Yhtiökokouksen äänestyssäännöt

Yhtiökokouksen äänestyssäännöt määräävät, kuinka päätös syntyy. Asunto-osakeyhtiölain mukaan yksi osake tuottaa yhden äänen. Tavallinen päätös vaatii yli puolet annetuista äänistä. Osa päätöksistä, kuten yhtiöjärjestyksen muutos, vaatii kahden kolmasosan määräenemmistön.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Päivitetty 14.6.2026.

Mitä yhtiökokouksen äänestyssäännöt tarkoittavat?

Äänestyssäännöt kertovat, kuinka päätös syntyy. Ne määräävät, kuinka monta ääntä päätös vaatii.

Sääntöjen tarkoitus

Säännöt turvaavat oikeudenmukaisen päätöksenteon. Ne suojaavat sekä enemmistöä että vähemmistöä yhtiössä.

Selkeät säännöt estävät riidat päätösten pätevyydestä. Kokouksen puheenjohtaja valvoo, että äänestys etenee lain mukaan.

Säännöt ovat samat kaikissa taloyhtiöissä. Asunto-osakeyhtiölaki asettaa kynnykset, eikä niistä voi sopia vapaasti.

Sama päätös vaatii saman enemmistön joka yhtiössä. Tämä tekee päätöksenteosta ennustettavaa.

Milloin äänestetään

Useimmat asiat ratkeavat yksimielisesti ilman äänestystä. Äänestys järjestetään vasta, kun osakkaat ovat eri mieltä.

Avoin keskustelu edeltää äänestystä. Osakkaat voivat esittää kysymyksiä ja vastaehdotuksia ennen päätöstä.

Hyvin valmisteltu asia ratkeaa usein ilman pitkää väittelyä. Kokouskutsu kertoo etukäteen, mistä päätetään.

Päätökset tehdään osana laajempaa kokousta. Kokouksen kulkua käsittelee sivu taloyhtiön yhtiökokous.

Kuinka monta ääntä osakkaalla on?

Äänimäärä perustuu osakkeiden määrään. Yksi osake tuottaa yhden äänen.

Yksi osake, yksi ääni

Yksi osake tuottaa yhden äänen kaikissa kokouksessa käsiteltävissä asioissa (laki, 6 luku 13 §). Suuremman huoneiston omistaja saa siten enemmän ääniä kuin pienen.

Osakas voi käyttää ääntään myös asiamiehen kautta. Valtuutuksesta kerrotaan sivulla yhtiökokouksen valtakirja.

Äänimäärä jakautuu siis omistuksen mukaan. Iso omistus tuo enemmän vaikutusvaltaa kokouksessa.

Äänimäärä ei riipu siitä, asuuko omistaja huoneistossa. Myös sijoittaja saa täydet äänet osakkeidensa mukaan.

Äänileikkuri yhtiöjärjestyksessä

Yhtiöjärjestys (eli yhtiön omat säännöt) voi rajata yhden osakkaan enimmäisäänimäärää. Tällaista rajoitusta kutsutaan äänileikkuriksi.

Äänileikkuri estää, ettei yksi suuromistaja hallitse kokousta yksin. Laki rajaa yhden osakkaan äänimäärän enintään viidesosaan kokouksessa edustetuista äänistä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Yhtiöjärjestys voi siis tiukentaa, lieventää tai poistaa tämän äänileikkurin.

Äänileikkuri on yleinen suurissa yhtiöissä. Sen avulla päätösvalta jakautuu tasaisemmin osakkaiden kesken.

Milloin riittää tavallinen enemmistö?

Useimmat päätökset syntyvät tavallisella enemmistöllä. Ehdotus voittaa, kun se saa yli puolet äänistä.

Yli puolet äänistä

Päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä (laki, 6 luku 26 §). Sääntö koskee tavallisia asioita, kuten korjaushanketta, vastiketta ja vastuuvapautta.

Tyhjät äänet ja poissaolot eivät kuulu laskentaan. Tärkeintä on annettujen äänten jakauma.

Enemmistöpäätös on yleisin tapa tehdä päätöksiä. Sillä hoidetaan suurin osa taloyhtiön tavallisista asioista.

Enemmistöllä valitaan myös hallitus ja tilintarkastaja. Sama kynnys koskee talousarviota ja tilinpäätöksen vahvistamista.

Tasatilanne

Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee (laki, 6 luku 26 §). Vaalissa tasatilanteen ratkaisee kuitenkin arpa.

Tasatilanne on harvinainen suurissa yhtiöissä. Pienessä yhtiössä se on mahdollinen, kun osakkaita on vähän.

Puheenjohtaja valitaan yleensä kokouksen alussa. Hänen äänensä painaa juuri tasatilanteessa.

Tasatilanne syntyy, kun kannattavia ja vastustavia ääniä on yhtä paljon. Tyhjät äänet eivät vaikuta laskentaan.

Milloin vaaditaan määräenemmistö?

Osa päätöksistä vaatii kahden kolmasosan määräenemmistön. Vaatimus suojaa vähemmistöä isoissa muutoksissa.

Kahden kolmasosan sääntö

Määräenemmistöpäätös syntyy, kun ehdotusta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista (laki, 6 luku 27 §). Molempien ehtojen on täytyttävä samaan aikaan.

Vaatimusta ei voi lieventää yhtiöjärjestyksellä. Yhtiöjärjestys voi sen sijaan asettaa vielä korkeamman vaatimuksen.

Kahden kolmasosan kynnys suojaa vähemmistöä. Iso muutos ei mene läpi pelkällä niukalla enemmistöllä.

Kynnys lasketaan kokouksen tilanteen mukaan. Poissaolevat osakkeet eivät kasvata vaadittua määrää.

Käytännössä iso enemmistö tarkoittaa laajaa yhteisymmärrystä. Hanke etenee vakaammin, kun moni osakas on sen takana.

Mitä päätöksiä koskee

Määräenemmistöä vaaditaan esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muutokseen ja suunnattuun osakeantiin. Alla oleva taulukko kokoaa tavallisimmat kynnykset.

Taulukko ei ole täydellinen, mutta kattaa yleisimmät päätökset. Tarkka kynnys riippuu aina kyseisestä asiasta.

Lähteet: asunto-osakeyhtiölaki, 2009 (6 luku 26-28 §); Kiinteistöliitto.

Miten äänestys käytännössä etenee?

Äänestys etenee puheenjohtajan johdolla. Tapa valitaan asian ja kokouksen mukaan.

Avoin ja suljettu äänestys

Äänestys on yleensä avoin, esimerkiksi kättennostolla. Suljettua lippuäänestystä käytetään etenkin henkilövalinnoissa, jos joku osakas sitä vaatii (Kiinteistöliitto).

Puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksen. Tarvittaessa äänet lasketaan tarkasti osakkeiden mukaan.

Suljettu äänestys turvaa osakkaan yksityisyyttä. Henkilövalinnoissa se vähentää painostuksen riskiä.

Äänestystavan valinta on käytännön kysymys. Avoin äänestys riittää useimmissa tavallisissa asioissa.

Tuloksen kirjaaminen

Äänestyksen tulos merkitään pöytäkirjaan. Pöytäkirjasta näkyy, kuinka moni kannatti ja kuinka moni vastusti (laki, 6 luku 23 §).

Tarkka kirjaus on tärkeä määräenemmistöpäätöksissä. Riitatilanteessa pöytäkirja osoittaa, täyttyikö vaadittu kynnys.

Epäselvä kirjaus voi johtaa riitaan. Selkeä pöytäkirja on osakkaan tärkein todiste tehdystä päätöksestä.

Osakas voi pyytää eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan. Merkintä osoittaa, että hän vastusti päätöstä.

Milloin tarvitaan osakkaan suostumus?

Tietyt päätökset vaativat osakkaan oman suostumuksen. Pelkkä enemmistö ei tällöin riitä.

Yhdenvertaisuus

Kokous ei saa tehdä yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista päätöstä ilman sen osakkaan suostumusta, jonka kustannuksella etua annetaan (laki, 6 luku 28 §). Sääntö suojaa yksittäistä osakasta enemmistön vallalta.

Suostumus tarkoittaa, että osakas hyväksyy häntä koskevan poikkeuksen. Ilman suostumusta päätös on pätemätön.

Periaate ei estä kaikkia eroja osakkaiden välillä. Se kieltää vain epäoikeutetun edun yhden osakkaan kustannuksella.

Suostumus on annettava nimenomaisesti. Hiljaisuutta ei tulkita hyväksynnäksi.

Esimerkkejä suostumuksesta

Suostumus vaaditaan esimerkiksi, jos osakkaan maksuvelvollisuutta lisätään muita enemmän. Sama koskee osakkaan hallintaoikeuden kaventamista.

Osakkaan hallintaoikeutta rajoittava yhtiöjärjestysmuutos vaatii hänen suostumuksensa (laki, 6 luku 35 §). Jos rajoitus koskee kaikkia huoneistoja, kaikkien osakkaiden on suostuttava.

Tavallinen vastikkeen korotus ei vaadi suostumusta. Suostumus tarvitaan vasta, kun yhtä osakasta kohdellaan muita ankarammin.

Suostumus voidaan kirjata pöytäkirjaan tai antaa erikseen. Kirjallinen suostumus on selkein tapa.

Mikä rajoittaa äänestämistä?

Osakkaan oikeutta äänestää voidaan rajoittaa kahdessa tilanteessa. Esteellisyys ja yhdenvertaisuus ohjaavat päätöksentekoa.

Esteellisyys

Osakas ei saa äänestää asiassa, joka koskee häntä itseään henkilökohtaisesti (laki, 6 luku 15 §). Tällainen tilanne on esimerkiksi kanne osakasta vastaan.

Esteellisyys koskee vain kyseistä asiaa. Muissa kokouksen asioissa osakas saa äänestää normaalisti.

Esteellisyys turvaa puolueettoman päätöksen. Osakas ei voi olla tuomarina omassa asiassaan.

Esteellinen osakas saa silti olla läsnä kokouksessa. Hän vain pidättyy äänestämästä omassa asiassaan.

Yhdenvertaisuus

Kokous ei saa tuottaa epäoikeutettua etua yhdelle osakkaalle toisen kustannuksella (laki, 6 luku 14 §). Periaate sitoo myös enemmistöä.

Yhdenvertaisuuden vastainen päätös voidaan moittia kanteella. Periaate on äänestyssääntöjen tärkeä rajoitus.

Periaate koskee kaikkia kokouksen päätöksiä. Se täydentää muita äänestyssääntöjä taloyhtiössä.

Voiko äänestyspäätöstä moittia?

Virheellisen päätöksen voi viedä tuomioistuimeen. Moite on osakkaan oikeussuojakeino.

Moitekanteen ehdot

Lainvastaisen päätöksen voi moittia kanteella (laki, 23 luku 1 §). Kanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä.

Virhe voi olla esimerkiksi väärä enemmistövaatimus. Jos vaadittu kynnys jäi täyttymättä, päätös voi kaatua tuomioistuimessa.

Kanne nostetaan käräjäoikeudessa. Määräajan jälkeen päätös jää voimaan virheistä huolimatta.

Moiteaika on lyhyt, joten reagoida kannattaa nopeasti. Asiantuntijan apu on usein tarpeen kanteen laatimisessa.

Pätemätön päätös

Osa virheistä tekee päätöksestä mitättömän ilman määräaikaa. Tällainen voi olla päätös ilman vaadittua suostumusta (laki, 23 luku 2 §).

Pätemättömään päätökseen voi vedota myöhemminkin. Selkeät äänestyssäännöt ehkäisevät tällaiset virheet jo etukäteen.

Pätemättömyys on harvinaista mutta vakavaa. Useimmat virheet kuuluvat kolmen kuukauden moiteajan piiriin.

Mitä äänestyssäännöt merkitsevät osakkaalle?

Äänestyssäännöt ratkaisevat, kuinka iso remontti syntyy. Säännöt vaikuttavat suoraan osakkaan kukkaroon.

Vaikutus remonttipäätöksiin

Iso korjaushanke voi syntyä jo tavallisella enemmistöllä. Yksittäinen osakas ei voi yksin estää välttämätöntä remonttia.

Päätös sitoo kaikkia osakkaita, myös vastustaneita. Siksi äänestyksen tulos kannattaa lukea pöytäkirjasta.

Pakollinen korjaus, kuten putkiremontti, syntyy enemmistöpäätöksellä. Yhtiö vastaa rakennuksen kunnossapidosta, eikä siihen tarvita kaikkien suostumusta.

Aktiivinen osallistuminen on siksi tärkeää. Osakas vaikuttaa parhaiten olemalla läsnä ja äänestämällä kokouksessa.

Osallistumalla osakas voi vaikuttaa myös hankkeen laajuuteen. Äänestyksessä voi olla useampi vaihtoehto kuin pelkkä kyllä tai ei.

Ostajan kannalta

Asunnon ostajan kannattaa tuntea äänestyssäännöt. Niistä näkee, kuinka helposti tuleva remontti voi mennä läpi.

Tieto säännöistä auttaa arvioimaan riskiä. Ostaja ymmärtää, mitä taloyhtiössä voidaan päättää enemmistöllä.

Päätökset näkyvät myöhemmin vastikkeissa. Tulevan korjaustarpeen mittakaavan saa selville rakennusosien elinkaarta arvioimalla.

Vanhat pöytäkirjat kertovat aiemmista äänestyksistä. Niistä näkee, miten yhtiö on tehnyt isoja päätöksiä.

Hyvin hoidettu yhtiö tekee päätökset selkeästi ja ajoissa. Pöytäkirjat kertovat, miten yhtiötä on johdettu.

Usein kysytyt kysymykset

Montako ääntä osakkaalla on yhtiökokouksessa?

Yksi osake tuottaa yhden äänen kaikissa kokouksessa käsiteltävissä asioissa. Suuremman huoneiston omistaja saa siten enemmän ääniä kuin pienemmän. Yhtiöjärjestys voi kuitenkin rajata yhden osakkaan enimmäisäänimäärää niin sanotulla äänileikkurilla.

Mikä on määräenemmistö yhtiökokouksessa?

Määräenemmistöpäätös syntyy, kun ehdotusta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Molempien ehtojen on täytyttävä samaan aikaan. Määräenemmistöä vaaditaan esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muutokseen, eikä vaatimusta voi lieventää yhtiöjärjestyksellä.

Milloin yhtiökokouksen päätös vaatii osakkaan suostumuksen?

Suostumus vaaditaan, kun päätös loukkaa yhdenvertaisuusperiaatetta sen osakkaan kustannuksella, jolle epäedullinen vaikutus kohdistuu. Esimerkiksi yhden osakkaan maksuvelvollisuuden lisääminen muita enemmän tai hallintaoikeuden kaventaminen vaatii hänen suostumuksensa. Ilman suostumusta päätös on pätemätön.