." finlex.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 8 § (Valtuutettu ja avustaja): "Osakkeenomistaja saa käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa valtuutetun välityksellä. Valtuutetun on esitettävä päivätty valtakirja tai hänen on muutoin luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Valtuutus koskee yhtä kokousta, jollei valtuutuksesta muuta ilmene. Osakkeenomistajalla ja valtuutetulla saa olla kokouksessa avustaja." finlex.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 15 § (Esteellisyys): osakkeenomistaja tai hänen valtuutettunsa ei saa äänestää asiassa, joka koskee osakkeenomistajan omaa sopimusta yhtiön kanssa, hänen omaa vastuuvapauttaan tai vahingonkorvausvelvollisuuttaan, vain hänen huoneistoaan koskevaa uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa taikka hänen huoneistonsa ottamista yhtiön hallintaan. Pykälää ei sovelleta, jos kaikki osakkeenomistajat ovat esteellisiä. finlex.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 26 § (Enemmistöpäätös): "Yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, jollei tässä laissa säädetä toisin. Vaalissa tulee valituksi eniten ääniä saanut. --- Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla ja muu äänestys puheenjohtajan äänellä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiöjärjestyksen määräyksellä enemmistövaatimusta voidaan lieventää vain vaalien osalta." finlex.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 27 § (Määräenemmistöpäätös): "Jos päätös on tehtävä määräenemmistöllä, yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. --- Määräenemmistövaatimusta ei voi lieventää yhtiöjärjestyksen määräyksellä." Määräenemmistöä vaaditaan muun muassa yhtiöjärjestyksen muuttamiseen. finlex.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 28 § (Suostumus yhdenvertaisuusperiaatteesta poikkeamiseen): "Yhtiökokous ei saa tehdä 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista päätöstä ilman sen osakkeenomistajan suostumusta, jonka kustannuksella epäoikeutettua etua annetaan." Saman lain 6 luku 35 § edellyttää osakkeenomistajan suostumusta muun muassa silloin, kun hänen maksuvelvollisuuttaan lisätään. Saman lain 6 luku 37 § vaatii kaikkien osakkeenomistajien suostumusta esimerkiksi yhtiömuodon muuttamiseen. finlex.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 16 § (Muotovaatimusten sivuuttaminen): "Asiassa, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu menettelyä koskevia tämän lain säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä, saa tehdä päätöksen vain, jos ne osakkeenomistajat, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa." Saman lain 6 luku 29 § mukaan yhtiökokouksen päätöksen moittimisesta säädetään 23 luvussa, jonka mukaan moitekanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa. finlex.fi.
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luku 23 § (Puheenjohtaja, ääniluettelo ja pöytäkirja): puheenjohtajan on huolehdittava, että läsnä olevista osakkeenomistajista laaditaan ääniluettelo, johon merkitään kunkin osakkeenomistajan osakkeiden lukumäärä ja äänimäärä. Pöytäkirjaan merkitään tehdyt päätökset sekä äänestysten tulokset. Ääniluettelo liitetään pöytäkirjaan. finlex.fi.
- Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO:2025:89 (14.10.2025): suunnattu osakeanti, jonka hyöty jakautui kaikille osakkeille mutta haitta kohdistui yhteen huoneistoon, oli yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Pelkkä yhtiökokouksen enemmistöpäätös ei riittänyt, vaan päätös olisi vaatinut haittaa kärsineiden osakkaiden suostumuksen, eikä yhtiön myöhempi päätös maksaa korvausta korjannut virhettä. finlex.fi.
- Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Kiinteistölehti (äänileikkuri ja valtakirja): nykyisen asunto-osakeyhtiölain mukaan äänileikkuri kohdistuu kunkin osakkeenomistajan äänimäärään erikseen, eikä valtuutetun edustamia ääniä lasketa yhteen, joten sama valtuutettu voi käyttää yhteensä yli viidesosan kokouksen äänistä. Monessa vanhassa yhtiöjärjestyksessä on kuitenkin määräys, jonka mukaan edustetut äänet lasketaan yhteen ja leikataan yhtenä. kiinteistoliitto.fi.